1944

28.6. Luonani P. J. Hynninen. Hän kertoi:

Sitoumus, jonka Ryti oli antanut Ribbentropille, sisälsi: a) Suomi tulee jatkamaan sotaa niin kauan kuin bolsevikkivaara on torjuttu; b) Minä en ryhdy rauhanneuvotteluihin – muuta kuin in Einvernehmen¹ Saksan kanssa; c) Minä en salli nykyisen enkä minkään minun asettamani hallituksen enkä muiden ryhtyä rauhanneuvotteluihin; d) Saksa lupaa kaikilla sille mahdollisilla tavoilla auttaa Suomea. – Oliko suullisissa keskusteluissa puhetta tarkemmin, Hynninen ei tiennyt.

Tämä sitoumus oli siis yksipuolinen. Ainoastaan Suomi sitoi kätensä. – Hynninen arveli, että jos tulee toinen presidentti, niin hänen ei tarvitse katsoa itseänsä sidotuksi tällä sitoumuksella. Ribbentrop oli tullut aivan äkkiarvaamatta; siitä ei tiedetty mitään.

Hynninen oli kuullut, että suomalaiset kenraalit ajattelevat, että sitten kun sota siirtyy Savon metsiin, niin silloin venäläiset pannaan suuriin motteihin ja tuhotaan.

Hynninen sanoi kuulleensa toisinaan viittauksia siitä, että Saksa oli rauhankosketuksissa Neuvostoliiton kanssa. Tänään oli Romanian ministeri tullut hänen luokseen ja kysynyt, tiesikö Hynninen mitään siitä.

Walden oli sanonut, että joka viikko, minkä pääsemme eteenpäin, on meille eduksi. Voi tapahtua jotain.

Siis: odotetaan jotain ihmettä. Hynninen sanoi, että viime aikojen politiikan on määrännyt Mannerheim.

Minä: Ramsayn puheesta päätän, että Mannerheim tahtoo jatkaa sotaa ja sitä ei voi tehdä ilman Saksan apua – ja Saksa ei anna apua ilman sitoumusta. Hynninen oli samaa mieltä kuin minä.

Hynninen kertoi myös, että Linkomies tahtoo itse erota hallituksesta, sentähden että häntä ja Tanneria haukkuvat ja hän siis voisi olla esteenä.

¹ yhteisymmärryksessä

29.6. Enckell luonani. Hän oli hyvin huolissaan ja pelkäsi pahinta.

30.6. Amerikan radio toitottaa tyhmää propagandaansa »Historia toistuu» – 1918 Suomi sitoi viime hetkellä kohtalonsa Saksan keisarikuntaan, joka oli sortumassa, kuten nyt on tehnyt.

Tämä on täydellistä lorua. Vuonna 1918 ei Suomella ollut mitään vaaraa. Venäjä oli maahan lyöty. Ei myöskään Suomen kohtaloa sidottu Saksan kohtaloon. Fredrik Kaarlen valitseminen Suomen kuninkaaksi ei merkinnyt mitään Suomen kohtalon sitomista Saksaan.

Kuninkaanvaali oli meidän oma asiamme eikä se sitonut Suomea mihinkään. Sitäpaitsi oli sovittu, että Fredrik Kaarle ei tulisi Suomeen, ennenkuin asia oli selvitetty ententen kanssa.

Amerikan ja Englannin radio propagandassaan ei uskalla puhua mitään Venäjästä, joka nyt on mahtava. Ei voi antaa mitään viittausta siitä, miten Suomi voi selviytyä Venäjästä tulevaisuudessa.

Nyt ovat maalaisliittolaiset Saksan liiton innokkaimmat kannattajat. He ovat muka »taantumuksellisia». He olivat vuonna 1918 monarkian kovimmat vastustajat. Monarkian puolustajia olivat myös v. 1918 ruotsinmieliset.

Länsimaiden propaganda ei ymmärrä ollenkaan asioita, puhuu ainoastaan lorua.

30.6. Tri Kekkonen luonani. Hän kertoi oppositiopuolueen neuvotelleen, mitä olisi tehtävä. Oli tullut siihen päätökseen, että olisi koetettava toimia ulkomailla s.o. Tukholmassa, jonne olisi muodostettava komitea, joka edustaisi niitä piirejä Suomessa, jotka eivät hyväksy nykyistä politiikkaa, jonka kautta Suomi on sidottu Saksaan, ja koettaisi toimia Suomen hyväksi. Tämä komitea toimisi aluksi hiljaa siihen asti, kunnes Suomessa alkaa vainoamiset. Sen kautta tulisi tiedoksi, että Suomessa on muutakin mielipidettä kuin mikä nyt on vallalla. Ja siitä voisi olla tulevaisuudessa hyötyä. Kekkonen pelkäsi, että tapaukset voivat mennä nopeasti, ja sentähden olisi pian toimittava. Näiden piirien puolesta Kekkonen kysyi, enkö minä suostuisi asettumaan tämän komitean johtoon. Siihen oli ajateltu 3 jäsentä: paitsi minua yksi sosialidemokraatti (Wuori tai Kilpi) ja yksi ruotsinkielinen – teollisuusmies: Gullichsen, Gartz, Ekholm, jotka ovat samalla kannalla.

Kekkonen kertoi muuten, että sosialidemokraattien ryhmä oli päättänyt 36 < 26, että heidän edustajansa saavat jäädä hallitukseen. Tanner oli kovasti ajanut sitä kantaa. Hän oli sanonut: »Jos päästätte minut pois hallituksesta, niin teette palveluksen minulle. Mutta jos ette päästä minua pois, niin teette palveluksen maalle.» Se oli kovasti vaikuttanut. Kekkonen oli muuten sitä mieltä, että Tanner oli asian nykyiseen käänteeseen tyytyväinen.

Minä vastasin, että tuuma on minusta hyvä. Mutta katson, että tämä tehtävä on minulle liian raskas. Pitäisi olla nuorempi mies. Kysyin, eikö Kekkonen itse voisi lähteä Tukholmaan.

Kekkonen vastasi, että hän luuli täällä Suomessa voivansa olla hyödyksi.

Minä sanoin myös, että olisi saatava selvä, mitä Ruotsin hallitus siitä ajattelee. Kekkonen vastasi, että näinä päivinä lähtee Tukholmaan kaksi miestä ottamaan siitä selvää.

Minä en antanut lopullista vastausta. Kekkonen pyysi saada tulla asiasta minun kanssani puhumaan Naantaliin. Siihen suostuin.

Kekkonen kertoi, että Reinikka on heidän puolueessaan ajanut jyrkästi saksa­ laista kantaa – sanonut, että jos viime maaliskuussa olisi suostuttu venäläisten ehtoihin ja tehty rauha, niin nyt jo olisi puolet Suomen kansasta matkalla Siperiaan.

Kekkonen kertoi heidän ajatelleen, että tästä ilmoitettaisiin presidentille ja ulkoministerille ja että komitea siis toimisi hallitusmiesten tieten.

Minä huomautin, että Ryti oli sitoutunut siihen, että toiminta rauhan puolesta estetään myös yksityisten henkilöiden puolelta ja että hän ja hallitus sentähden eivät voi siihen suostua. Jos sellainen toiminta aletaan, olisi kenties paras, että siitä ei mainittaisi mitään hallitusmiehille. 

– Tätä asiaa on harkittava.

2.7. Joku päivä sitten Lontoon radio kuulutti, että Gestapo tulee lähitulevaisuudessa vangitsemaan minut.

17.7. Maisteri Törngren tuli luokseni Naantaliin.

Hän puhui siitä, mistä oli ollut kysymys tri Kekkosen kanssa.

Wuori ja Kilpi olivat käyneet Tukholmassa. Kertoneet, että se oli heidän ikävin matkansa, ikävämpi kuin milloinkaan. Ruotsissa oli eräissä piireissä ollut hyvin ynseä mieliala Suomea vastaan. Ruotsin hallitus katsoi joutuneensa ikävään asemaan ja välikäteen, kun oli viime kesäkuussa Suomen hallituksen pyynnöstä tiedustellut rauhanehtoja Moskovasta, mutta Suomen hallitus neuvotteli samaan aikaan Saksan kanssa eikä ollut edes vastannut Ruotsin hallitukselle mitään. Suomen hallitus ei myöskään ollut ilmoittanut Ruotsin hallitukselle, että Ribbentrop oli Helsingissä. Hansson oli sanonut, että jos hän olisi tiennyt Ribbentropin olevan Helsingissä, ei hän sunnuntaina olisi pitänyt sellaista puhetta kuin oli pitänyt.

Törngren sanoi, että Linkomiehen puhe Venäjän ehdoista kesäkuussa 1944 ei ole oikea: venäläiset eivät vaatineet kapitulatiota – vaan kirjallisen ilmoituksen ja rauhanpyynnön.

Ruotsin hallituspiireissä katsottiin, että voisi olla Suomelle eduksi, jos olisi Tukholmassa yksi tai useampia henkilöitä (delegatio), mutta pitäisi olla hyvin arvovaltainen henkilö.

Törngren sanoi Helsingissä ajatellun, että delegation olisi ensin toimittava hiljaisuudessa – informator-tehtävä, sonderaus.

Minä sanoin olevani edelleen samalla kannalla, että olisi hyvä, jos Ruotsissa olisi joku orgaani.

Minun menoani vastaan: a) tulisi heti kovin tunnetuksi, eikä asia siis pysyisi salassa (minä en voi mennä Ruotsiin turistina. Jos voisin, niin kyllä menisin.); b) voisi olla hyvä, jos olisi nuorempi mies; on oltava paljon ihmisten kanssa kosketuksissa ja iltaisin ulkona.

Minä lisäsin, että delegation tehtävä on komplisoitu. Ei ole niin yksinkertainen kuin esim. Christmas Möllerin Lontoossa. Sillä meidän armeijamme taistelee saksalaisten rinnalla, jotka ovat tulleet meitä auttamaan. Me tulisimme toimimaan saksalaisia vastaan ja lisäksi venäläisten hyväksi.

Edelleen sanoin, että Ryti ja hallitus ovat sitoutuneet estämään rauhan puuhat. Saksa luultavasti ryhtyisi heti toimiin, jos työ rauhan hyväksi alkaisi. Saksa vaatisi Rytiä ja hallitusta lakkauttamaan toiminnan. Jos sodan loppu ja Saksan sortuminen on lähellä, se ei merkitsisi mitään. Mutta jos sota kestää vielä ensi talven, niin asia on toisin.

Wuori ja Kilpi voisivat Tukholmassa ilman huomiota toimia. Jos sota kestää vielä kauemmin, kuin on edellytetty, niin ehkä aluksi Wuori ja Kilpi ja joku muu voisivat käydä vuoron perään Tukholmassa ja pitää yhteyttä ja hankkia informat.

Kun päästään esim. elokuun loppuun, niin nähdään, miten sota menee ja tulee­ ko se kestämään. Silloin voidaan asiaa paremmin harkita.

 20.7. Presidentinrouva Ester Ståhlberg, Kulosaari, Helsinki

Arvoisa Rouva,

Olen saanut Rouvan molemmat kortit 13.7.44.

Olen ollut jo kauan syvästi huolissani maamme tulevaisuudesta ja olen pitkän ajan kuluessa esittänyt mielipiteitäni ja ajatuksiani asianomaisille, presidentti Rydistä alkaen, mutta valitettavasti huonolla menestyksellä. Nyt näyttävät asiat menneen niin umpisolmuun, että en näe miten voidaan päästä eteenpäin.

Heti Helsinkiin saavuttuani koetan päästä yhteyteen K. J. Ståhlbergin kanssa Mutta tuskin tulen sinne ennenkuin ensi kuussa. Niinkuin asiat ovat kulkeneet, eivät hallitukselle, jossa osoitteeni tunnetaan, ole nykyään minun »ammattirauhanneuvottelijan», palvelukset tarpeen.

Pyytäisin saada heittää esiin sen ajatuksen, eikö olisi syytä, että K. J. Ståhlberg asettuisi kosketukseen presidentti Rydin kanssa. Tosin Ryti on sitonut kätensä ja jalkansa, mutta keskustelu hänen kanssaan voisi olla hyödyksi koetettaessa tehdä joitakin tulevaisuuden suunnitelmia.

Tervehtien

Suurimmalla kunnioituksella

J. K. Paasikivi

21.7. Eräs rouva, amiraalinrouva v. Schoultz, sanoi tänään Aino Suomalaiselle: »Suomalaiset ja saksalaiset ottavat kyllä vielä kaikki takaisin, mitä venäläiset ovat valloittaneet.» Tämä kuvaa käsitystä erityisesti täällä Turun (Uuden Auran ym.) piirissä.

22.7. Törngren jälleen luonani.

Beck-Friis, Ruotsin lähettiläs, oli ollut Tukholmassa ja tavannut siellä Mme Kollontayn. Miltä puolelta oli initiativi, Törngren ei tiennyt. Beck-Friis oli kutsunut tri Kekkosen luokseen lounaalle ja kertonut hänelle seuraavaa:

Kollontay oli kertonut: Stalin ja Molotov olivat hyvin vihaisia Rydin-Ribbentropin sopimuksesta. Mutta Neuvostoliitto on kuitenkin valmis neuvottelemaan Suomen kanssa rauhasta, mutta ei Rydin ja Tannerin kanssa. Mannerheimiä venäläiset pitävät vanhana, mutta jos suomalaiset häntä tarvitsevat, niin venäläiset eivät pane vastaan. Kollontay oli sanonut, että minua pitävät vilpittömänä ja minuun luottavat.

Suurin piirtein sopimuksesta voisi tulla samanlainen kuin talvella, mutta saksalaisiin nähden ehdot tulevat olemaan kireämmät. Jos venäläiset tulevat Helsinkiin, niin silloin ehdot tulevat olemaan kovemmat.

Beck-Friis oli huomauttanut, että Suomessa on suuri epäluulo Venäjään ja että Venäjä tulisi pitämään sopimuksen.

Kollontay oli vastannut, että Venäjä tulee pitämään sopimuksen Suomen kanssa. Neuvostoliiton menettely talvisodan jälkeen riippui siitä, että Neuvostoliitto tiesi, että Saksa tulee hyökkäämään Venäjän päälle, ja pelkäsi, että Suomi tulee olemaan hyökkäyslauta. Mutta kun Saksa voitetaan ja Venäjä tulee olemaan mahtava, niin Neuvosto-Venäjän ei tarvitse pitää sitä silmällä.

Wuori on käynyt Mannerheimin luona. Mannerheim oli puhunut varovaisesti, mutta oli sitä mieltä, että meidän olisi koetettava päästä eroon sodasta. Wuori menee uudestaan Mannerheimin luo. Myös Heinrichs on nyt maltillisella kannalla.

Wuori, Fagerholm ja Kilpi pitävät yhteyttä Tukholman kanssa.

Tuomioja oli puhunut Tannerille siitä, että olisi hyvä, jos meillä olisi myös toinen liike ja kosketus, kuin hallituksen noudattama, jotta voitaisiin käyttää tilaisuutta, jos ja kun sellainen esiintyy.

Tanner oli sanonut tahtovansa miettiä sitä ajatusta ja myöhemmin oli vastannut, että hän hyväksyy sen menettelyn. Tannerilla kuuluu olevan Tukholman kautta joku kosketus, Jacobsson, joka on ruotsalainen ammattiyhdistysmies.

30.6. Dagens Nyheter. Paljon kirjoitettu Rydin-Ribbentropin sopimuksen johdosta. Dagens Nyheter kirjoittaa, että venäläiset eivät vaatineet kapitulatiota Suomelta kesäkuussa 1944. Moskova oli käyttänyt formul, som medger överläggningen utan föreg. kapitulation. »Samtidigt begär Moskva en skriftlig principförklaring från den finska statsledningen om att Finland är berett att kapitulera och sluta fred.»¹

(Mutta tämä on juuri kapitulatio.)

¹ muotoilua, joka mahdollistaa neuvottelut ilman niitä edeltävää antautumista. »Samanaikaisesti Moskova vaatii Suomen valtionjohdolta kirjallista periaatejulistusta, jonka mukaan Suomi on valmis antautumaan ja solmimaan rauhan.»

Pressgrannar¹ :

Göteborgs-Posten kertoo, että Heinrichs oli keväällä 1941 Saksassa ja teki sotilassopimuksen.

Dagens Nyheterin kirjeenvaihtaja Agne Hansen kertoo pitkässä kirjeessään, miten tapaukset olivat kulkeneet ja johtaneet Ribbentropin sopimukseen. (Lehti tallessa)

Stockholms Tidningenissä 30.6.44 on pääkirjoitus: »Finska folket oåtsport».²

¹ Naapurilehdet

² »Suomen kansalta ei ole kysymättä»

1.7. Dagens Nyheterin pääkirjoitus »Det bundna Finland».¹

Pressgrannar²:

Morgon Tidningen: Kun Viipurin rintama oli vakaantunut, kääntyi Suomen hallitus Ruotsin hallituksen kautta Neuvostohallituksen puoleen 22.6.44.

Neuvostoliiton vastaus tuli 23.6.44: Neuvostohallitus oli katsonut tulleensa petetyksi Suomen hallituksen puolelta. Sentähden Neuvostohallitus vaati, että Suomen presidentti ja ulkoministeri antavat kirjallisen selityksen, että Suomi on valmis pyytämään rauhaa med kapitulation³. Suomi suostuisi periaatteellisesti kapitulatioon, mutta miten se tapahtuisi, siitä sovittaisiin neuvotteluissa. Tähän Venäjän ilmoitukseen ei Suomen hallitus antanut mitään vastausta.

¹ »Sidottu Suomi»

² Naapurilehdet

³ antautumalla

Tiistaina 4.7. USA:n Charge d’affaires¹ Gullion ja lähetystön virkamiehet lähtivät Helsingistä.

¹ asiainhoitaja

1.7. Stockholms Tidningenin pääkirjoitus ja muita kirjoituksia USA:n välien katkaisemisesta Suomen kanssa.

1.7. Svenska Dagbladetin pääkirjoitus

»Finland och Förenta Staterna.»¹

Lehti sisältää mm. otteita, mitä Englannin Times ym. lehdet kirjoittavat Suomesta.

¹ »Suomi ja Yhdysvallat»

2.7. Hufvudstadsbladet. »Förhastade slutsatser».

»Vårt folk vet vad striden gäller; därom fingo vi en alltför klar föreställning efter Moskvafreden o. därom ha vi blivit erinrade genom de fruktansvärt hårda fredvillkor, som förelades oss för blott några månader sedan. – Såvitt man har sig bekant har ingenting annat inträffat än att man från tyskt håll ställt militär hjälp till förfogande.¹ — (!!!)

¹ »Hätiköityjä johtopäätöksiä»

»Kansamme tietää, mistä taistelussa on kysymys; siitä saimme erittäin selvän käsityksen Moskovan rauhan jälkeen ja siitä ovat meitä muistuttaneet hirvittävän kovat rauhanehdot, jotka meille asetettiin vain muutamia kuukausia sitten. – Sikäli kuin tiedetään ei ole tapahtunut muuta kuin että Saksan taholta on asetettu sotilaallista apua käytettäväksi.—»

3.7. lehdissä Linkomiehen puhe 2.7.

»Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin taistella».

Linkomies sanoo selvästi, että on Suomen itsestään selvä velvollisuus laskea aseensa vasta sitten, kun siitä on olemassa yhteisymmärrys Saksan kanssa.

Mutta Linkomies sanoo myös: »Tähän johtopäätökseen on tultu siinä mielessä, että Saksasta saadaan riittävää apua Karjalaan ja koko Suomeen kohdistetun uhan voittamiseksi.»

(Siis: Ellei saada riittävää apua, niin olemme vapaat.)

Uuden Suomen pääkirjoitus 3.7: Vaihtoehdot»:

– »Meitä elähdyttää usko siihen, että raaka väkivalta ja vahvemman oikeus sittenkään ei saa sanoa viimeistä sanaa tässäkään murheellisessa maailmassa.»

3.7. Hufvudstadsbladet Linkomiehen puheen johdosta:

»Vi kunna lika litet nu som för 2 1/2 månader sedan gå med på ett nationellt självmord.»¹

»Olust²» että meidän toimintavapauttamme on rajoitettu. Mutta se on luonnollinen.

–»förvissningen om att vår sak är rättvis ger oss uthållighet och styrka.»³

¹ »Emme voi nyt enempää kuin 2 1/2 kuukautta sitten suostua kansalliseen itsemurhaan.»

²  »Tyytymättömyyttä»/sen suhteen/

³ »luja usko siihen, että asiamme on oikea, antaa meille kestävyyttä ja voimaa.»

4.7. Svenska Dagbladet. »Finländska förklaringar.»

»Historien skall framdeles döma, om det är den politiska viljans ofrihet inför en ödesbunden kausalitet eller den tveksamhetens vacklan inför en alltför tung ansvarsbörda, som här ådagalagts».¹

Linkomies sanoi: »Jag vet att Sovjetunionen kräver kapitulation av Finland».²

– Suomen kääntyminen Moskovaan 22.6. ja Neuvostohallituksen vastaus 23.6: att med hänsyn till att sovjetregeringen tidigare ansett sig bedragen på Finlands regering en skriftlig förklaring krävdes av republikens president och utrikesministern, att Finland vore berett till kapitulation och begärde fred.³ Samaan aikaan Pravda kirjoitti, että huhut, että Suomelle olisi asetettu vaatimus ehdottomasta kapitulatiosta, ovat täysin perättömät.

Siis: Kapitulation »i princip» för prestigens skull.⁴ Svenska Dagbladet katsoo, että Venäjän hallituksen pitäisi selittää, mitä se tarkoittaa. Toiselta puolen olisi Helsingin pitänyt ottaa selvää venäläisten aikomuksista eikä antautua illusioihin, että Saksan armeija, joka nyt perääntyy Valkovenäjällä, voi tehdä ihmeitä Viipurin rintamalla.

¹ »Suomalaisia selityksiä»

»Historia on vastedes antava tuomionsa siitä, onko tässä käynyt ilmi poliittisen tahdon riippuvaisuus kohtalonomaisesta kausaliteetista vaiko epäröivästä horjuvuudesta liian raskaan vastuutaakan alla.»

² »Tiedän, että Neuvostoliitto vaatii Suomelta antautumista.»

³ että ottaen huomioon sen, että neuvostohallitus on aikaisemmin katsonut pettyneensä Suomen hallituksen suhteen, vaaditaan tasavallan presidentin ja ulkoministerin kirjallinen selitys siitä, että Suomi olisi valmis antautumaan ja pyytää rauhaa.

⁴ »Periaatteellinen» antautuminen arvovallan vuoksi.

7.7. Dagens Nyheter: »Den stora flyktingsfrågan.»¹ Koskee pakolaisia Suomesta, sitten kun Suomessa tulee katastrofi.

¹ »Suuri pakolaiskysymys»

8.7. Svenska Dagbladet. Economist kirjoittaa: Suomalaiset ovat kovin katkeroituneita venäläisille 1939–40 sodan johdosta, men även med hänsyn till detta var deras deltagande i Hitlers krig ett allvarligt misstag.¹

Suomen hallituksen menettely: »självmördarens dårskap».²

¹ mutta tämänkin huomioon ottaen heidän osallistumisensa Hitlerin sotaan oli vakava erehdys.

² »itsemurhaajan mielettömyyttä»

Uusi Suomi 9.7.: »Kuukausi torjuntataistelusta. » Venäläisten menestyksillä on kuitenkin tietty hillitsevä vaikutuksensa.

13.7. Stockholms Tidningen: Hr. v. Ribbentrop lär skåda ljus i öster.¹ Ribbentrop: Yhteinen Saksan ja Suomen separ.rauha² Venäjän kanssa ehdoiltaan Suomelle tosin raskaampi kuin helmi­maaliskuussa 1944, mutta Suomi jäisi itsenäiseksi.

¹ Hra v. Ribbentrop kuuluu näkevän valoa idässä.

² erillisrauha

15.7. Helsingin Sanomat: »Maihinnousurintama.»

Saksa kykenee rajoittamaan venäläisten offensiivin (idässä) ja ryhtymään vastatoimenpiteisiin. Liittoutuneiden maihinnousu ei ole tuonut lähemmäksi ratkaisua Euroopassa, vaan »kamppailu tulee nähtävästi kehittymään tavallista rataa, s.o. ratkaisu saavutetaan silloin kun molempien sotivien puolien voimavarat ovat kuluneet loppuun. (!!!)

15.7. Stockholms Tidningen. »Den ryska ilmarschen och Finland.»

»Den dystra återvändsgränd vari Finland manövrerats inter sig allt mörkare för r kilometer de ryska armeerna nalkas Ostersjöns kust.»¹

¹ »Venäjän pikamarssi ja Suomi»

»Synkeä umpikuja, johon Suomi on johdatettu, osoittautuu yhä pimeämmäksi venäläisten armeijoiden lähestyessä kilometri kilometriltä Itämeren rannikkoa.»

16.7. Dagens Nyheter, sisäkirjoitus. »Det ensamma Finland.»¹

¹ » Yksinäinen Suomi»

16.7. Helsingin Sanomat. »Suomen tasavallan merkkipäivä».

Hallitusmuodon 25-vuotispäivän johdosta. – Ylistetään, miten hyvä se on.

Refl. Samaan aikaan kun vietetään HM:n 25-vuotispäivää, on Suomen itsenäisyys vaarassa. Tämä tulos ei ole oikein hyvä todistus siitä, että HM:n voimassa ollessa on valtakunnan politiikkaa ja asioi­ ta hoidettu hyvin ja että HM:n järjestelmä ja laitokset ovat kyenneet tuomaan valtakunnalle hyvän menestyksen. Tulos on, että valtakunta nyt on vaarassa.

18.7. Dagens Nyheter. »Finland går vidare». »President Ryti står och faller med det tyska engagemanget».¹

¹ »Suomi kulkee eteenpäin.» Presidentti Ryti seisoo ja kaatuu Saksaan sitoutumisen mukana.»

18.7. Linkomiehen puhe radiossa Hallitusmuodon 25-vuotispäivän johdosta.

25.7. Stockholms Tidningenissä uutinen:

»Pres. Ryti har fått en svarskrivelse från Hitler, som lär nu å sin sida ha för­ klarat, att Tyskland ej kommer att sluta fred med Sovjetunionen annat än med häns nstagande även till Finlands intressen.»¹

¹ Pres. Ryti on saanut vastauskirjeen Hitleriltä, joka kuuluu nyt puolestaan selittäneen, ettei Saksa tule solmimaan Neuvostoliiton kanssa rauhaa muuten kuin ottamalla huomioon myös Suomen edut.

16.7. Refl.

Meillä on luotettu oikeuden ja oikeudenmukaisuuden voimaan. Historia ei näy antavan siihen perustetta. Historiaa lukiessaan tulee pessimistiseksi. – Valtiot toimivat Staatsräsoni¹n mukaan. Se on hirveää – blutrotig². Se on ulkopuolella hyvän ja pahan. Ranskassa se sisäpolitiikassa aiheutuu kts. Meinecke Staatsräson (lopussa ja alussa). Toistaiseksi ei ole onnistuttu löytämään mitään järjestelmää, joka rajoittaisi Staatsräsonia ja suojelisi toisia valtioita sitä vastaan.

Olen lukenut pääasiallisesti saksalaista kirjallisuutta ja siinä korostetaan erityisesti valtapolitiikkaa, väkivaltaa.

Staatsräsonin rajoitus sen suhde moraaliin (kts. Meinecke) on kysymys, minkä ratkaisemisesta erityisesti riippuu ensi kädessä pienten valtioiden tulevaisuus, mutta loppujen lopuksi myös suurten ja koko ihmiskunnan menestys.

¹ Valtionetu

² verenpunaista

20.7. Attentaatti Hitleriä vastaan.

Eräät Saksan kenraalit ja korkeat upseerit tehneet salaliiton.

Refl. Tämä on huono merkki Saksan oloista. Se osottaa, että Saksan ylimmissä sotilaspiireissä katsotaan sodan päättyvän huonosti Hitlerin järjestelmän aikana.

21.7. Dagens Nyheterissä sisäkirjoitus

»Då man bevisar för mycket».

»Fullständig likheten mellan krigsutbr. i juni 1941 och det i november 1939 hari Finland varit en dogm.¹

Suomen presidentti ja hallituksen jäsenet ovat tahtoneet osottaa oskuldsrenheten hos Finlands polit. vårvintern o. våren 1941.²

Kun Hitler 22.6.41 julisti Suomen-Saksan vapenbrödraskap³, on Suomen asema ollut toinen kuin talvisodan aikana. Samgåendet etablerades⁴ aikaisemmin.

23.9.40 saapuivat ensimmäiset Saksan joukot Vaasaan ej endast för att befordras till Norge utan för att stanna (?). De ökades efter hand (??) och etablerade sig fastare än vad genomfartstrafiken förutsatte⁵.

Våren därpå (siis 1941) hade de viktiga flygfält till sitt fria förfogande, och tillförseln svällde ytterligare. Vilka skriftliga och bindande avtal som ingicks mellan Tyskland och Finland vet man ännu icke; något sådant finns det bevisligen men möjligt är att en stor del av samarbetet ordnades genom muntliga överenskommelsen.

