Johan Gustaf Hellstén syntyi 27.11.1870 Huljalan kylän Kulma-Seppälän savusaunassa Koskella, Hämeen lääni (nykyinen Hämeenkoski). Isä oli kauppias Karl Frestadiuksen renki oriveteläinen Johan August Hellstén ja äiti Karolina Wilhelmina Selin Lempäälästä. Perhe oli matkalla Tampereelta Lahden markkinoille ja he viipyivät Koskella kaksi päivää. Lapsi merkittiin Tampereen kirkonkirjoihin.
Äiti Karolina kuoli kun Juho oli nelivuotias.
Isä Johan August rakennutti Lahden kauppalasta ostamalleen tontille
uuden kangaskaupan.
Juho opiskeli Hollolan kunnan Lahden kylän kansakoulussa.
Juho aloitti oppikoulun Hämeenlinnan normaalilyseossa.
Isä Johan August kuoli, äidin sisar Kaisa Hagman jatkoi kaupan pitämistä, mutta sen epäonnistuttua kiinteistö myytiin. Juho auttoi loma-aikoinaan Kaisan perustamassa rihkamakaupassa.
Johan Gustaf Hellstén siirtyi lukioon ja suomensi sukunimensä Paasikiveksi.
Ylioppilas Hämeenlinnan lyseosta. Arvosana 17 aineessa.
Aloitti opinnot Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa (myöh. Helsingin yliopisto) pääaineena venäjän kieli ja kirjallisuus. Liittyi Hämäläis-Osakuntaan.
Uuden Suomettaren avustajana 1890–
Opiskelu- ja toimittajamatka Novgorodiin. Matkakirjeet Uudessa Suomettaressa 26.7., 16.9., 24.9., 14.10. ja 11.11.1891 on julkaistu kirjasessa J. K. Paasikivi, Kirjeitä Novgorodista. Novgorod: Novgorodski gosudarstvennyi universitet, 2010.
Filosofian kandidaatti, pääaine eli laudatur venäjän kieli ja kirjallisuus, sivuaine eli cum laude Venäjän historia, minkä hän korotti myöhemmin laudaturiksi.
Ryhtyi opiskelemaan lakia.
Tutustui Anna Forsmaniin ja kihlautui tämän kanssa.
Fennomaanisen ylioppilasjärjestö Suomalaisen Nuijan sihteeri.
Suomalaisen Nuijan puheenjohtaja 1895–1896.
Muutti Lahden kauppalaan. Kunnallisissa luottamustehtävissä, vaikutti Lahden (Vuorikadun) kansakoulun rakennuttamiseen, Lahden yhteiskoulun perustajia, opetti yhden lukuvuoden sivutöinään matematiikkaa ja laulua, oli panemassa alulle Lahden Kansanopistoa, Lahden kaupungin perustamisanomuksen yksi allekirjoittaja,
Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttorin valvoja ja kesäaikainen johtaja.
Molempiain oikeuksien (lakitieteen) kandidaatti.
Avioliitto 1.6.1897 Anna Forsmanin kanssa (Anna kuoli 1931) Helsingin maalaiskunnan Tikkurilan Stenkullassa.
Lahden kauppalanhallituksen jäsen 1897–1899.
Istui käräjät Hollolan tuomiokunnassa, nimismiehenä Asikkalassa, Lahden ensimmäinen yksityinen asianajaja 1897–1899.
Kesä Tukholmassa valtionarkistossa keräämässä aineistoa väitöskirjaa varten.
Lapsi Annikki Paasikivi, arkkitehti, k. 1966.
Kesällä opintoja Leipzigin yliopistossa.
Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan ylimääräinen suomen kielen lehtori 1899–1902
Keräsi Lahdessa nimiä ns. suureen adressiin Helmikuun manifestia vastaan.
Muutti syksyllä Helsinkiin.
Suomen Liikemiesten Kauppaopiston kauppaoikeuden opettaja 1899–1901.
Kesä Tukholmassa valtionarkistossa.
