J. K. Paasikiven talvisodan päiväkirja

(01.12.1939)

“30/11 ’39 Sota alkanut Suomen ja Wenäjän välillä. Neuvostovenäjä sanoi irti hyökkäämättömyyssopimuksen ja ennen kuin Suomen toinen nootti ehdittiin jättää Molotowille (kts lehtiä) tänään 30/11 tekivät venäläiset 2 pommitusta Helsinkiin. Samoin moniin muihin paikkoihin. Myös rajalla ollut taisteluja. Sotatila julistettu ja Mannerheim nimitetty ylipäälliköksi.

Iltapäivällä 30/11 kävi Kallio luonani. Olin soittanut hänelle ja hän tuli luokseni, vaikka minä tarjouduin tulemaan hänen luokseen.

Sanoin, että Erkko ei kykene selvittämään tätä vyyhteä. Hän on koko ajan väärin arvioinut ja arvostellut asemaa. Tehnyt toisen erehdyksen toisen jälkeen. Sanoin että hallituksessa on Tanner ainoa, joka voi tulla ulkoministeriksi ja esitin häntä. Myös Cajander on sopimaton pääministeriksi. Mutta miten myös hän voisi erota nyt ja toisen tulla hänen sijallensa on vaikea keskellä sotaa.

Sanoin että meidän olisi koetettava päästä jälleen neuvotteluun venäläisien kanssa, mutta pelkäsin että sopimus ei tule olemaan yhtä hyvä, kuin minkä olisimme saaneet Moskovassa ennen nykyisiä tapauksia. Kallio vastasi, että hän ei voi ruveta puuhaamaan uutta hallitusta niin kauankuin nykyinen on paikallaan. Se on eduskunnan asia. Hän oli samaa mieltä kuin mina, että hallituksen keskuudessa on Tanner ainoa mahdollinen ulkoministeriksi.

Kallio kiitti minua siitä, että oli saanut kuulla mielipiteeni. Minä sanoin Kalliolle, että kun Hallitusmuoto määrää erityisesti presidentin tehtäväksi hoitaa ja ohjata (ohjata) ulkopolitiikkaa, niin minun mielestäni Kallio kyllä voi ryhtyä toimenpiteisiin ulkoministeriin nähden. (Kritiseerasin kovasti Erkkoa: Hän on kokematon, hänellä ei ole riittävästi tietoja eikä hänellä ole riittävästi intelligenssiä ja hän on kovin ”itteänsä täynnä”. Ei neuvottele muiden kanssa, vaan luulee itse ymmärtävänsä kaikki paraiten. Ei neuvottele paraimpien lähettiläiden kanssa (esim. Gripenbergin). Ja nyt on hän (Erkko) johtanut maan tähän haaksirikkoon. Hän on kevytmielisen optimistinen. Puhuu aina, että on pidettävä ”pää kylmänä”. Kyllä, mutta se kylmä pää ei saa olla tyhjä. Siinä pitää olla ajatuksia. Erkko [on] koko ajan arvostellut asemaa väärin.

a) kun venäläiset talvella pyysivät Suomenlahden saaria, niin Erkko ei silloin ottanut asiasta kiinni ja koettanut saada aikaan sopimusta.

b) Kun Maiski viime toukokuussa esitti Venäjän kannan Ahvenanmaahan nähden − puhuin silloin telefonissa Erkon kanssa ja kysyin, mitä hän nyt ajattelee asemasta − Erkko vastasi, että asema ei ole muuttunut, vaan nyt on ryhdyttävä noottien vaihtoon. Sokeankin piti nähdä, että asema oli kokonaan muuttunut, mutta sitä ei Erkko ymmärtänyt.

c) Nyt viimeaikoina Erkko on myös arvostellut asemaa aivan väärin. Hän on koko ajan hokenut, että venäläiset bluffaa. Luopuvat kyllä Hangosta yms. Eivät ryhdy sotaan. Nyt on nähty, että asia on mennyt aivan toisin.

Kallio toivoi (arvattavasti Erkon puheen johdosta), että USA:n välitys Moskovassa vaikuttaisi. Minä sanoin puhuneeni Erkolle juuri USA:n välityksestä, mutta sanoin, että epäilen, tokko nyt enää tulee siitä tulosta. Erkko uskoi Italian välitykseen ja lähetti Roomaan kenraali Enckellin. Kallio sanoi Italian kieltäytyneen välityksetä, koska ei luullut sen onnistuvan. Omasta puolestaan sanoi Kallio sen olevan luonnollista, koska Italia on huonoissa väleissä Venäjän kanssa. Tähän minä huomautin että jälleen on Erkko tässäkin arvostellut asemaa väärin.

Illalla puhuin Rudolf Waldenin kanssa, joka sanoi juuri olleensa Kotilaisen kanssa Kallion luona ja puhuneensa uuden hallituksen välttämättömyydestä. Kallio oli vastannut samalla tavalla, kuin minulle, että hän ei voi itse tehdä mitään. Walden sanoi, että minä en saa kieltäytyä menemästä hallitukseen. Vastasin, että olin valmis salkuttomaksi. Walden vastasi, että minun on mentävä ulkoministeriksi ja siinä ominaisuudessa mentävä Moskovaan neuvottelemaan.

Puhuin myös Rydin kanssa telefonissa, joka kertoi tavanneensa Kallion, mutta Kallio ei ollut vielä pyytänyt Rytiä pääministeriksi. Minä sanoin Rydille pelkääväni, että sota kulkee omien lakiensa mukaan, kun se nyt on alkanut. Sanoin myös, että luultavasti meidän sopimuksemme Venäjän kanssa tulee olemaan huonompi, kuin mitä Moskovassa olisi saatu.

(kts. tämän päivän 1/12 lehtiä).

1/12 ’39. Eilen on hallitus jättänyt erohakemuksensa. Soitin Rydille, mutta hän ei ollut kotona vaan ilmoitettiin hänen olevan presidentti Kallion luona. Walden soitti ja tapasi Allin telefonissa. Sanoi Allille, että minä en saa kieltäytyä menemästä hallitukseen. (Minulta ei ole tähän asti kl. 2.15 siitä mitään puhuttu.)

Tänään on taas täällä Helsingissä ollut venäläisien pommihyökkäys. Eduskunta kokoontui eilen ja hyväksyi hallituksen toimenpiteet. Ryti soitti iltapäivällä ja kysyi minua salkuttomaksi ministeriksi hallitukseen. Lupasin.