Det var sannerligen inte med odelad hänförelse man i bygderna hösten 1940 tog del av nyheten om tyskarnas an­ komst.»⁶

1939: Voi kyllä resonera⁷, olisiko Suomi tekemällä myönnytyksiä voinut välttää sodan ja pysyä neutraalina. Mutta Suomella oli 1939 klara papper⁸. Sillä oli oikeus puolellaan – traktaten. Folkförbundets beslut.⁹

Eri asia on den bakgrund mot vilken uppslutningen vid Tysklands sida efter Moskvafreden bör ses. Det finns mycket som förklarar och delvis ursäktar den orienteringen.¹⁰ Mutta on tyhmää ja vahingollista kieltää olikheterna¹¹ Suomen talvisodan ja tämän sodan välillä.

¹ »Kun todistellaan liikaa».

Täydellinen samankaltaisuus sodan syttymisen välillä kesäkuussa 1941 ja marraskuussa 1939 on Suomessa ollut dogmina [uskonkappaleena].

² Suomen politiikkojen neitseellisen viattomuuden kevättalvella ja keväällä 1941.

³ aseveljeyden

⁴ Yhteistyö aloitettiin.

⁵ ei vain Norjaan kuljetettaviksi, vaan jäädäkseen (?). Niitä lisättiin vähitellen (??) ja ne järjestäytyivät kiinteämmin kuin mitä läpikulkuliikenne edellytti.

⁶ Seuraavana keväänä (–) niillä oli tärkeitä lentokenttiä vapaasti käytettävissään, ja joukkojen maahantulo kasvoi edelleen. Vielä ei ole tiedossa, millaisia kirjallisia ja sitovia sopimuksia Saksan ja Suomen välillä tehtiin; jotain sellaista on todistettavasti olemassa, mutta on mahdollista, että suuri osa yhteistyöstä hoidettiin suullisilla sopimuksilla.

Maaseudun asukkaat eivät syksyllä 1940 todellakaan jakamattoman innostuneesti ottaneet vastaan uutista saksalaisten tulosta.

⁷ pohdiskella

⁸ selvät paperit

⁹ sopimukset. Kansainliiton päätös.

¹⁰ tausta, jota vasten liittyminen Saksan puolelle Moskovan rauhan jälkeen on nähtävä. Moni seikka selittää tätä suuntausta ja toimii osittain lieventävänä tekijänä.

¹¹ eroavuudet

27.7. Svenska Dagbladet

Suomen Ammattiyhdistysten Keskus­ liitto lähettänyt 3.7. kiertokirjeen paikallisosastoille.

Siinä sanottiin, että SAK on koko ajan ollut rauhan linjalla eikä hyväksynyt Ryti–Ribbentrop-sopimusta.

Huomautettiin, että SAK jo toukokuussa 1943 jätti kirjelmän Valtioneuvostolle.

SAK on myös viime talvena ollut sillä kannalla, että neuvotteluja Venäjän kanssa olisi ollut jatkettava.

Sittenkun venäläisten hyökkäys 9.6.44 oli alkanut Kannaksella, oli SAK ajanut sitä, että olisi saatava aikaan uusi hallitus, joka alkaisi neuvottelut Venäjän kanssa. SAK oli ollut sitä vastaan, että ryhdyttiin neuvotteluihin Saksan kanssa. Kun hallituksen enemmistö oli päättänyt hyväksyä Ribbentrop-sopimuksen, oli SAK vaatinut sosialidemokraattiset hallituksen jäsenet pois hallituksesta, samoin sosialidemokraattisen valtiopäiväryhmän valmistusvaliokunnasta. Vaikka sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän enemmistö oli muuttanut mielipiteensä, oli SAK entisellä kannallaan.

SAK:n työvaliokunta tulee edelleen kannattamaan niitä toimenpiteitä, jotka ovat omiaan pelastamaan maan täydelliseltä häviöitä ja turvaamaan sille ulkonainen itsenäisyyden ja sisäisen vapauden. (Leikkele tallessa)

29.7. Dagens Nyheterissä toinen pääkirjoitus tästä asiasta. (Tallessa)

Turun Sanomat 25.7.44. »Lujasti ja luottavaisesti.»

Vihollisen tappiot ovat suunnattomat. Meidän tappiomme ovat suhteellisen pienet verrattuna bolsevikkien tappioihin. (Mutta entä verrattuna Venäjän ja Suomen voimiin ja kansan lukumäärään?)

29.7. Törngren luonani jälleen.

Antoi minulle ensiksi promemorian Beck-Friisin keskustelusta Mme Kollontayn kanssa 14.7.44.

Mme Kollontay sanoi, että Suomella vielä olisi mahdollisuus, jos pyytää rauhaa. Mutta uusi hallitus: Ryti–Tanner pois. Minulla on edelleen hyvä nimi Moskovassa, koska luottavat minun vilpittömyyteeni.

Komitea Tukholmassa ei Kollontayn mielestä ole onnistunut. Sillä jos jotain tehdään, on se tehtävä Suomessa.

Kollontay: Suomen rauhanehdot eivät voi olla paremmat kuin viime keväänä. Saksalaisiin nähden voi tulla suurempia vaatimuksia. Venäjä ei ollut vaatinut ehdotonta kapitulationia. Venäjä vaati poliittista kapitulationia.

Kollontay: Suomi voi saada aselevon; rauha yleisen rauhan yhteydessä, då utjämningar i villkoren¹ voisivat tulla kysymykseen.

Kollontay oli kysynyt, onko Suomessa epäluuloja Venäjään. Beck-Friis oli vastannut myöntävästi ja että tapaukset kesällä 1940 ovat siihen vaikuttaneet. Kollontay: Nyt on asema aivan toinen. 1940 Neuvostoliitto odotti Saksan hyökkäystä ja erityisesti Suomen kautta. Hade vi ej rätt?² Nyt on Neuvostoliitto vahva eikä sen tarvitse pelätä ketään. Se ei tahdo sekaantua toisen maan sisäisiin asioihin. Neuvostoliitto oli nimenomaan vakuuttanut Ruotsin hallitukselle, että se tahtoo itsenäisen Suomen ylläpitämistä.

Kollontay: Asia on kiireellinen. Jos puna-armeija tulee Helsinkiin, on asema toinen. Suomen asia olisi järjestettävä ennenkuin Saksa on lyöty.

Beck-Friis sai vaikutuksen, että Kollontay puhui ohjeiden mukaan. Mutta Beck­ Friis ei voinut sitä varmasti sanoa.

Assarsson oli sanonut Beck-Friisille että Neuvostoliitto koko ajan on tahtonut rauhaa Suomen kanssa, koska se on halunnut ulospäin antaa edullisen kuvan asenteestaan pieniin valtioihin. Assarsson oli sitä mieltä, että Kollontayn ilmoitukset ovat luotettavia.

Törngren antoi vielä kaksi muistiinpanoa.

¹ jolloin ehtojen tarkistukset

² Emmekö olleetkin oikeassa?

Neuvottelu 20.7.44 hos Holger Nysten¹. Läsnä: Nysten, Wuori, Kilpi, Tuomioja, Frietsch ja Kekkonen.

Tuomioja: Tanner oli vakuuttunut, että jatkuva taistelu veisi Suomen tuhoon. Hänen mielestään pitäisi opposition nyt saada koettaa.

Kekkonen referoi keskustelun Beck­Friisin kanssa. (kts. edelle)

Mannerheimiin nähden Neuvostohallitus voi olla medgörlig², jos Mannerheim ehdottomasti asettuisi hallituksen kannalle, jonka päämäärä on: rauha Neuvosto­ Venäjän kanssa ja kaikkien suhteiden katkaiseminen Saksaan.

(Kekkoselle ei ollut annettu lupaa matkustaa Ruotsiin.)

(Gestapo)

Wuori luki promemorian keskustelusta, joka leg.råd³ Lindhillä oli ollut Mme Kollontayn kanssa 14.7.44 (samana päivänä kuin Beck-Friis). Se oli samansisältöinen kuin Beck-Friisin kertomus.

Frietsch: Wuoren pitäisi ilmoittaa Tannerille keskustelusta Kollontayn kanssa. Tanner pitäisi saada ymmärtämään, että hän poistumalla voisi torjua tulevan katastrofinuhan – n.b.⁴ – jos se yleensä olisi torjuttavissa. Sitten olisi Mannerheimille ilmoitettava Kollontayn puheista ja että eduskunnan enemmistö tukee rauhan hallitusta. Jos Mannerheim asettuisi rauhanhallituksen etunenään jossakin muodossa, niin eduskunnassa saataisiin 5/ 6-enemmistö.

Päätettiin, että Wuori ilmoittaa Tannerille.

¹ Holger Nystenin luona

² myöntyväinen

³ lähetystöneuvos

⁴ nota bene [huomaa]

21.7. Läsnä: Fagerholm, Gartz, Nysten, Wuori, Tuomioja, Kekkonen ja Frietsch.

Fagerholm esitti promemorian M. Wallenbergin keskustelusta Kollontayn kanssa. – Kollontay yleensä – Beck-Friisille:

– Det finns icke någon möJiighet att förhandla.¹ Sanaa »förhandling»² ei pitäisi käyttää tässä yhteydessä. Siitä johtuisi yhtä paljon väärinkäsityksiä kuin sanasta »kapitulation³». Uuden hallituksen pitäisi heti pyytää rauhaa Moskovassa ja samalla ilmoittaa ne täysillä valtuuksilla varusetut henkilöt, jotka voisivat mennä Kremliin. Kiire on tarpeen, n. 14 päivää, sillä sitten kun ratkaisu on tapahtunut itärintamalla, ei Neuvostoliitto ole intressoitu rauhasta Suomen kanssa.

M. Wallenberg: Vilka synpunkter borde anläggas på den nya regeringen Finland borde få?⁴

Kollontay: Namn som Helo, Räisänen, Rydberg etc. (Sundström?) vore väl lämpliga⁵.

Wallenberg: On kyllä paras, että Mme Kollontay on nimittämättä sellaisia nimiä och framför allt att ej nämna dem i Moskva⁶ – sillä jos Neuvostoliitto vaatii sellaisen hallituksen asettamista, on rauhallinen selvitys Suomen ja Venäjän välillä pois suljettu.

Kollontay: Kenties se on oikein. (Kollontay lupasi sen jälkeen olla esittämättä tällaista ehdotusta Moskovassa.)

Kollontay sanoi sitten, että rauhanehdoista ei voi nyt mitään sanoa. Lievemmät kuin viime maaliskuussa ne eivät voi olla.

Wuori ilmoitti käyneensä Tannerin luo­ na ja ilmoittaneensa Beck-Friisin kertomuksen keskustelusta Mme Kollontayn kanssa. Tanner ei ollut antanut mitään vastausta. Kekkonen sanoi olleensa kosketuksessa Kedon kanssa. Kedolta oli kielletty oikeus matkustaa Tukholmaan, vaikka Tukholman valtuuston puheenjohtaja oli hänet kutsunut.

Tuomioja katsoi, että nyt olisi puhuttava selvää kieltä Tannerin kanssa. Tanner pitäisi saada ymmärtämään, että nyt ei ollut muuta mahdollisuutta kuin rauhanhallitus, jonka kanssa venäläiset tahtovat neuvotella.

Kaikki kolme promemoriaa lähetettäisiin Mannerheimille. Sitten pyydetään tietoa, onko Mannerheim halukas keskustelemaan asiasta. Edellytys, että Mannerheim myötävaikuttaisi, katsottiin olevan, että Tanner myötävaikuttaa siten, että sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä hänen vaikutuksestaan asettuu uuden hallituksen taakse, jonka tarkoitus on rauha. Jos Mannerheimille voitaisiin ilmoittaa, että eduskunnan enemmistö on rauhan puolesta nyt, niin Mannerheim kenties suostuisi myötävaikuttamaan.

Sitten keskusteltiin hallituksen kokoonpanosta ym.

Paasikivi borde fås med.⁷ Pääministeriksi vore han väl⁸ kuitenkin liian vanha.

¹ Ei ole mitään mahdollisuutta neuvotella.

² »neuvottelu»

³ »antautuminen»

⁴ Miltä näkökannalta pitäisi tarkastella uutta hallitusta, joka Suomen olisi saatava?

⁵ Helon, Räisäsen, Rydbergin jne. (Sundströmin) kaltaiset nimet olisivat kaiketi sopivia.

⁶ ja ennen kaikkea ettei mainita niitä Moskovassa

⁷ olisi saatava mukaan

⁸ olisi hän kai

Törngren 29.7.44. Kolmas promemoria.

Kokous 27.7.44. Läsnä Kekkonen, Wuori, Tuomioja, Törngren ja Frietsch.

Wuori luki kirjelmän fr. H. Nysten¹, Stockholm 26.7. Ev. Kemppf antanut ilmoituksen Nystenille Kollontay underrättat Boheman 25.7 om att hon (24.7) erhållit telegr. från utrikeskomiss. i Moskva av innehåll att Sovjetunionen är redo att förhandla med Finland.² (?)

Exilkommitte i Stockholm³ ei kannatusta på anglosaks. håll⁴.

Ehrensvärd oli ajatellut mennä Mannerheimin luo selittämään samaa. PAH oli estänyt. Ehrensvärd kirjoittanut pm:n, jonka Steven antanut Mannerheimille 25.7.

¹ H. Nysteniltä, Tukholmasta

² ilmoittanut Bohemanille 25.7. että hän oli (24.7.) saanut ulkoasiainkomissariaatilta Moskovasta sähkeen, jonka mukaan Neuvostoliitto on valmis neuvottelemaan Suomen kanssa

³ Tukholman pakolaiskomitealla

⁴ anglosaksien taholla.

Bilaga till Nystens skrivelse:

No 1 skrivet av »Bruno»¹ (?)

Randolph Higgs I sekr. vid USA:s besk. i Stockholm² on valittanut, että Procope på grund av bristande insikt ensidigt vänt sig till antibolshevistiska kretsar i Washington. »Krig mot bolsjevismen» går ej i USA nu. Olycka³, jos Suomessa 2luullaan välien rikkoutumiseen Neuvostoliiton ja länsivaltojen välillä. Finland har nu ett sista tillfälle.⁴ Nyt on oikea hetki: Japanin kriisi ja Saksan murhayrityshistoria ovat luoneet psykologisen perustuksen. Förutsättning: Ryti måste bort. Mannerheim borde bli Finlands statsöverhuvud. Snabb handling av nöden.⁵ Suomessa ei voi spekuloida i konflikt mellan Sovjet och västmakterna⁶, ja sellainen on mahdollinen någon gång i framtiden men icke nu.⁷

¹ Liite Nystenin kirjelmään:

N:o 1 »Brunon» kirjoittama(?)

² USA:n Tukholman lähetystön I sihteeri

³ puutteellisten tietojen vuoksi kääntynyt yksi­ puolisesti Washingtonin antibolsevististen piirien puoleen. »Sota bolsevismia vastaan» ei nyt ole suosiossa USA:ssa. Onnettomuus,

⁴ Suomella on nyt viimeinen tilaisuus.

⁵ Edellytys: Rydin on lähdettävä. Mannerheimin olisi tultava Suomen valtionpäämieheksi. Nopea toiminta tarpeen.

⁶ Neuvostoliiton ja länsivaltojen välisellä konfliktilla

⁷ joskus tulevaisuudessa mutta ei nyt.

Bilaga No 2¹: Japani on USA:n päävihollinen. Jotta Japani voidaan voittaa, on pääedellytys hyvä suhde USA:n ja Neuvostoliiton välillä. Kenties flygbaser i Vladivostok². Aina siihen asti kuin Japani on voitettu ovat länsivallat pakotetut myönnytyksiin Venäjälle.

I en framtid är en konflikt mellan dessa maktgrupper axiomatisk. I detta nu kan man i intet hänseende räknas med den såsom polit. faktor.³

Kekkonen: Kun Steven joku aika sitten kävi Mannerheimin luona ja sanoi Ruotsissa olevan sen kannan, että Mannerheimin olisi nyt otettava poliittinen johto, niin Mannerheim raivostui: »Minä olen sotilas.»

Nyt 25.7. oli Mannerheim vaiennut saman huomautuksen jälkeen.

¹ Liite n:o 2

² lentotukikohtia Vladivostokiin.

³ Näiden valtaryhmien konflikti joskus tulevaisuudessa on itsestäänselvyys. Tällä hetkellä sitä ei missään mielessä voi ottaa poliittisena tekijänä lukuun.

Törngren kertoi, että Tanner oli aikonut itse asettua rauhanliikkeen etunenään ja muodostaa hallituksen, jossa hän olisi pääministerinä. (Tämä on merkillinen ajatus.)

Samaan aikaan kuin Törngren tuli Turkuun, lähti jälleen delegatio (Wuori, Tanner ?) Mannerheimin luo koettamaan saada hänet suostumaan ottamaan johdon käsiinsä. Ensi viikolla odotetaan hänen ratkaisuaan ja siis ratkaisevia tapauksia.

Minä kerroin puhuneeni ja kirjoittaneeni Mannerheimille samasta asiasta, mutta hän oli kieltäytynyt. Epäilin, tokko hän nytkään suostuu.

Törngren sanoi, että nyt on kolme linjaa liikkeellä:

1) Rauhan opposition linja

2) Hallituksen aikomukset, jotka eivät ole T:lle selviä. Näyttää siltä kuin hallitus ajattelisi myös saada M:n liikkeelle.

3) Ehkä Mannerheimin oma aloite.

1.8. Jaakko soitti iltapäivällä hänelle Helsingistä soitetun, että Ryti on pyytänyt eroa ja Mannerheim tulee sijaan. Eduskunnalla oli juuri silloin salainen istunto.

Refl. Mannerheim on siis suostunut. Se on hyvä. Luultavasti Mannerheimin päätökseen vaikuttivat ne tiedot, jotka Tukholmasta o livat tulleet (kts. edelle) ja Wuoren ym. demarchet. Kenties myös hallituksen jäsenet (Tanner ym.) ovat olleet tässä mukana.

2.8. Lontoon radio kertoi Mannerheimiin vaikuttaneen: 1) Saksa ei ole lähettänyt Suomeen 6 divisionaa, kuten suomalaiset olivat vaatineet, vaan yhden divisionan ja yhden panssaribrigadin.

2) Saksalaiset olivat luvanneet pitää Narvan rintaman ja estää venäläiset pääsemästä Riikaan.

3) Uusi offensivi Suomea vastaan on tekeillä. Venäläiset tekevät suuria valmisteluja Venäjän puolella. Tästä Suomen sotajohto on tietoinen.

1.8. Luonani The Associated Press’in edustaja ruotsalainen Svensson. Hän tuli Helsingistä ja tunsi hyvästi asiainkulun viime viikkoina – Tannerin puuhat yms. (Pekkalalta suosituskirje)

2.8.44 Svensson oli vielä luonani.

Sanoin Svenssonille mm. minun ulkopoliittisen ohjelmani olevan:

 a) Suomen ulkopoliittinen probleemi on Venäjä ja suhteemme siihen. Kaikki muut ovat ulkopoliittisesti toisarvoisia.

b) Hyvät ja ystävälliset välit Neuvosto-Venäjään.

c) Konflikteja vältettävä.

d) Suomen on kartettava Venäjän-vastaista ja Venäjälle vihamielistä ulkopolitiikkaa. Suomen ulkopolitiikka ei saa olla Venäjän-vastaista eikä Venäjälle vihamielistä.

 e) Tähän on pyrittävä, huolimatta pettymyksistä, joita olemme saaneet ja saamme kokea.

23.6.44 venäläiset alkoivat suuren hyökkäyksen ja saavuttivat tavattomia voittoja. Tänään 1.8.44 ovat ltä-Preussin rajalla ja lähellä Riikaa. Narva on valloitettu.

2.8. Tohtori Hiitonen luonani: hän kertoi kuulleensa Tannerilta, että Mannerheim oli 20.6. pyytänyt saksalaisilta sotilailta apua ja pyytänyt vastausta heti samana päivänä. Saksalaiset sotilaat olivat vastanneet välttelevästi. Mutta poliittinen johto sai asiasta tiedon ja otti sen käsiinsä, koska Suomella on suurempi poliittinen kuin sotilaallinen merkitys. Sen johdosta Ribbentrop tuli Helsinkiin.

Suomen hallitus tiedusteli Neuvosto­hallituksen ehtoja 22.6. ja sai vastauksen jo 23.6. Tämä tapahtui siis vasta sen jälkeen kun Mannerheim oli pyytänyt Saksan sotilasjohdolta apua.

3.8.

Republikens President, Marskalken av Finland, Friherre Mannerheim

Högtärade Broder,

Det är en oerhörd börda som nu lägges till Dina andra tunga plikter. Jag känner medkänsla med Dig personligen. Men med hänsyn till landets bästa kan jag ej dölja min tillfredsställelse över sakernas vändning.

Jag tillönskar Dig av hjärtat ali möjlig framgång. Gratulera Dig viii jag ej.

Måtte det lyckas under Din ledning föra landet ur kriget, om än på de hårda villkor, som numera står oss till buds, samt rädda vad som räddas kan, innan ryssarna – redan för sin  stormaktsprestige – anser sig böra krossa oss.

Med hjärtlig hälsning

Din alltid tillgivne J.K.P.¹

¹ Tasavallan Presidentti, Suomen Marsalkka, Vapaaherra Mannerheim

Korkeasti Kunnioitettu Veli,

Suunnaton taakka lankeaa nyt osallesi muiden raskaiden velvollisuuksiesi lisäksi. Tunnen myötätuntoa Sinua kohtaan henkilökohtaisesti. Mutta maan edun huomioon ottaen en voi salata tyytyväisyyttäni asioiden saamasta käänteestä.

Toivon Sinulle sydämestäni kaikkea mahdollista menestystä. Onnitella Sinua en tohdi.

Kunpa Sinun johdollasi onnistuttaisiin irrottamaan maa sodasta, vaikkakin niillä kovilla ehdoilla, jotka meille nykyisin ovat tarjolla, sekä pelastamaan mitä pelastettavissa on, ennen kuin venäläiset – jo suurvalta-asemansa takia – katsovat välttämättömäksi murskata meidät.

Sydämellisin terveisin Sinun aina uskollinen J.K.P.

3.8. Mieleeni on tullut viime päivinä se ajatus, onko Rydin lähtö presidentinpaikalta analoginen hänen karkaamiseensa Valtamerentakaisesta. Kun näkee, että asiat ovat menneet auttamattomaan perikatoon.

1.8. Ryti luopui presidentintoimesta. Laki eduskunnalle, että Mannerheim nimitetään sillä lailla presidentiksi. 4.8 laki hyväksyttiin kolmannessa käsittelyssä yksimielisesti. Mannerheim astui presidentintoimeen. (kts. lehtiä)

Dagens Nyheter 3.8. Ankara, mutta monessa suhteessa oikea kirjoitus Rydistä.

(Valitettavasti hävittivät lehden, eikä sentähden se ole tallessa.)

kirjoituksessa mm.:

1) Rydin menestys pankissa riippui hyvistä konjunktuureista.

2) Ryti osoittanut poliitikkona huonoa ihmistuntemusta: Otti Wittingin ja antoi hänen peuhata ja tehdä vahinkoa monta vuotta. Otti total medelmåtta¹ Rangellin pääministeriksi.

3) Ryti itse on osoittautunut uhkapeluriksi.

4) Ryti ei ollut tyyni ihminen, kuten monet luulevat, vaan intohimoinen.

Kirjoituksessa sanottiin jotakin siihen suuntaan, että joskin Suomessa v. 1940 Saksaa voitiin käyttää hyväksi, ei olisi pitänyt heittäytyä Saksan seikkailuihin, vaan olla varova. (Oikea ajatus)

Uusi Aura 6.8., pääkirjoitus »Saksa valmistautuu loppuratkaisuun.»

(Kova usko ja luottamus, että Saksa kestää sodan ja voittaa sen. Uusi ase!)

(Kirjoitus tallessa)

¹ täydellisen keskinkertaisuuden

6.8. Åbo Underrättelser. Pääk. »Omdömen som justeras»¹ väittää, miten Ruotsin lehdet ovat väärin arvostelleet Suomen asioita ja muka saavat nyt justera niitä.

Mutta eivät Ruotsin lehdet justeeraa eikä niiden tarvitse justerata sina omdömen.

¹ tarkistettavia arvioita

8.8. Uusi hallitus muodostettu – Hackzell pääministeri – Enckell ulkoministeri – Walden puolustus- ja varapääministeri.

Minun kanssani ei ole oltu ollenkaan kosketuksissa. Mikä siihen on syynä, en tiedä. Eilen olivat täällä Svento ja Pekkala. He eivät myöskään tienneet mitään siitä. Minusta oli kyllä ollut paljon puhetta Helsingissä.

Kenties katsovat minut liian rauhanystäväksi eivätkä jo saksalaisten vuoksi sen­ tähden tahtoneet minua. Tämä hallitus näyttää olevan sellainen, että sen myös saksalaiset voivat hyväksyä.

Hackzellin sanotaan viime aikoina alkaneen kannattaa rauhaa.

Saa nähdä, saako tämä hallitus mitään aikaan.

9.8. Pekkala ja Svento luonani.

Eivät tienneet paljon mitään uutta.

Svento lausui, että tarkoituksena näkyy olevan puhdistaa viime vuosien politiikan johtajat, jotka ovat vieneet Suomen katastrofiin, ja asettaa niin, että he nyt selvittävät aseman ilman että »rauhanoppositio» on mukana.

11.8. Maisteri Törngren luonani. Hän kertoi viime aikojen tapauksista: Lauantaina, silloin kun Törngren viimeksi oli minun luonani, Wuoren, Bornin ja erään kolmannen piti mennä Mannerheimin luo. Sinne menivätkin Ryti, Linkomies, Tanner, Walden ja Ramsay. Ryti ilmoitti eroavansa presidentin virasta ja pyysi Mannerheimia sijaansa. Mannerheim oli ensiksi ollut kovasti vastaan, mutta lopuksi suostunut. Ensiksi hänet piti nimittää valtionhoitajaksi, mutta sitten muutettiin presidentiksi, koska se olisi pienempi ero säännöllisestä tilasta.

Syyt, mitkä saattoivat Rydin ja hallituksen tähän, olivat nähtävästi: I) sodan kulku, joka näytti Saksan häviöön yhä enemmän; 2) saksalainen divisiona, joka oli Ribbentropin sopimuksen aikana tuotu Etelä-Suomeen, oli äkkiä viety pois. Blücher oli vaatinut heti asetettavaksi junia käytettäväksi, että ne voidaan viedä Viroon, koska siellä niitä tarvittiin; 3) ehkä vaikutti myös se, että Mme Kollontay oli sanonut Beck-Friisille ja Marc. Wallenbergille, että Suomella on kiire (kaksi viikkoa), jos tahtoo päästä sodasta eroon.

Paitsi IKL olivat maalaisliittolaisetkin ja suuri osa kokoomukselaisia vastaan. Maalaisliiton ryhmä teki päätöksen, jonka pitää salaisena, että Suomen politiikkaa ei saa muuttaa. IKL:n edustaja oli Rydin eroamisesta tiedon saatuaan sanonut, että nyt Saksa okkupeeraa Suomen. Mutta kun hänelle ilmoitettiin, että Saksa vetää joukkojaan pois Etelä-Suomesta, niin hän oli jäänyt sanattomaksi.

Uutta hallitusta muodostettaessa oli Tanner tahtonut tulla pääministeriksi (!!). Mannerheim oli hänet hyväksynyt. Myös Voionmaa oli häntä suositellut kolmen ryhmän yhteisessä kokouksessa. Mutta sitten oli Tanner saatu ymmärtämään, että hän ei ollut sopiva.

Mannerheim oli myös hyväksynyt Kivimäen pääministeriksi. (!! Mannerheimilla ei näy olevan oikein arvostelukykyä.). Mutta Kivimäki oli tahtonut saada Ståhlbergin mukaan hallitukseen, ja sitä ei Mannerheim hyväksynyt ja asia raukesi siihen.

(Kyllä on kuvaavaa sotkua.)

Kun Procope samoina päivinä tuli Helsinkiin, niin Tanner sanoi, että se oli kuin taivaasta pudonnut ulkoministeri (!!). Tannerilla ei ole ulkopoliittista arvostelukykyä.

Procope oli tehnyt itsensä Washingtonissa mahdottomaksi. Hän oli siellä ollut kosketuksissa ainoastaan Neuvostoliitolle vihamielisiin piireihin (sen sijaan että hänen olisi pitänyt hakea Neuvostoliitolle ystävällisiä piirejä). Tukholmassa hän oli tullessaan puhunut, että nyt meidän suomalaisten pitää taistella bolsevikkeja vastaan viimeiseen asti. (!!)

Washingtonissa Procope – Törngren sanoi – oli liikkunut myös pääasiassa Rooseveltille vihamielisissä piireissä.

(Procopella ei näy olevan ulkopoliittista arvostelukykyä.)

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa Procope oli, kääntyen sosialidemokraattien puoleen, korostanut, miten hänen paras ystävänsä Amerikassa oli Osk. Tokoi. Se oli – Törngren sanoi – ollut liian paksua.

Mannerheim oli sanonut ruotsalaisen ryhmän edustajille, jotka olivat hänen luonaan ja lausuivat epäilyksen Enckelliin nähden, että »jos olisitte lukenut Moskovan neuvottelujen pöytäkirjat, niin ette puhuisi näin». Mannerheimia nähtävästi miellytti Enckellin muutamat lausunnot Moskovassa, jotka olivat harangeja¹.

Törngren kertoi, että luulevat Helsingissä Kotilaisen vaikuttaneen Mannerheimiin hallituksen muodostamista koskevassa asiassa.