Lapsi Wellamo syntyi, myöhemmin Paasikivi-Ant-Wuorinen, hammaslääkäri, k. 1966.
Mukana perustamassa Lahden lehteä.
Pellervo-seuran lainopillinen sihteeri 1901–1903.
Lakitieteen lisensiaatti.
Molempain oikeuksien (lakitieteen) tohtori, väitöskirja Lainkäytön kehittymisestä veronkanto- ja finanssikontrolliasioissa varhaisimman ruotsalais-suomalaisen oikeuden mukaan: kompetenssikysymys.
Julkaisi teoksen Kyydinpito ja kestikievarilaitos Suomen lain mukaan.
Hämäläis-Osakunnan kuraattori 1901–1902.
Lapsi Juhani Paasikivi, myöhemmin everstiluutnantti, k. 1942.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden apulainen (apulaisprofessori) 1902–1903.
Kyytilainsäädännön tarkastuskomitean puheenjohtaja 1902–1903
Julkaisi kirjasen Osuustoimintalain pääkohdat. Pellervon kirjasto N:o 10. Pellervo-Seura.
Mukana työryhmässä, joka perusti Suomeen uudenlaisen osuustoimintaan perustuvan pankkijärjestelmän (osuuspankit).
Valtiokonttorin ylitirehtööri (pääjohtaja) 1903–1914.
Pellervo-seuran johtokunnan jäsen 1903–1908.
Suomalaisen puolueen keskushallituksen jäsen 1903–1913.
Lapsi Varma Paasikivi syntyi, myöhemmin lääketieteen kandidaatti, k. 1941.
Talonpoikaissäädyn sihteeri 1904–1905.
Tuomitsi Uudessa Suomettaressa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhan ”inhottavaksi ja törkeäksi rikokseksi”.
Eduskuntauudistuskomitean jäsen 1905–1906.
Ehdolla porvarissäädyn vaaleissa, mutta ei tullut valituksi.
Oli yhtenä kirjoittamassa Suomalaisen puolueen puolueohjelmaa, hänen osuutensa koski maalaiskysymystä ja kunnallislainsäädännön uudistusta.
Suomalaisen puolueen puoluevaltuuskunnan jäsen 1906–1912. ”Juoksevain asiain komitean jäsen” (työvaliokunta). Jäsen komiteoissa, jotka valmistelivat kielikysymystä, torppari/agraarikysymystä, verouudistusohjelmaa,
Kulttuuriaikakauslehti Ajan toimituksen jäsen 1906–1915.
Suomalaisuuden Liiton keskustoimikunnan (hallituksen) jäsen.
Ennen eduskunnan kokoontumista 1907, puoluevaltuuskunta käsitteli tulevaa eduskuntatyötä. Keskeisten kysymysten ajamista valmisteli toimikunta, jossa Paasikivi oli jäsenenä.
15–16.3. ensimmäiset yksikamarisen eduskunnan vaalit.
Kansanedustaja (Suomalainen puolue, Turun ja Porin läänin pohjoinen vaalipiiri) 22.5.1907–31.05.1909; maatalousvaliokunnan puheenjohtaja.
Kunnallisasetuksen muuttamista pohtiva komitea 1907–1908
Senaatin talousosasto, valtiovaraintoimituskunnan päällikkö (valtiovarainministeri) 1.7.1908–13.11.1909 (Edvard Hjeltin senaatti); perustuslaillisten senaattorien erottua Paasikivi hoiti myös kulkulaitostoimituskunnan päällikön tehtäviä.
Kansantaloudellinen Yhdistys, esimies 1908, 1925, 1930–1931.
Osuustoimintalain pääkohdat. 2. tarkistettu painos. Pellervon kirjasto N:o 10. Pellervo-Seura.
Kansanedustaja (Suomalainen puolue) 1.3.1910–1.2.1914; pankkivaliokunnan puheenjohtaja.
Henkivakuutusyhtiö Salaman hallintoneuvoston jäsen 1910–1937.
Maanvuokraolojen järjestämiskomitean puheenjohtaja 1912–1914.