S.p. presidentti nimitti uuden hallituksen Pääministeri Ryti, ulkoministeri Tanner, finanssiministeri Pekkala, kauppaministeri Kotilainen, kulkulaitosministeri Salovaara, sisäministeri von Born, oikeusministeri Söderhjelm, maanviljelysministeri Heikkinen, Apulais[?maanviljelysministeri] Koivisto, Opetusministeri Hannula, von Fieandt, huoltoministeri, Sosiaaliministeri Fagerholm, puolustusministeri Niukkanen, salkuton J.K. Paasikivi. 14

Kl. 5 presidentti nimitti Suomen Pankissa. Vähän sen jälkeen tapahtui hälyytys. Menimme, myös Kallio, Suomen Pankin holviin, jossa pidettiin kokous sekä sen jälkeen ulkoasiain valiokunnan kokous. Kokouksen alussa Ryti esitti hallituksen ohjelman: Valtakunnan ja sen riippumattomuuden turvaaminen ‑ mutta kuinka tämä olisi aikaansaatava siitä, olisi sovittava. Meidän olisi kaiken kaikkiaan pyrittävä palauttamaan rauhantila mikäli se on mahdollista – ylipäätään valtakunnan itsenäisyys. Olisi päästävä jatkamaan neuvotteluja Venäjän kanssa. Mutta jos ei synny sopimusta, olisi sotaa käytävä niin vahvasti kuin mahdollista. Olisi käännyttävä USA:n puoleen saadaksemme sieltä lainan samoin Ruotsin puoleen saadaksemms sieltä mikäli mahdollista aseellista tukea. Ruotsin hallitus uudistettiin juuri tänä päivänä. Kaikki puolueet tulee siellä mukaan hallitukseen.

Minä: Sodan lopettamiseen olisi käännettävä päähuomio, pyrkimys rauhaan on tämän hallituksen päätehtävä (tietysti pitämällä silmällä Suomen elinetuja). Sitten esitin ne kohdat, jotka olin pannut paperille (kts. sitä).

1/12 39 Kokous ennen hallituksen nimittämistä – Suomen Pankissa. Minä lausuin, että uuden hallituksen pääasia on saada välit Venäjän kanssa selville. Esitin ohjelmani. Se on seuraava: Heti käännyttävä Neuvostohallituksen puoleen ja kysyttävä suostuuko Venäjä aselepoon neuvottelujen jatkamiseksi sekä että Suomi on valmis tekemään uusia ehdotuksia. Oma mielipiteeni on, että meidän on tehtävä entistä paljon suurempia myönnytyksiä.

1. Tukikohta. a) Jussarö tai b) Örö (yksi tai useampia saaria). Mutta jos venäläiset eivät tyydy tähän, voi pitää kiinni entisistä ehdoista. c) Kannas d) Suomenlahden saaret e) Kalastajasaarento f) korvaus g) kauppasopimus.

Tanner, Niukkanen, Heikkinen: Ei nyt yksityiskohtiin. Kotilainen ja Pekkala olivat minun kannallani. Lopuksi kaikki yhtyi siihen, että meidän on oltava valmiit menemään myönnytyksissä pitemmälle kuin aikaisemmin.

Kesken kokouksen sanoi Tanner Pakaslahden ilmoittaneen venäläisien hääräävän Ahvenanmaan lähellä. Niukkanen ehdotti, että pyydetään Ruotsia miehittämään Ahvenanmaa siten, että me panemme sinne pienen joukon. Söderhjelm = Niukkanen. Tästä yhdyttiin.

2/12 ’39. Ulkoasiain valiokunta Suomen Pankissa.

1. Tanner ilmoitti Ruotsin pääministerin Hanssonin ilmoittaneen hänelle, että Ruotsi ei tule mukaan miehittämään Ahvenanmaata. Näin ollen on kysymys kääntymisestä Ruotsin puoleen kysymyksellä onko se valmis meitä aseelltisesti auttamaan rauennut.

2. Amerikan lähettiläs Schoenfeld kääntynyt meidän puoleemme avonaisien kaupunkien pommittamis asiassa. Me suostumme siihen.

3. Laina USA:sta 60 miljoonaa dollaria.

4. Keskustelut Moskovan kanssa. Tanner: Ehdotus niistä olisi heti tehtävä, jos tahdomme niitä avata. Ei ollut oikein varma tästä asiasta.

Minä kannatin lujasti Tanneria, että on heti käännyttävä Moskovan puoleen.

Niukkanen: Kun Ruotsin vastaus Ahvenamaahan nähden on kielteinen, eikö voisi keskustella Saksan kanssa Ahvenanmaasta.

Hannula: Niukkasen ehdotus on kovin fantastinen. Sotkisi meidän suhteemme Englantiin ja Ranskaan.

Ryti ilmoitti, että Saksassa on meille sympatioja. Olisi saatava Saksa meitä kannattamaan, kun teemme ehdotuksia Moskovalle, mutta myös ilmoitettava muille suurvalloille.

Ehdotin, että pyydettäisiin Mannerheim ulkovaliokunnan kokoukseen lausumaan mielipiteensä tilanteesta.

Kl. 5 saapuivat Kallio ja Mannerheim. Tanner esitti, että käännyttäisiin Neuvostovenäjän puoleen neuvottelujen jatkamiseksi. Kun Ruotsin hallitus ei ole suostunut edes puolustamaan Ahvenanmaata, niin (vielä) vähemmän se tulee auttamaan tässä sodassa laajemmassa mitassa, jotenka kääntyminen sen puoleen ei ole aiheellinen.

Tanner pyysi Mannerheimia selvittämään, miten sotilaalliselta kannalta asemaa katsotaan. Mannerheim näytti kartalta, miten vihollisen joukot olivat edenneet.

Minä samaa mieltä kuin Tanner, että olisi koetettava saada neuvottelut Neuvostovenäjän kanssa jälleen alkuun. Perustelin vakavasti.

Ryti oli samaa mieltä. Meidän olisi ilmoitettava suurvalloille ja pohjoisvalloille sekä USA:lle tästä ehdotuksesta ja ehkä pyydettävä niiden bona officia.

Tanner epäili kääntymistä muiden valtojen puoleen, sillä Venäjä sanoo, että se on Venäjän ja Suomen välinen asia.

Niukkanen = Ryti. Luulee että Saksa ei voi olla aivan välinpitämätön.

Ryti[:] Meidän aloitteemme on ainakin notifioitava.

Söderhjelm = dito dito dito.

Kallio[:] On masentavaa, että Ruotsi ei edes Ahvenanmaan puolustamisessa auta. Sentähden ei ole Ruotsilta pyydettävä virallisesti apua.

Minä[:] Onko pyyntö tehtävä nyt heti vai odotettava kunnes ehkä sotatilanne vielä paranee?

Mannerheim[:] Vaikea sanoa. Meillä voi olla menestystä, mutta silloin olemme käyttäneet melkein kaikki tykistöammukset.

Tanner[:] Olisi tehtävä heti.

(Tämä on alusta alkaen ollut minun mielipiteeni).