(Refl. Näyttää siltä, että Mannerheimilla ei ole oikein selvää käsitystä henkilöistä ja asemasta. Saa nähdä, miten asia menee.)

Törngren kertoi, että Bohemanin kautta on oltu kosketuksissa Mme Kollontayn kanssa ja saatu samanlainen vastaus rauhan mahdollisuuksiin kuin aikaisemmin.

Törngren kertoi myös, että juuri näinä päivinä pitäisi Suomeen saapua erään korkean saksalaisen sotilaan – arvatenkin neuvottelemaan Mannerheimin kanssa. Kysyttäessä rauhanasiasta oli v. Born sanonut ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle:

»Marskalken har tagit den frågan om hand.»²

Törngren mainitsi, että vuorineuvos Grönblom oli joku päivä sitten sanonut hänelle, että rauha olisi tehtävä pian. Vaikka häneltä menisi Vuoksenniska ja raja aina Saimaalle asti, olisi rauha sittenkin tehtävä. (Grönblom on kovasti muuttanut mieltänsä siitä, kun hän oli nikkeli-asiassa Moskovassa. Silloin hän puhui »respektistä», jota olimme Kremlissä herättäneet.)

Myös Wahlfors on nyt kovasti pikaisen rauhan puolella.

¹ kohteliaisuuksia

² »Marsalkka on ottanut kysymyksen hoidettavakseen.»

15.8. Refl. – Vanhassa operetissa:

»Jag fattar icke just så snart, Men det är så underbart,

Hur efteråt blir allting mig så klart.»¹ Näin meillä ulkopolitiikassa, ja näin

meidän ulkopoliitikot (Tanner).

Mutta tämä sääntö ei sovi ulkopolitiikkaan. Siinä täytyy allting bli klart förut.²

¹ “En kovin oivalla mä nopsaan vaan on niin ihanaa

se, miten jälkikäteen mulle kaikki selviää.»

² kaiken tulla selväksi etukäteen.

19.8. Luonani Dr. Granberg, 4 v. pressattache Ruotsin lähetystössä Helsingissä, ja maisteri Törngren.

Granberg kertoi:

Venäjän Tukholman lähetystön virkamies Vinogradov oli halunnut puhua Granbergin kanssa. Keskustelun sisältö oli seuraava:

Venäläiset olivat ensin luottaneet Mannerheimiin, mutta nyttemmin ovat ruvenneet epäilemään häntä. Suomen uuden hallituksen kokoonpano ei tyydytä venäläisiä. Erittäinkin oli mainittu pääministeri ja ulkoministeri.

Jos Suomi tahtoo rauhaa, niin on toimittava nopeasti. Ei voi enää viivytellä. Jos venäläiset ottavat Baltian, niin hyökkää Venäjän armeija Suomeen ja silloin ovat olot muuttuneet. Silloin ei Suomelle enää anneta sanansijaa ollenkaan.

Venäläisten epäluulo Mannerheimia kohtaan on lisääntynyt Ilomantsin taistelusta (jossa suomalaiset hävittivät kaksi venäläistä divisionaa).

Minä olen edelleen venäläisten luona hyvin persona grata¹ ja he tahtovat, että minä olen mukana rauhanneuvottelukunnassa Moskovassa.

Tukholmassa luullaan, että venäläiset hyväksyvät edelleen viime maaliskuun ehdot.

Gripenberg tullut eilen Helsinkiin. Hän on luultavasti tuonut saman tiedon kuin Granberg, joka oli myös ilmoittanut edellä mainitusta Suomen hallitusmiehille.

(Granberg tuli Helsinkiin tämän viikon alussa ja palasi tänään takaisin laivalla Tukholmaan.)

Granberg kertoi edelleen:

Kontaktia ei ole ollut Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Näistä asioista on puhunut Mme Kollontayn kanssa Boheman tai Assarsson.

Keitelin käynnistä oli Granberg kuullut Helsingissä, että Mannerheim oli ilmoittanut Keitelille, ettei hän katso olevansa sidottu Ryti-Ribbentropin sopimukseen.

Ruotsissa on koetettu hälventää venäläisten epäluuloja Mannerheimia kohtaan ja esitetty, että mikäli tiedetään, Mannerheim on rauhan ja sodan lopettamisen puolella.

Hangosta venäläiset luopuvat. Petsamon ottavat. Katsovat, että he eivät ota sitä Suomelta vaan saksalaisilta, joille Suomi on sen luovuttanut. Viipuria ei luultavasti anneta eivätkä suostu mihinkään vuoden 1940 rajan muutoksiin. Katsovat, että Suomen ei pidä saada mitään etua sen kautta, että on yhtynyt Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. (Sama kanta kuin Molotovin maaliskuussa.)

Venäläiset puhuvat usein Venäjän kansasta – Granberg sanoi – ja sen tunteista ja mielialoista.

Granberg sanoi venäläisten vakuuttavan, että he eivät tahdo nöyryyttää Suomea.

Venäläiset katsovat, että Suomen nykyinen hallitus on Mannerheimin välikappale, eikä sentähden hallitukselle pane merkitystä, vaan ainoastaan Mannerheimille.

Kun eivät ole kuulleet mitään aloitteesta rauhanasiassa ja katsoen nykyisen hallituksen kokoonpanoon, venäläiset ovat alkaneet epäillä, että tarkoitus Suomessa on ollut ainoastaan voittaa aikaa, mutta että ei ole ollut mitään vakavaa tarkoitusta saada aikaan rauhaa.

Törngren sanoi – sitten kun Granberg oli mennyt ulos ja olimme kahden kesken – kysymyksestäni, että tähän asti ei ole mitään tehty rauhanasiassa. Törngrenkin pelkäsi, että Mannerheim on ollut mukana tekemässä Ribbentropin sopimusta, vaikka hän nyt kuuluu sanoneen, että hän ei hyväksy sen sopimuksen sanamuotoa, koska estää Suomen tekemästä rauhaa.

– Granberg kertoi kuulleensa, että Mannerheim oli tyytymätön siihen muotoon, minkä Rydin-Ribbentropin sopimus oli saanut, nimittäin että Suomi ei saa rauhaa ilman Saksan suostumusta.

Granberg kertoi myös Ruotsissa puhuttavan, että Saksassa on paljon telotettu ja vangittu ihmisiä viime aikoina.

Granberg: Venäläiset sanovat, että kun Suomi on yhtynyt Hitlerin sotaan Venäjää vastaan ja kun Suomi jää häviävälle puolelle, niin täytyy Suomen suorittaa vahingonkorvausta. 600 milj. doll. venäläiset ovat laskeneet vastaavan Suomen sotamenoja yhden vuoden aikana.

¹ hyväksytty henkilö

19.8.48¹ Lehdissä: »Kenraalisotamarsalkka Keitel saapui torstaiaamuna lentoteitse maahamme lyhyelle vierailulle. Tasavallan Presidentti otti hänet torstaina päivällä vastaan. Saman päivän iltana kenraalisotamarsalkka lähti paluumatkalle Saksaan.»

¹ po. 1944

20.8. 1940¹ lehdissä seuraava tiedonanto:

»Viralliselta saksalaiselta taholta tiedoitetaan, että huhut, joiden mukaan sotamarsalkka Keitelin käynti Suomen marsalkan luona olisi koskenut saksalaisen Lapin armeijan poisvetämistä Suomen alueelta, ovat kaikkea perää vailla.»

Uusi Suomi 20.8.: Pravda syyttää ankarasti suomalaisia kenraaleja ja everstejä, jotka ovat tehneet rikkomuksia Karjal. suomalaisen tasavallan miehityksen aikana. Myös Suomen päämaja ja Suomen hallitus saavat vastata teoistaan, kirjoittaa Pravda. Uuden Suomen kirjoitus tallessa.

Stockholms Tidningen vastaa Pravdalle. Kirj. tallessa.

¹ po. 1944

20.8. Stockholms Tidningen

Keitel antoi Mannerheimille Hitlerin puolesta riddarkorsets eklöv.¹ Heinrichsille riddarkorset.²

Tämä on mielenkiintoinen sentähden, että se annettiin Mannerheimille sitten kun hän oli tullut Suomen presidentiksi.

»Det är inte tänkbart att Keitel rest objuden till Helsingfors för att överraska Mannerheim med gåvan. Dekorera en statschef kan man inte utan att i förväg ha såväl hans som hans regerings tillåtelse härtill.»³

¹ tammenlehvät ritariristiin

² ritariristin

³ »Ei ole ajateltavissa, että Keitel olisi kutsumatta matkustanut Helsinkiin yllättääkseen Mannerheimin lahjallaan. Valtionpäämiehelle ei voi suoda kunniamerkkiä ilman että on etukäteen saanut sekä hänen että hänen hallituksensa suostumuksen siihen.»

24.8. Romania kapitulerasi. »Går på rysk sida i krig mot Ungern.»¹

Uusi hallitus. Kuningas luki radiossa julistuksen. Venäjän ja muiden liittolaisten aselepoehdot hyväksyttiin ja viholli suudet heti lakkautettiin. Yhtyneet nationerna² takasivat Romanian itsenäisyyden ja Rom. sluter upp på de fören. nationernas sida. Wien-diktatet har förkastats och inmarsch. vid rysk sida över Ungerns gräns för att återta Transsylvanien proklameras.³ Antonescu on paennut.

¹ »Lähtee Venäjän puolella sotaan Unkaria vastaan.»

² kansakunnat

³ liittyy yhdistyneiden kansakuntien puolelle. Wienin pakkosopimus on hylätty ja julistetaan marssi Venäjän puolella Unkarin rajan yli Transsylvanian takaisin valtaamiseksi.

25.8. Suomen Sosialidemokraatti

Pääkirjoitus: »Romanian askel.»

»Romania lähti sotaan Saksan rinnalla 22.6.44.¹ Suurin toivein. Se oli vähäistä aikaisemmin menettänyt Neuvostoliitolle Bessarabian ja Bukovinan. Antonescun hallitus uskoi tilaisuuden tulleen niiden takaisin saantiin. Alku näyttikin hyvältä. Romanian joukot valtasivat suhteellisen helposti nuo alueet, mutta etenivät vielä paljon pitemmällekin.–»

(Tämä on aivan kuin Suomi 1941.)

¹ po. 1941

29.8. Svento luonani. Kertoi:

Hackzell oli kertonut hänelle viikko sitten, kun Svento oli kysynyt millä kannalla rauhanasia on, että Gripenberg hikoilee sen kanssa ja että asiassa toimitaan, mutta että nyt on pantu toimeen täydellinen sekretessi, niin että eivät Ruotsinkaan lehdet tiedä mitään asiasta. Hän oli sanonut, että kenties tällä viikolla (joka alkaa 27.8.) saadaan ratkaisu.

Tänään oli Svento uudestaan kysynyt Hackzellilta millä kannalla asia on ja onko se edistynyt, ja Hackzell oli vastannut, että »minun mielestäni se on vähän edistynyt».

Svento sanoi myös Hackzellin kertoneen, että Keitelin käynti Mannerheimin luona oli aivan odottamaton; siitä ei oltu mitään edeltäpäin ilmoitettu. Mannerheim oli »raivostunut» ja puhunut selviä sanoja, niin että myös Keitel oli »raivostunut».

31.8. Puhuin telefonissa Hynnisen kanssa.

Hynninen sanoi, että ovat kovasti tyytymättömiä minun haastatteluuni Associated Pressissä (Mannerheim). Hynninen sanoi, että erityisesti se kohta, jossa sanottiin, että diplomaatit eivät ole väärin arvostelleet sotaa, on suututtanut. (Tämä on muuten Svenssonin formuleeraus. Minä ainoastaan näytin Gafencon kirjaa ja sanoin ohimennen, että Gafenco kertoo Schulenb¹ koettaneen saada Hitlerin ole maan alkamatta sotaa Venäjää vastaan, ja esittää historiallisen parallellin: Caulaincourtin. Siitä Svensson muodosti sen kohdan.)

Minä soitin heti maanantaina tultuani kaupunkiin Enckellille, joka ei ollut kotona. Sitten puhuin hänen kanssaan tiistaina ja hän esitti, että seuraavana päivänä, keskiviikkona, tapaisimme. Mutta sitten antoi Hynnisen soittaa, että hän on koko päivän Mannerheimin kanssa ja ulkoasiainvaliokunnassa, ja lupasi soittaa seuraa­ vana päivänä, siis eilen torstaina. Mutta hän ei ole soittanut eilen eikä tänään perjantaina.

Kun tulimme tänne viime maanantaina, niin talonmies ilmoitti, että eräs luutnantti oli pääministerin puolesta tiedustellut, missä minä nykyään oleskelen. Hän oli jättänyt tel.numeronsa ja sen mukaan ilmoitettiin, että minä olen tullut Helsinkiin.

Hynninen ilmoitti, että rauhanasiaa hoitaa nyt hyvin ahdas piiri (Mannerheim, Hackzell, Enckell ja Walden arvatenkin). Siitä ei nyt muut tiedä.

¹ Schulenburgin

1.9. Soitin Enckellille. Hän sanoi, että ei ole mitään muuttunut meidän suhteessamme. Mutta on ollut på sju f. vatten.¹ Lupasi tulla luokseni lähipäivinä.

Minun intervjuuni oli tullut juuri, kun uusi hallitus muodostettiin, ja oli tullut sopimattomaan aikaan heidän mielestään. Se oli tullut Ramsaylle, joka oli antanut sen Mannerheimille, ja Mannerheim antoi sen Enckellille.

¹ seitsemän sylen vesillä

2.9. Eduskunta päätti hyväksyä Mannerheimin ja hallituksen ehdotuksen, että ryhdytään rauhanneuvotteluihin.

Kts. Hackzellin puhetta. Se oli hyvin kotimaahan päin, mutta alkuosaan Kreml voi tarttua kiinni.

Refl. Olen iloinen, että tämä päätös on tehty. Olisi jo ennemmin pitänyt yrittää päästä sodasta eroon.

Tähän nyt on tultu 5 v. sodan ja vaikeuksien jälkeen. Meidän ulkopolitiikkaamme ei ole johdettu päällä, vaan takapuolella.

Se, minkä Hackzellin puheen mukaan hallitus ja Mannerheim nyt ovat huomanneet, olisi pitänyt olla selvä jo aikoja sitten – jo ennenkuin tämä sota alkoi. Tähän sotaan ei olisi pitänyt mennä.

»Jag fattar icke just så snart, Men det är så underbart,

Hur efteråt blir allting mig så klart.»¹

Tämän mukaan on Suomen ulkopolitiikkaa johdettu.

Obs! Suomen ulkopolitiikka on ollut koko itsenäisyyden ajan meidän heikoin kohtamme. Ja ulkoministereinä on ollut jotenkin koko ajan ruotsinkielisiä.

Suomen kansa, puhui se suomea tai ruotsia, ei näytä olevan mikään lahjakas kansa.

Hynninen kertoi eilen, että venäläiset olivat 1.9.44 ilmoittaneet, että he tahtovat Suomen hallituksen vastauksen viimeistään 2.9.44. Sentähden oli eduskunta kutsuttava pikaisesti eilen kokoukseen.

Refl. Meille suomalaisille täytyy Kremlin aina antaa ultimatumi. Sitten me vasta järjestämme asiat.

Hynninen kertoi myös, että Enckell heti eduskunnan istunnon jälkeen ilmoitti Blücherille asian. »Blücher oli käyttänyt kovia sanoja», sanoi Hynninen.

¹ »En kovin oivalla mä nopsaan, vaan on niin ihanaa se,

miten jälkikäteen mulle kaikki selviää.»

3.9. Enckell luonani. Kertoi:

Heti eduskunnan istunnon jälkeen 2.9. oli ilmoittanut Blücherille välien katkaisemisesta ja Saksan joukkojen poistamisesta Suomesta.

Blücher oli käyttänyt kovia sanoja ja lausunut, että se on ungeheuerlich¹ ja että Suomi ja Saksa on Ryti-Ribbentropin sopimuksen kautta sidottu auf Leben und Tod.² Suomen pienen kansan pitäisi kunnioittaa oikeutta (Recht) ja Ryti-Ribbentrop-sopimus on Kronjuristien³ mukaan voimassa. Enckell oli tehnyt sitä vastaan väitteitä ja selittänyt, miten asia on meidän mukaamme.

Blücher oli edelleen sanonut, että Suomen rauha Neuvosto-Venäjän kanssa on Suomen kuolema. Todistus siitä on aika Moskovan sopimuksen jälkeen 1940. Suomi voi pysyä itsenäisenä ainoastaan Saksan turvassa.

Enckell oli huomauttanut aikaa ennen Moskovan rauhaa. Silloin Saksa ei ollut auttanut Suomea.

Blücher oli vastannut, että silloin ei ollut sopimusta Suomen ja Saksan välillä.

¹ hirvittävää

² elämässä ja kuolemassa

³ kruununjuristien

4.9. Aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkaa tänään kl. 8. Lehdissä Suomen ilmoitus Saksalle.

Elleivät Saksan sotajoukot mene Suomesta pois 15.9. niin ne riisutaan aseista ja luovutetaan allieratuille sotavankeina.

5.9. Refl. Nyt on todellisesti kysymys venäläisten viime maaliskuussa antamien ehtojen täytäntöön panemisesta. Ei ole todennäköistä, että venäläisten ehdot tulevat olemaan lievemmät kuin viime maaliskuussa. Toivottavasti ne eivät ole kovemmat, ainakaan paljon, vaan suurin piirtein samanlaiset. Nyt aletut toimet ovat niiden täytäntöön panemista. Moskovan neuvottelut tulevat olemaan todellisesti keskustelua, miten ne on täytäntöön pantava. Pääasiassa sotilaallisia ja vahingonkorvaus- (taloudellisia) kysymyksiä. Sentähden on hyvä, että on sotilaallista ja taloudellista tuntemusta. Poliittisia neuvotteluja arvatenkaan ei sanottavasti tule. Eikä todellisia neuvotteluja. Kts. kirjeeni Mannerheimille viime maaliskuussa. Diktaattirauha.¹

¹ Sanelurauha

4.9. Pekkala luonani.

Eduskunnan istunnossa 2.9. Virkkunen oli vastakkaisen kannan puhuja. Hänen puheensa johtolanka: Ei voi luopua taistelusta. Luotettava Jumalaan.

Pekkala kysyi rauhanneuvottelukunnasta ja tulenko minä siihen. Minä kerroin, mitä olin kuullut Enckelliltä. Mannerheim ei tahdo minua. On vihastunut minuun haastattelustani Associated Pressiin.

Pekkala piti suurena erehdyksenä, jos minä en tule olemaan mukana. Kysyi, enkö tahdo mennä.

Minä vastasin, että menisin kyllä, jos tahtovat, mutta Mannerheim ei tahdo. Olen itse tyytyväinen, että saan olla poissa. Se tulee olemaan raskas ja ikävä matka, sillä luullakseni rauhansopimus tulee olemaan kova. Varsinaisia neuvotteluja luultavasti ei tule Moskovassa olemaan, sillä rauha on sanelurauha.

Muuten minun mielestäni – sanoin – on hyvä, että tätä uutta politiikkaa, joka on aivan toinen kuin tähän asti ajettu, ajavat juuri ne, jotka tähän asti ovat sitä vastustaneet. Tähänastisen politiikan kannattajia on ollut myös Mannerheim itse, sillä hän oli v. 1941 ja vielä sen jälkeen sodan puolella. Vasta viime aikoina on huomannut sen vievän onnettomuuteen ja alkanut ajaa rauhaa. Se on sisäpoliittisesti hyvä asia, sillä muut kuin Mannerheim ei saisi kansaa uskomaan. Tällaista menettelyä Saksaa kohtaan ei Suomessa voisi muu viedä läpi kuin Mannerheim.

Meidän täytyy aina katsoa asioita ja maan menestystä eikä ottaa mitään mieskohtaisia näkökohtia lukuun.

Muuten sanoin, että Moskovassa tulee käsiteltäväksi luullakseni sotilaalliset kysymykset (saksal. demobilisatio ja sotavangit) sekä vahingonkorvaus (taloudelliset). Sentähden on kenraali Enckell ja Grönblom hyvät. Minulle ei valtuuskunnassa olisikaan tilaa muuta kuin puheenjohtajana, mutta pääministeri voi siinä olla sopiva.

5.9. Hynninen ilmoitti, että Moskovan rauhanneuvottelukuntaan on tänään nimitetty:

Hackzell, Walden, kenraali Heinrichs ja kenraali Enckell.

Asiantuntijoita: Hynninen, vuorineuvos Grönblom ja tohtori Castren.

Lähtevät heti, kun tulee vastaus Moskovasta, jota odottavat.

6.9. iltajunassa neuvottelukunta lähti Moskovaan.

 8.9. Mannerheimin päiväkäsky: »Olen vakuuttunut siitä, että Suomen kansa voi säilyttää itsenäisyytensä ja turvata tulevaisuutensa vain sillä edellytyksellä, että se pyrkii vilpittömiin suhteisiin naapurimaihin. Olen sen vuoksi ehdottanut rauhanneuvotteluja Neuvostoliiton kanssa jne.» (kts. sanamuotoa)

Refl. Kieroa ja valheellista.

Ei Mannerheim senvuoksi ole näin menetellyt, vaan sentähden että sota on mennyt niinkuin on mennyt.

Refl. 10.9.44: Jos olisi tehty rauha viime keväänä (huhti-toukokuussa):

1) Sodan kulku oli silloin jo selvä ja sotilaiden olisi pitänyt voida se nähdä.

2) Rauha olisi voitu tehdä. Jos Mannerheim, Ryti ja hallitus olisivat sille kannalle asettuneet, olisi Suomen kansa kyllä sen hyväksynyt. Myös asia saksalaisten kanssa olisi sillä edellytyksellä voitu selvittää.

3) Vaikka ehdot nyt eivät olisi vaikeammat kuin silloin, olisi asia ollut meille edullisempi:

a) Mitä aikaisemmin olisimme eronneet sodasta, sitä paremman vaikutuksen olisi tehnyt meille.

b) Emme olisi menettäneet niitä kaatuneita ja invalideja, jotka sen jälkeen olemme saaneet.

c) Ei olisi tehty Ryti-Ribbentrop-sopimusta. Se on meidän arvoamme alentanut sekä liittoutuneiden keskuudessa että, senjälkeiset tapaukset huomioon ottaen, syksyllä saksalaisten keskuudessa. Sillä tämä menettely – sopimuksen tekeminen ja sitten sen purkaminen ei ole meille tuottanut kunniaa. Se ei myöskään ole meidän katsantokantamme mukainen. Eikä se meidän asiaamme Kremlissä ole edistänyt.

d) Nyt olemme irtautuneet sodasta vasta sitten, kun sokeakin näkee, miten sota menee.

9.9. Sergelius luonani:

Hän puhui om »våra krigsförbrytare»¹ s.o. niistä, jotka ovat vieneet maamme nykyiseen katastrofiin, jotka veivät maamme v. 1941 sotaan. Kansa on katkera. Ne, jotka ovat syypäät Suomen joutumiseen sotaan ja jotka ovat syypäät viime vuosien politiikkaan, on poistettava.

Suhteemme Venäjään vaatii toisia miehiä, jotka oikein ymmärtävät tämän meidän suhteemme Venäjään, jotta venäläiset voivat luottaa meihin.

¹ »sotarikollisistamme»

10.9. Procope luonani:

Procope näytti hyväksyvän sen minun kantani, että meidän ei olisi pitänyt mennä tähän sotaan. Mutta kun kerran menimme siihen, niin olisi ollut käytävä sitä kaikilla voimilla: otettava Sorokka ja oltava mukana Leningradin valloituksessa. Mutta me istuimme kahdella tuolilla.

Minä sanoin olevani näistä asioista toista mieltä.

Procope: Nyt ei olisi pitänyt erota sodasta ja Saksasta, vaan jatkettava viimeiseen asti. Sillä meidän kohtalomme tulee nyt olemaan kovin huono, huonompi kuin jos olisimme jatkaneet sotaa. Venäläiset tulevat jäämään Suomeen (pohjoiseen), sillä venäläiset eivät lähde pois mistään, mihin ovat tulleet. Sodan loppuessa meille ei olisi käynyt huonommin.

Procope: Venäläiset eivät pidä kiirettä rauhanneuvotteluissa, vaan tahtovat saada aikaa sotatoimiin, kuten Romaniassa.

Minä sanoin olevani toista mieltä. Sodasta irtaantuminen on mielestäni meille paras.

Procope puhui toimistaan Washingtonissa ja rauhanyrityksistä.

12.9. Refl.

Nyt on yhtäkkiä loppunut lehdistä myös kokoomuksen, vieläpä IKL:n lehdistä, puhe Saksan kestävyydestä sen voitoista ja »salaisista aseista» yms. – Myös sähkeitä Berlinistä on vähän. Onpa jo Moskovan sotatiedoituksiakin – Mannerheimin auktoriteetti vaikuttaa. Kun hän teki koko käänteen, niin kukaan ei uskalla puhua mitään. Kaikki uskovat häneen. Tämä osoittaa, että ainoastaan hän on voinut suorittaa tämän poliittisen kuperkeikan. Täysikäännöksen. (Mutta se on hänen velvollisuutensa, sillä hän ja muut sotilaat ovat syypäät siihen, että me v. 1941 jouduimme tähän sotaan.)

14.9. Romanian rauhanehdot julaistu lehdissä. Hirmuisen ankarat. Vahingonkorvaus tosin on pieni, 300 milj. dollaria. Syy: »Koska Romania on ei ainoastaan luopunut sodasta vaan yhtynyt sotaan Saksaa vastaan liittoutuneiden rinnalla.»

– Mutta Romania on kokonaan jätetty venäläisten haltuun. Sillä ei ole mitään sanomista asioissa.

(Kts. rauhanehtoja t.p. lehdissä.)

16.9. Toissa iltana Hackzell sairastui Moskovassa.

Samana iltana näyttää olleen neuvottelijoilla ensimmäinen kokous. Yöllä eilistä vasten saksalaiset koettivat vallata Suursaaren, mutta lyötiin takaisin.

Refl. Tämä saksalaisten menettely osoittaa jälleen, miten huonoja poliitikkoja ja psykologeja he ovat. He helpottivat suuresti meidän uutta asennoitumistamme.

Kts. lehtiä.

Suursaarella venäläiset lentokoneilla pommittivat saksalaisia joukkoja, jotka olivat nousseet maihin. Siis: me taistelimme yhdessä venäläisten kanssa.

16.9. Kivimäki luonani:

»Tähän nyt on jouduttu», sanoi Kivimäki ensimmäiseksi. –»Niin ollaan», vastasin minä.

Kysyin, tiesikö Kivimäki venäläisten ehdoista. Kivimäki sanoi tietävänsä ja kertoi minulle luottamuksellisesti.

Minä: Ehdot ovat hirmuiset. Huhtikuussa olisivat ehdot olleet paremmat.

Sitten meillä oli pitkä keskustelu politiikasta.

Kivimäki ihmetteli Mannerheimin ajatuksenkulkua, kun oli tarjonnut hänelle, Kivimäelle, pääministerin paikkaa. Kivimäki oli vastannut, että se on mahdotonta, mutta Mannerheim oli vielä seuraava­ na päivänä lähettänyt Kotilaisen häntä ylipuhumaan.

Minä sanoin, että se osottaa puuttuvaa poliittista arvostelukykyä Mannerheimissa. Hän oli myös katsonut, että Tanner olisi voinut tulla pääministeriksi.

Kivimäki sanoi, että Mannerheim ajatteli myös Hakkilaa (!!).

!!??

Kivimäki oli huolissaan, mistä saadaan uudessa asemassamme hallitusmiehiä. Hän katsoi, että pitäisi saada uusia miehiä, ja ajatteli, että asevelijoukosta olisi etsittävä uusia miehiä. Kaikki vanhat ovat saksalaispolitiikan kautta kompromettoineet itsensä venäläisten silmissä.

Minä sanoin pelkääväni, että aseveliainekset olisivat liian sotaisia ja shovinistisia. Nyt pitäisi pian pitää uudet vaalit ja sitä kautta saadaan esille uusia miehiä.

Kivimäki oli vaaleihin nähden yhtä mieltä kuin minä.

Sitten puhuimme Suomen politiikasta ja minä sanoin: Oli katastrofaalinen erehdys, että menimme tähän sotaan. Olisi jo vuoden 1941 alusta pitänyt ryhtyä noudattamaan oikeata politiikkaa. Niiden, jotka luulivat sodan syttyvän, olisi pitänyt johtaa niin, että me olisimme pysyneet sodan ulkopuolella kesäkuussa 1941. Mutta meidän politiikassamme ei ole ollut mitään johtoa. Rydin ja hallituksen olisi hyvissä ajoissa keväällä 1941 pitänyt toimeenpanna perusteellinen neuvottelu ja asettaa sotilaalliselle johdolle vakava kysymys, olivatko he vakuuttuneita, että Saksa voittaa sodan ja lyö Venäjän.

Kivimäki: Mannerheim kyllä oli vakuuttunut Saksan voitosta ainakin Venäjään nähden. Mutta jos hän silloin olisi sanonut kuten hän yleensä sanoi, että »kriget är osäkert»¹, niin pienen valtakunnan, niin kuin on Suomi, olisi pitänyt noudattaa varovaista politiikkaa ja koettaa pysyä sodan ulkopuolella. Mutta meillä ei 1941 enempää kuin 1939 ollut varmaa poliittista johtoa. Me liu’uimme sotaan.