Kustannusosakeyhtiö Kirjan johtokunnan puheenjohtaja 1912–1934.
Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja 1914–1934.
Osuuskassojen Keskuslainarahaston hallintoneuvosto 1914, 1935–1946.
Helsingin kaupunginvaltuusmies (kaupunginvaltuutettu) 1915–1918.
Venäläis-suomalaisen ruplan kurssia määrittävän komitean jäsen.
Emissioni Oy:n johtokunnan jäsen 1915–1921.
Suomen Pankkiyhdistyksen johtokunnan jäsen, varapuheenjohtaja, puheenjohtaja 1915–1934.
Helsingin arvopaperipörssin pörssikomitean jäsen 1916–1926.
Suomalaisen puolueen keskushallituksen jäsen 1917–1918.
Porvarillisen yhteistyövaltuuskunnan varajäsen.
Huhtikuussa suomalaisten ja venäläisten lakimiesten konferenssin jäsen.
K. J. Ståhlbergin johtaman perustuslakikomitean jäsen.
Osti Suur-Tuusulan Yli-Keravan kylässä Skogsterin (nykyisin Keravaa) maatilan, jossa oli noin 150 hehtaaria ja siitä puolet peltoa. Nimesi tilan Jukolaksi ja piti sen vuoteen 1953.
4.12. Svinhufvudin senaatti hyväksyi itsenäisyysjulistuksen.
Paasikivi Senaatin lähettämä edustajana joulukuussa Pohjoismaissa tiedustelemassa Suomen itsenäisyyden tunnustamista 1.12.1917–5.1.1918.
18.1. eduskunta nimitti Paasikiven yhdeksi suomalais-venäläisen sekakomitean jäseneksi mutta komitea ei ehtinyt toimia.
26.1. Sosialistinen vallankumous alkoi Suomessa.
Kapinan ajan vangittavaksi määrätty Paasikivi piileskeli Walter Sipilän ja Eino Suolahden kotona.
18.5. Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud valittiin käyttämään myös korkeinta valtaa (valtionpäämies).
Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja (pääministeri, Paasikiven I hallitus) 27.5.1918–27.11.1918
Liittyi Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen, joka oli perustettu 9.12.1918 jatkamaan Suomalaisen Puolueen toimintaa. Oli väliaikaisen puoluehallinnon jäsen.
Asevelvollisuuskomitean puheenjohtaja.
Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1919–1921.
Taloudellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja 1920–1921.
Tarton rauhanneuvottelujen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, rauhansopimuksen allekirjoitus 14.10.1920
Puhe Valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmarin 70-vuotispäivänä 7.5.1923 (Paasikiven linja II).
Suomen rahalaitoksen uudistamiskomitean jäsen 1924–1925.
Veronmaksajain yhdistyksen hallituksen jäsen 1924–1926.
Suomen Teollisuus-Hypoteekki-Pankki johtokunnan puheenjohtaja 1924–1946.
Puhe Kansallisen kokoomuksen esitelmätilaisuudessa lähestyvän presidentinvaalin johdosta 11.1.1925 (Paasikiven linja II)
Esitelmä ”Eräitä ilmiöitä valtiollisessa elämässämme”. Kansallisen kokoomuksen puoluekokous Vaasa 7.11.1925 (Paasikiven linja II)
Historian Ystäväin Liitto, puheenjohtaja 1926–1946.
Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) Suomen osaston perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja.
Puhe III Kotimaisen Viikon avajaisjuhlassa Kansallisteatterissa 18.9.1927 (Paasikiven linja II)
Taloudellisen neuvottelukunnan jäsen 1928–1932.
Keskuskauppakamarin puheenjohtaja 1928–1941.
Puhe Keskuskauppakamarin vaalikokouksessa Turussa 18.2.1928, jolloin Paasikivi valittiin Keskuskauppakamarin puheenjohtajaksi (Paasikiven linja II).
Puhe Norjan Liikemiesliiton (Norges Handesstands Förbund) päivällisilläå Pohjoismaiden kauppakokouksessa 24.9.1928 (Paasikiven linja II).