Niukkanen sanoi saaneensa Cajanderin ja Erkon puheista sen käsityksen, että Ruotsista saadaan sotatarvikkeita sodan aikana. Mannerheim[:] Ruotsissa ei ole meidän kenttätykistön kaliberia. Samoin kenttähaupitsit. Voi saada Saksasta Puolan sotasaalista, mutta se vie aikaa. Transitoon on Ruotsi suostunut, mutta jos Venäjä panee vastalauseen, niin asia voi tulla epävarmaksi.

Kallio[:] Ehkä voi kääntyä Moskovan puoleen ehdotuksilla.

Mannerheim: Olisi käännyttävä Moskovan puoleen neuvottelujen aikaansaamiseksi. Olemme joutuneet niin vaaralliseen asemaan, että en näe mistä saadaan ammuksia.

Hyväksyttiin, että käännytään Moskovan puoleen Ruotsin välityksellä. Mutta aselepoa ei ehdoteta.

[MYÖHEPI LISÄ:] Samana päivänä lähetettiin Sahlinin kautta kysymys. (Kts. lehtiä 4/12)

3/12 ’39 Kokous Suomen Pankissa. Läsnä Kallio, Mannerheim, ulkoasiain valiokunta, Walden, Talvela, Grandell.

Ryti: Kuinka pitkälle voidaan mennä meidän sotilasturvallisuutta vaarantamatta?

Mannearheim pyysi Waldenia ja muita läsnäolevia asiantuntijoita tekemään selvää, millainen on nykyinen tila sotatarvikkeisiin nähden. Grandell esitti numerot, jotta osottivat, että erittäin tykkien ammuksiin nähden on tila huono. Oma teollisuus voi valmistaa ainoastaan noin 1/4 à 1/5 tarpeesta sodan aikana. Niukkanen myönsi Grandellin lausunnon sisältävän totuuden. Ilmatorjunta on heikoin. Manneheim näytti kartalta, missä nykyään ollaan sotatantereella. Kannaksella: Ino luultavasti ei enää tyydytä venäläisiä. Hanko:

Ikävä saada venäläisiä mantereelle, olisi parempi luopua saarista. MYÖHEMPI LISÄ TOISELLA KYNÄLLÄ: (s.o. Jurssaröstä tai Öröstä).

Minä katsoin, että siihen nähden, mitä oli ilmoitettu meidän varustuksistamme [KORJATTU MYÖHEMMIN MUOTOON peräytymisestämme] meidän on pyrittävä rauhaan Venäjän kanssa ja tehtävä suuria myönnytyksiä.

Niukkanen: Kun ei saada edes Ruotsilta apua, niin eikö voi ruveta tekemään kauppaa Ahvenanmaasta. Hanko on vaarallisempi tukikohta kuin Ahvenanmaa.

Tanner: Tyydyttääkö saaret venäläisiä?

Mannerheim[:] Hangolla on venäläisille suurin merkitys, kun voi sulkea Suomenlahden suun. Mutta lisäksi 5000 miehen garnisoni. Saarista Suomenlahden pohjoispuolella voisi Örö olla Venäjän kannalta paras, kun on useampia saaria. Ahvenanmaalla on meille erittäin suuri merkitys, koska se sulkee Pohjanlahden.

Söderhjelm[:] Jos tarjoamme Örön, niin venäläiset vaativat Hiittisten ulkopuolelle sotasataman. Örö olisi ehkä parempi kuin Jussarö.

Ulkovaliokunta yksin. Mitä on tehtävä, jos Molotov ei rupea keskustelemaan meidän kanssa?

Hannula[:] Ruotsista olisi koetettava saada apua?

Söderhjelm: Ruotsista ei saada apua, mutta aseita voidaan saada. Sköld on meidän puolellamme, mutta hän katsoo että ulkopolitiikka ei kuulu hänelle.

Minä[:] [MYÖHEMPI LISÄ TOISELLA KYNÄLLÄ]: Pitäisi käyttää kaikkia keinoja.] Voisi harkita, eikö voisi käyttää Saksan välitystä.

Kotilainen[:] Olisi käännyttävä Göhringin puoleen.

Niukkanen[:] Saksaa olisi koetettava käyttää välittäjänä. Olisi lähetettävä sellainen henkilö, joka pääsisi suoraan Hitlerin puheille.

Hannula[:] Yhtä mieltä kuin JKP, että kaikkia keinoja on käytettävä, mutta pelkää, että kääntyminen Saksaan ei tule johtamaan tulokseen. Ribbentropp on meidät myynyt. Jos käännymme Saksaan, niin se voi epäedullisesti vaikuttaa Englanninssa ja Ranskassa ja USA:ssa sekä Pohjoismaissa. Muuten Euroopan asiat ratkaistaan lopullisesti rauhanneuvotteluissa.

Minä vastasin Hannulalle, että rauhanneuvotteluissa ratkaistaan ainoastaan Saksan ja Englannin ynnä Ranskan väliset asiat, mutta

suomen ja Venäjän asia> ei kuulu sinne, koska Venäjä ei ole sodassa Englantia tai Ranskaa vastaan.

Tanner[:]Asiat on joutuneet nykyiseen ?kohtalokkaaseen tilaan senkautta, että hallituksella on ollut väärät informatiot. Lähettiläämme ovat esittäneet, että Venäjä ei hyökkää Suomen päälle. [MYÖHEMPI LISÄYS TOISELLA KYNÄLLÄ MARGINAALISSA:(Minä en ole sellaista esittänyt) niin vielä aivan äsken. Hansson piti eilen puheen, jossa piti kiinni puolueettomuudesta. Ruotsi täytyy jättää syrjään. Saksaan kääntyminen on uusi ajatus. Rosen käynyt Göhringin luona. Sellainen demarche huonontaisi meidän asemaamme länsivalloissa. Voiko Saksa tehdä mitään?

Niukkanen[:] Edellisen hallituksen vika oli se, että oli liian poistyöntävä Saksaan nähden.

Söderhjelm[:] Ainoa mitä Saksalta voisi pyytää on, että Saksa painostaisi, että Venäjä meidän pyyntöömme suostuisi, mutta on vakuutettu, että se ei veisi tulokseen. Ruotsista voi tulla jotakin apua. Ruotsissa pelätään, että Saksa voi hyökätä Skåneen.

Ryti(:) Meidän esityksemme Venäjälle on notifioitu Saksalle. meidän on tehtävä kaikki sotilaallisen asemamme vakavoittamiseksi. Olisi todettava, että Ruotsi ei auta meitä. Olisi pyydettävä USA:sta apua.

2/12 ’39 Molotov ja Kuusinen allekirjoittivat sopimuksen “Suomen kansanvaltaisen hallituksen (s.o. Kuusisen hallituksen) ja Neuvostovenäjän välillä”. Kts. sopimusta. Tämän pohjalla [SANA MUUTETTU MYÖHEMMIN TOISELLA KYNÄLLÄ MUOTOON: varjolla] Neuvostovenäjä aikoo vallottaa Suomen ja saada sen valtansa alaiseksi. Perfidi menettely ja kuvaa Kuusista ja muita meidän pettureita.