Kivimäki sanoi, että hän oli alkanut kallistua siihen suuntaan, että monarkia olisi parempi kuin tämä meidän tasavaltamme. Monarkiassa on parempi johto ulkopolitiikassa. Esim. Ruotsi.

Kivimäki sanoi viime kesäkuussa kehoittaneensa hallitusta tekemään rauhan.

Kivimäki sanoi Rydin väittävän sanoneensa Ribbentropille, että sopimus sitoo ainoastaan häntä, Rytiä, mutta ei hänen jälkeensä tulevaa. Ribbentrop kieltää tämän jyrkästi.

Kivimäki sanoi, että 1942 (?) ilmoitettiin, että Venäjä olisi ollut valmis antamaan meille vuoden 1939 rajat.

Minä epäilin tätä.

Refl. Jos Kivimäen ilmoitus on tosi, on hirmuista, että Suomi ei silloin asiaan tarttunut. Mutta niin typerä ei Suomen poliittinen johto ole voinut olla.

Minä sanoin, että meidän olisi pitänyt tehdä rauha huhtikuussa 1944 Molotovin antamilla ehdoilla. Nyt menetämme Porkkalan. Tämä on hirmuista politiikkaa.

Kivimäki: Rauhan tekeminen olisi ollut sentähden vaikeampi, että huhtikuussa Saksa vielä oli vahvempi kuin nyt.

Minä: Jos Mannerheim, Ryti ja hallitus olisivat olleet yksimielisiä, niin asia olisi voitu hoitaa. Kysymys ei muuten ole kuin parista kuukaudesta. Olisimme saaneet aikaa saksalaisten poistoimittamiseen kesäkuun alkuun, ehkä 15.6. asti, ja nyt teemme täyskäännöksen elokuun alussa. Se, ettemme tehneet rauhaa huhtikuussa 1944, maksaa meille Porkkalan (joka on jotenkin= Hanko. Se on hirmuista.).

Kivimäen mielestä oli advoka.², kun sanoimme, että Ribbentropin sopimus ei sitonut muuta kuin Rytiä, eikä Mannerheimia. Olisi pitänyt perustella sillä, että olot ovat muuttuneet; Saksa ei ole kyennyt meitä auttamaan siten, kuin oli edellytetty. Rebus sic stantibus³.

Kivimäki oli hyvin maltillisella kannalla. Katsoi, että meidän on asetettava välimme Neuvostoliittoon toiselle kannalle.

 –Ei voi olla muuta kuin niin, että Neuvostoliitto meitä sietää. Refl. Kovin on nyt muuttunut hänkin.

Kivimäki pelkäsi ja luuli, että tulevaisuudessa meillä tuskin enää on porvarillinen hallitus mahdollinen – ainoastaan hyvin vasemmistolainen.

¹ sota on epävarmaa

² saivartelua

³ Nykyisen tilanteen vallitessa.

18.9. Sanomalehdet kirjoittavat kovin jyrkästi saksalaisia vastaan. Kyllä on jyrkästi ja äkkiä kaikkiaan tehty käännös.

Hufvudstadsbladet 17.9., Sosialidemokraatti 17.9.44 ja Helsingin Sanomat 18.9.44.

Refl. Tämä tahtoo mennä jo minun ymmärrykseni yli.

18.9. Lehtien mukaan ovat venäläisten jäsenet neuvottelukunnassa Molotov, Dekanozov, Litvinov ja Zdanov.

Siis ei militärejä, vaan politikkoja. Ikävä kokoonpano.

Enckell lähti Moskovaan 16.9.44 venäläisellä lentokoneella, joka oli tuonut Grönblomin, jolla oli rauhanehdot.

19.9. Eduskunnalla oli tänään kl. 6 aamulla kokous ja sitten toinen kokous kl. 7 aamulla. Hallituksen tiedonanto venäläisten ehdoista. Eduskunta hyväksyi yksimielisesti.

Aho ilmoitti, että venäläiset olivat panneet ultimaattumin¹, että asian pitää olla valmis tänään kl. 12. Sentähden nämä eduskunnan aikaiset istunnot.

Aho sanoi, että mitään lievennyksiä ei ole saatu venäläisten ehtoihin.

Aho sanoi myös nyt puhuttavan, että olisi ollut paras hyväksyä maaliskuun ehdot. Joku oli sanonut, että minä olin oikeassa, kun jo silloin sanoin, että ne olivat parhaat ehdot, mitkä voimme saada. Aho oli myös itse sitä mieltä, että oli tavaton tyhmyys, että emme huhtikuussa hyväksyneet venäläisten ehtoja ja tehneet rauhaa.

»Jag fattar icke just så snart, Men det är så underbart,

Att efteråt blir allting mig så klart.»²

¹ uhkavaatimuksen

² »En kovin oivalla mä nopsaan vaan on niin ihanaa

se, miten jälkikäteen mulle kaikki selviää.»

19.9. Refl.

Hirmuinen on maamme kohtalo: Ja tämä johtuu meidän omasta tyhmyydestämme. Mitä tästä tulee?

Meillä ei ole poliittista älyä. Ja sitä tarvitsisimme paljon enemmän kuin useat muut maat, koska meidän asemamme on niin vaikea. Mutta poliittisesti me olemme vähälahjaista kansaa. – Aivan kuin saksalaiset.

21.9.

Förlagsaktiebolaget A. Sohlman & Co,

Stockholm. 

Edert ärade brev av den 1 dennes emottog jag i sinom tid och tackar Eder för detsamma.

Jag har under de senaste åren, sedan jag våren 1941 återkom från Moskva, varit sysselsatt med skrivandet av roina erfarenheter för den sista etappen av min verksamhet d.v.s. för de finsk-ryska förhållandena sedan 1939. Jag har ganska mycket färdigt.

Emellertid har några andra förlagsfirmor (Holger Schildt, Bonniers, och Norstedt samt Ljus) vänt sig till mig i denna angelägenhet. Jag har dock icke ännu bundit mig, utan är fri att fatta mitt beslut. Härvid anser jag mig under nuvarande förhållanden böra fästa avseende vid sakens ekonomiska sida.

Mera kan jag ej säga för närvarande, men jag ber att få återkomma till frågan sedan den svenska texten till manuskriptet  föreligger färdigt.

Med utmärkt högaktniny

J.K.P.

¹ Kustannusosakeyhtiö A. Sohlman & Co, Tukholma.

Kiitän Teitä arvoisasta kirjeestänne tämän kuun 1 päivältä, jonka vastaanotin aikanaan.

Olen viime vuosina, palattuani keväällä 1941 Moskovasta, kirjoitellut muistiin kokemuksiani toimintani viime vaiheesta ts. suomalais-venäläisistä suhteista vuoden 1939 jälkeen. Minulla on aika paljon valmiina.

Eräät toiset kustannusliikkeet (Holger Schildt, Bonniers sekä Norstedt ja Ljus) kumminkin ovat kääntyneet puoleeni tässä asiassa. En ole vielä kuitenkaan sitoutunut mihinkään, vaan voin vapaasti tehdä päätökseni. “Näin ollen katson välttämättömäksi nykyisissä olosuhteissa kiinnittää huomiota asian taloudelliseen puoleen. Enempää en tällä hetkellä voi sanoa, mutta pyydän saada palata asiaan sitten kun käsikirjoituksen ruotsalainen teksti on valmiina.

Kunnioittaen

J.K.P.

19.9. v. Born, v.t. pääministeri, piti illalla radiossa puheen, jossa ilmoitti, että välirauhansopimus oli tänään allekirjoitettu Moskovassa, ja teki selkoa sopimuksen pääkohdista. Se oli hyvä puhe.

20.9. Lehdissä v. Bornin puhe.

Kts. lehtien kirjoituksia. Hirmuinen sopimus!

Porkkala on ei ainoastaan sotilaallinen tukikohta, vaan myös poliittinen. Se hallitsee Helsingin: 40 km Helsingistä. Luovutettu alue on kovin suuri.

Tämä sopimus on paljon raskaampi kuin viime maaliskuussa tarjotut ehdot ja vielä paljon kovempi kuin Moskovan rauha.

Refl. Me olemme tehneet toisen tyhmyyden toisensa jälkeen. Oli suuri erehdys, että viime huhtikuussa ei tehty rauhaa. Mutta silloin sotilaat ja siviilit uskoivat Saksan selviävän sodasta eikä meillä silloin ollut moraalista rohkeutta riittävästi. Vasta nyt kun suursota oli mennyt niin pitkälle, että sokeakin näkee miten asiat ovat.

21.9. Tänään lehdissä välirauhansopimuksen teksti. Hirmuinen! Hirmuinen! Moskovan rauha oli monta kertaa parempi kuin tämä.

Kysymys on, voiko Suomen kansa tämän jälkeen kansana elää.

Ja tähän on jouduttu oman tyhmän seikkailupolitiikkamme kautta ja sotapolitiikkamme kautta, johon sotilaat ovat pääasiassa syypäät.

Nyt tuskin minun ohjelmani AP:ssä enää riittää.

Porkkala, kontrolli, sekaantuminen meidän sisäisiin asioihimme ym., ym.

22.9. Svento luonani.

Pekkala oli kertonut kuulleensa hallitussihteeri Tuomiojalta, että Tanner on viime aikoina jälleen kovasti vastustanut minua mihinkään. Ei delegatioon Moskovassa: »Koska ei saa pokkuroida» (jota minä muka tekisin). – »Täytyy lähettää toisenlainen delegatio Moskovaan», oli hänen ajatuksensa.

(Nyt on saatu Moskovassa ryömiä ma­ hallaan.)

Tanner on myös vastustanut minua pääministeriksi.

(Tanner näkyy olevan kehnompi mies kuin minä luulin.)

Kävimme Sventon kanssa läpi 2 kert. minun käsikirj. teostani. Svento teki eräitä huomautuksia.

21.9. Hallitus uudestaan muodostettu. Urho Castren Hackzellin tilalle pääministeriksi.

Kenraalimajuri Martola ulkoministerin apulaiseksi.

Wuori ja Fagerholm ministereiksi.

23.9. Eilen tulivat ensimmäiset venäläiset kontrollikomitean jäsenet – Orlov ym.

Tänään tuli uusia suuri joukko.

24.9. Mannerheimin eilinen päiväkäsky. Humoristinen perustelu:

»Katkerien kokemusten jälkeen käsitämme, että tulevan elämämme edellytyksenä on saavuttaa pysyväiset luottamukselliset suhteet kaikkiin naapurikansoihin.»

Eikö Mannerheim ole tätä ennen ymmärtänyt?

»Jag fattar icke just så snart jne.»¹

¹ »En kovin oivalla mä nopsaan(–).»

24.9. Lehdet kirjoittavat kovasti hyvistä suhteista Venäjän kanssa. Humoristista, ellei se osoittaisi niin suurta tyhmyyttä ja samalla olisi ilettävää.

24.9. Hynninen luonani: kertoi Moskovan matkasta.

Hackzellin ensimmainen keskustelu Molotovin kanssa: Molotov ei ollut esiintynyt vihaisesti. (Tästä kaiketi syntyi se luulo, että voisi mennä meille hyvin. Näin oli mm. Tanner puhunut.)

Neuvottelukunnan piti odottaa viikko.

Se teki ikävän vaikutuksen. Hynninen ei voinut sanoa, mikä tähän odottamiseen oli syynä. Ehkä se, että venäläiset tahtoivat osoittaa, että pitävät meitä quantite negligeable¹. Ehkä myös neuvottelivat Englannin kanssa.

Molotov oli neuvotteluissa ollut jyrkkä ja häikäilemätön. Ei antanut perään. Suomalaisten ehdotuksille oli vastannut: неприемлено².

Ainoastaan korvauksen aika saatiin korotetuksi viidestä vuodesta kuuteen ja demobilisation kahdesta kuukaudesta 2 1/2 kuukauteen.

Enckell oli sanonut, että Suomen valtuuskunta tulee antamaan vahingonkorvauksesta promemorian, jossa osotetaan korvaus liian suureksi. Molotov oli vastannut, että hän ottaa promemorian vastaan ja lukee sen ainoastaan siinä tapauksessa, että suomalaiset voivat osottaa, että vahingonkorvaus ja rauha on kalliimpi Suomelle kuin sota.

Enckell kävi Molotovin luona tarkoituksessa esittää Hankoa Porkkalan asemesta. Viittasivat Stalinin sanaan minulle Mutta venäläiset eivät hyväksyneet.

Englannin suurlähettiläs Kerr oli läsnä ja kaikki käännettiin englanniksi.

Molotov oli ollut vihainen ja jyrkkä, sanonut, että Suomen hallitus on »Кровавое правительство»³ ja on viivyttänyt rauhaa. Sopimuksen piti olla seuraavana päivänä 18.9. valmis ja allekirjoitettu.

Kolme istuntoa: ensimmäisessä ainoastaan sai ehdot.

Saks. Kronjur.⁴ Gam on tutkinut Ryti­Ribbentrop -sopimuksen ja sanonut, että se on sitova Suomen valtiota kohtaan. Ainoastaan jos Suomessa olisi tullut vallankumous, voisi katsoa, että se ei sido uutta hallitusta.

Refl. Mannerheim on osottanut puuttuvaa poliittista arvostelukykyä mm.:

1) tarjosi pääministerin paikkaa Kivimäelle;

2) ajatteli pääministeriksi Tanneria;

3) samoin Hakkilaa;

4) suuttui minun haastattelustani Associated Pressille, vaikka olisi pitänyt ymmärtää, että se ei voinut olla muuta kuin hyvä ja hyödyllinen;

5) lähetti Moskovaan epäonnistuneesti kokoonpannun valtuuskunnan: Hackzell persona ingrata⁵ + kolme kenraalia;6) ei ottanut vastaan maalaisliiton eduskuntaryhmän edustajia: Tarkkasta ja erästä toista, vaan ilmoitti, että jos heillä on jotain esitettävää, niin voivat tehdä sen kirjallisesti.

Mannerheim ei ymmärrä itse arvostella ja hänellä on huonoja neuvonantajia.

¹ mitättömänä suureena

² ei vastaanoteta

³ verinen hallitus

⁴ kruununjuristi

⁵ ei hyväksytty henkilö

26.9. Kekkonen puhui radiossa. Sama linja kuin minun haastattelussani AP:ssa, mutta Kekkonen meni pitemmälle. (Puhe on tallessa.)

27.9. Hufvudstadsbladet

Vasabladet om våra relationer till Ryssland.¹

Sanoo mm.: Kaikkein vaarallisinta on ryhtyä yhteistyöhön jonkun suurvallan kanssa, joka on i spänt förhåll. med Ryssland² ja rent av upplåta anfallsbas finskt territorium.³

Kuutoset vapautettu välirauhaehtojen vuoksi. (Ei tätäkään osattu tehdä omasta tahdosta.)

¹ Vasabladet suhteistamme Venäjään.

² leireissä väleissä Venäjän kanssa

³ suorastaan antaa käyttöön hyökkäystukikohtia Suomen alueelta

27.9. Stockholms Tidningen, en iakttagare från Helsingfors berättar: 15.9.44 meddel. fr. Moskva var hoppingivande o. de »initierade» kretsarna i Hfors föreföll ganska hoppfulla. Moskva delegationen hade nämligen meddelat, att den icke endast fick tillfälle att lyssna till vad ryssarna hade att säga utan att finnarna också kunde yttra sig till varje krav o. göra sina invändningar. Detta upptecknades mycket omsorgsfullt av Molotov. När bergsr. Grönblom följande dag, 16.9., anlände till Hfors med de ryska villkoren sjönk tillförsikten på finskt håll emellertid märkbart, men man satte ändå sin lit till delegaternas förhandlingsskicklighet, eftersom de hade möjlighet att diskutera villkoren punkt för punkt med ryssarna o. även framlägga motförslag. Dessa motförslag utarbetades i all hast i Hfors, o. Enckell o. Grönblom hade dem med sig, då de söndagen 17.9. flög till Moskva.

Riksdagsmännen informerades lördagen 16.9.

Sovjetregeringen föreskrev att fördra­ get måste underskrivas före kl. 24 måndagen 18.9.¹

Finnarna hoppades² viimeiseen asti, että venäläiset ainakin hyväksyisivät jotkut heidän muutosehdotuksensa – men intet av dem togs upp till förhandling. Molotov tillkännogav – utan att yttra ett ord om de finska ändringsförslagen – att de ryska villkoren måste antas i oförändrad form o. fördraget underskrivas o. ratificeras före kl. 9 på tisdagen 19.9.³

Senvuoksi eduskunta 19.9. kokoontui kl. 6 aamulla.

¹ Helsingissä oleva huomioitsija  kertoo:

15.9.44 Moskovasta tullut tiedonanto herätti toiveita, ja »asioista perillä olevat» piirit Helsingissä vaikuttivat melko toiveikkailta. Moskovan-valtuuskunta oli nimittäin ilmoittanut, ettei se ainoastaan saanut tilaisuutta kuunnella, mitä venäläisillä oli sanottavana, vaan että suomalaiset saattoivat myös ilmaista mielipiteensä kaikista vaatimuksista ja esittää vasta­ väitteensä. Molotov merkitsi kaiken erittäin huolellisesti muistiin. Kun vuorineuvos Grönblom seuraavana päivänä, 16.9., saapui Helsinkiin mukanaan Venäjän ehdot, luottamus suomalaisella taholla kumminkin laski huomattavasti, mutta toiveet kuitenkin kohdistettiin valtuutettujen neuvottelutaitoihin, koska heillä oli mahdollisuus keskustella ehdoista kohta kohdalta venäläisten kanssa ja esittää myös vastaehdotuksia. Vastaehdotukset laadittiin Helsingissä kaikessa kiireessä, ja Enckellillä ja Grönblomilla oli ne mukanaan, kun he sunnuntaina 17.9. lensivät Moskovaan.

Kansanedustajille selostettiin asiaa lauantaina 16.9.

Neuvostohallitus määräsi, että sopimus täytyy allekirjoittaa maanantaina 18.9. ennen klo 24:ää.

² Suomalaiset toivoivat

³ mutta mitään niistä ei otettu käsiteltäväksi. Molotov ilmoitti – lausumatta sanaakaan Suomen muutosehdotuksista – että Venäjän ehdot on hyväksyttävä muutoksitta ja sopimus allekirjoitettava ja ratifioitava tiistaina 19.9. ennen klo 9:ää.

29.9. Dagens Nyheter

Churchill piti alahuoneessa suuren puheen 28.9.44. Siinä hän sanoi mm.:

»Aldrig har en allians mellan 3 stormakter varit intimare o. effektivare. Tysklands Drabantstaterna har slitit sig loss från det nazist tyranniet, och som vanligt – icke från Tyskland till neutralitet, utan fr. allians med Tyskland till krig mot detta land.¹ Tämä on tapahtunut Romanian ja Suomen kanssa. Redan utkämpas strider mellan finnar o. tyskar.² Saksalaiset jättäneet tapansa mukaan jälkeensa brända – byar även i de olyckliga bedragna finnarnas land.»³ –

»De vapenstilleståndsvillkor, som överenskommits med Rumänien o. Finland bär naturligtvis prägel av Rysslands vilja, och här måste jag fästa uppmärksamheten på den återhållsamhet som karaktäriserat de ryska villkoren gentemot de två länder, vilka blint marscherade bakom Hitler vid försöket att förstöra Ryssland o. vilka båda lämnade sitt bidrag till de oerhörda lidanden som det ryska folket utstått, överlevt o. segerrikt övervunnit.»⁴

¹ Milloinkaan ei kolmen suurvallan välinen liittoutuma ole ollut tiiviimpi ja tehokkaampi. Saksan vasallivaltiot ovat reväisseet itsensä irti natsien sortovallasta, ja kuten tavallista on – eivät Saksasta irrottauduttuaan ole jääneet puolueettomiksi, vaan siirtyneet liitosta Saksan kanssa sotaan sitä vastaan.

² Taisteluja käydään jo suomalaisten ja saksalaisten välillä.

³ poltettuja – kyliä myös onnettomien ja petettyjen suomalaisten maassa.

⁴ »Romanian ja Suomen kanssa sovituissa aselepoehdoissa on luonnollisesti Venäjän tahdon leima, ja tässä minun on tähdennettävä pidättyvyyttä, joka on ollut luonteenomaista Venäjän asettamille ehdoille näiden kahden maan kohdalla, jotka sokeasti marssivat Hitlerin takana yrityksessä tuhota Venäjä ja jotka molemmat osaltaan olivat lisäämässä Venäjän kansan kokemia suunnattomia kärsimyksiä, joista se nyt on selviytynyt hengissä ja jotka se on voittoisasti jättänyt taakseen.»

30.9. Nyt maaseutulehdet Åbo Underrättelser ja Ilkka viittaavat siihen, että saksalaiset eivät ole hyvällä lähteneet pohjoisesta ja nyt käy ilmi, mitä vaikeuksia meillä olisi ollut päästä eroon sodasta.

Refl. Mutta viime keväänä ei olisi ollut paljon suurempia vaikeuksia saksalaisten kanssa kuin nyt. Jos koko Suomen kansa olisi ollut yksimielinen ja hyväksynyt esim. viime huhti-toukokuussa venäläisten lievemmät ehdot, niin saksalaisten asia ei olisi tuottanut suurempia vaikeuksia kuin nyt. Silloin olisi saatu helpommat ehdot: ei Porkkalaa. Ei olisi menetetty 20.000 miestä Kannaksella kuolleina ja haavoittuneina (invalideina), ei olisi tarvinnut tehdä Ryti-Ribbentropin sopimusta, ikävää ja meidän mainettamme pilaavaa sopimusta – ja meillä olisi ollut parempi maine länsivalloissa. Ja eikö isänmaan tulevaisuus ja yhteinen asia olisi ansainnut joitakin uhrauksia? Tämä lehtien kirjoittelu on typerää.

1.10. Uusi Suomi

Uusi Aura, joka tähän asti on puhunut paljon tyhmyyksiä, kirjoittaa nyt: »Sodan katkerat kokemukset ovat olleet omiaan riipimään kuvitelmia ja musertamaan unelmia ja toiveita. Kansallinen itseluottamus on kärsinyt ankaran kolauksen.»

(Vasta nyt. Tämä olisi pitänyt jo kauan sitten ymmärtää.)

2.10. Pääministeri Urho Castren pyysi minua tulemaan luokseen. Hän puhui kosketuksen aikaansaamisesta kultturellisella alalla venäläisten kanssa ja pyysi minua siihen johtoon. Se on sama asia kuin Ulkomaankauppaliiton kokouksessa, josta hän tietää. Nähtävästi ulkoministeriöstä oli hänelle puhuttu tästä asiasta.

Minä vastasin olevani mukana komiteassa, joka asiata valmistaa, mutta en luvannut olla mukana puheenjohtajana. Sanoin, että minut on viime aikoina pidetty kokonaan syrjässä, ja koska on katsottu, ettei minun palveluksiani ja apuani ole katsottu tarpeelliseksi, niin minä en halua olla enempää mukana. Minua ei ole kohdeltu sillä tavalla kuin minun tapaistani miestä olisi pitänyt kohdella.

Sanoin myös suoraan, että minun nähdäkseni Mannerheimin arvostelukyky ei näytä vastaavan tehtävää. Hän oli tahtonut pääministeriksi Kivimäkeä, – Tanneria, – Hakkilaa – mikä osoittaa asian väärinarvostelemista. Hän oli suuttunut minun haastattelustani AP:lle. Se on minun mielestäni hyvä ja Mannerheimin pitäisi paremminkin lähettää minulle siitä kiitoskirje. Rauhanvaltuuskunnan kokoonpano ei ollut onnistunut. Hän on itse meille belastning¹ Kremlissä, mutta kotimaahan nähden hän on välttämätön, koska ketään muuta Suomen kansa ei uskoisi. Mutta hän saa riittää Suomen kansalle ja hän riittää siihen, muuta ei tarvita. Nyt on aina ajateltava vaikutusta Kremliin.

Rauhanehdot ovat hirvittävät. Olen kuullut, että täällä vaikutusvaltaisissa piireissä oltiin optimistisia, luultiin saatavan hyvät ehdot. Tätä minä ihmettelen – se osoittaa nykyisten venäläisten tuntemattomuutta – joka heidät tuntee, ymmärsi heti, että nämä rauhanehdot tulisivat olemaan kovemmat kuin viime keväänä meille tarjotut. Se oli itsestään selvää.

Kysyin, miltä täällä olevat venäläiset tuntuvat. Castren vastasi, että kenraalimajuri Kamenkodov²?, joka on väliaikainen puheenjohtaja siksi kunnes Zdanov tulee, on ikävä mies. Hän on jyrkkä ja vaativainen sekä epäluuloinen – vaatii kaikenlaisia tietoja aivan lyhyessä ajassa, niin että ei voida saada tietoja, ja hän epäilee, että siinä on jotain tahallista meidän puolellamme. Orlov on toisenlainen ja siivompi. Nyt ovat venäläiset vaatineet heti 20 laivaa, jotka tarvitsevat Viroon. Ja sitä juuri Enckell järjestää.

Castren kertoi myös, että tänään on saksalaisten kontrollissa oleva radio Pohjois-Suomesta Rendulic’in nimessä ilmoittanut, että jos suomalaiset luovuttavat saksalaisia sotavankeja venäläisille, niin saksalaiset tulevat surmaamaan suomalaisia siviili-ihmisiä (10 tai 20 jokaista saksalaista sotavankia kohti, joka luovutetaan venäläisille).

Castren kysyi, mitä minun mielestäni olisi tehtävä länsivaltoihin, Englantiin ja USA:han, nähden.

Vastasin, että ne ovat meille poliittisesti jotenkin merkityksettömiä. Meille merkitsee ainoastaan Venäjä. Sillä Englanti ja USA eivät voi meitä auttaa Venäjää vastaan. Mutta tietysti meidän on syytä olla länsivaltoihinkin nähden hyvissä väleissä, mutta on katsottava, että Venäjä ei saa aihetta epäluuloon, että me koetamme juonitella länsivaltojen kanssa Venäjää vastaan. Castren kysyi myös jotain suhteistamme Saksaan.

Minä vastasin, että ne minun nähdäkseni ovat jo niin kireät, että ei juuri voi tulla kireämmiksi. Menettelymme Ryti-Ribbentropin sopimuksen purkamisessa oli huono. Se on meidän maineellemme huono, joskin Saksa itse rikkoo ja on rikkonut miten paljon sopimuksia tahansa. Muuten uusi Saksa, joka tulee nykyisen Saksan jälkeen, tulee lukemaan meille miinukseksi kaiken yhteytemme natsi-Saksan kanssa.

¹ rasitus

² po. Savonenkov

3.10. Svento soitti aiotusta suomalais­venäläisestä järjestöstä. Hän oli puhunut erään täällä olevan venäläisen kanssa (Jelisejev). Tämä oli sanonut omana mielipiteenään luottamuksellisesti: Katsoo tällaisen järjestön (yhdistyksen) olevan hyvän ja tarpeellisen. Mutta asia ei ole nyt kiireellinen, sillä nyt on paljon muita toimeenpanoasioita järjestettävä.

Venäläiset eivät kannata sitä, että yhdistys tulisi olemaan sellainen ahdas kuin entinen »Ystävyyden seura», vaan sen pitäisi olla perustettu laajalle pohjalle. Pitäisi olla mukana taloudellisia, henkisiä, kirjallisia, taiteellisia, intelligentsija- ym. piirejä.

Tahtoisi, että sen johdossa olisi heille mieluisia henkilöitä. (Oli maininnut meidän molempien, minun ja Sventon) nimet.)

Alote olisi tietenkin meidän tehtävä, mutta, kuten sanottu, asia ei ole nyt kiireellinen.

Sventon oma kanta:

Ei pitäisi nyt kiirehtiä. Olisi asetettava uusi komitea asiaa harkitsemaan, jossa olisi edustettuna eri piirit. Keitä henkilöitä siihen tulisi, ei vielä voinut telefonissa sanoa.

Asia olisi pantava pöydälle, lykättävä, että saadaan miettiä. Pitäisi harkita asiaa, sillä se on »сложный вопрос»¹.

¹ »visainen kysymys

6.10. Lehdet puhuvat kovia sanoja Saksasta ja saksalaisista.

4.10. Päivällisellä Mannerheimin luona Waldenin kanssa presidentin huvilassa.

Nähtävästi Mannerheim oli saanut tiedon minun Verstimmung’istani¹ ja tahtoo korjata suhteet entiselle kannalle. Miellyttävä ilta. Hyvä päivällinen. Istuimme kl. 7.30–yli kl. 11.

Mannerheim: Välirauha on kova, me olemme venäläisten käsissä. Sopimuksessa ei puhuta kapitulatiosta, mutta todellisesti välirauha on kapitulatio. Emme voi puolustaa itseämme.

Venäläinen kenraali Savonenkov käyttäytyy ylpeästi, sopimattomasti, huonosti; komentaa, vaatii, on tyytymätön. Huomenna tulee Zdanov.

Sota pohjoisessa on ett nytt fälttåg². Se on raskas. Emme voi sitä suorittaa ilman venäläisten apua. Emme voi saada saksalaisia vangeiksi, parhaassa tapauksessa ne tulevat peräytymään meidän edestämme. Venäläisten pitäisi tulla vastaan pohjoisesta. Venäläisiä on 9 divisionaa, jotka ovat pysähtyneet meidän rajallemme.