Osakeyhtiöiden verotuksen uudistamiskomitean jäsen.
Kemiantutkimus-säätiön (Ravitsemuksen Tutkimussäätiö) valtuuskunnan puheenjohtaja, 1929–1944.
Esitelmä ”Politiikka ja taloudellinen elämä” Kansallisen kokoomuspuolueen puoluekokous Helsinki 21.2.1929 (Paasikiven linja II).
Valtioneuvoksen arvonimi.
Helsingin kaupungin historiatoimikunnan jäsen 1930–1946.
Esitelmä ”Verotus, demokratia, parlamentarismi”. Suomen V kauppa- ja teollisuuspäivät Tampere 2.10.1930 (Paasikiven linja II).
Esitelmä ”Taloudellinen asema”. Kansallisen kokoomuspuolueen puoluekokous Tampere 24.5.1931 (Paasikiven linja II).
Paasikiven ensimmäinen puoliso Anna os. Forsman kuolee.
Puhe englantilaisen kauppavaltuuskunnan jäsenille Keskuskauppakamarin illanvietossa Seurahuoneella Helsinki 13.2.1933 (Paasikiven linja II).
Esitelmä ”Politiikka ja talous”. Kauppa- ja teollisuuspäivät Oulu 6.10.1933 (Paasikiven linja II).
Avioliitto Alli (Allina) Valveen kanssa.
Valtion menojen supistamislautakunnan jäsen.
Pohjoismaiden välisen taloudellisen yhteistyön edistämisvaltuuskunnan puheenjohtaja 1934–1939.
Suomen Vientiyhdistys (Suomen Ulkomaankauppaliitto 1938–), puheenjohtaja; 1934 – 1941.
Kansallisen Kokoomuspuolueen puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja (puolueen puheenjohtaja) 5.5.1934–19.11.1936.
Esitelmä ”Demokratia vai diktatuuri? Mitä Kansallisen kokoomuspuolueen periaatteet sisältävät?” Tampere 25.10.1934 ja Viipuri 28.10.1934 (Paasikiven linja II).
Puhe ”Valtiollinen ja taloudellinen vapaus”. Helsingin kansallisseurojen syysjuhla 16.12.1934.
Esitelmä ”Valtio ja talouselämä”. Kansallisen kokoomuspuolueen kokous Pori 30.12.1934 (Paasikiven linja II).
Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvoston jäsen 1935–1946.
Valtiontalouden uudistamiskomitean puheenjohtaja 1935.
Osuuskassojen Keskuslainarahaston hallintoneuvoston jäsen 1935–1946.
Esitelmä ”Ajankohtaisia kysymyksiä”. Kansallisen kokoomuspuolueen Keskusliiton kokous Helsinki 28.4.1935 (Paasikiven linja II).
Esitelmä ”Yhteiskunnallisia näkökohtia”. Kansallisen kokoomuspuolueen puoluekokous Helsinki 16.11.1935 (Paasikiven linja II).
Suomen lähettiläs Tukholmassa 1936–1940.
Kansallisen kokoomuspuolueen valtuuskunnan ja sen työvaliokunnan jäsen.
Esitelmä ”Mikä on Kansallisen kokoomuspuolueen tie?”. Puolueen kokous Turku 26.1.1936 (Paasikiven linja II).
Puhe ”Kokoomuspuolueen valtiolliset periaatteet”. Helsinki 8.3.1936 (Paasikiven linja II).
Esitelmä ”Suomen taloudellinen kehitys itsenäisyyden aikana”. Suomen viikko Tukholma 22.4.1936 (Paasikiven linja II).
Puhe ”Talo on korjattava, ei revittävä”. Kansallisen kokoomuspuolueen kokous Lahti 21.5.1936 (Paasikiven linja II).
Puhe ”Vapaus”. Kansallisen kokoomuspuolueen juihla Lapua 21.6.1936 (Paasikiven linja II).
Puhe Kansallisen kokoomuspuolueen Keskusliiton kokous 19.11.1936.