4/12 ’39 Kokous Suomen Pankissa kl. 11. Suuruksen jälkeen puhelin Rydin kanssa. Olin sitten Tannerin luona ulkoministeriössä uudessa stadionissa. Tanner kertoi, että oli tullut sähkösanoma, että Molotov kieltäytyy keskustelemasta Suomen hallituksen kanssa eikä tunnusta tätä hallitusta. Keskustelimme, mitä olisi tehtävä. Tanner luuli, että nyt ainoastaan aseet ratkaisee. Muuta ei voida tehdä. Mutta meidän on oltava aina valmiita neuvottelemaan. Minä olin samaa mieltä. Illalla kl. 6 oli toinen kokous Suomen Pankissa. Erilaisia asioita.

5/12 39 kl. 11 kokous SuomenPankissa. Sain Rydiltä Wuolteen kertomuksen käynnistään Göhringin luona. Göhring oli katsonut, että venäläisien vaatimukset ei ole järin suuria. Oli kehottanut kaikin mokomin välttämään sotaa Venäjän kanssa. Se sota syntyy, jos emme saa aikaan sopimusta venäläisien kanssa. Ja sodan häviämme. Emme saa mistään apua. Sopimus ei ole kunniaton, kun saisimme korvausta. Göhring on aivan oikein kuvannut ja ennustanut aseman ja sen kehityksen. On käynyt juuri niin, kuin hän sanoi. mutta USA:n johtavat piirit ja Steinhardt ovat esittäneet aivan toista ja väärää. Erkko ja Cajander uskoivat USA:ta (ja Englantia ym) ja johtivat maan onnettomuuteen. On onnetonta, että ei saatu tietää Göhringin mielipiteestä paria viikkoa aikaisemmin. Se olisi luultavasti aiheuttanut, että olisin menetellyt jyrkemmin.

5/12 kl.6 oli kokous, jossa Kallio oli läsnä. Kallio oli saanut hyviä tietoja sotatantereelta. Lienevätkö oikeita? Minä sanoin mm., että jos aseemme saavuttaisi voittoja, niin silloin olisi aika tehdä uusi ehdotus neuvotteluista. Ilmat ovat olleet viime päivinä hyvin sumuiset ja sen johdosta kaiketi eivät venäläiset ole pommittaneet Helsinkiä.

Göhring oli myös valittänyt, että Suomi on kylmentänyt välinsä Saksaan. Göhring oli kutsunut kaksi kertaa Mannerheimin ”metsästysmatkalle” toiveessa saada hänen kanssaan jotain polittista selvitellä, mutta Mannerheim oli asettunut täysin välinpitämättömälle kannalle eikä siitä ollut tullut mitään. Holstin ehdotuksesta on päätetty kääntyä Kansainliiton puoleen sen johdosta, että Venäjä on hyökännyt Suomen päälle (kts lehtiä).

6/12 ’39 Molotov vastannut Avenolille kynillisesti. Se on pahempi kuin brännvins advokatyr. kts. lehtiä. Molotov kieltäytyy siitä, että Venäjä tulee Kansain Liiton kokoukseen ja väittää, että Venäjä ei ole sodassa Suomea vastaan (!!) Hirmuista”

6/12 39 Itsenäisyyspäivä. Tosiaan ikävissä oloissa sitä nyt saadaan viettää.

6/12 ’39 Metzger, sanomalehtiattache Saksan täkäläisestä lähetystöstä (metsäprofessori Metzgerin poika, jonka tapasin toisinaan Danielssonilla, koska oli naimisissa erään Danielsonin kanssa) oli lausunut telefonissa, tarkoittaen eduskunnan jäseniä, jotka ovat muuttaneet Kauhajoelle: “Wo die Schweine sind, weiss ich nicht.” (Sitä oli kuunneltu, koska puhelinkeskusteluja kuunnellaan). [MYÖHEMPI LISÄYS MARGINAALISSA TOISELLA KYNÄLLÄ: Tämä ei liene oikea. Metzger ei kuulu olevan Suomea vastaan, vaan Suomen ystävä.

6/12 ’39 Kallio on kyllä hyvän tahtoinen mies, mutta ulkopoliittisissa asioissa hän tekee aivan avuttoman vaikutuksen. Niitä hän ei ymmärrä, vaikka hänen H[allitus]M[uodon] mukaan pitäisi erityisesti niitä asioita hoitaa.

6/12 39 Ulkomaan lehdet Pohjoismaissa, Englannissa, USA:ssa ja Italiassa myös Ranskassa ym. puhuvat kaikki meistä ja meidän taistelustamme sympatisesti ja osottavat kaikkea myötätuntoa, mutta se ei auta. Meidän pitäisi saada aseellista apua. Myös Chamberlain ja Halifax ovat puhuneet meistä kauniisti, mutta venäläiset eivät siitä välitä.

7/12 ’39. Kävin Tannerin luona. Minä sanoin Tannerille:

1. Olisi saatava venäläiset ymmärtämään, että he ovat kokonaan väärin arvostelleet aseman Suomessa, kun he luulevat, että Kuusisen hallitus voisi saada Suomessa kannatusta. Se hallitus voi jonkun aikaa pysyä pystyssä ainoastaan, jos venäläiset sotajoukot pitävät Suomen hallussaan ja ainoastaan venäläisien pistimien varassa ja kukistavat vastarinnan, mitä kaikilla ja kaikissa piireissä Kuusisen hallitusta vastaan on ja tulee olemaan. Tämä olisi myös saatava Kuusisen tiedoksi. Hän myös arvostelee aseman Suomessa aivan väärin.

2. Venäläisille olisi myös sanottava, että Suomen valloittaminen ei ole helppo, kuten jo sodan ensi viikko on osottanut. Suomi tulee vastustamaan ja taistelemaan viimeiseen asti ja jatkamaan [EPÄSELVÄ KOHTA: loppuun saakka] ja sen jälkeenkin epämääräiseen aikaan asti.

3. Eikö sentähden olisi paras lopettaa verenvuodatus Suomen kansan kokonaisuus ei tahdo mitään muuta kuin saada rauhan ja hyvät suhteet Neuvostovenäjän kanssa palautetuksi ja tulevaisuudessa ylläpitämään ja lujittamaan. Suomen hallitus on jo tehnyt suuria myönnytyksiä ja tehnyt tarjouksen neuvotteluihin ryhtymisestä ja on ilmoittanut olevansa valmis tekemään uusia positiivisia ehdotuksia. Me luulemme, että neuvottelujen kautta voidaan päästä sellaiseen tulokseen, joka on omiaan tyydyttämään myös Neuvostovenäjän tarpeet. Eikö ole sentähden aika ja parasta lopettaa veren vuodatus.