Mannerheim sanoi ottaneensa vastaan presidentinviran: a) jotta pääsimme vapaaksi Ryti-Ribbentropin sopimuksesta; b )rauhan tekemiseksi. Nyt oli nämä kaksi tehtävää suoritettu. Mannerheim viittasi mahdolliseen eroonsa. Minä vastasin, että se on mahdoton. Hänellä on suoritettava loppuun vielä eräät tehtävät. (Ajattelin erityisesti sotaa pohjoisessa.)

Mannerheim: Meidän on tarkasti täytettävä välirauhansopimus. Se on välttämätön edellytys, jotta yleensä voimme ajatella elämää.

Walden oli samaa mieltä. Walden lisäsi, että vaikka tulevaisuus on epätietoinen, ei voi heittää kirvestä järveen.

Mannerheim oli v. 1941 sanonut luulevansa, että Saksa voi lyödä Venäjän, mutta lisännyt, että me menemällä sotaan asettaisimme kaikki yhden kortin, Saksan voiton, varaan. Hän sanoi myös viime huhtikuussa korostaneensa, että olisi tutkittava ja harkittava sodasta poispääsemistä silloisten ehtojen pohjalla, mutta Ryti oli jyrkästi väittänyt, että ehtojen hyväksyminen olisi mahdoton: a) vahingonkorvaus, 600 milj., mahdoton suorittaa; b) saksalaisia joukkoja ei saisi pois; c) vuoden 1940 rajaa ei kansa eikä eduskunta hyväksynyt. Puhuttiin »meidän Karjalasta», vaikka Karjala juriidisesti kuului Neuvosto-Venäjälle.

Mannerheim kertoi sanoneensa viime keväänä, että meillä oli kaksi valttia: a) armeija oli koskematon; b) sotajoukkomme oli kaukana rajojemme toisella puolella. Jos suostuisimme vetämään joukkomme takaisin, niin sitä valttia voisimme käyttää.

Keskustelun kuluessa Walden sanoi, että minun ei olisi pitänyt mennä v. 1939 Moskovaan sellaisilla valtuuksilla kuin minulla silloin oli. Minun olisi pitänyt kieltäytyä. Vastasin, että ajattelin sitä mutta – kts. muistelmiani.

(Minun kantani ei olisi vaikuttanut Erkkoon, Cajanderiin, Borniin, Niukkaseen ym. eikä hallitus olisi antanut perään. Jos olisin kieltäytynyt, olisi siitä syntynyt vaarallinen julkinen skandaali, joka olisi vahingoittanut asiaamme. Venäläiset olisivat sen saaneet tietää ja syyn siihen.)

Minä sanoin mm., että olin kuullut, että Mannerheim oli tyytymätön minun intervjuuiini AP:ssä. »Minä odotin, että Mannerheim kirjoittaisi minulle kiitoskirjeen.» Olivat huvitettuja ja nauroivatkin. Minä lisäsin: »Kovin kohta intervjuussani oli: Meidän ulkopolitiikkamme ei saa mennä Venäjää vastaan.» Mannerheim oli aivan samaa mieltä: »Se on aivan oikein.»

Walden kertoi rauhanneuvotteluista: Spiridonovkassa venäläiset ja englantilaiset seisoivat suuren pyöreän pöydän ympärillä juhlallisina, kun suomalaiset astuivat sisään – kuten Versaillesissa saksalaisia kohdeltiin. Suomalaisten ehtoihin Molotov vastasi: »не предвидено»³. Kääntyen englantilaisen puoleen kysyi, mitä mieltä hän oli. Englantilainen vastasi: »I perfectly agree.»⁴

Puheissamme venäläisistä minä varotin, että bols. venäläiset eivät ole samanlaisia kuin tsaarin venäläiset. Prestige⁵ on arka. Niitä on kohdeltava varovasti. Mannerheim myönsi tämän ja sanoi, että hän ymmärsi tsaarin venäläiset, mutta näitä ei ymmärrä. Mannerheim sanoi mm., että venäläiset eivät tietenkään pidä hänestä, sillä hän on juuri taistellut venäläisiä vastaan. Ehkä tulevaisuudessa ottavat hänet kiinni ja ampuvat.

Minä sanoin siihen, että luulen kyllä, että asia on niin, että venäläiset eivät Mannerheimista pidä, mutta he sietävät häntä, koska ymmärtävät, että hän on Suomessa nyt välttämätön.

Puhuimme kommunisteista Suomessa. Minä sanoin, että pitäisi saada ne kannattamaan Suomen itsenäisyyttä. Niitä ja muita vasemmistopiirejä on Svento sopiva hoitamaan. Svento ymmärtää myös venäläisten mentaliteettia. Mannerheim innostui Sventoon, kun kuuli, että hän on naimisissa Hackzellin sisaren kanssa.

Walden: Myös Wuori voi hoitaa vasemmistoa.

Minä myönsin sen. Mutta luulin Sventon paremmaksi.

Zdanovin tulo huomenna: Walden luuli, että hän ei voi täällä ruveta ajamaan Viron kohtaloa, kun meillä ei ole sille pohjaa.

Minä: Luulen, että venäläiset nyt tahtovat laajempien piirien kanssa toimia kuin vuonna 1940, jolloin ainoastaan kommunistien. Mutta luulen kommunistien lisääntyvän vaaleissa. Niitä ei voi sivuuttaa.

Hauska ilta.

¹ närkästyksestäni

² uusi sotaretki

³ »ei ole suunnitelmissa»

⁴ Olen täysin samaa mieltä.

⁵ omanarvontunto

6.10. Mauri Ryömä ja Rikka luonani puhumassa »Rauhan ja Ystävyyden Seurasta».

Ryömä sanoi, että heillä oli alkuaan tarkoitus saada seura laajalle pohjalle, niin että siihen kuuluisi jäseniä kaikista piireistä, mutta olosuhteiden pakosta oli seuran jäsenten piiri supistunut ahtaaksi. Seuran maine oli myös pilaantunut. Nyt on heillä tarkoitus saada seuran kannatus mahdollisimman laajaksi. Pyysi minua seuran kunniapuheenjohtajaksi ja sen kautta seurassa vaikuttamaan. Puheenjohtajaksi tulisi sopiva henkilö: esim. Ruutu.

Minä kiitin ja sanoin, että kuten tiedän Sventon kautta, asia on toisella taholla vireillä. Olisi koetettava saada kaikki voimat mukaan. Heidän seuransa maine oli tosiaan pilaantunut. Nyt on uudet olot ja olisi lähdettävä uudelta pohjalta. Sanoin tuntevani seuran toimintaa ainoastaan valtiollisen poliisin raporttien kautta.

Ryömä ja Rikka väittivät valtiollisen poliisin raportit epätodellisiksi. Heidän seurassaan ei ollut mitään epäjärjestyksiä. Huudot ym. olivat provokaattorien työtä.

Minä sanoin, että seuraa epäiltiin, että se tarkoitti Suomelle samanlaista kohtaloa kuin Baltian maille, s.o. neuvostokansan ja yhdistämistä Neuvostoliittoon. Nyt olisi tärkeää, että kaikki suomalaiset lujasti kannattaisivat ja puolustaisivat Suomen itsenäisyyttä, joskin meidän täytyy saada hyvät suhteet Neuvostoliittoon. Luin kohdan Molotovin puheesta 29.11.39.

Ryömä ja Rikka sanoivat, että seura oli myös Suomen itsenäisyyden kannalla ja samalla kannalla he ovat myös nyt. Ryö­ mä sanoi, että seuran ensi kokous on ensi sunnuntaina, ylihuomenna.

Minä lausuin, että nyt ei olisi mitään varmaa lyötävä kiinni, ennenkuin saadaan selvä, missä muodossa tämä asia olisi toteutettava. Olisi hyvä, että nyt ainoastaan se periaate lyötäisiin kiinni, että pyrkimys hyvien suhteiden aikaan saamiseen Neuvostoliiton kanssa olisi perustettava niin laajalle pohjalle kuin mahdollista. Kaikki mukaan.

Ryömä ja Rikka sanoivat, että he ensi kokouksessa vain toteavat tämän periaatteen, mutta myöhemmin katsotaan, miten se on toteutettava.

Keskustelu teki miellyttävän vaikutuksen. Olin luullut Ryömän olevan aivan toisenlaisen.

Minä kysyin, olivatko käyneet Orlovin tai muun täällä olevan venäläisen luona ja mitä he ajattelevat.

Ryömä sanoi, että oli ollut tervehdyskäynnillä Orlovin luona. Hän oli lausunut, että suhteiden parantamisen asia olisi saatava laajemmalle pohjalle.

(Arvatenkin tämä oli syynä siihen, että oli ruvennut ajattelemaan minua ja Ruutua ja seuran uudestaan järjestämistä.)

7.10. Sergelius luonani: sanoi, että kuutosten täytyy päästä takaisin entisiin oikeuksiinsa ja etuihinsa: Helo takaisin Helsingin kaupunginjohtajaksi – Eino Tulenheimo, valtuuston puheenjohtaja, oli kyllä vastannut: »Ei tule kysymykseen», mutta siitä ei päästä.

8.10. Svento luonani. Kertoi:

Jelisejev oli hänelle sanonut heidän ihmettelevän, että minä en ole enkä ole ollut missään mukana. Kysyi, mikä siihen oli syynä. Sanoi sen herättäneen venäläisten kesken suurta hämmästystä.

Svento oli vastannut, että hän ja monet muutkin ovat täällä siitä yhtä hämmästyneitä. Lisäsi, että nähtävästi on muihin luotettu enemmän kuin minuun, ja oli viitannut siihen, että minua pidetään liian lojaalina Venäjään nähden.

Jelisejev oli kyllä sen havainnut.

Svento kertoi edelleen, että venäläiset eivät luota nykyiseen hallitukseen eivätkä katso, että nykyinen hallitus ja viranomaiset halusta koettavat panna täytäntöön rauhansopimusta. Jelisejev oli sanonut, että jos olisi täällä sellaisia miehiä johdossa kuin Paasikivi ja Te, niin he voisivat luottaa. Jelisejev oli lisännyt, että heidän tar­ koituksensa on, että heti kun rauha on täytäntöön pantu, комиссия уехала бы¹ja sitten Suomi on itsenäinen ja Neuvostoliitto tahtoo ainoastaan saada varmuuden ja luottamuksen siitä, että täällä ei enää tule olemaan intriigejä Neuvostoliittoa vastaan. Muita tarkoituksia heillä ei ole.

¹ komission jäsenet matkustaisivat pois

8.10. Carl Enckell oli luonani. Kertoi Moskovan neuvotteluista. Molotov oli ollut kovin jyrkkä ja vihainen. Kahdenkeskisessä keskustelussa Enckellin kanssa oli sanonut Suomen hallituksesta: »Кровавое и преступное правительство – Вы болтаете» – » Вы болтаете »¹ . »Jo viime maaliskuussa neuvottelitte eikä tullut mitään, ja nyt jälleen болтаете² ikäänkuin me olisimme маль чики³.»

Enckellin tarkoitus näkyi olleen koettaa saada minut Suomen-Neuvosto-Venäjän järjestöön toimimaan. Sanoin, että en voi luvata. Minun palveluksiani ei ole viime aikoina katsottu tarvittavan ja sen tähden katson voivani pysyä nytkin syrjässä.

Lausuin selvästi mielipiteeni viime aikoina minua kohtaan osotetusta menettelystä.

Enckell sanoi esittäneensä toisenlaisia mielipiteitä, mutta Ryti, Tanner, Ramsay (?) olivat antaneet Mannerheimille huonoja neuvoja.

¹ verinen ja rikollinen hallitus. Roskapuhetta.

² puhutte roskaa

³ poikasia

8.10. Sventon kanssa sovittu, että Suomen-Neuvostoliiton välisten sivistyksellisten, taloudellisten ym. suhteiden järjestämisestä keskustelemaan kutsutaan entisen komitean lisäksi:

Svento, Keto, Mauno Pekkala, Helo, Sergelius, Hiitonen, Schildt ja Ryömä.

9.10. Ilmoitin tämän Kahmalle ja käskin hänen kutsumaan nämät henkilöt. Kokous ensi lauantaina 14.10.44 kJ. 10 ap.

10.10. Refl.

Nykyinen eduskunta on täysin vastuussa viime vuosien politiikasta ja siitä hirmuisesta katastrofista, johon maa on joutunut. Sillä hallitus on riippuvainen eduskunnasta eikä eduskunta voi mennä hallituksen selän taa. Hallitus voisi paremmin mennä eduskunnan selän taa.

14.10. Mannerheimin luona suuruksella. Walden mukana.

Mannerheim ja Walden intressoidut Suomen-Neuvostoliiton uudesta seurasta ja siitä, että kommunistit ja muut vasemmistoradikaalit ovat valmiit yhteistoimintaan muiden kanssa. Kehottivat minua hoitamaan asiaa.

Walden lupasi pitää huolta, että talousmiehet kannattavat asiaa ja että saan johtokunnan jäseniä niistä piireistä. Hän kehotti koettamaan saada muita kuin vasemmistolaisia paljon kokoukseen Messuhallissa. Walden oli koettanut saada opetusministeri Kauppia käsiinsä.

Keskustelun kuluessa Mannerheim sanoi, että Mainilan tapaus v. 1939 oli venäläisten järjestämä provokatio. Meidän puolellamme ei ollut tykkejä niin lähellä, että olisimme voineet ampua sillä tavalla kuin venäläiset väittivät. Mannerheim oli myös vakuuttunut, että alemmat venäläiset sotilaat eivät olisi uskaltaneet ryhtyä sellaiseen tykeillä ampumiseen, vaan Mainilan asia oli Mannerheimin mielestä Kremlistä järjestetty.

15.10. Kl. 16 Suomi-Neuvostoliitto­ Seuran perustava kokous; ajourneerattiin keskiviikkoon 18.10., johtokunnan jäsenten valitsemista varten. Helo puheenjohtajaksi– minä kunniapuheenjohtajaksi.

Kl. 7 illalla Messuhallissa suuri tilaisuus. Halli täynnä väkeä. Rikka piti alku­ puheen, Helo puheen. Se oli katkera eikä ollut täysin objektiivinen. Neuvosto-Venäjään päin se kyllä teki hyvän vaikutuksen luullakseni.

19.10. Viime päivinä on minulla ollut paljon puuhaa Suomi-Neuvostoliitto-Seurasta. Sen johtokunnan kokoonpanosta. Edellytys oli, että minä esitän kolme jäsentä porvarillisista talouspiireistä. Suuren puheen jälkeen sain, paitsi Harimaa, joka heti suostui, Gartzin, joka on ollut Tukholmassa, ja Waldenin myötävaikutuksella tuomari H. Nystenin. Hämmästyksekseni kommunistien puolelta nousi kova vastustus Sventoa vastaan. Mistä syystä, en tiedä. Mutta Jelisejev tarttui asiaan ja sitten se järjestyi. 17.10. oli luonani neuvottelu, jossa oli Helo, Ryömä, Rikka ja Ruutu. Minä esitin silloin myös Wuoren, joka oli suostunut, mutta Ryömä ja Rikka ja nähtävästi myös Helo vastustivat. Sanoivat, että Wuori on ollut sodan kannattaja, paitsi aivan viime kuukausina on muuttanut kantansa. Minä esitin myös

 V. Woionmaata kovasti, mutta eivät hyväksyneet häntäkään. Sanoivat hänen mm. syksyllä 1941 eduskunnassa keskusteltaessa takaisin valloitettujen alueiden palauttamisesta puhuneen innokkaasti Itä-Karjalasta, josta silloin ainoastaan osa oli vallattu, että se on kokonaan vallattava. Muuten Woionmaa kuten Wuorikin on aina ollut Tannerin kannattajia – sanoi – eikä heillä ole ollut omaa kantaa.

Käy ilmi, että kommunistit (ja vasemmistososialistit) eivät siedä sosialidemokraatteja.

18.10. Oli uuden SNS:n ajourneerattu perustava kokous, jossa valittiin seuran johtokunta. Stalinille lähetettiin sähkösanoma.

19.10.44 Nysten soitti, että olisi pitänyt lähettää sähke myös Mannerheimille.

Puhuin Helon kanssa ja kun Stalin on pääministeri, niin päätettiin tänään 19.10. lähettää sähke Suomen pääministerille.

20.10. SNS:n puhemiehistö oli Zdanovin luona tervehdyskäynnillä.

Minä lausuin ensin muutamia sanoja.

Zdanov kiitti. Hän oli ystävällinen. Sanoi olevansa iloinen nyt tavatessaan eräitä suomalaisia, jotka olivat olleet sotaa vastaan ja joista eräät olivat vankeudella kärsineet tämän vakaumuksensa puolesta. Sitten seurasi keskustelu, jonka aikana Zdanov mm. sanoi, kun puhuimme sodasta Pohjois-Suomessa, että se loppuu pian, 1/2 viikossa, jos suomalaiset tarmokkaasti toimivat. Saksalaiset eivät juuri tee paljon vastusta. Me vastasimme, että asia riippuu venäläisten joukkojen toiminnasta pohjoisessa. Niiden pitäisi toimia ripeästi. Siihen Zdanov ei sanonut mitään.

Zdanov kysyi, mitä kansa ajattelee kontrollikomissiosta ja rauhanehdoista.

Minä vastasin, että en ole kuullut mitään huonoa komissiosta puhuttavan. Rauhanehdot ovat meille kovat. Suomen alue pienenee ja elämä tulee meille vaikeammaksi. Mutta sille ei voi tehdä mitään. Meidän on asetettava “suu säkkiä myöten».

Zdanov sanoi, että kun Suomi nyt pian pääsee pois sodasta, niin se helpottaa elämää.

Lopuksi Zdanov lupasi filmiä mm. Leningradin puolustuksesta.

Sitten minä menin suoraan Mannerheimin luo, jossa olivat Castren, Walden ja Heinrichs.

Suurin osa aikaa meni konversatioon, jolla ei ollut merkitystä.

Walden kysyi, mitä minä ajattelen nykyisestä hallituksesta.

Minä sanoin, että en tunne asiain kulkua. Olen ajatellut, että nykyinen hallitus olisi paikallaan uusiin vaaleihin asti.

Walden sanoi Wuoren olevan pessimistin. Luulee, että nykyinen hallitus ei tule toimeen venäläisten kanssa. Se ajatus tuntui olevan myös Waldenin mielessä.

Minä· vastasin, että en tunne asioita. (Obs. Sventon ilmoitus!)

Mannerheim ja muut luulivat, että sota Pohjois-Suomessa kestää kauemmin kuin 1 1/2 viikkoa.

21.10. Svento luonani. Hän kertoi mm.:

Eilen 20.10. Enckell oli kovin surullisella mielellä. Hän oli kertonut, että Zdanov oli kutsunut Castrenin ja hänet, Enckellin, luokseen ja antanut heille »ensi listan» sotarikollisista, joka sisälsi 61 nimeä, ja vaatinut, että Suomen hallitus vangituttaa ne henkilöt kolmen päivän kuluessa. Miten niiden kanssa on meneteltävä, siitä kommissio antaa myöhemmin tiedon. Enckell oli kysynyt, mitä Svento ajattelee asioiden nykyisestä menosta.

Svento oli vastannut, että jos Enckell tahtoo saada tiedon hänen omasta mielipiteestään, niin Sventon mielestä olisi muodostettava uusi hallitus minun (J.K.P:n) johdolla, jossa kaikki jäsenet olisivat venäläisille personae gratae¹. Sitten nähtäisiin, tulisivatko venäläiset kohtelemaan myös sitä hallitusta samalla tavalla epäuulolla kuin nykyistä hallitusta. Svento sanoi minulle, että venäläiset suuresti epäilevät nykyistä hallitusta, luulevat sen saboteeraavan ja viivyttävän asioita.

Refl. Luultavasti tämän Zdanovin uuden vaatimuksen johdosta Mannerheim oli kutsunut minut päivälliselle ja siitä aiheutui Waldenin kysymys.

Svento kertoi myös, että venäläiset eivät salli suomalaisten olla juuri missään kosketuksissa tänne tulleiden englantilaisten kanssa. Oli määränneet, että niitä oli Enckellin ja Hakkaraisen mentävä lentokentälle vastaan, ja kun Enckell ja Hakkarainen menivät lentokentälle, eivät englantilaiset tulleetkaan sinä päivänä, vaan vasta seuraavana.

Refl. Tämä on tosiaan karkeata kohtelua.

¹ hyväksyttäviä henkilöitä

27.10. Pääministeri U. Castren soitti ja pyysi minua hallitukseen. Keskustelussa kävi ilmi, että ajatteli minua salkuttomaksi. Castren tahtoi saada vastauksen heti tai ainakin kahden tunnin perästä, koska täytyy laki muuttaa ja eduskunta lähtee ensi tiistaina 31.10. lomalle.

Vastasin, että en voi antaa vastausta heti, vaan minun täytyy miettiä asiaa. Lupasin vastauksen huomenna.

Puhuimme kauan Castrenin kanssa ja hän kovasti painosti.

27.10. Svento luonani. Kerroin hänelle asian.

Svento kertoi, että venäläiset kohtelevat huonosti hallitusta. Zdanov lähetti Mannerheimille ikävän kirjeen. Sventon mielestä minun ei pitäisi mennä hallitukseen; paikkaamaan sitä ja prolongeeraamaan¹ hallitusta joksikin ajaksi. Nykyinen hallitus ei vastaa aseman vaatimuksia.

Samana päivänä 27.10. Pekkala luonani. Kerroin myös hänelle asian. Pekkala oli yhtä mieltä kuin Svento.

¹ pitkittämään

28.10. Soitin Castrenille harkinneeni asiaa ja tulleeni kieltävään tulokseen.

(Jos nykyinen hallitus ei tule toimeen venäläisten kanssa, niin minun tuloni hallitukseen ei auta asiaa.)

Castren: Tahtoisivat minua, jolla on kokemusta, neuvottelemaan asioista.

Kun tiesin Sventon ja Pekkalan tulevan luokseni myöhemmin, sanoin Castrenille voivani vielä ajatella asiaa ja antaa lopullisen vastauksen ensi maanantaina.

Samana päivänä 28.10. Svento ja Pekkala luonani.

Wuori oli kysynyt Pekkalalta, suostunko minä menemään hallitukseen.

Pekkala oli vastannut, ettei tiedä.

Wuori oli sanonut, että jos minä kieltäydyn menemästä hallitukseen, niin se helpottaa hänen, Wuoren, ja Fagerholmin asemaa, s.o. he voivat silloin paremmin erota hallituksesta.

Svento ja Pekkala katsoivat, että hallitus on hajoamistilassa.

29.10 Svento luonani. Hän oli yhdessä Pekkalan kanssa tavannut Jelisejevin, joka oli kertonut mm.:

Heidän kantansa on »соглашение соглашением»¹, mutta

1) He3aBHCHMOCTL² tunnustetaan ja on itsestään selvä. Sitä ei loukata.

2) антисоветские тенденции и движения³ ei sallita. Heillä täytyy olla luottamus, että asiat saadaan olemaan näin.

Jelisejev oli edelleen sanonut »потоваришецки»⁴ että nykyisessä hallituksessa on Ryti-Ribbentropin aineksia ja sen politiikan kannattajia. Jos tulisi uusi hallitus (J.K.P., Svento, Pekkala, Walden ym.) niin мы не только берем но мы тоже даем⁵. Oli luetellut erilaisia tavaroita, joita Suomi voisi saada:

сахар сколько угодно чай⁶.

Jelisejev oli tyytymätön sodan kulkuun Pohjois-Suomessa. Suomalaiset eivät taistele kuten pitäisi.

¹ sopimus sopimuksena

² riippumattomuus

³ Neuvostovastaisia tendenssejä ja liikehdintää

⁴ toverillisesti

⁵ me emme ainoastaan ota, vaan me myöskin annamme

⁶ sokeria, miten paljon tahansa teetä

30.10. Telefonissa ilmoitin Castrenille, että olen uudestaan harkinnut tuloani hallitukseen, mutta vastaukseni on kielteinen.

Castren koetti »puhua yli» minut. Sanoi asian lykkäytyneen viimeiseen hetkeen sentähden, että olivat neuvotelleet, eikö olisi tehtävä hallituksessa suurempi muutos. Mutta oli päädytty tähän.

Minä sanoin, että minun tuloni hallitukseen ei vaikuttaisi asioiden kulkuun. Hallituksen on joko jatkettava kuten nyt tai tehtävä suurempi muutos – vasemmalle Heloon asti.

Castren: Olisiko maan kannalta hyvä, jos hallituksen kokoonpanoa näin muutettaisiin? Helo oli hänen kanssaan hallituksessa, mutta hän oli vaikea mies. Helo pitää huonoja puheita.

Minä: Helo on nyt hyvin katkera vankeutensa vuoksi, mutta niinkuin asema nyt on, ei minun mielestäni voi sellaista hallitusta välttää.

Castren: Hallituksessa on vasemmistolaisia (Wuori ja Fagerholm) eikä asioista olla eri mieltä. Kaikki ovat politiikastamme Neuvostoliittoon nähden yhtä mieltä. Minun tuloni hallitukseen olisi hyvä ja auttaisi asiain käsittelyä. Minun neuvoni olisi hyödyksi hallituksessa. Nyt on vaikea asia mm. sotarikollisten luovuttaminen. Castren luuli, että jos minä olisin siinä mukana, niin voisin tehdä jotain asian hyväksi.

Minä sanoin epäileväni, tokko minä voisin siinä tehdä sanottavaa.

Uudistin, että olen asiaa tarkasti ja eri puolilta harkinnut ja tullut kielteiseen päätökseen.

30.10. Luonani Andersson ja eräs toinen kunnallismies Ruotsista, jotka ovat olleet täällä. Keskustelimme kaksi tuntia. He sanoivat Ruotsissa olevan yleisen sen käsityksen, että luottamuksen aikaan saaminen Suomen ja Neuvostoliiton välillä on tärkein kysymys.

Svenska Dagbladet 15.9.44.

Hansson piti puheen Uppsalassa

14.9.44. Hansson sanoi mm.:

»När kriget bröt ut, avgåvo de 4 nordiska länderna samtidigt förklaringar om sin neutralitet. De hade tidigare deklarerat att de komma att göra allt för att hålla sig utanf.ör en konflikt mellan stormakterna. – Annu några veckor före utbrottet av kriget mellan Tyskland och Ryssland delgav oss den finska ledningen sin förhoppning att även i ett sådant läge kunna upprätthålla neutraliteten. Den svenska regeringen delade livligt denna förhoppning.»¹

¹ »Sodan syttyessä antoivat neljä pohjoismaata samanaikaisesti puolueettomuusjulistuksensa. Ne olivat aikaisemmin julistaneet tekevänsä kaikkensa pysyttäytyäkseen suurvaltojen välisen konfliktin ulkopuolella. – Vielä muutama viikko ennen Saksan ja Venäjän välisen sodan syttymistä Suomen johto ilmoitti meille toiveensa voida sellaisessakin tilanteessa säilyttää puolueettomuutensa. Ruotsin hallitus yhtyi vilpittömästi tähän toiveeseen.»

30.10. Pekkala ja Wuori luonani.

Wuori: aikoo esittää hallitukselle mielipiteensä, että hallitus olisi uudestaan muodostettava.

Tänään Zdanov oli antanut ultimatumin, että suojeluskunnat on lakkautettava 7.12.44 mennessä. 8.12. alkaa armeijan demobilisatio 1939 vuoden määrään asti s.o. 25.000 miestä saa jäädä armeijaan. Tänään hallitus päättää suojeluskuntien lakkauttamisen. Huomenna Wuori menee Waldenin kanssa Mannerheimin luo päämajaan. Wuori aikoo pyrkiä audienssille Mannerheimin luo, joka on sairashuoneessa Mikkelissä. Wuori aikoo esittää: a) että nykyinen hallitus ei tule toimeen venäläisten valvontakomission kanssa; b) hallituksen kokoonpano ei vastaa enää nykyistä tilannetta. Olisi tehtävä suurempi muutos hallituksen kokoonpanossa.

Mannerheim luultavasti heti kysyy:

»Kuka pääministeriksi?»

Wuori kysyi, voiko mainita minun nimeni.

Minä: Eikö Castren voisi jäädä?

Wuori: Castren ei voi suorastaan puhua venäläisten kanssa jo kielenpuutteen vuoksi. Hän ei pääse heidän kanssaan oikeaan suhteeseen.

Minä vastasin, että hän voi sanoa Mannerheimille: »Esimerkiksi J.K.P.» Mannerheim puhukoon minun kanssani sitten. Wuori kertoi Zdanovin hänelle keskustelussa puhuneen: »Виновники войны».¹

Minä sanoin siihen: »Se on paha asia.» 

Pekkalalla oli seuraava lista uutta hallitusta varten:

J.K.P.

Tuomioja 

Wuori, varapäämin.

Luukka 

Enckell

Hillilä

Walden

Svento

Kekkonen

Ruutu

Schildt

Helo

Törngren

Fagerholm – Keto 

Gartz – Nysten?

Hiltunen.

Lisäsimme:

Pekkala

¹ sotaan syyllisistä

31.10. Wuori soitti. Oli puhunut Mannerheimin kanssa päämajassa.

Mannerheim oli aikaisemmin ollut sitä mieltä, että venäläiset eivät ota huomioon, keitä henkilöitä on hallituksessa tai muuten heidän kanssaan kosketuksissa, vaan vievät ohjelmansa loppuun. Mutta nyt hän tuntui olevan muuttanut ainakin jonkun verran mieltänsä tässä suhteessa. Hän oli kuitenkin heti sanonut, että hänen itsensä pitäisi erota ensi sijassa. Wuori oli puhunut sitä vastaan ja koettanut Mannerheimia vakuuttaa. Wuori sanoi sitten koettaneensa saada Mannerheimia puhumaan minun kanssani. Mannerheim oli vastannut, että minä olin hänen vanha ystävänsä ja että hän pian tulee minun kanssani puhumaan.