Puhe ”Suomen kehitys viime vuosikymmenien kuluessa”. Ruotsi-Suomi seuran kokous Tukholma 25.1.1937 (Paasikiven linja II).
Esitelmä ”Valtion ja talouselämän yhteistoiminta. (Keskustelua Ruotsissa)”. Keskuskauppakamarin kokous Tampere 1.3.1939 (Paasikiven linja II).
12–14.10., 3–3.11. ja 9.11.1939 Paasikivi Suomen pääneuvottelija Moskovassa.
30.11. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Alkoi talvisota.
Salkuton ministeri Rytin hallituksessa 1.12.1939–27.3.1940.
6–11.3.1940 valtuutettu neuvottelija rauhanneuvotteluissa Moskovassa.
13.3. Moskovan rauhansopimus. Talvisota päättyi.
20.3. Paasikivi yhdessä Väinö Voionmaan kanssa vaihtoi rauhansopimuksen ratifiointiasiakirjat Moskovassa.
Suomen lähettiläs Moskovassa 1940 – toukokuu 1941.
25.6. jatkosota alkoi.
Puhe Ulkomaankauppaliiton päivällisillä 27.4.1942 (Paasikiven linja II).
Valmisteleva rauhanneuvottelija Tukholmassa ja Moskovassa helmi-maaliskuussa 1944.
19.9. jatkosota päättyi, Moskovan välirauha.
Pääministeri (Paasikiven II hallitus) 17.11.1944–17.4.1945.
Puhe itsenäisyydenpäivänä 1944 (Paasikiven linja I).
Puhe radiossa eduskuntavaalien kynnyksellä 15.3.1945 (Paasikiven linja I).
Pääministeri (Paasikiven III hallitus) 17.4.1945–9.3.1946.
Puhe radiossa ajankohtaisista sisä- ja talouspoliittisista kysymyksistä 29.4.1945 (Paasikiven linja I).
Puhe radiossa sodan päättymisen johdosta Euroopassa 7.5.1945 (Paasikiven linja I).
Puhe radiossa välirauhansopimuksen vuosipäivänä 19.9.1945 (Paasikiven linja I).
Puhe itsenäisyydenpäivänä 1945 (Paasikiven linja I).
Pääministeri Paasikiven selostus sanomalehdistön edustajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa joulukuussa 1945 (Paasikiven linja I).
Puhe uudenvuodenpäivänä 1946 (Paasikiven linja I).
Puhe valtiopäivien päättäjäisissä 25.1.1946 (Paasikiven linja I).
Puhe valtiopäivien avajaisissa 2.2.1946 (Paasikiven linja I).
Pääministeri Paasikiven selostus ja vastauspuheenvuoroja sanomalehdistön edustajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa 11.2.1946 (Paasikiven linja I).
Puhe ruotsalaisille radiokuuntelijoille 25.2.1946 (Paasikiven linja I).
Puhe radiossa 4.3.1946 Suomen Marsalkka Mannerheimin luopuessa Tasavallan Presidentin virasta (Paasikiven linja I).
Tasavallan Presidentti 9.3.1946–1956.
Mannerheimin erottua eduskunnassa säädettiin poikkeuslaki ja eduskunnan suorittamassa vaalissa Paasikivi sai 159 ääntä, K. J. Ståhlberg 14 ääntä ja 11 äänesti tyhjää.
Puhe Tasavallan Presidentin virkaanastujaistilaisuudessa 11.3.1946 (Paasikiven linja I).
Puhe uudenvuodenpäivänä 1947 (Paasikiven linja I).
Puhe valtiopäivien päättäjäisissä 28.1.1947 (Paasikiven linja I).
Puhe valtiopäivien avajaisissa 5.2.1947 (Paasikiven linja I).
Suomen rauhansopimus allekirjoitettiin Pariisissa 10.2.1947.
Suomi ratifioi Pariisin rauhansopimuksen 18.4.1947.
Puhe eduskunnan 40-vuotisjuhlassa 23.5.1947 (Paasikiven linja I).