Tanner ajatteli käyttää radiota ja kääntyä suoraan Molotovin puoleen. Tämä oli minun mielestäni hyvä ajatus.

7/12 ’39 Ryti ja Tanner tulivat luokseni neuvottelemaan. Kivimäki on Tukholmassa ja kysyy, onko meillä mitään sitä vastaan, että hän menee Saksaan ja koettaa vaikuttaa siihen suuntaan, että Saksa ei tunnusta Kuusisen hallitusta. Päätimme vastata, että meillä ei ole mitään sitä vastaan.

Kun neuvottelimme tästä, saapui Kallio, joka oli soittanut minulle, että hänellä oli eräs asia. Se asia, joka Kalliota nyt kiinosti, oli Manerheimin päämajasta tullut kirje, joka koski joitakin ylennyksiä. Kallio oli epätietoinen, mitenkä lakipykälät ja muut määräykset siihen soveltuu. Tämä oli hänen pääasiansa. Hän puhui myös eräistä muista pikkuasioista. (Oli myöntänyt rouvansa saamista varoista hautausapua jollekin, jonka omaiset olivat joutuneet pommihyökkäyksen alaiseksi.) Sitä vastoin ei Kallio tuntunut olevan intresseerattu, kun me muut puhuimme, mitä olisi tehtävä tällä hetkellä, mm radiokampanjasta. Kun minä esitin, mitä olisi sanottava, varotti Kallio, ettei vain luvata venäläisille liian paljon (!!). Tannerkin ihmetteli, että Kallio vain turhia pieniä asioita ajattelee eikä nähtävästi ymmärrä, mistä on kysymys. En voinut olla sanomatta, että mitenkä voidaan valita tällainen mies presidentiksi, joka siihen ei ollenkaan sovellu eikä siihen kykene. Ryti vastasi, että “se kuuluu systeemiin”.

7/12 ’39 Sopimus Neuvostovenäjän kanssa.

I. Suomi luovuttaa Neuvostoliitolle, alempana mainittavaa alue ym. korvausta vastaan, seuraavat Suomelle kuuluvat alueet: 1. Seuraavat Suomenlahdessa olevat saaret, nimittäin: Lavansaari, Peninsaari, Seiskari, Pien ja Suurtytärsaari sekä Suursaari. 2. Karjalan kannaksella alueen, jonka rajat ovat […]. 3. Suomelle Tarton rauhansopimuksen mukaan kuuluneen Kalastajasaarennon länsiosat aina ‑ ‑ ‑.

II. Neuvostoliitto luovuttaa edellisessä artiklassa mainittujen alueiden kovaukseksi Suomelle alueen, jonka rajat kulkevat seuraavasti:

III. Asukkailla on oikeus siityä pois niin ja niin monen päivän kuluessa.

IV. Korvaus alueilta pois muuttaville.

V. Suomi antaa Neuvostoliitolle 10 [RIVIVÄLISSÄ MYÖS 20] vuodeksi Jussarön. ‑ Örön. ‑ saaret. Wuokran suuruus. Vaikka saaret jäävät Suomen valtion omaisuudeksi, ei Suomi tule sanottuna aikana niille järjestämään mitään julkista valtaa.

VI Aluevesien rajat.

VII Kalastusoikeus Suomenlahdella, Laatokalla. (Nevan kauttakulku Tarton rauhansopimuksen mukaan).

MARGINAALISSA:Muissa suhteissa jää Tarton rauhansopimus voimaan.

7/12 ’39 Hallituksen kokouksessa esitin radiopuheohjelman (kts. edelle) ja että Ryti puhuisi ensin ja sitten Tanner. (Tanner oli pois istunnosta.) Hallitus hyväksyi tämän. Niukkanen hyväksyi myös, mutta huomautti, että ei saa esittää mitään toivottomuutta puheissa. Siitä olimme yhtä mieltä.

8/12 39 Ulkovaliokunnan kokous. Tarkastettiin Rydin radiopuhe ja korjattiin. Ryti piti sen illalla 8/12.

9/12 ’39 Kokousten jälkeen ja ruoan jälkeen Suomen Pankissa Ryti, Tanner ja minä neuvottelimme.

Kun venäläiset olivat ?poistaneet Yrjö‑Koskisen ja lähetystön henkilökunnan Latvian rajalle, oli käännytty USA:n ambassadöörin Steinhardtin kautta Potemkinin puoleen ja oli myös ajateltu, että USA edustaisi meitä, kun ei hyväksytty Ruotsia. Luulimme, että venäläiset ehkä kuitenkin hyväksyisivät USA:n. Potemkin oli vastannut, että Venäjä ei tunnusta Suomen nykyistä hallitusta, vaan Kuusisen hallituksen eikä ruvennut mihinkään keskusteluun.

Kun Blücher oli tänään käynyt Tannerin luona ja lopuksi sanonut olevansa valmis tekemään palveluksia, jos niitä halutaan, olimme sitä mieltä, että olisi koetettava käyttää Saksaa, jos se on mahdollista.

Tanner katsoi, että meidän olisi ilmoitettava venäläisille, että hyväksymme heidän ?eiliset ehdotuksensa, jotta sota ?saatettaisiin päättymään. Minä olin samaa mieltä, mutta meidän olisi saatava avunantopakti pois. Ryti dito edellyttäen, että Mannerheim on mukana ja että Ruotsia ei saada mukaan apuun.

Minä[:] Minä [MYÖHEMPI LISÄ RIVIVÄLIDDÄ TOISELLA KYNÄLLÄ: olin pitänyt luonnolisena] samat edellytykset kuin Ryti. Päätettiin, että Ryti lähtee tänä iltana 9/12 Mannerheimin luo päämajaan. MYÖHEMPI LISÄ TOISELLA KYNÄLLÄ: neuvottelemaan]

11/12 ’39 Ryti palasi Mannerheimin luota päämajasta. Kertoi, että Mannerheim oli eilen aamulla ollut pessimistinen. Hänen kenraalinsa ei ole vastanneet tehtävää. Mutta eilisen päivän kuluessa saapuneet tiedot olivat olleet parempia. Lopputulos on, että jos Mannerheim saisi 5 divisionaa lisäksi (mutta mistä hän ne voi saada?) ja jos aseita ja ammuksia on, niin hän kyllä voi pitää puolensa venäläisiä vastaan. Diplomaattisesta demarchesta oli sitä mieltä, että Saksan kautta sitä voisi koettaa sitten, kun ensiksi on siitä ilmoitettu Ruotsille ja kysytty tuleeko Ruotsi meitä auttamaan divisioneilla sekä sitten, kun asiasta myös on ilmoitettu Englannille. Mutta Blücheriä ei pitäisi käyttää, sillä hän on epäluotettava mies.