2.11. Päivällisellä Mannerheimin luona Waldenin kanssa. Mannerheim oli tullut päämajasta päivää ennen kuin oli odotettu tavatakseen minua.

Mannerheim puhui ensin siitä, miten venäläiset tekevät vaikeuksia joka paikassa – tulkitsevat välirauhansopimusta meidän vahingoksemme eivätkä ota huomioon meidän ehdotuksiamme ja näkökohtiamme.

Päivällisen jälkeen Mannerheim sanoi toivoneensa, että minä tulisin hallitukseen, kun nyt on kaksi paikkaa vapaana, mutta oli saanut mielipahakseen kuulla, että minä en ole taipuvainen. Wuori ja Fagerholm, jotka joku aika sitten olivat ilmoittaneet eroavansa hallituksesta, olivat nyt ilmoittaneet jäävänsä, jos minä tulen hallitukseen. Mannerheim katsoi, että nykyisen hallituksen pitäisi olla paikallaan uusiin vaaleihin asti, jotka tulevat pian, ehkä jo ensi joulukuun puolivälissä. Hän oli ollut kolme kuukautta presidenttinä ja oli jo kahdesti sillä välin ollut pakotettu »remontteeraamaan» hallitusta. Kun hän otti vastaan presidentinviran, lupasivat kaikki häntä auttaa, ja nyt hänellä on ollut tällaisia vaikeuksia. Minun pitäisi nyt astua hallitukseen. Hän puhui hyvin pai­ nostavasti. Mannerheim ei ollut vielä aivan terve.

Minä sanoin, että Wuoren ja Fagerholmin asia ei ole eikä voi olla yhteydessä minun tuloni kanssa hallitukseen. He ovat jo puhuneet erostaan, ennenkuin kysymys minun hallitukseen tulostani oli tullut esille ja ennenkuin siitä on minulle puhuttu.

Mitä asiaan muuten tulee, niin minun tuloni hallitukseen ei olisi sanottavasti hyödyksi. Se olisi yksi mies lisää hallitukseen, mutta se ei asioihin vaikuttaisi eikä hallituksen suhteeseen venäläisiin. On kaksi vaihtoehtoa: että hallitus jatkaa toimintaansa nykyisessä kokoonpanossaan tai että tehdään suurempi muutos hallitukseen. Omasta puolestani sanoin katsovani, että hallituksen kokoonpanoon olisi tehtävä suurempia muutoksia. Aina Heloon asti vasemmalle.

Mannerheim vastasi, että jos minä tulisin hallitukseen, niin sillä olisi vaikutusta. Olen kokenut mies ja minun nimeni todella merkitsisi. Venäläiset tekevät nyt vaikeuksia kaikissa asioissa, taloudellisissa ym. Mannerheim ja Walden katsoivat voivan tuottaa vahinkoa maalle, jos nyt hallitus muutettaisiin paljon vasemmalle.

Minä: Venäläiset eivät ohjelmassaan anna perään. Välirauhansopimuksen vaativat toimeenpantavaksi. Mutta taloudellisissa yms. asioissa kenties ei ole mahdotonta heidän kanssaan saada yhtä ja toista toimeen. Mutta tietysti minä en voi sanoa mitään varmaa. Mutta yritys olisi tehtävä. Nykyisestä hallituksesta voisi minun mielestäni jäädä eräitä hallitukseen. – Mannerheim kysyi, keitä.

Minä: Walden, Enckell, Hillilä. Tietysti Wuori ja Fagerholm. Kenties Hiltunen? Ehkä Ellilä? Harkittava olisi, voisiko Castren jäädä pääministeriksi. Hänellä on kaksi seikkaa vastassaan: a) hän itse sanoo, että ei ole politikko ja b) ei voi puhua suoraan venäläisten kanssa, kun ei osaa venäjänkieltä.

Mutta olisi välttämätöntä saada mukaan yhteiseen rintamaan Pekkala, Svento ja Helo. He voivat tulla venäläisten kanssa toimeen niin paljon kuin kukaan suomalainen voi tehdä.

Tästä puhuttiin paljon. Mannerheim piti kiinni vaatimuksestaan, että minun on tultava hallitukseen. Hän vetosi siihen, että kun hän oli mennyt mukaan, ei minulla ollut oikeutta kieltäytyä. Hän puhui jotenkin jyrkästi. Kun hän ei ollut oikein terve – lääkäri tuli häntä hoitamaan kesken keskustelua – oli minun tosiaan raskasta häntä vastustaa. Mutta minä pysyin mielipiteessäni. Sanoin, että kun minulla on tästä poliittisesta asiasta oma vakiintunut mielipiteeni, en minä voi olla sitä noudattamatta.

Walden painosti myös ja sanoi, että kenelläkään ei ole oikeutta kieltäytyä ja vetäytyä, ja minä en ole koskaan vetäytynyt tähän asti. Vastasin, että tässä asiassa en voi muuta kuin noudattaa omaa mielipidettäni, koska se mielestäni on oikea ohjelma. En siis suostunut.

Kun Mannerheim oli lääkärin hoidettavana, kertoi Walden Zdanovin viitanneen hänelle keskustelussa (Moskovassa?) siihen, miten Suomessa venäläisiä aliarvioidaan, ei kunnioiteta. Kun Walden oli väittänyt vastaan, oli Zdanov kehottanut lukemaan Suomen Kuvalehteä N:o se ja se. Englannin edustaja Moskovassa oli sanonut Heinrichsille, että bolsevikit tahtovat olla respectes.¹

Keskustelun kuluessa Mannerheim sanoi pari kertaa, että hän oli ottanut presidentinviran, jotta Suomi pääsisi eroon Ryti-Ribbentropin sopimuksesta ja sen jälkeen jotta Suomi pääsisi eroon sodasta, koska muuten venäläiset olisivat okkupeeranneet Suomen. Nyt hän oli sen tehnyt. Hänen terveytensä on sellainen, että hän ei jaksa, ja hänen lääkärinsä on varottanut häntä. Sentähden hän ajattelee eroamista presidentintoimesta.

Minä sanoin siihen, että se on mahdotonta. Hän ei voi erota.

¹ kunnioitettuja

3.11. Pekkala soitti, että Mannerheim oli kutsunut hänet kl. 1/2 11 a.p. luokseen.

Iltapäivällä Pekkala kertoi, että hän oli Mannerheimille esittänyt mielipiteensä asemasta ja että hallitus olisi muutettava ja hänellä oli syytä toivoa, että se voisi edistää suhteita venäläisiin.

3.11.44 Pekkala ilmoitti, että viime yönä oli eräs venäläinen kapteeni ammuttu, kun hän oli autokolonnassa matkalla Porkkalaan.

Ikävä ja vaarallinen asia! Saa nähdä, mitä tästä tulee.

4.11. Wuori ja Fagerholm luonani. Kertoivat, että olivat olleet Mannerheimin luona. Mannerheim oli puhunut jotenkin samaan tapaan kuin minulle. He olivat ilmoittaneet, että eivät voi jäädä hallitukseen.

5.11. Pekkala ilmoitti, että venäläiset olivat antaneet hyvin jyrkän nootin. Siinä oli sanottu mm., että riippuu suomalaisten viranomaisten toimenpiteistä, ryhtyykö valvontakomissio asiaan. Suomen hallitus on määrännyt 300.000 markan palkinnon sille, joka voi antaa tiedon rikoksentekijästä.

5.11. Ruutu sanoi telefonissa olleensa Mannerheimin luona. Mannerheim oli pitänyt kiinni nykyisestä hallituksesta, että sen pitäisi pysyä paikallaan. Mannerheim oli sanonut, että uusi hallitus tulisi olemaan toimessaan ainoastaan kaksi kuukautta vaaleihin asti. Ei ollut syytä nimittää uutta näin lyhyttä aikaa varten.

5.11. Pekkala luonani. Kertoi, että Tanner oli sanonut sos. ryhmän valmistusvaliokunnan kokouksessa joku päivä sitten, että antaa venäläisten okkupeerata Suomi, jos tahtovat. Hän näkyy tahtovan näyttää, että nykyinen politiikka vie katastrofiin.

Pekkalan kanssa käytiin läpi uuden hallituksen lista, jos uusi hallitus tulisi toimeen.

Pekkala luuli, että venäläiset ottavat esille sotaan syyllisten asian, kuten oli tehnyt Romaniassa. Myös Aseveliliittoon luultavasti Pekkalan mielestä ryhtyvät, koska se on politisoitu. Kun oli kysymys Reinikan tulosta pääministeriksi, niin Aseveliliitto oli lähettänyt lähetystön Reinikan luo ja vaatinut, että kaksi sen miestä tulee hallitukseen. (Tämä on tosiaan politikoimista.)

Uusi hallitus:

J.K.P. pääministeri

Wuori pääministerin apulainen 

Walden puolustusministeri 

Enckell ulkoministeri

Svento ulkoministerin apulainen

Helo valtiovarainministeri

Tuomioja valtiovarainministerin apulainen

Kekkonen oikeusministeri

Hillilä sisäministeri

Luukka sisäministerin apulainen

Pekkala maatalousministeri

Schildt maatalousministerin apulainen

Ruutu opetusministeri

Fagerholm sosialiministeri 

Törngren sosialiministerin apulainen 

Gartz kauppaministeri

Ellilä kansanhuoltoministeri

Hiltunen tai Aura kansanhuoltoministerin apulainen

18.

Dagens Nyheter 5.11.44.

»Tanners beryktade tal i Wien»

Tanner »har ännu de senaste veckorna inskärpt hos personer som velat höra hans mening att den finska fredspolitiken är ett svårt misstag, att Finland borde ha hållit ut för att komma i ett gynnsammare läge när spänningen mellan Sovjetunionen och Förenta Staterna övergår till öppen konflikt – en typisk fortsättning av den Tannerska illusionspolitiken från krigsåren. En brytning mellan Sovjetunionen och västmakterna är väl nätt opp det värsta Finland kunde råka ut för. Det måste vara en tung belastning för Finland att en man med denna åskådning, en man som begagnar kort när varje samtal till att misstänkliggöra, kontrollerar de viktigaste posterna inom arbetarvärlden. Tanner verkar faktiskt som en spärr på fredsvägen.»¹

¹ »Tannerin kuuluisa Wienin-puhe»

Tanner »on vielä viime viikkoinakin tähdentänyt henkilöille, jotka hänen käsityksensä ovat halunneet kuulla, että Suomen rauhanpolitiikka on suuri erehdys, että Suomen olisi tullut pitää pintansa päästäkseen edullisempaan asemaan Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisen jännityksen muuttuessa avoimeksi konfliktiksi – tyypillistä sotavuosien tannerilaisen harhakuvitelmien politiikan jatkamista. Välirikko Neuvostoliiton ja länsivaltojen välillä on kai suorastaan pahinta, mitä Suomelle voisi tapahtua. Suomen kannalta on varmaan suuri rasite, että mies, jolla on tällainen näkemys, mies, joka käyttää miltei jokaisen keskustelun epäluulojen herättämiseen, kontrolloi merkittävimpiä asemia työväenliikkeen sisällä. Tanner vaikuttaa todellakin esteeltä rauhantiellä.»

6.11. Pääministeri U. Castren luonani.

Puhui minulle siitä, että minun pitäisi tulla hallitukseen, koska Wuori ja Fagerholm olivat sanoneet, että he jäävät hallitukseen, jos minä tulen mukaan.

Toistin, että minun asiani oli eri asia ja Wuoren ja Fagerholmin oli eri asia. Sanoin, että minulla oli oma mielipiteeni. Ellei sitä hyväksytä, niin en voi tulla hallitukseen. Toinen vaihtoehto on, että hallitus jatkaa toimintaansa edelleen vaaleihin asti.

Castren nojasi siihen, että kun Mannerheim, presidentti, on sitä mieltä, että minun pitäisi tulla hallitukseen, niin olisi minun sitä noudatettava. Minä sanoin, että en voi muuta kuin noudattaa omaa käsitystäni. Minun mielestäni Mannerheimin presidenttiaikana ei ole oltu selvillä linjasta.

Castren sanoi, että Zdanov oli luvannut elintarpeita ja muita tavaroita Suomelle.

(Tämä osottaa, että venäläiset antavat kyllä tälle hallitukselle tavaroita eivätkä pane ehdoksi, että tulee uusi hallitus.)

Castren katsoi, että uudet vaalit voivat tulla tammikuun puolivälissä.

10.11. Viime päivät olen ollut vähän sairas – influenssassa. Viime päivinä on eduskuntaryhmissä keskusteltu hallituksen vaihdoksesta.

Tänä aamuna Mannerheim kutsui minut luokseen. Sanoi usein saaneensa kuulla minun mielipiteeni asioista ja kysyi nyt, miten minä ajattelen nykyisen tilanteen olevan parhaiten järjestettävä.

Minä: Olen jo ennen esittänyt hänelle mielipiteeni – että olisi suoritettava suurempi hallituksen muutos. Jos se tehdään ja jos minun myötävaikutustani halutaan, olen valmis, mieluimmin ei-pääministerinä. Mutta olen valmis myös ställa mig till disposition¹ pääministerinä.

Mannerheim kysyi, millaista hallitusta ajattelen.

Minä esitin muististani nimiä ja kirjoitin ne hänen pyynnöstään paperille.

Mannerheim oli Heloa vastaan – kovasti. Schildt ei myöskään miellyttänyt Mannerheimia. Esitti Heijasta ja Hirvensaloa.

Mannerheim esitti varapääministeriksi Pekkalaa. Wuori olisi hyvä hoitamaan työasioita. Varapääministerillä tuskin voi olla salkkua työn paljouden vuoksi.

Minä hyväksyin sen. Sanoin lopuksi odottavani Mannerheimin tiedonantoa. (Tämä kaikki oli alustavaa keskustelua.)

Minä: Mitä kuuluu venäläisistä?

Mannerheim: Eilen kolme noottia. Eräs koskee inbrott² Malmin lentokentällä.

Venäläiset eivät osota sellaista menettelyä, jota voisi odottaa. He eivät anna meidän keskustella esim. Malmilla pidätetyn kanssa yms. »Provokatio», sanoi Mannerheim, mutta tämä oli liikaa epäluuloisuutta.

Mannerheim sanoi mm., että me emme voi luovuttaa venäläisille vangittuja kenraaleja ym. sotilaita. Heidät pitäisi tuomi­ta Suomessa.

Minä: Miten muut liittoutuneet menettelevät?

Mannerheim: He edustavat civiliserat hat³.

Myös Kekkosta vastaan oli Mannerheim, koska hän on »äskenkääntynyt».

Mannerheim toivoi, että tämä hallitus voisi jäädä myös vaalien jälkeen.

¹ asettumaan käytettäväksi

² murtoa

³ sivistynyttä vihaa

10.11. Kl. 1 tulivat luokseni Hakkila, Kukkonen ja Horelli eduskuntaryhmien välisen valtuuskunnan edustajina. Ilmoittivat, että ryhmien delegatio toivoi, että minä ottaisin vastaan hallituksen muodostamisen ja kannattavat minua.

Minä vastasin, että olen ollut viime kesän, aina järjestelmän muutoksista alkaen, erilläni, koska asianomaiset ovat välttäneet kosketusta minun kanssani, mutta katson velvollisuudekseni, jos palvelustani halutaan, olla kieltäytymättä.

Sitten puhuttiin hallituksen mahdollisesta kokoonpanosta. Olivat kovasti Heloa vastaan.

Kukkonen sanoi, että maalaisliitto tahtoisi, paitsi Kekkosta, jota ei oikein tunnusteta, neljä paikkaa.

Horelli puhui Oksalasta.

Iltapäivällä pyysin Pekkalan ja Sventon luokseni.

Heidän mielestään on Helo välttämätön. Pelkäsivät myös sitä, että kommunistit voivat ryhtyä mielenosotuksiin, jos heidät sivuutetaan hallitusasiassa.

Minä: Jos Helo tulee hallitukseen, niin se ehkä pitää kommunistit alallaan. Kommunistien mukaantuloa koskeva kysymys nousee luonnollisesti vasta ensi vaalien jälkeen. Kehotin Pekkalaa ja Sventoa vaikuttamaan siihen suuntaan, että Helon osakkeet nousisivat.

Pekkala ja Svento eivät pelänneet, vaikka yksi kommunisti tulisi mukaan. Vaikka ei ole ollut vaaleja, niin tiedetään, että ainakin yksi hallituspaikka heille kuuluisi suhteellisuuden mukaan.

11.11. Luonani kunnallisneuvos Leppälä, osastopäällikkö Vennamo + eräs karjalainen. Puhuivat siitä, että Kalliokosken pitäisi jäädä hallitukseen maatalousministeriksi asutusasioiden vuoksi.

11.11. Rouva Wuolijoki luonani. Kertoi paitsi kommunistien myös venäläisten piirissä olevan sen mielipiteen, että kommunisteilla pitäisi olla edustus hallituksessa.

Rouva Wuolijoki antoi listan, joka oli seuraava:

J.K.P.

Pääministerin apulainen Pekkala 

Salkuton ministeri Kekkonen 

Sotaministeri Walden 

Sisäministeri Hillilä

Ulkoministeri Enckell – Sundström (!!) 

Kulkulaitosministeri Wuori 

Oikeusministeri Helo 

Valtiovarainministeri Tuomioja 

Opetusministeri Ruutu 

Kauppaministeri Gartz 

Maatalousministeri Schildt + Leino 

Sosialiministeri Törngren + Ryömä 

Kansanhuoltoministeri Luukka + Keto

Rouva Wuolijoki kertoi, että venäläiset (Orlov, Jelisejev) ovat puhuneet siihen suuntaan, että nykyisen hallituksen kanssa ei voi mitään tehdä, mutta jos tulisi toinen hallitus, niin venäläiset voisivat antaa helpotuksia korvaussummissakin.

Minä sanoin, että kommunisteja ei voi syrjäyttää, mutta olen katsonut, että se kysymys tulee esille vasta uusien vaalien jälkeen.

Rouva Wuolijoki sanoi, että kommunistit eivät voineet ottaa osaa viime vaaleihin, mutta heillä on niin paljon kannatusta, että heidän edustuksensa on oikeutettu. Kommunistit ovat aikoneet jo panna toimeen mielenosoituksia, mutta johtajat ovat voineet ne siitä estää. Ensi viikolla panevat toimeen Messuhallissa kokouksen, jossa aikovat vaatia nykyisen hallituksen eroamista ja tehdä muita vaatimuksia. Olisi hyvä, jos hallitusasia sitä ennen saataisiin ratkaistuksi.

Minä sanoin, että ulkoministeriöön täytyy tulla Svento eikä Sundström.

Rouva Wuolijoki sanoi, että kommunistit ovat Sventoa vastaan siksi, että hän kirjoitti kovasti »puhdistuksia ja oikeudenkäyntejä» vastaan Venäjällä.

Rouva Wuolijoki sanoi, että Helo ei tule ilman kommunisteja eikä myöskään Kekkonen tule. Hillilä on myös samaa mieltä (jos oikein ymmärsin).

11.11. Mannerheimin luona kl. 13.30 Mannerheim antoi minun toimekseni hallituksen muodostamisen. Nykyinen hallitus oli eilen antanut erohakemuksensa. Se ei voi jäädä paikalleen, koska on kadottanut auktoriteettinsa sekä kansan että venäläisten edessä.

Minä sanoin, että asia on komplisoitunut, kun olen sitä tarkemmin nyttemmin ajatellut. Asiaa on nyt harkittava fördomsfritt¹. Kysymys on, voimmeko nyt sivuuttaa kommunistit. Helo ei taida riittää. Minun mielestäni olisi otettava mukaan yksi kommunistien edustaja. Olin aikaisemmin ajatellut, että vasta vaalien jälkeen, kun nähdään paljonko heillä on edustajia ja millainen asema on, tämä asia otettaisiin esille.

Mannerheim vastasi, että hän ei suostu nyt ottamaan kommunisteja hallitukseen. Mutta oli nyt sitä mieltä, että vaalien jälkeen asia on toinen, silloin heillä on oikeus saada edustajansa hallitukseen suhteellisen voimansa mukaan.

(Tässä suhteessa Mannerheim oli siis jo siirtynyt vasemmalle päin.)

Minä lausuin, että voisi olla viisaampaa nyt jo etukäteen ottaa kommunistit mukaan ja osottaa ennakkoluulottomuutta kuin tehdä se vasta perästä päin.

Tästä keskusteltiin pitemmän aikaa.

¹ ennakkoluulottomasti

11.11. Pekkala ja Svento. Olivat edelleen sitä mieltä, että pitäisi olla yksi kommunisti hallituksessa. Teimme seuraavan listan

Pääministeri J.K.P. 

Sijainen Pekkala 

Puolustusministeri Walden 

Ulkoministeri Enckell 

Toinen Svento 

Oikeusministeri Kekkonen 

Sisäministeri Hillilä 

Samoin, siirtov. Luukka 

Valtiovarainministeri Helo 

Toinen Tuomioja 

Kulkulaitosministeri Wuori

Maatalousministeri Vesterinen 

Apulainen Leino (komm.) 

Kansanhuoltominist. Kullberg 

Opetusministeri Ruutu 

Sosialiministeri Fagerholm

12.11. Hillilä luonani: suostui.

Keskustelun kuluessa Hillitä lausui, että hänen mielestään venäläiset tulevat kunnioittamaan meidän itsenäisyyttämme ja me voimme tulla venäläisten kanssa toimeen, jos oikein asioita hoidamme.

Esitin ainoastaan 17 nimeä, ja sanoin, että on hyvä, että on yksi paikka käytettävissä.

Hillitä sanoi, että asema on sellainen, että hänen mielestään olisi yksi kommunisti otettava hallitukseen. Sen kautta myös kommunistit voitaisiin parhaiten hoitaa. Sanoi asettuneensa kosketuksiin kommunistien johtajien Leinon, Ryömän ja Kuusisen kanssa ja kysyneensä heiltä, ovatko he Suomen itsenäisyyden kannalla. He olivat kaikki vastanneet, että ovat – sehän on selvä asia. Hillitä sanoi myös ylläpitäneensä tätä kosketusta kommunistien johtajien kanssa. Sen johdosta hänellä on tämä käsityksensä. Hillilä luuli, että minä en saa sellaista hallitusta kokoon, jonka hänelle esitin, ilman että kommunisteja tulee mukaan.

Minä sanoin olevani kommunistien ottamiseen nähden hallitukseen samaa mieltä kuin Hillitä. Sentähden olin jättänyt yhden paikan vapaaksi.

Hillilän mielestä Leino, kommunisti, on paras ottaa hallitukseen, vaikka on ikävä luonteeltaan.

Hillitä sanoi, että myös oikeiston taholla on desperaattimielialoja¹, mutta luuli, että ne voidaan hoitaa.

Hillitä sanoi myös mm., että »on hauskaa, että Valtioneuvos on saanut rehabiliteerauksen». Minä: »Minä olin huonossa maineessa.» – Hillilä: »Niin tosiaan olitte.»

Hillilä on erinomaisen järkevä mies. Oli tosiaan hauska keskustella niin viisaan miehen kanssa. – Hyvä mies.

Hillilä sanoi, että eduskuntavaalit voidaan pitää aikaisintaan helmikuun alussa. Enckell on sairaana. Mutta hän soitti myöhemmin minulle. Kerroin hänelle asian. Hän sanoi olevansa kovin rasittunut ja toivoneensa, että pääsisi pois. Minä vastasin sen olevan mahdotonta. Enckell suostui.

¹ epätoivoisia mielialoja

12.11. Kl. 14.30 Walden luonani. Pitkä keskustelu.

Lupasi hallitukseen. Puhelimme myös kommunistien tulosta hallitukseen. Kysyin, oliko Mannerheim hänelle eilen siitä puhunut. Walden vastasi, että Mannerheim oli sanonut, että minä koetan saada hallituksen aikaan sillä pohjalla kuin listani osotti (ilman kommunisteja). Sanoin Hillilän, Kekkosen, Pekkalan ja Sventon olevan sitä mieltä, että kommunisti on otettava. Walden sanoi, että on tärkeää, että minä voin sanoa Mannerheimille, että minä en ole puhunut kommunistista, mutta että toiset ovat sen ottaneet esille. Walden sanoi, että Mannerheim antaa itseensä vaikuttaa. Sain sen käsityksen, että Walden itse ei vastusta kommunistin hallitukseen tulemista. Hän puhui vasemmiston liikehtimisestä ja sen johtamisesta.

Walden katsoi, että minä olen ainoa mies, joka nyt voi muodostaa hallituksen.

Sitten puhuimme venäläisten vaatimuksista.

Walden sanoi, että on kolme tärkeää asiaa: 1) sotarikolliset ja kaikki, mitä siihen kuuluu; 2) vahingonkorvaus; 3) sotaretki saksalaisia vastaan. Olemme sitoutuneet ottamaan saksalaiset vangeiksi, mutta tähän asti emme ole saaneet niitä kuin 2 500 miestä. Emme saakaan, vaan ne menevät Norjan puolelle. Tästä voi tulla ikävä asia. (Venäläiset eivät ole hyökänneet, kuten me ehdotimme.)

Walden epäili, olisiko paras menettely, että hallitus antaisi julistuksen eduskunnalle. Se on vaikea kirjoittaa.

Walden: Varapääministeri järjestettävä lailla.

12.11. Ennen Waldenia oli Kekkonen luonani. Hän oli suostuvainen tulemaan hallitukseen, mutta ainoastaan sillä ehdolla, että siihen tulee myös kommunistien edustus. Muuten ei tule.

Eduskunnan hyväksymisen, s.o. luottamuksen toteamisen, Kekkonen katsoi parhaiten voivan tapahtua siten, että uusi hallitus esittäytyy eduskunnalle ja eduskunta tekee päätöksen päiväjärjestyksestä. Kekkonen katsoi varmaksi, että eduskunta ei uskalla kaataa tätä hallitusta.

12.11. Illalla Helo luonani. Kovin ikävä keskustelu.

Helon mielestä minun listani ei vastannut nykyistä asemaa. Hallituksen kokoonpanon pitäisi olla samaan suuntaan kuin SNS:n johtokunnan. Vasemmistolla pitäisi olla enemmän edustajia. »Vasemmistolla» Helo käsitti kaikki ne, jotka ovat sosialidemokraattien oppositiosta vasemmalla. Ei lukenut niihin Pekkalaa, Sventoa, Ruutua ym. Pekkalasta hän puhui huonosti.

Helon mielestä hallituksen kokoonpanossa on noudatettava seuraavia neljää perustaa:

1) Ei ketään, joka on ollut sotapolitiikalle leimaa-antava.

2) Varapääministeri, jos sellainen tulee, olisi oleva kuutosilla.

3) Kuutosia on hallituksessa kaksi (incl. mahdollinen varapäämin.).

4) Hallituksessa pitää olla yksi kommunisti ynnä Ryömä.

Minä: Kysymys kommunisteista nousee esille vasta vaalien jälkeen. Kun kuutosia on ainoastaan 6 á 7, niin yksi (Helo) niitä riittää. Hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon eduskunta – myös muut kansanpiirit, porvarilliset ja sosialidemokraatit – ja ne ovat enemmistössä.

Helo: Nyt on jo otettava huomioon todellinen asema, jos tahdotaan asioita hoitaa. Sekä kuutosilla että kommunisteilla on takanaan kansan suuri kannatus. Kansassa kuohuu. Vaaleissa tulevat kommunistit saamaan vähintään 35 edustajaa. Reaalipolitiikassa tämä kaikki on otettava huomioon. Kuutosista toiseksi Sundström, joka erityisesti tuntee ulkopolitiikkaa. Nykyisellä eduskunnalla ei ole arvovaltaa. Sitä ei nyt suuresti tarvitse ottaa huomioon.

Minä sanoin, että Helon reaalipolitiikalla on kyllä puolensa. Sentähden minä

olen valmis yrittämään yhtä kommunistia hallitukseen. Sen kautta tulisi periaate markeeratuksi.

Kl. 1/2 8 tuli Pekkala ja kl. 8 Wuori, sen jälkeen jatkettiin keskustelua yhdessä. Minä sanoin, että kun tulee tällaisia vaikeuksia, on paras, että nykyinen hallitus jatkaa vaaleihin asti, jotka pidetään niin pian kuin mahdollista, jotta saadaan uusi eduskunta. Wuori ja Fagerholm olivat tehneet kenties väärin, kun olivat eronneet ja hajottaneet hallituksen. Mutta hallitus voi kenties jatkaa ilman heitä.

Wuori vastasi, että Castrenin hallitus ei olisi missään tapauksessa voinut jatkaa, koska siltä puuttui edellytykset. Sen asema kontrollikomissioon oli mahdoton. Eduskunnan tuki ei siihen riitä.

Keskustelun kuluessa Helo luopui vaatimasta Ryömää hallitukseen sekä varapääministerin paikasta. Sitävastoin piti kiinni Sundströmistä sekä yhdestä kommunistista hallitukseen. Itse halusi mieluimmin oikeusministeriksi tai ulkoministeriksi.

Sovimme, että jatkamme keskustelua seuraavana päivänä ja Helo poistui.