Pariisin rauhansopimus astui voimaan 15.9.1947.
Liittoutuneiden valvontakomission viimeiset jäsenet poistuivat Suomesta 25.9.1947.
Puhe rauhanjuhlassa Messuhallissa 18.9.1947 (Paasikiven linja I).
Puhe itsenäisyydenpäivän juhlassa Messuhallissa 1947 (Paasikiven linja I).
Puhe uudenvuodenpäivänä 1948 (Paasikiven linja I).
6.4.1948 Ystävyys, yhteistoiminta ja avunantosopimus (YYA) Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Puhe radiossa ystävyys- ja avunantosopimuksen allekirjoittamisen johdosta 9.4.1948 (Paasikiven linja I).
Uudelleenvalinta Tasavallan Presidentiksi. Paasikivi sai 171 valitsijamiesten ääntä, Mauno Pekkala 67 ääntä ja Urho Kekkonen 62 ääntä. Valitsijamiehiä oli 300.
Puhe Tasavallan Presidentin astuessa virkaansa uudelleen valittuna 1.3.1950 (Paasikiven linja I).
Kauppatieteiden kunniatohtori, Helsingin kauppakorkeakoulu.
Valtiotieteen kunniatohtori, Helsingin yliopisto.
Sodan jälkeen Paasikiven Jukola Tila Oy joutui Maanlunastuslautakunnan päätöksellä luovuttamaan toistakymmentä tonttia yhteensä noin 27 hehtaaria maansaantiin oikeutetuille perheille. Noin 125 hehtaaria käsittäneen pääosan Keravan kauppala osti kahdessa osassa käypään hintaan 1947 ja 1950. Maakaupan toinen osa käsitti noin 34 hehtaaria sekä noin 3,5 hehtaarin suuruisen Jukolan tilakeskuksen.
19.9. Porkkalan vuokra-alueen palauttamisesta sovittiin.
Puhe radiossa Porkkalan palautuksen johdosta 22.9.1955 (Paasikiven linja I).
Neuvostoliiton korkein kunniamerkki Paasikivelle tämän 85-vuotispäivänä 27.11.1955.
Suomi hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi.
Puhe uudenvuodenpäivänä 1956 (Paasikiven linja I).
Puhe valtiopäivien päättäjäisissä 25.1.1956 (Paasikiven linja I).
26.1. Neuvostoliitto palautti Porkkalan vuokra-alueen Suomelle.
Puhe valtiopäivien avajaisissa 8.2.1956.
Puhe toisen presidenttikauden päättyessä 1.3.1956 (Paasikiven linja I).
Presidentinvaali. Paasikivi mukana valitsijamiesten toimittaman vaalin toisella kierroksella. K-A. Fagerholm sai 114 ääntä, Urho Kekkonen 102 ääntä ja Paasikivi 84 ääntä. Kolmannelle kierrokselle pääsi kaksi eniten ääniä saanutta.
Paasikiven linja I–II. Juho Kusti Paasikiven puheita ja esitelmiä vuosilta 1923–1956. (venäjäksi 1958)
14.12.1956 Juho Kusti Paasikivi kuoli Helsingissä.
Paasikiven muistelmia sortovuosilta I–II (ruotsiksi 1960).
Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939–41 I–II. 1958 (ruotsiksi 1958–1959; saksaksi 1966).
27.11.1958 perustettiin Paasikivi-Seura.
Paasikiven toinen puoliso Alli os. Valve kuolee.
Paasikiven patsas paljastetaan Lahdessa, tekijä Veikko Leppänen.
Paasikiven muistomerkki paljastetaan Helsingissä, tekijä Harry Kivijärvi.
J. K. Paasikiven päiväkirjat 1944–1956 I–II. 1985–1986 (ruotsiksi 1986–1987).
Jatkosodan päiväkirjat. 1991 (ruotsiksi 1991).
”Ei pienillä ole mitään turvaa.” J. K. Paasikiven päiväkirjat 1934–1939. Kansallisarkiston ystävät – Riksarkivets vänner ry.