Mannerheim oli sanonut, että Linder oli luvannut Ruotsista 2 divisionaa vapaaehtoisia (mutta siinä Linder oli luvannut liikaa). Mannerheim oli sanonut, että jos tulisi Ruotsista edes 8000 à 10000 miestä, jotka ottaisi varjellakseen Pohjois-Suomen, niin se jo olisi kovin hyvä.

Ryti, Tanner ja minä keskustelimme kl. 3.40 kääntymisestä Saksan kautta, mutta asia lykättiin uuteen kokoukseen seuraavana päivänä kl. 3 meillä.

12/12 ’39 Ryti ja Tanner luonani. Ryti ehdotti, kun eräässä raportissa oli viitattu siihen, että Suomen olisi käännyttävä neutraalin suurvallan puoleen − että Suomen tulisi käätyä USA:n, Italian ja Jaappanin puoleen, että ne ryhtyisivät toimenpiteisiin rauhan aikaansaamiseksi Saksan ja Englannin ja Ranskan välille, sillä se olisi meille tärkeää, koska silloin Venäjä arvatenkin tulisi vähemmän ylpeäksi. Päätettiin esittää tätä sitten, kun KansainLiiton kääntymisen tulokset Venäjän puoleen ovat tulleet selviksi.

KansainLiitto on käsitellyt Suomen ilmoitusta Venäjän hyökkäyksestä ja päättänyt kääntyä Suomen ja Venäjän puoleen, jotta Venäjä vetäisi pois sotajoukkonsa Suomesta ja jotta neuvottelut saataisiin aikaan Suomen ja Venäjän välillä. Suomi on heti suostunut ja Venäjän vastaus on annettava 24 tunnin kuluessa.

2:nen ehdotus jota käsiteltiin Rydin ja Tannerin kanssa, oli että käännyttäisiin Saksan kautta Venäjän puoleen esittämällä neuvotteluja ja esittämällä konkreettiset ehdot Venäjälle. Niihin sisältyisi myös tukikohta Suomenlahden pohjoispuolella.

Tänään oli sotaraportit suhteellisen hyviä. Ruotsista myös hyviä uutisia. Kerrotaan, että Ruotsin uusi hallitus muodostetaan sille pohjalle, että Suomelle on annettava apua. Mainitaan, että Suomeen tulisi 10000 vapaaehtoista, joille Ruotsin valtio antaisi aseet, myös tykit ja lentokoneet. Jos tästä tulee tosi, olisi se kovin ilahuttava asia. Sillä olisi suuri vaikutus sekä kotimaassa että myös venäläisiin. Mannerheimin määräyksen mukaan tulisi tämä joukko puolustamaan Pohjois-Suomea, joten suomalaiset joukot pääsisi siitä.

Yleinen myötätunto on meille koko maailmassa, mutta se on suurimmaksi osaksi sanoja, sanoja!

Ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa tänään oli saapuvilla myös Kallio. Minä puhuin jotenkin selviä sanoja. (Söin tänään suurusta Seurahuoneella R. Waldenin kanssa ja hän on jotenkin pessimistinen ja suruissaan erityisesti sentähden, että tämä onnettomuus on kokonaan suomalaisien itse aiheuttama. Erkko ja Cajander. Minä sanoin myös suoraan, että 1918 vuoden sodan miehet erityisesti H. Ignatius ovat syynä, kun ne ovat tuosta pienestä leikkisodasta kääntäneet muka suuren voiton Venäjää vastaan ja siitä on tullut meidän kansamme aivan hulluksi eikä järjelliselle mielipiteelle ole voinut saada sanansijaa.

Tämän johdosta minä sanoin Kallion läsnäollessa, että me häviämme sodan, kun emme voi saada 5 divisionaa apua ulkomaalta ja että meidän pitää sentähden koettaa kaikki saadaksemme neuvottelut venäläisien kanssa käyntiin. Muistutin, että jo ensi kerran palattuani Moskovasta sanoin ”sotakabinetin” istunnossa, että jos voimme käydä sotaa, on se nyt otettava ja käytävä. Mutta ylin sotapäällystö on minulle sanonut, että me emme voi käydä sotaa ja sentähden meidän on tehtävä sopimus venäläisien kanssa. Kallio samoin kuin useat hallituksen jäsenet (niiden joukossa erityisesti Söderhjelm, puoliruotsinmielinen) ei näy ymmärtävän aseman vakavuutta.

Kun 1/12 ’39 asetettiin uuden valtioneuvoston valiokuntia ja oli kyse ulkoasiainvaliokunnasta, ja jäsenet siihen oli nimitetty, niin Hannula huomautti, että sitten kaiketi tulee ”kaikki ryhmät” edustetuksi valiokunnassa. (!!) Sancta simplicitas! Minä en voinut olla sanomatta, että tässä ei tule kysymykseen ollenkaan ryhmät tai puolueet, sillä nyt ollaan niin vakavien asioiden edessä. (Hannula kuuluu joskus ajatelleen itseään ulkoministeriksi!!! Tyhmyys ja kunnian himo.)

14/12 39 Eilen hallitus vaihtui Ruotsissa. Sandler eronnut ulkoministerin paikasta, sijaan Günther. Pääministeri Hansson. Myös hallituksen julistus Suomen asiassa kuiva ja ikävä. Lupaa ”humanitär ja materiell hjälp”. Tämä vaihdos on meille ikävä. Uusi hallitus kuuluu kuitenkin luvanneen 8000 vapaaehtoiselle varustukset valtion varastoista, muodollisesti myymään meille. Günther oli sanonut Wuolijoelle Oslossa, ennen lähtöään, että uuden hallituksen ohjelma on, että Ruotsi pysyy ulko puolella Suomen ja Venäjän sotaa. Hansson on pieni mies.

Sotarintamalla on meille viime päivinä ollut [MYÖHEMPI TÄYDENNYS TOISELLA KYNÄLLÄ: menestystä]. Erityisesti Talvela Laatokan pohjoispuolella toiminut hyvin onnistuneesti.

Syy Sandlerin eroamiseen on, että Ruotsi ei ryhtynyt yhdessä Suomen kanssa puolustamaan Ahvenanmaata, kuten Suomi pyysi. (Sitä vähemmän Ruotsi ryhtyy sotaan meidän kanssa.)