Jatkoimme Wuoren ja Pekkalan kanssa keskustelua.

Wuori sanoi, että asema on sellainen, että Hillitä ei sitä voi hallita. Voi tapahtua levottomuuksia, kaduilla ammutaan, ja silloin voivat venäläiset ottaa vallan ja okkupeerata maan sillä perusteella, että emme voi pitää järjestystä.

Wuori ja Pekkala olivat sitä mieltä, että jos Helo ei tule muuten hallitukseen, niin on suostuttava ottamaan Sundström esim. sosialiministerin apulaiseksi. Ruutu pois ja Tuomioja pois. Opetukseen Kauppi.

Vaikeudet ovat kovin suuret. Nyt vasta vähitellen alan huomata, millainen asema on.

Helo esitti toivomuksinaan:

1) Valtiopäivävaalit lykättävä esim. heinäkuun alkuun 1945.

2) Julkisen elämän demokratisoiminen – radio uudistettava.

3) Vasemmistolle suurempi oikeus toimia julkisuudessa: niiden lehtien pitäisi saada painoja yms.

4) Virkamieskunnan demokratisoiminen. Virkamiehissä on epädemokraattisia aineksia.

Helo puhui Waldenista: »Eikö hän ole ollut sotapolitiikan edustaja?»

Minä vastasin, että päinvastoin Walden on aina ollut oikealla ja järkevällä kannalla. Jo syksyllä 1939 ja talvisodan aikana. Tämän sodan aikana hän on kerran, hyvin vaikuttavasti, toiminut, että sopimus Suomen ja Saksan kesken jäi tekemättä. Hän on kauan ajatellut, miten olisimme päässeet sodasta erilleen.

Heloa tämä näytti tyydyttävän ja hän hyväksyi Waldenin jäämisen hallitukseen.

Refl. Surkeata, mihin meidän maamme ja kansamme on politiikassa johdettu!

13.11. Hillilä, Wuori, Pekkala ja Kekkonen luonani.

Tein selvää eilisestä keskustelusta Helon kanssa. Luulivat, että Helo liioittelee hänen ryhmänsä ja kommunistien kannatusta. Sitä on kyllä paljon, mutta ei ole niin suuri kuin hän sanoo.

Wuori: Kommunistit olisi saatava pois eristäytyneisyydestään. Myös kuutosia täytyy olla hallituksessa.

Ei kuitenkaan pidä antaa Helon puffata itseään. He laskevat, että maa on vaikeuksissa, ja koettavat saada itselleen valtaa. Maata ei saa lamauttaa – ei virkamiehistöä eikä teollisuutta, muuten ei elämä mene eikä voida suorittaa vahingonkorvausta. Jos venäläiset okkupeeraavat maan, niin silloin ei hallituksessa tule olemaan Helo eikä m.s.t.¹, vaan venäläisiä tai suomalaisia huonoja aineksia. Tämä Helon pitäisi ymmärtää ja tämän hän kyllä ymmärtää. Wuori luuli, että Helo tai­ puu kompromissiin. Jos vaalit antavat toisen tuloksen, niin silloin on asia toinen.

Suomen yhteiskunta ei voi kestää liian pitkälle menevää jännitystä. Mannerheim voi lähteä pois ja häntä ei kukaan voi korvata.

Wuoren loppupäätelmä: Kommunismi on diskontoitava hallitusta muodostettaessa. Jos Helo vaatii Sundströmiä, niin siihen olisi suostuttava.

Kekkonen: Helo + Sundström on suhteellisen hyvä kompromissi. Sundström sosialiministeriöön – Luukka maatalousministeriöön.

Keskusteltua yhdyimme:

Ellei Helo anna perään, niin suostutaan Sundströmiin. Siis: Helo + Sundström ja yksi kommunisti: Leino.

Jos Mannerheim ei suostu, niin asia raukeaa.

Jos kommunistit eivät suostu, vaan vaativat Ryömää, ja jos Helo tulee, niin asia on selvä.

Jos Helo ei tule, kun kommunistit eivät tule, niin me menemme hallitukseen. Ilmoitamme julkisesti, että on tarjottu kommunisteille paikka, mutta ei ole suostuttu. Jätetään avonaisia paikkoja, ja jatketaan neuvotteluja ja myöhemmin päätetään, mitä tehdään. (Tästä on edelleen neuvoteltava.)

¹ muita sen tapaisia

13.11. Helo luonani kl. 3 i.p.

Helo lausui hänen tarkoituksensa olevan saada asiat niin järjestetyiksi, että voitaisiin päästä vaaleihin asti ja että kansa pysyisi paikoillaan ja rauhallisena. Jos hallitukseen tulisi kaksi kuutosta ja yksi kommunisti ynnä Ryömä, olisi siitä vakuus 100-prosenttinen. Jos on kaksi kuutosta ja yksi kommunisti, on jotain varmuutta siitä ja hän tekee, minkä voi, rauhoittaakseen kansaa ja pitääkseen sitä alallaan. Hän lupasi myös tehdä voitavansa, jotta kommunistit hyväksyisivät tämän ehdotuksen, mutta ei voinut mennä takuuseen siitä, että he sen hyväksyvät. Jos hän menisi hallitukseen yksin (ilman Sundströmiä) yhden kommunistin kanssa, niin varmuus on niin vähäinen, että hän ei katso olevan syytä yrittää. Luultavasti lyhyen ajan jälkeen hallitus kaatuisi.

Helo sentähden ei katsonut olevan aihetta hänen mennä hallitukseen yksin. Helo puhui nyt tyynemmin kuin eilen ja oli miellyttävä.

14.11. Mannerheimin luona aamulla. Annoin hänelle listani. Annoin ratkaistavaksi periaatteen kommunistit ja kaksi kuutosta. Sanoin, että Pekkala, Svento, Hillilä, Kekkonen ja Wuori olivat olleet sitä mieltä, että kommunisti on otettava mukaan.

Mannerheim kritiseerasi listaa. Sanoi, että se on hyvä, mutta siinä on eräitä nimiä, joita ei pitäisi olla – kommunistit, Helo, Sundström. Nyt olisi pidettävä kiinni parlament. suhteesta, ej gå händelserna i förväg.¹ Vasta sitten kun vaalit ovat olleet, on kommunisteilla oikeus tulla hallitukseen.

Minä: On otettava reaaliset olot huomioon. Olen tehnyt listani ottaen nykyiset reaaliset olot huomioon. Se poliittisesti oikein. Ei tule perässä päin. Ainoastaan minun menettelytavallani voi hallita asemaa ja johtaa kehitystä.

Mannerheimilla on Kekkosesta huono käsitys. Maalaisliitto ei lue häntä puolueeseensa.

Lopuksi Mannerheim tahtoi ajatella asiaa ja myöhemmin palata siihen.

(Refl. Minä saan väkipakolla puristaa Mannerheimilta ulos; hän panee vastaan.) Minä sanoin mm., että kun bolsevikkien asema nyt on niin mahtava kuin se on ja kaikki menee Moskovaan (Roosevelt, Churchill ym.) ja me myös olemme saaneet mennä sinne ja täällä on kontrollikomissio, jonka jäsenet ovat kommunisteja ja me saamme niiden edessä kumartaa, niin jos Suomen kommunistit nyt tahtovat tulla hallitukseen ja tyytyvät yhteen paikkaan ja me sen kiellämme, niin se tekisi huonon vaikutuksen Venäjällä.

Mannerheim sanoi, että olisi syytä ottaa etukäteen selvä, tuleeko eduskunta tällaisen hallituksen hyväksymään.

Minä vastasin siihen, että juriidinen kanta on ollut se, että presidentin nimittämän hallituksen katsotaan nauttivan edus­ kunnan kannatusta niin kauan kuin eduskunta ei ole antanut sille epäluottamus­ lausetta. Jos tahdotaan saada eduskunnan kannasta jotain selvyyttä, niin olisiko se ehkä Mannerheimin asia ottaa siitä selvä.

Mannerheim katsoi, että minun pitäisi se tehdä.

Minä vastasin, että on liian laaja prosedyyri pyytää eduskunnan hyväksyminen hallituksen eri jäsenille.

14.11.44 Wuori soitti, että ryhmä on kutsuttu kokoukseen, jossa nähtävästi kosketellaan tätä asiata.

¹ ei mennä tapahtumien edelle

15.11. Kl. 10.30 Mannerheimin luona. Mannerheim oli kovin epäilevä minun listaani nähden. Liian vasemmalle, Helo vaarallinen mies. Hän ei pysy kauan hallituksessa. Hän hajottaa hallituksen. Hän tulee tekemään ehdotuksia, joita me emme voi hyväksyä. Ensimmäinen on valtiopäivävaalien ajasta. Hän ehdottaa, että pidettäisiin ensi kesänä. Mannerheimin mielestä ne on pidettävä tammikuussa. Born sanonut, että voidaan silloin pitää. Myös Sundström on liikaa. Kommunisteja ei saa ottaa ennenkuin vaalien jälkeen, jos saavat vaaleissa ääniä, Wuori ja Fagerholm ovat myös vasemmistososialisteja.

Englantilaiselta taholta on Mannerheimille kolme kertaa lähetetty sana, että hallituksessa ei pidä mennä liikaa vasemmalle. Pääasia on, että on kykeneviä miehiä hallituksessa, jotka voivat suorittaa tehtävänsä.

Kl. 11 tulivat ryhmien edustajat: Tanner, Reinikainen, Kukkonen, Horelli ja Österholm.

Tanner: Minulla on sosialistien kannatus, toivotaan, että onnistun muodostamaan hallituksen.

Mutta minun ehdottamani lista on herättänyt epäilystä. Siinä on liian suuret muutokset. Sosialidemokr. enemmistön edustajia on liian vähän; pääasiassa on edustettuna sosialidemokraattinen oppositio, kuutoset ja kommunistit. Tämä on herättänyt huomattavaa levottomuutta; ryhmän enemmistö jäisi ilman edustusta: sillä olisi ainoastaan yksi edustaja.

Tällaisella hallituksella ei olisi parlamenttaarista pohjaa.

Minä esitin, kts. p.m. Parlamenttarismia noudatettava. Hallitus nauttii luottamusta niin kauan, kuin eduskunta ei ole antanut epäluottamuslausetta. Jos sellainen, niin eroaa tai eduskunta hajoitetaan. Vastoin eduskunnan tahtoa ei hallituksen muodostaminen tule kysymykseen.

Minun ehdokaslistassani on 10 porvaria ja 8 sosialistia. Voisi kenties sanoa, että lista on nykyoloihin katsoen liian »oikeistolainen». Siinä on äärimmäistä oikeistoa 3 ja muita on siis 15. Nykyisestä hallituksesta tulisi uuteen 8 ministeriä.

Myös tulisi olemaan eri puolueista edustajia, joskaan ei tarkasti niiden lukumäärän mukaan. Ei ole tähänkään asti noudatettu tarkasti eri puolueiden suhteita. Myös tulisi kaksi »Kuutosista», jotka ovat eduskunnassa, joskaan heidän edustajalukunsa ei vastaa kahta.

Nyt on kysymys suuremmista asioista kuin eri puolueiden tarkasta lukumäärästä. Olen koettanut pitää silmällä sitä, että hallituksen kokoonpano niin paljon kuin mahdollista vastaisi nykyistä poliittista tilannetta. Sentähden olen listaan ottanut myös yhden kommunistin, vaikka niillä nyt ei ole edustajia eduskunnassa, koska niillä ei ollut viime vaalien aikana oikeutta toimia. Nyt on kommunistinen puolue julistettu lailliseksi puolueeksi. V. 1922 sillä oli 27 edustajaa ja enemmän kuin todennäköistä on, että puolue tulee vaaleissa saamaan edustajia ainakin niin paljon, että vastaa yhtä hallituksen jäsenen paikkaa.

On sanottu ja voi sanoa, että kommunistin ottaminen mukaan on oikeinta ottaa esille vaalien jälkeen. Kun uusi hallitus nyt muodostetaan, niin on minun mielestäni poliittisesti viisaampaa nyt jo ottaa yksi kommunisti hallitukseen. »Bättre förekomma än förekommas».¹ Vuodesta 1939 tai jo 1938 alkaen me olemme politiikassamme kulkeneet tapausten jälessä, laahautuneet mukana. Tulokset siitä politiikasta ovat nähtävissä.

Nyt olisi siis oikeastaan kysymyksessä merkitä periaate – että emme pidä kommunisteja »parias-luokkana» (kerroin Schulenburgin sanan minulle v. 1940). Normaalioloissa voisi lykätä vaalien jälkeen, mutta nyt ei ole normaaliolot.

Uuden hallituksen ohjelman lähtökohta olisi tietysti Suomen valtiollinen itsenäisyys. Sen kaikki jäsenet olivat tästä yhtä mieltä.

Minun mielestäni ovat kommunistit ja äärimmäinen vasemmisto vaarallisempia ulkopuolella hallituksen kuin hallituksen sisällä. Poliisivoimilla emme nyt voi pitää kommunisteja kurissa. Tämän kaiken voi katsoa »epämiellyttäväksi», mutta se johtuu siitä, että koko asema on epämiellyttävä.

Lopuksi huomautin, että minun nähdäkseni ei näy olevan mitään muuta mahdollisuutta. Tilanne ei parane, vaan pahenee.

Kukkonen: Parlamenttarismi vaatii, että hallituksella tulisi olemaan hyvä yhteistyö nykyisen eduskunnan kanssa ja suhteet luottamukselliset. (Siis nykyinen eduskunta on tärkein.) (Ryhmä kannattaa minua.)

Maalaisliitto on tyytyväinen nykyiseen edustukseen hallituksessa ja tahtoisi, että edustus olisi sama. Kalliokoski ja Ellilä pitäisi saada myös uuteen hallitukseen nykyään esillä olevien tärkeiden asioiden (asutus- ja kansanhuolto-) vuoksi. Jos katsotaan, että ne ovat olleet mukana Ribbentropin sopimuksessa, niin se väite ei ole pätevä, koska hallitukseen tulisi jäämään eräs, joka myös oli mukana Ribbentropin sopimuksen teossa.

Hallituspula olisi saatava pian ratkaistuksi.

Horelli = Tanner ja Kukkonen.

Nykyisen eduskunnan luottamus on uudelle hallitukselle välttämätön. Minut näkevät mielellään. Kokoomus ei ymmärrä, että kuutosia tai kommunisteja otetaan mukaan hallitukseen näissä oloissa. He eivät ole toimineet niin, että herättäisivät luottamusta ja että voisivat päästä hallitukseen.

Kokoomusryhmästä pitäisi yksi olla hallituksessa, jotta voitaisiin saada tietoja hallituksen toimista ja poliittisesta asemasta.

Österholm: Minä olen sopiva, ryhmä tukee minua.

Kokoonpano voi kyllä mennä pitemmälle kuin normaalioloissa, mutta minun listani menee eräissä kohdin pitemmälle kuin on edellytetty. Pitäisi olla parlamentarisk sammansättning². Mutta minun listani on eräissä kohdin skrämmande³: kuutosia liian paljon. Jos tällainen hallitus muodostetaan, niin eduskunta voi tulla pakkotilaan: vaikka eduskunta ei hyväksy, niin täytyy olla kaatamatta hallitusta. Hallituksen kokoonpano voisi olla alusta alkaen sellainen, että eduskunta voi sen hyväksyä.

Ymmärtää vaikeudet, ja täytyy mennä vasemmalle, mutta painopiste ei saisi mennä juuri niin pitkälle kuin minun listassani.

Reinikainen: Itsenäisyys välttämätön edellytys. Hyvin laaja kokoomus hallituksessa on tarpeen – myös äärimmäinen vasemmisto, sekä kommunistit että kuutoset mukaan. Reinikainen on samaa mieltä kuin minä, että on parempi, että on mukana hallituksessa kuin sen ulkopuolella. Olisi hyvä, että J.K.P. saisi hallituksen muodostetuksi. Jos epäonnistuu, niin asema on kovin vaikea. Reinikainen sanoi ennen kannattaneensa myös sitä, että IKL olisi ollut mukana hallituksessa. Sentähden kannattaa sitä, että nyt kommunistit ovat mukana. Takki oli hyvä hallituksessa. Reinikainen oli myös sitä mieltä, että poliisitoimilla ei voi tulla nyt toimeen. On otettava huomioon olevat olot.

Tanner: Nykyinen hallitus ei ole saanut epäluottamuslausetta. Se on kaatunut sisältä päin. Aluksi oli Tanner ajatellut sitä siis täydentää kahdella jäsenellä. Ei tullut mitään. Sitten hän luuli, että olisi voitu nimittää kaksi uutta jäsentä Wuoren ja Fagerholmin sijaan. Mutta sekään ei onnistunut.

Nyt tarvitaan jo etukäteen eduskunnan hyväksyminen, että eduskunta sietää hallitusta. Muuten ei tule yhteistyöstä mitään. Nykyistä listaa ei eduskunta hyväksy. Sosialidemokraattinen puolue ei mene mukaan nykyisen listan mukaiseen hallitukseen, kun siihen ainoastaan oppositio otetaan mukaan. Wuori ja Fagerholm ovat selviä oppositiomiehiä. Sosialidemokraattinen ryhmä ei hyväksy listaa. Ehkä yksi kommunisti mukaan. Mutta kuutoset on pieni häviävä ryhmä, jolla ei ole kannatusta. Kuutosia ei ollenkaan mukaan.

Kahdeksasta työväen edustajasta olisi ainoastaan yksi sosialidemokraattien enemmistöstä ja seitsemän muuta.

Kukkonen: Jos pienet oppositioryhmät, kommunistit ja kuutoset, saisivat niin suuren osan hallituksessa, niin se voisi vaikuttaa vaaleihin siten, että ihmiset luulevat niillä olevan suuremman merkityksen kuin mitä niillä on, ja ne voisivat saada enemmän kannattajia vaaleissa kuin mikä vastaa todellisuutta. Liian pitkälle meno vasemmalle vaikuttaisi siten vaalien tuloksiin.

Reinikainen oli toista mieltä kuin Kukkonen vaikutuksesta vaaleihin. Vaikutus olisi päinvastainen.

Minä = Reinikainen vaaleihin nähden. Se voisi herättää valitsijat.

Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että sosialidemokraattien edustajia lisätään, mutta silloin pitäisi jättää pois Wuori ja Fagerholm. He ovat kuitenkin minun mielestäni sosialidemokraattien asiallisissa kysymyksissä samalla kannalla kuin enemmistö, vaikka ovat olleet oppositiossa viime aikoina erikoiskysymyksissä.

Österholm: Uuden hallituksen pitäisi kyllä mennä pitemmälle vasemmalle kuin nykyisen hallituksen pohja on, mutta ei niin pitkälle kuin minun listani.

Mannerheim kiitti mielenkiintoisista ajatuksista.

Yksityisesti Reinikainen (?) sanoi, että Wuoren ja Fagerholmin voisi jättää pois.

¹ Olisi parempi ennakoida kuin tulla yllätetyksi.

² parlamentaarinen kokoonpano

³ pelottava

15.11. Sosialidemokraattien ryhmä käsitteli asiaa, mutta lykkäsi, kun ei ollut tietoa valmiista listasta.

Illalla ruotsalaisten ryhmä hyväksyi listan. Mieluummin yksi kuutonen, mutta hyväksyy kuitenkin myös kaksi kuutosta.

16.11. Mannerheim soitti: Ei ollenkaan kommunisteja hallitukseen. Se tulisi olemaan förbindelsepunkt med kontrollkommissionen¹ – tietää kaikki ja ilmoittaa sinne. Ei ainakaan Leino, joka on Kuusisen tyttären mies.

Sovimme, että sanon Helolle, että koetan saada Helon ja yhden kommunistin mainitsematta nimeä. En voi sanoa, onnistunko.

Minä sanoin, että olen aivan toisella linjalla kuin Mannerheim. Sentähden Mannerheimin pitäisi saada toinen mies hallitusta muodostamaan. Ehdotin Reinikaista, ellei Walden.

Sovimme, että menen Mannerheimin luo sitten, kun Helo on ollut.

¹ yhteyspiste valvontakomissioon

16.11. Sitten kun Mannerheim oli aamulla minulle soittanut, keskustelin Helon kanssa ja sanoin, että ryhmät eivät hyväksy listaani. Ei ainakaan kahta kuutosta. Ryhmät katsovat myös, että kommunisteja ei saisi olla ollenkaan, kun niitä ei ole eduskunnassa. Koetan saada Helon ja yhden kommunistin, mutta en tiedä, onnistunko. Kysyin, kuka toinen kommunisti voisi tulla kysymykseen. Helo vastasi, että Huhta oli toisena ehdokkaana, jos tulee kaksi.

Helo ei voinut sanoa mitään. Sanoi, että vasemmistolaiset ovat tahtoneet suurempaa edustusta. Hän lupasi puhua heidän kanssaan.

Mainitsin, että olin ollut kokouksessa ryhmän puheenjohtajien kanssa.

Myöhemmin Helo ilmoitti, että jos en saa kahta kuutosta + yhtä kommunistia, niin he valittavat, mutta eivät tahdo estää. Pekkala oli ilmoittanut minulle, että Jelisejev oli käynyt hänen luonaan ja puhuttuaan muista asioista, oli kysynyt hallituksesta ja sanonut, että pitäisi saada uusi hallitus, »jotta he voisivat sille antaa».

Aikaisemmin kertoi Svento Jelisejevin sanoneen hänelle, että Paasikiven yritys ei saa epäonnistua.

Svento oli vastannut, että vasemmiston vaatimukset ovat niin suuret, että se vaarantaa asian. Eduskuntaryhmät eivät hyväksy, vaan sanovat, että kommunistia koskeva asia on otettava esille vasta vaalien jälkeen.

Jelisejev oli tullut miettiväiseksi.

16.11. Kl. 1/2 3 i.p. Mannerheimin luona.

Jälleen jotenkin kiivas keskustelu, kuten melkein aina meidän keskustelumme ovat näinä päivinä olleet Mannerheimin kanssa.

Mannerheim hyväksyi listani ilman kommunistia. Siis nyt hyväksyi Helon. Kommunistin ottaminen on galenskap¹. Kommunisti tulisi olemaan virkailija ja förbindelseoff. med kontrollkommissionen.² Mannerheim oli jyrkästi kommunistia vastaan. Ryhmät eivät hyväksy sitä ja Mannerheim ei voi syrjäyttää ryhmien mielipidettä.

Minä vastasin, että minulla on oma mielipiteeni asemasta. Ehdotin jälleen Waldenia ja Reinikaista hallituksen muodostajaksi. Mannerheim sanoi, että hän tahtoo minut. Sanoi myös, että useat minun ehdokkaani eivät tule hallitukseen ilman kommunistia.

Sovimme, että minä kutsun tänä iltana kokoukseen »konklaavin» Walden, Pekkala, Wuori, Svento, Hillilä ja Kekkonen, ja esitän heille epäilykset kommunistiin nähden ja kysyn heidän mieltänsä.

¹ hulluutta

² yhteysupseeri valvontakomissioon

16.11. Iltapäivällä rouva Hertta Kuusinen pyysi saada tulla luokseni puhumaan. Keskustelu teki miellyttävän vaikutuksen. Hän sanoi, että kommunistinen puolue ei ole halunnut hallitukseen, mutta jos tarjotaan paikkaa, niin ottaa vastaan, koska katsoo voivansa sen kautta edistää maan yhteisten vaikeiden asiain järjestämistä.

Minä vastasin eduskuntaryhmien olevan kovasti vastaan, kun kommunisteilla ei ole eduskunnassa edustajia.

Hertta Kuusinen vastasi, että se riippuu siitä, että kommunistisen puolueen ei ollut sallittu ottaa osaa vaaleihin. Eduskuntaryhmät eivät tunne oloja, sillä kommunisteilla ja muilla vasemmistoryhmillä on suuri kannatus. Sen osoittaa mm. se, että Vapaata Sanaa heti levisi 60.000 kpl, mikä on meidän oloissamme suuri.

Hän sanoi lisäksi, että Leino on heidän ehdokkaansa ja hänen erikoisalansa on maanviljelys.

Hän lisäsi, että kommunistisen puolueen ohjelman ensimmäinen pykälä on Suomen itsenäisyys. Siitä pitää kiinni.

En luvannut mitään.

16.11. Kl. 7 luonani: Walden, Kekkonen, Pekkala, Hillilä, Svento, Wuori ja Gartz.

Esitin epäilykset kommunistiin nähden. Kekkonen: Kommunistin ottaminen hallitukseen on tarpeen. Helo ei tule hallitukseen ilman kommunistia. Kommunisti täytyy ottaa hallitukseen jo ennen vaaleja. Vaalien jälkeen voidaan jättää pois, jos tekee kohtuuttomia vaatimuksia. Reinikainen kannattaa kommunistia (kts. ed.). Ruotsalainen ryhmä on hyväksynyt sen. Sentähden ei voi sanoa, että eduskuntaryhmät eivät hyväksy.

Työ hallituksessa on järjestettävä niin, että kommunisti ei voi vahingoittaa.

Jos kommunistia ei oteta, niin asiasta ei tule mitään.

Walden: Meidän täytyy saada J.K.P:n hallitus aikaan. Se merkitsee kommissioon päin, että kasvot ovat meidän puolellamme hyvin selvät ja haluamme yhteistyötä heidän kanssaan. Kommunisti on karkea syötti, se ei auta suhteita kommissioon. Kommunistista ei ole etua. Meidän kommunistiemme ja komission suhteet eivät kenties ole hyvät. Ei ole varmaa, että kommunistin mukanaolo voisi auttaa hallituksen suhteita. Valittaa, että Fagerholm on poissa. Vaikka Helo jäisi pois, niin sittenkin pitää saada uusi hallitus.

Hillilä = Walden kommunistien ja kommission suhteista. Heillä on huono yhteistoiminta. Hillilä katsoi asiaa järjestyksen ylläpidon kannalta. Jos halutaan poliittisilla keinoilla hoitaa järjestystä, niin täytyy ottaa kommunisti hallitukseen. Muuten täytyy poliisin ampua. Hallitukseen olisi otettava joko Hertta Kuusinen tai Leino.

Pekkala: ilmoitti, että sosialidemokraattien ryhmä oli tänään päättänyt yksimielisesti kannattaa listaa sellaisena kuin minä sen Tannerille ilmoitin (lopullinen lista). Ei kukaan vastustanut kommunistia. Fagerholmin eroa valitetaan. Kommunisti: ulkopoliittisista syistä ei välttämätön, mutta sisäpoliittisesti on välttämätöntä, että rauhattomuudet voidaan hoitaa poliittisilla keinoilla. Kommunistit näyttävät pyrkivän hallitukseen. Helo edellyttää, että kommunisti tulee hallitukseen.

Svento: Hallitukselle ja sisäpoliittiselle kehitykselle on paras, että yksi kommunisti istuu meidän yhteisen katon alla. Viittaa Hillilän lausuntoon.

Wuori: Yleiseltä kannalta: Puolueet ovat radikaalisia niin kauan kuin ne ovat eristettyjä; silloin pyrkivät olemaan hyvin radikaalisia: käyttävät ulkoparlamenttaarisia keinoja. Esim. sosialidemokraatit ovat talttuneet ja luopuneet ulkoparlamenttaarisista keinoista ja omaksuneet porvarilliset tavat. Jos kommunistipuolue on hallituksessa mukana, niin eivät lähde ulkoparlamenttaariselle tielle. Sillä on suuri merkitys. Se, että kommunisti on J.K.P:n hallituksessa, vaikuttaa. Sisäpoliittiselta kannalta katsoen he ovat radikaalisempia ulkopuolella hallituksen kuin jos ovat hallituksessa.

Pelkää, että kommunisti ilmoittaa salaisuudet. Wuori: Emme voi asioita salata kontrollikommissiolta, vaan meidän täytyy kaikki antaa sille tiedoksi. Sentähden kommunistin olo hallituksessa ei vaikuta mitään. Hallituksen jäsenten mielipiteet, jotka lausutaan hallituksessa, tulevat kuitenkin tietoon. Kommunisti ei voi raportoida juuri mitään. Sentähden ei ole suurta merkitystä vaaralle, joka johtuu kommunistin olosta hallituksessa. Maan porvarillisissa piireissä voi syntyä tilapäisesti mielenmasennusta, mutta se menee pian ohi.

Ainoa vaara on, että voi mahdollisella erollaan vaikeuttaa hallituksen työtä. Mutta vaara voi tulla ulkoapäin, vaikka ei olisi hallituksessa kommunistia (s.o. kommunistit voivat panna toimeen mielenosoituksia).

Kommunistit on hyväksytty hallituksiin monissa valtioissa. Kommunistipuolueen taktiikka on muuttunut ja ehkä puolue siirtyy parlamenttaariselle ja demokraattiselle tielle.

Kommunistien ohjelma on: Suomen itsenäisyys ja demokr.

Kun sosialidemokraattien ryhmä hyväksyy yhden kommunistin hallitukseen, niin silloin on pohja vahva.

Neuvostoliittokin on tahtonut päästä hovikelpoiseksi ja on tunnustettu samanlaiseksi kuin muut valtiot. Kommunistinen puolue meillä tahtoo myös päästä hovikelpoiseksi, kuten muut puolueet.

Gartz: Kuutosten ja kommunistin tulo hallitukseen ei ole hauskaa, mutta tässä tilanteessa siihen ehkä on mentävä. Eilen Törngren oli hänelle maininnut, että listassa on ainakin yksi kommunisti. Ruotsalainen kansanpuolue on sen niellyt. Valittaa, että Fagerholm jää pois.