17/12 ’39 Viime päivinä ei ole tapahtunut mitään erityistä, paitsi että rintamalla on taisteltu. Toistaiseksi on meillä ollut suhteellinen menestys. 15/12 Tanner piti radiossa puheen, jossa hän kääntyi suoraan Molotovin puoleen, koska kaikki muut kanavat ovat ?tukettuneet sen johdosta, että Neuvostoliitto ei tunnusta meidän hallitustamme, vaan ainoastaan Kuusisen hallituksen. Kuusisen hallitus on tehnyt meille kovin pahan kolauksen, kun ‘meillä eiole mitään tietä’ [MUUTETTU TOISELLA KYNÄLLÄ RIVIVÄLIIN MUOTOON: Se estää meiltä tien] päästä neuvotteluun Neuvostoliiton kanssa. KansainLiitto teki kovan päätöksen ja tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomea vastaan ja erotti Neuvostoliiton KansainLiitosta. Tosin se näyttää irriteeraavan neuvostoherroja, mutta mitään reaalista apua siitä ei tule. KansainLiitto kehotti kaikkia jäsenvaltojaan antamaan meille apua, kuten aikaisemin se teki Kiinaan nähden. Mutta saa nähdä, tuleeko siitä mitään todellista apua. Kivimäki on lähtenyt eilen Tukholmasta Saksaan ja Berliiniin toimimaan meidän hyväksemme. Mutta Saksa osottaa yhä suurempaa kylmyyttä meitä kohtaan. Saksa on käsistä ja jaloista sidottu Venäjään ja on antanut Neuvostoliitolle vapaat kädet tehdä tälle Euroopan osalle mitä tahtoo.

Refleksioita 17/12 ’39 Erkon politiikka oli aivan päätön. Se oli hasardöörin, uhkapelurin politiikkaa. Hän tiesi, että miellä ei ollut luvassa miltään taholta apua, meillä ei ollut mitään liittoa, (ja puolustuksemmekaan ei ollut läheskään valmis). Ja hän kaikesta tästä välittämättä hoiti politiikkaa niin, että jouduimme sotaan [MYÖHEMPI LISÄ MARGINAALISSA TOISELLA KYNÄLLÄ: suurvallan Venäjän kanssa.] Tälläisissa oloissa meidän olisi päin vastoin ollut niin meneteltävä, että kaikin mokomin välttäisimme sotaan joutumista. [MYÖHEMPI LISÄ MARGINAALISSA TOISELLA KYNÄLLÄ: ja me olisimme voineet saada venäläisten kanssa siedettävän sopimuksen aikaan.] Mutta hän [katsoi ja MUUTETTU MYÖHEMMIN MUOTOON: puhui ja] jankutti koko ajan, että venäläiset ”bluffaavat” ja että se oli ainoastaan ”hermosotaa” – ”pää on pidettävä kylmänä” yms. kevytmielisyyttä ja jaaritusta. Eikä ollut yhteistyössä Mannerheimin kanssa ja ottanut selvää, mitä mahdollisuuksia meillä on sodankäymiseen. Mutta Erkolla ei ole arvostelukykyä, eikä kokemusta eikä tietoja. Mutta ”itseänsä täysi” hän on. Hän on kaikkein huonoin ulkoministeri mitä meillä on ollut. Hän on riksfördärvare sanan kirjaimellisessa merkityksessa. Hän oli täydellinen haihattelija. Onnetonta, että sellainen ”passivivastarinnan” mies oli ulkoministerinä.

Ja samaan aikaan meillä on presidentti, joka ei ollenkaan vastaa tehtäväänsä. Edellisessä hallituksessa oli myös Cajander mahdoton. Hänellä ei myös ollut mitään poliittista älyä. Ja koko hallitus oli täysin epäselvä todellisuudesta. Jos meillä olisi ollut Mannerheim presidenttinä, ei tällaista onnettomuutta olisi tapahtunut. Vielä maanantaina samalla viikolla kun sota alkoi, oli hallitus aikomassa päästää Mannerheimin pois!!. Niin tyhmä hallitus oli! Myös jos Kivimäki olisi ollut pääministeri, ei luultavasti olisi tätä onnettomuutta tapahtunut. Sillä Kivimäki oli förutseende ja hän aina ajatteli asioita eteenpäin. Ja jos Carl Enckell olisi ollut ulkoministerinä, olisi hänkin toisin menetellyt.

Suomettarelaisuus on ainoa oikea politiikka, sillä se ottaa realiteetit huomioon eikä haihattele. Meidän olisi nyt ollut koetettava päästä tämän kriisin yli. Tukikohdan myöntäminen Jussarössä tai Örössä ei olisi Suomen kansan elämää ?tärvellyt. Ja mahdollisesti olisi tulevaisuudessa saatu se sopimus muutetuksi, jos se olisi ollut välttämätöntä.

Meidän kansamme ja maamme kehityksessä on ollut suuri puute siinä, että maalaisliitto on kasvanut suureksi puolueeksi ja sen kautta saanut vaikutusta meidän valtiollisessa elämässämme. Mutta maalaisliitolla ei ole niitä henkisiä voimia, jotka vastaisi tätä vaikutusvaltaa. Maalaisliiton johtomiehet ovat liian heikkoja. Esimerkiksi heidän edustajansa hallituksessa: Hannula, kykenemätön, vähätietoinen ja itserakas, luulee tietävänsä astiat, kopea. Heikkinen ja Koivisto heikkoja. Niukkanen tarmokas, mutta ei vastaa tehtäväänsä. Hän on suureksi osaksi syypää nykyiseen onnettomuuteen, kun on tietämättömyydessään uskotellut muille hallituksen jäsenille vääriä väitteitä meidän maamme puolustuslaitoksesta. (Kekkonen − kiipijä). Ja sitten presidentti Kallio, joka ei ollenkaan vastaa tehtäväänsä. Hän on myös vastuunalainen nykyisestä tilasta. Sillä hänen olisi pitänyt juuri ulkopolitiikasta pitää huolta, mutta siitä hän ei mitään ymmärrä.

Vähän ennen kuin Tanner ja minä lähdimme Moskovaan ensikertaa, oli hallituksen neuvottelu. Siitä olen tehnyt seuraavat merkinnät:

Sota (tämän sanan olen merkinnyt lehden ylälaitaan)

JKP(:) ‑ ‑ ‑ (En voinut tästä mitään merkitä.)

Hannula: Turkki ei tehnyt sopimusta ja idässä on aselepo loppunut. Saksan ja Venäjän välit ovat viilenneet. Suomen asema on tänä päivänä suuresti vahvistunut (!!). Maailman mielenkiinto ja myötätunto on meidän puolellamme. Tosin se ei merkitse tykkejä, mutta Venäjän täytyy ottaa ne huomioon. Wenäjä ei aloita sotaa, mutta voi tulla sopimukseton tila. Woitamme aikaa. Poliittinen tila ei huonone. Saarista ja Kuokkalan mutkasta voidaan neuvotella edellyttäen, että saamme korvausta Itä­-Karjalassa ja korvaus väestön muuttamisesta suoritetaan. Siis I ehdot. Ellei hyväksytä, niin on mentävä taisteluu.

Erkko = Hannula. Tila on meille parantunut. Ei ole ultimatumia olemassa, vaan mielipiteen vaihtoa.

Niukkanen = Hannula. Suomen puolustusvalmius on suuresti mennyt eteenpäin. Niukkanen on valmis keskustelemaan Inosta ja Kalastajasaaren pohjoisosasta.

Söderhjelm: Kalastajasaari on meille vähemmän tärkeä. Se olisi ensin uhrattava.

JKP: ‑ ‑ ‑.

Kekkonen: Valmis ottamaan Kalastajasaaren pohjoisosan heti ensimmäiseen kirjelmään.

Woionmaa: = Kekkonen. Edellinen osa kalastajasaaresta on tehtävä. Born: Kalastajasaarta ei pitäisi ottaa kirjelmään, mutta neuvotteluissa voimme heti antaa sen.

von Fieandt: Kalastajasaaren pohjoisosa ei ole meille tärkeä, mutta taktillisesti kyllä ei pitäisi ottaa heti kirjelmään.

Niukkanen: Lisäohjelma olisi Suursaari kokonaan, lisäksi Kalastajasaari ja Ino (yksin ilman takamaata).

Söderhjelm: Ei lyödä kiinni mitään ohjelmaa, mutta olisi oikeus keskustella.

Tanner: Nnyt tiedämme valtioneuvoston kannan, jos keskustelu menee sen ulkopuolelle, mutta minkäänlaisiin myönnytyksiin ei mennä ilman, että saamme Helsingistä sanan.

Resoluutio: Petsamo pohjoinen niemi voidaan luovuttaa, mutta ei eteläistä.

Korvaus. Niukkanen: Repolan alueella tulisi hyvä raja.

Cajander: Rahallinen korvaus: Venäjän valtio maksaa Suomen valtiolle ja Suomen valtio maksaa asukkaille.

Sitten oli presidentin istunto, jossa ohjeet vahvistettiin. Kallio sanoi, että oli otettava esille rajaloukkaukset heti istunnon alussa, koska niintä on tapahtunut vielä neuvottelujen aikana.

Olen merkinnyt istunnossa Kremlissä: Stalin: [KYRILLISIN KIRJAIMIN]

17/12 ’39 valmistin kirjoituksen Moskovan neuvotteluista amerikkalaiselle viikkolehdelle The Life. Kirjoitus sähkötettiin New Yorkiin samana iltana.

18/12 ’39. Mannerheim kertoi tänään Rydille, että Neuvostoliiton sotajoukot ovat huonompia kuin hän oli luullut. Ne eivät näy kelpaavan mihinkään. Me olemme suurella menestyksellä lyöneet ne takaisin Kannaksella ja myös Laatokan pohjoispuolella. jos vain saataisiin aseita, niin voimme kyllä pitää puoliamme.

Molotov ei vastaa Tannerille. Tass väittää edelleen, että Neuvostoliito ei ole sodassa Suomen kanssa, vaan on tehnyt sopimuksen Kuusisen kansanhallituksen kanssa.

Söin tänään suurusta Carl Enckellin kanssa. Hänen mielestään:

1. Olisi tehtävä propagandaa Venäjälle niin, että siellä syntyisi levottomuuksia. Lupasin ottaa tästä asiasta selvän. (Ulkoasiainvaliokunnassa ilmoitettiin, että lentolehtiä levitetään Pietariin ym lentokoneista.)

2. Saksassa olisi meidän esitettävä, että Venäjän tarkoitus on bolsevisoida Suomi. Kuusisen hallitus on siitä merkki. (Tämä on ilmoitettava Kivimäelle.)

3. Varottava, että emme joudu Saksan kanssa vihollisuus väleihin. Tähän voi johtaa, jos Puolan laivat Petsamoon pääsisi, sillä Saksa on sodassa Puolaa vastaan.

“18/12 ’39 Heti sen jälkeen, kun Erkko oli määrätty v.a. asiainhotajaksi Tukholmaan, hän tahtoi tulla nimitetyksi vakinaiseksi ministeriksi sinne. Minä panin sitä vastaan ja sanoin, että minä tulen vastustamaan hänen nimittämistään, sillä hän on ulkoministerinä osottanut täydellistä poliittisen arvostelukyvyn puutetta, samoin kokemuksen puutetta ja häneltä myös puuttuu tietoja. Hän on vastuunalainen siitä, että maa on joutunut siihen onnettomuuteen, jossa se nyt on. Hän on vain niin “itseäsä täynnä”. Ehdotus votumiksekseni: [“Minun mielestäni ei RIVIVÄLISSÄ: Minä katson ettei] entinen ulkoasiainministeri lakitieteitten kandidaatti E. Erkko ole toiminnassaan ulkoministerinä osottanut riittävää poliittista arvostelukykyä, mistä kouraantuntuvana todistuksena on maan uolkopolitiikasta, josta hän on lähinnä vastuussa, johtuneet onnettomuudet. Tämän vuoksi en voi kannattaa hänen nimittämistään puheena olevaan lähettilään paikkaan.” [MYÖHEMPI LISÄ MARGINAALISSA TOISELLA KYNÄLLÄ: Mannerheim ja Walden olivat kovin suutuksissaan siitä, että Erkko oli nimitetty asianhoitajaksi. “Hur har du kunnat vara med om sådant!”, sanoi Mannerheim minulle.]

18/12 ’39 Hynninen Tallinnasta lähetti sähkeen Laidonerin käynnin johdosta Moskovassa, jossa sähkeessä Hynninen − Laidonerin antamien tietojen perusteella – sanoi, että ”Paasikivi on edelleen persona grata” Moskovassa.

Venäläiset agiteeraavat kovasti radiossa. Haukkuvat Suomen ”Mannerheim‑Tanner” klikkiä. tämä olisi humoristista, ellei se olisi niin vaarallista. Kuusisen hallituskomedia on asettanut meidän tiellemme tosiaan aivan voittamattoia esteitä. Emme pääse mihinkään, kun venäläiset ei suostu neuvottelemaan meidän kanssamme, vaan sanovat tunnutavansa ainoastaan Kuusisen hallituksen, jonka kanssa ovat tehneet sopimuksen. Olemme tosiaan joutuneet umpikujaan.

Kun Erkko oli nimitetty v.a. asiainhoitajaksi Tukholmaan, ihmettelivät ja moittivat Mannerheim ja Walden, joiden kanssa söin päivällistä Seurahuoneella ennenkuin Mannerheim lähti päämajaan, kovasti, että olimme nimittäneet Erkon, joka oli niin täydellisesti epäonnistunut ulkopolitiikassaan ja johtanut maan perikadon partaalle, jossa se nyt on. Walden on puhunut tästä jälkeenpäin pari kertaa.

Olet viimeisellä sivulla. Jos haluat mennä takaisin, käytä selaimen Takaisin-painiketta, tai valitse kappale yläpuolelta.

Kun vierität sivua, seuraava sivu ladataan ja vieritetään automaattisesti näkyviin. Napsauta ylläolevaa valintaruutua poistaaksesi tämän pois käytöstä.

Jos haluat ladata seuraavan sivun automaattisesti vierittäessäsi sivua, napsauta ylläolevaa valintaruutua.