Wuori kertoi, että »vapausradiossa» edelleen Mannerheimia haukutaan »sotarikolliseksi».

Wuori: Hallituksesta ei voi tulla mitään ilman kommunistia.

Kekkonen = Wuori.

Hillilä: Hertta Kuusinen on pitänyt sen, mistä on sovittu hänen kanssaan. Kommunistin ottamisella hallitukseen voidaan järjestys hoitaa ilman verta.

Pekkala: Jutila oli sanonut, että olisi viisasta ottaa yksi kommunisti.

Hillilä: Yksi kommunisti hallituksessa ei ole valtakunnalle vaara. Sillä olisi oikein suuri etu järjestykselle.

Minä kerron tämän keskustelun sisällön Mannerheimille.

17.11. Aamulla Mannerheimin luona. Sangen ikävä ja osittain kiivas keskustelu. Mannerheim vaati, että kommunisti on jätettävä pois listasta. Hän tulee olemaan vaarallinen hallituksessa.

Minä pidin kiinni mielipiteestäni.

Sitten Mannerheim vaati, että ainakin Leinon sijaan on otettava joku toinen kommunisti. Leino on liian lähellä Kuusista, kun on Kuusisen tyttären mies. – Minä sanoin, että kaikki nämä kommunistit ovat niin lähellä toisiaan, että on yhdentekevää, kenen niistä ottaa. Paras ottaa heidän keskeisin miehensä. Lupasin koettaa ottaa selvää, olisiko Huhta mahdollinen saada, mutta se veisi aikaa, ja Mannerheim tahtoo saada hallituksen nimityksen suoritetuksi heti. Soitin Hella Wuolijoelle, joka sanoi, että Huhta ei tule hallitukseen yksin, sillä Leino on heidän ehdokkaansa ja siinä puolueessa on discipliini ylen kova. Sanoin Mannerheimille, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä tämä lista.

Meille tuli kiivas yhteenotto Mannerheimin kanssa. Hän viittasi siihen, että minä olin ensimmäisen päivän konklaavissa minun luonani maininnut hänen mielipiteensä kommunistista, vaikka oli sovittu, että en sitä tekisi.

Tämä väite (joka perustui väärinkäsitykseen) koski minuun kovasti ja kun muutenkin olin näistä hallitusneuvotteluista rasittunut ja niihin kyllästynyt, sanoin kiivaasti: »Lika litet som Du har jag trängt mig hit.»¹ ja pyysin uudestaan, kuten olin tehnyt monta kertaa, päästä koko asiasta vapaaksi. »Du har ej rätt att gå bort»², vastasi Mannerheim ja oli hetken hiljaa ja sanoi sitten: »Det är detsamma vem som (kommunisti) där är»³, ja hyväksyi listan.

Refl. Minulla on ollut oma mielipiteeni meidän politiikastamme ja se ei ole mennyt aivan yhteen Mannerheimin mielipiteen kanssa. Siitä on koko neuvottelujen ajan syntynyt suuria vaikeuksia. Aluksi Mannerheim oli jyrkästi Heloakin vastaan, myöhemmin hän hyväksyi Helon, mutta viimeiseen asti Mannerheim oli kommunistia vastaan.

Minä olen saanut pusertamalla pusertaa Mannerheimista ulos myönnytyksen toisensa perästä ja saada hänet hyväksymään minun kantani. Se on ollut kovin ikävää ja useamman kerran olen ehdottanut, että minä olisin päässyt eroon tästä asiasta, ja hän olisi antanut hallituksen muodostamisen jollekin sellaiselle henkilölle, joka olisi samalla linjalla kuin hän. Mutta Mannerheim on siitä jyrkästi kieltäytynyt ja vaatinut minua hoitamaan asian.

Uusi hallitus nimitettiin 17.11. kl. 12 päivällä.

Kl. 1 Mannerheim oli kutsunut Castrenin ja Waldenin sekä minut ja Pekkalan suurukselle luokseen.

Uuden hallituksen ensi istunto oli kl. 6 illalla s.p. 17.11.44.

Uuden hallituksen vastaanotto Suomen lehdissä oli suhteellisen suopea. Ei haukuttu. Ruotsin lehdissä huonompi. Stockholms Tidningen kirjoitti mukiinmenevästi ja Morgon Tidningen näkyi kirjoittaneen hyvin. Svenska Dagbladetissa oli letkaus »om undfallenhetsandan»⁴.

Dagens Nyheter, merkillistä kyllä, kirjoitti huonosti, suorastaan typerästi ja hävyttömästi. (Mutta mitä Ruotsin lehdet kirjoittavat, se on jotenkin yhdentekevää.)

¹ »Yhtä vähän kuin Sinäkään en ole minäkään tänne väkisin tunkeutunut.»

² »Sinulla ei ole oikeutta lähteä»

³ »On samantekevää kuka(-) siellä on»,

⁴ »myöntyväisyyshengestä»

18.11. Refl. Kommunistin ottaminen hallitukseen johtuu luonnonmukaisesti. Uusi hallitus pyrkii parantamaan suhteita Neuvostoliittoon ja saamaan ne mahdollisimman hyviksi. Kun kommunistinen puolue erikoisesti on ollut tällä linjalla, niin sen edustajan mukanaolo nykyisessä hallituksessa on luonnollinen.

Anal. Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa, Balkanilla ja Italiassa ovat kommunistit vahvasti edustettuina hallituksissa sentähden, että ne ovat tarmokkaasti taistelleet vastustuspuolueen riveissä ja ajaneet sitä politiikkaa, jota uudet hallitukset edustavat.

Sosiaalista merkitystä ei kommunistin ottamisella hallitukseen ole. Meidän tarkoituksemme on, että sosiaalinen kehitys menisi meillä samaan suuntaan kuin Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa.

 19.11. Enckell luonani. Pääprobleemit ovat taloudelliset – 300 milj. dollarin suorittaminen.

Venäläiset vaativat:

1) vuoden 1938 hinnat »normala». Se merkitsisi

a) sellulosasta n. puolet vähemmän kuin nyt on hinta; sillä nyt ovat hinnat n. 2 kertaa niin suuret kuin v. 1938.

Jelisejev oli sanonut Wuorelle, että saamme elintarpeita Venäjältä, mutta hallituksen täytyy pyytää.

Castren ja Enckell olivat Zdanovin luona ja pyysivät 100.000 tonnia viljaa ja 25.000 tonnia raakasokeria. Zdanov merkitsi muistiin.

Enckell otti Zdanovin kanssa esille hintakysymyksen. Zdanov piti kiinni vuoden 1938 hinnoista ja sen ohella esitti ohjelman, jonka mukaan Suomen olisi toimittava.

b) 250 milj. dollarin edestä laivoja ja koneistoja.

50 milj. dollarin edestä muita tavaroita. Suomen koneteollisuus oli ilmoittanut voivansa toimittaa enintään 11 miljardia Smk = 110 milj. dollaria 6 vuodessa.

Meidän ohjelmamme on siis: 1/3 koneissa

2/3 muissa tavaroissa.

Enckell oli huomauttanut, että Suomi ei voi rakentaa keinotekoista koneteollisuutta, joka 6 vuoden perästä olisi suureksi osaksi työtön. Zdanov oli vastannut, että Neuvostoliitto aina voi ostaa Suomen koneteollisuuden tuotteita. Suomen teollisuudella tulisi aina olemaan työtä Neuvosto-Venäjältä.

Zdanov tahtoi vuoden 1938 hinnat aina vuoteen 1950 asti.

Enckell: »Не душите Финландию»¹

2) Venäläiset olivat vaatineet 14 marinbåtar², jotka on annettu, mutta hinta on jäänyt avonaiseksi.

Laivaan tarvittiin 40 % (35 %) ulkomailta raaka-aineita ja puolivalmisteita. Nyt on niiden hinta 2 1/ 2 kertaa korkeampi kuin 1938. Siis 40 % raaka-aineet maksaa 100 %, s.o. koko hinnan.

Zdanov oli »omalla valallaan» luvannut alentaa vahingonkorvauksen 10 %, s.o. 300:sta 270:een.

Enckell: Se ei ole mitään.

3) Venäläiset ovat vaatineet myös sotatarvikkeita, jotka olemme ostaneet Saksalta. Venäläiset sanoivat, että ne eivät ole meidän, vaan ovat venäläisten sotasaalista. – Tämä tietäisi, että melkein kaikki meidän aseemme olisi luovutettava.

4) Suursaarella venäläiset vaativat aseet – meikäläiset antoivat. Hinta auki.

5) 14 artikla: evakuoitu omaisuus palautettava. Tahtovat myös sellaiset koneet, jotka 1941–44 on viety Karjalaan, mm. Kuidun uudet koneet.

Orlov oli sanonut, että jos koneet ovat välttämättömät laitoksen toimintaa varten, niin ne on palautettava.

Enckell oli vastannut Orloville: Annetaan, mutta niistä on maksettava. Korvausta vastaan.

6) Murha Lauttasaaressa. Tapaus Malmin lentokentällä.

7) Venäläiset sotavangit: niitä on rangaistu ruumiinrangaistuksella, vieläpä on telotettu lievistä rikoksista.

¹ Älkää kuristako Suomea.

² sota-alusta

19.11. Enckell kertoi, että Orlov antaa sihteerinsä soittaa hänelle ja kutsua Enckellin määräajaksi luokseen. (Tämä on tosiaan merkillistä.) Enckell oli käynyt kaksi kertaa Viron lähetystötalolla Zdanoville hyvästi sanomassa; kun tuli ensimmäisen kerran Orlovin ilmoittamana aikana (kl. 8 aamulla), ilmoitettiin, että Zdanovin matka on siirtynyt kaksi tuntia myöhemmäksi. Enckell sai mennä sinne uudestaan.

 20.11. Walden luonani valtioneuvostossa:

1) Savonenkov oli katsonut, että Lotta Svärd on lakkautettava. Walden katsoi, että ei ole muuta tehtävissä kuin menetellä niin. Mannerheim on samaa mieltä kuin Walden. Walden oli puhunut Hillilän kanssa, joka oli luvannut ensi torstaina ottaa asian esille. Minä sanoin olevani samaa mieltä.

(Ikävä asia, mutta mitä sille voi!)

2) Demobilisatiossa venäläiset tekevät vaikeuksia. Tahtovat, että kaikki aseet ym. on koottava yhdeksään pääpaikkaan, eivätkä suostu siihen, että saisi koota 27 suojeluskuntapiiriin. Venäläisten vaatimukset tuottavat meille suuria vaikeuksia ja taloudellista tappiota.

3) Suomalaiset ovat tehneet pahoja rikoksia venäläisiä sotavankeja vastaan –pahoinpidelleet niitä. Surkea asia. Oikeuskansleri tutkii sotarikollisten asiaa.

20.11. Sundström on »Demokr. liiton» puolesta julkaissut julkilausuman, joka sisältää tyhmyyksiä (kts. paperia). Neuvoteltuani Pekkalan ja Kekkosen kanssa päätin, että ei ole syytä estää lausuman julkaisemista.

Sundström ei näy olevan sellainen mies, jonka kanssa voi hallituksessa työskennellä.

19.11. Leino antanut Ny Dagille haastattelulausunnon, joka on hyvä. (kts. sitä)

20.11. Lerche ja Egger luonani. Pitkät keskustelut. Ei mitään erikoista.

Egger sanoi, että Sveitsi tulee tekemään kaikkensa, jotta saa suhteet Neuvostoliittoon palautetuksi.

Hallituksella oli ensimmäinen istunto

17.11. kl. 6 illalla. Aluksi vannotettiin 3 jäsentä. Sitten minä lausuin muutamia sanoja.

22.11. Hillilä.

Luukka käsittelee siirtoväen asioita sisäministeriössä.

Pohjois-Suomen jälleenrakentam. ministerivaliokunta: Luukka, Wuori, Hillilä, Tuomioja.

Rajavartioston päällikkö hävinnyt pois. Annetaan ero.

Vaasan läänin maaherra:

Hillilä: Sosialidemokraatteja pitäisi nimittää maaherroiksi.

Ehdokkaita: Koskimies, Ikkala, Passinen, lääninneuvos tri Vilkuna, porm. Ahlbäck, päätoim. Kilpi.

Pekkala: Sosialidemokraattia ei Vaasan lääniin.

Helo: Siviilimies maaherraksi paras.

Hiltunen: Myös sosialidem. maaherraksi. Eino Kilpi olisi hyvä.

Lykätään.

Hillilä: Lapin läänin v.t. maaherra.

U. Hannula. – Agronomi Määttä.

Lykätään.

Leino: Turvasäilöstä vapautuneet ennen välirauhaa, niille ensi apua 324 kpl. Jos samaa kuin rauhan jälkeen, niin tarvittaisiin 1 1/2 milj.

Tuomioja:

  24.11. Walden ja Enckell luonani. Demobilisation:

Walden: Demobilisation täytyy tapahtua сборные пункты¹ 20.12.44.

Ennen oli 18 склады – непосред[ст]в[енно] подчинены² Flyg³ – tarvitsee omia склады⁴

склады для оставки – дополн ния материала⁵

transport – 4 000 vagn⁶ olisi tarvittu Lievestuoresta

АвиаЦия⁷ tarvitsee omia склады⁸

a) поставочные склады⁹ 18 kpl. есть сравн[ительно]много материа транспорт – помещений скла, нет.¹⁰

b) склады авиации¹¹

Военно[-]технический материал

Военно-технич[еские] склады и монтные мастерские¹²

¹ keräilypaikkojen kautta

² varastoa – välittömästi alistettuja

³ Ilmavoimat

⁴ varastoja

⁵ varastoja materiaalin täydennystä varten

⁶ kuljetus – 4 000 vaunua

⁷ Ilmavoimat

⁸ varastoja

⁹ varastoja hankintoja varten

¹⁰ siellä on suhteellisen paljon materiaalia; kuljetus – varastojen tiloja ei ole.

¹¹ ilmavoimien varastot

¹² Sotateknillinen materiaali: sotateknilliset varastot ja korjaamot.

 25.11. Frenckell.

Valtion urheilukomitea eilen. Palloliitto on poisjätetty.

Wuori: Puhe itsenäisyyspäivänä.

1) Ulkopolitiikka:

a) Venäläisiä miellyttäisi ei ainoastaan että olemme hyvissä suhteissa Neuvostoliittoon, vaan myös, että me emme lähde Neuvostoliiton ystävienkään kanssa intrigoimaan Neuvostoliittoa vastaan – Neuvostoliiton etupiiriin kuuluminen. (Tämä on nykyisen hallituksen kanta.)

b) Neuvostohallitus antanut vakuutuksen meidän itsenäisyytemme kunnioittamisesta.

c) Luulimme Venäjän heikoksi. Se oli meidän erehdyksemme.

2) Sisäpolitiikka:

Meidän täytyy rakentaa luja ja kestävä demokratia. Siitä sellaisenaan ei ole kovin suuria erimielisyyksiä. Tällä tavalla pidämme huolen siitä, että luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon lujittuvat. Ei-demokraattiset ainekset ovat olleet Saksan ystäviä. 

Demokratialla tarkoitetaan meidän valtiosääntömme pohjalla parlamenttaarista. (Poliittinen sotarikollisuus: Ryti, Tanner ym. yksityiseen elämään)

3) Taloudelliset asiat:

Sotakorvauksen maksaminen vaikuttaa, että elintaso pysyy alhaisena. Vaikea sanoa puheessa.

Posit.: Vaaditaan työtä ja tuotannon järjestämistä, niin että päästään eteenpäin.

Kommunistit: Pitää kohottaa elintasoa – mutta se ei ole mahdollista.

Miten jaetaan rasitukset kansan keskuudessa, tämä suuri lasku? Se on meidän itse ratkaistavissa.

Tuotanto ja työ kovaksi, se on pääasia. Nyt on lamaannus olemassa, ryhti kaventunut. On epävarmuus, ei tiedä, millaiseksi elämä tulee.

Jokaiselle armeijasta palaavalle on hankittava työtä. Työtä tulee olemaan riittävästi, varsinkin jos saamme ulkomailta raaka-aineita. Muuten saadaan tehdä työtä, jolla on pieni tulo (maa- ja metsätöitä).

4) Kaikki ne ponnistukset, jotka nyt tehdään, tulevat ajan oloon parantamaan oloja. Sodan aikana on tehty ponnistuksia, jotka eivät hyötyä tuo, vaan tuhoa.

Nyt kaikki työ on pohjana tulevalle hyvinvoinnille.

5) Hallitus pyrkii poistamaan kaikki sodan yhteydessä esiintyvät kärsimykset –vankeudet.

6) Sotainvaliidit ja sotalesket ja sotaorvot mainittava.

7) Siirtoväki.

25.11. Enckell: Ingermand¹.  60.000 toi mukanaan ruplia vaihd. 1,93 p. = 1 rupl. (Saksalaisten kurssi). 19,30 = RM = 10 rbl.

Kontrollikomissio vaatii takaisin rahat. Ei hyväksy kurssia 9 mk.

Suomen valtio saa maksaa 200 milj. mk.

Heillä oli mukanaan 27 milj. rub. Saksalaiset saivat ruplat

(gm².  Soravuo – siirtoasemassa)

¹ Ingermandlänningarna = inkeriläiset

² genom [kautta]

25.11. Zdanov

Обсудить¹

Zdanov: Vahingonkorvaus 300 milj. dollaria. Tahtoo kiireesti saada toimitetuksi.

Структура поставок² Hinta. Цена³

Стр⁴. Koneet 250 milj. doll.

50 » » muuta

Hinta. Normaal. = 1938 v. 10 % vähennys.

J.K.P. samaa mieltä, että niin pian kuin mahdollista.

Enckell: Koneet ym.

Nyk. hintojen mukaan 50 % 300 miljoonasta, s.o. 150 milj.

Jo lähetetty tavaroita ajan voittamiseksi muuta 150 milj.

Hinta: vuoden 1938 hintojen mukaan nykyään ero on 150 %.

стал.⁵ 37 doll. 93 doll.

v. 1938 laiva 860.000 kr. – v. 1944 2.000.000 kr.

Zdanov: Hallitus ei voi ottaa perustaksi vuoden 1944 hintoja, ne ovat epänormaalit. Ei vuoden 1944 hintoja. Normaaliset hinnat ovat sodanedelliset (1938).

Sodanaikaisia hintoja ei voi ottaa pohjaksi.

Sodanaikaiset hinnat epänormaalit. отпадают цены падают.⁶

Hinnat laskevat.

Suostuuko SNTL meille myymään vuoden 1938 hintojen mukaan?

Zdanov: Hinnat koko ajaksi. Maailman hinnat. Устоить отношения⁷ että Suomi tietää, että Neuvostoliitto ei vaadi enempää.

Kuinka paljon vaatii? прочные отношений⁸

Zdanov pitää kiinni vuoden 1938 hinnoista.

1945 ei ehkä доплачивать⁹

Muissa suhteissa SNTL antaa etuja.

1) vuoden 1944 hintoja ei voi ottaa perustaksi

2) hintojen muodostumista ei voi tietää

3) meidän ei tarvitse maksaa enempää kuin 300 milj.

4) meidän täytyy muille maksaa enemmän

5) doll. kurssi 35 doll. Указано¹⁰

Jos vaikea alussa 1945,

1) niin kvootit.

175 суда¹

125 muut

2) jos переходы пер 10 % niin 15 % на оборудование¹²

Enckell: 300 miljoonaan asti, sitten tavalliset hinnat.

Zdanov: Jos modus hyväksytään, niin antaa ehdotuksen.

1) Цена¹³

2) jako

3) ensi vuosina vähennys.

¹ Pohdittavia kysymyksiä

² Hankintojen rakenne

³ Hinta

⁴ Rakenne

⁵ Teräs

⁶ Jäävät pois.

⁷ Vakiinnutettava suhteet.

⁸ Muut suhteet.

⁹ maksettava lisää.

¹⁰ Osoitettu:

¹¹ 175 laivaa

¹² Ylitykset/siirrot per 10 %, niin 15 % varustukseen.

¹³ Hinta.

25.11. Minun luonani kokous: Walden, Enckell, Gartz, Kivinen, Harki, Gräsbeck, Nykopp.

J.K.P. teki selvää neuvotteluista Zdanovin kanssa. Ei luovu kannaltaan.

Enckell selitti laajemmin.

Gartz: Ei luovu kannaltaan. Kohteliaassa muodossa ultim.vaatimus.

J.K.P.: a) 1936–38 hinta,

b) vähennys 25 %,

c) Neuvostoliitto myy meille tavaraa.

(Refl.

1) vv. 1936–38 keskihinta

2) Vähennys 25 %

3) Neuvostoliitto sitoutuu myymään Suomelle vuosittain 20 milj. dollarin arvosta tavaroita (määriteltyjä) vuoden 1938 hinnalla.)

Gartz: Periaatteesta ei luovu – ambitio¹. Helpotusta on haettava käytännöllistä tietä.

Ensi vuosina kvootti pienemmäksi. – Zdanov lupasi. Venäläiset vaativat karjaa yms. luovutettavaksi.

Gräsbeck: Itä-Karjalassa vaativat 13.600 hevosta ja 7.600 lehmää ja 4.000 lammasta.

Gartz: Ei maksa korvausta laivoista. 

Jos raaka-aineen hinta ylittää 50 % laivan hinnasta, niin vaikuttaa korvaukseen.

yms. luovutettavaksi. – Gartz ei usko, että tämä saataisiin aikaan.

Gräsbeck: Kaapelit?

Laivat nyt 90 milj., v. 1938 40 milj.

Kivinen: Hintojen määräämisestä vuosittain ei pidetä kiinni. Välirauhansopimuksessa sanotaan, että on erikseen sovittava. He pitävät tarkasti kiinni. On vissi puolensa, että on määrähinta.

Periaatteellisesta puolesta ei luovu.

Mutta on lähdetty kauppamiehen tielle ja meidän täytyy tinkiä. Erittäinkin jos 1945 ja 1946 leveransseista voidaan tinkiä, niin olisi siihen mentävä.

1) Suhde tavaroiden välillä muutettava.

2) 1945 – 1/10 = 30 milj.

1946 – 1/8 1947 – jne.

3) 15 ja 10 % olisi lisättävä. Hintoja olisi korotettava.

4) 1938 hinta. Missä on hinta? Olisi määrättävä.

5) 1936–38 olisi myös hyväksyttävä.

Harki – Finanssikysymys:

Kapasiteettikysymys

Metalliteollisuus ei voi kaikkea täyttää. 120 milj. doll. on maksimikapasiteetti –15 %.

Tämän hetken hinnoissa.

Walden: Paljonko vuoden 1938 hintojen mukaan tulee raakapuulle? Sisältääkö raakapuuta?

1938 – sulf. 38 doll. – 300 – 280 – 300

1944 – sulf. 74 doll. – 2100

Walden sanoi, että meidän kapasiteettimme koneiston puolella pitää, että teollisuus jaksaa suorittaa, mihin suostutaan, ja että v. 1945 ja 1946 tulee pienet leveranssit. Siihen on pakko, sillä metalliteollisuuden kyky ei jaksa.

Kaikkia teitä koetettava päästä parempaan hintaan – 1936–38 keskihinta.

Prosentti nostettava 30 à 35 %:iin.

Eri keinoilla päästävä lähemmäksi sitä, mihin he pyrkivät.

Force majeure -pykälä – että Venäjä myy meille raaka-aineita vuoden 1938 hintaan.

J.K.P.: Krediittiasia on järjestettävä ennenkuin sidomme itsemme.

Walden: Jos ulkomaisen raaka-aineen hinta nousee yli v. 1938 hinnan, niin se vähennetään.

Gartz: Zdanov alleviivasi sitä, että he eivät tahdo saada hinnanvaihteluja.

Gräsbeck: – 265 milj.

152 milj. laivat ja koneet

113 milj. muut incl.² kabelit (= 40 milj.)

265 milj.

Harki: Metalliteollisuus takaa nykyisten hintojen mukaan 150 milj. excl. kablar enl. nuvar. pris 124 milj. Enl. 1938 pris 65 70 milj. doll.³

Gartz: Pitäisi puhua laivojen ym. luvusta.

I.

Hinta.

Asetutaan periaatteelliselle –

II.

tavaroiden jako:

a) 10–15 % lisätä.

b) paljonko metalliteollisuus incl. kabeli kykenee

c) puutavarateollisuudelle,

d) toimitus 1945–46 pienempi, kuinka paljon?

e) force majeure (että saadaan raakata – varaa) – luotto selväksi.

¹ arvovalta

² sisällytettynä

³ 150 milj. luk.ottamatta kaapeleita, nyk. hintojen muk. 124 milj. V. 1938 hintojen mukaan 65 à 70 milj. doll.

27.11. J.K.P. – Walden – Enckell – Gartz – Helo – Kivinen – Harki – Gräsbeck ./. Nykopp.

Kivinen: Ruotsissa 15 % suuremmat kuin v. 1938.

Englannissa 7 % ja USA:ssa 10 % korkeampi. Keskiarvo oli 10 % suurempi 1937 kuin 1938.

Helo: Miten suuri ero?

Harki: Metalliteollisuus = 15 % 86 miljoonaan. Venäläiset laskevat eron 35 milj.

Gartz: Ero 1937 ja 1938 hintojen välillä ei ole riittävän suuri. Pääasia on lisäykset %:ssa. Etu 1937 hintatasosta ei ole suuri. On mentävä 1938 tai 1937 vuoden hintatasoon. Vuoden 1938 hintatason mukaan laivojen luku lisääntyi huomattavasti. Tämä olisi selvitettävä, jotta saadaan varmuus, että voidaan täyttää. Molemminpuoliset asiantuntijat selvittävät.

Kivinen: Ei voi sanoa, mihin hinnat menevät – spekulatio täytyy siis ottaa. Venäläiset eivät mene siihen, että venäläiset myisivät meille tavaroita.

Helo:

Gartz: Miten vuoden 1938 hinta vaikuttaa toimitusvolyymiin, siitä riippuu, mitä tulemme laivoja ym. toimittamaan. Venäläiset asiantuntijat.

Walden: Jos Zdanov, että ero 35 milj. doll., niin he toisin kuin me. Olisi saatava selville, mikä heidän vuoden 1938 hintansa. Että asiantuntijat yhdessä meidän asiantuntijaimme kanssa sopivat eräiden tyyppien hinnasta; että Zdanov antaa määräyksen asiantuntijoilleen tehdä tämä.

Walden: J.K.P., että Venäjä toimittaa meille yhtä paljon tavaraa kuin meidän korvauksemme. Se olisi esitettävä venäläisille. Venäjä ei voi toimittaa raaka-aineita (bensiiniä, hiiliä ym.). Saamme ostaa ne ulkoa ja saamme maksaa kaksinkertaisen hinnan. Eikö voi laskea meille hyväksi, mitä saamme maksaa yli vuoden 1938 hinnan?

30 % nousu. 20 % toinen ryhmä. Pitäisi esittää sama 30 % kummallekin ryhmälle.

Enckell:

Kivinen: Hinnat eivät tule romahtamaan nyt niinkuin ensimmäisen sodan jälkeen, sillä nyt on kaikki hinnat säännöstelty.

Gartz: Meidän on suhtauduttava positiivisesti konepajateollisuuden laajentamiseen. Mutta laaj.mahdollisuudet on rajoitetut.

Enckell: Venäläiset ovat lausuneet toivomuksen, että me laajentaisimme metalliteollisuutta.

Res.

1) Expertit: vuoden 1938 hintataso

2) Myisi tavaraa

3) Waldenin ehdotus – että hyvittää sen mitä raaka-aineista saamme maksaa enemmän kuin vuoden 1938 hinnat.

Harki: Kaapeli suuri kysymys. Olisi luettava koneisto.

27.11. J.K.P. – Enckell – Pekkala – Hillilä – Walden – Kekkonen – Helsingin kaupungin poliisikom. Gabrielsson.

Gabrielsson: Kl. 10.40 eilen illalla soitettiin. KJ. 11.55 ill. tapasin venäl. everstiluutnantti Feodorovin. Eräässä kellarissa on ammus- ja asevarasto – Aleksanterinkatu 12 – Svenska Gården. Toimit. tarkastus. Isot kellarit. Eräässä paikassa oli patruunoita ym. sotii. materiaalia. Kolmannessa kerroksessa löydettiin myös sotatavaroita. Myös talon vinnillä oli sotatavaroita.

Ev. Feodorov: On tuotu kuorma-autolla. Ne on tuotu Töölönk. 2. Kreivi Armfelt. Old Boys patalj. Armfelt saatiin tänään kiinni ja kuulustellaan.

Aseita ei ollut.

1 300 kiv. patruunoita.

10 500 – kiv. patr. ym.

Kaikkiaan 23 000 kiv. patruunoita. Pankinj. kreivi Armfelt. Old Boyn päällikkö.

Tyhmyydestä – yksityinen omaisuus.

Hillilä: Käsketty tutkimaan aivan tarkasti – koko tässä s.piirissä.

Walden: Pääm. määräys 3.11.44: määräys koskee kaikkea omaisuutta, sekä valtion että muuta.

Hillilä: Savonenkovin luona:

Ev. Aminoff Omaisuus: valtiolle kokonaan, osittain valtiolle, osaksi yksityinen. Valtion aseet luovutettu suurin piirtein luettelon mukaan.

Pekkala: Kun suojeluskunta on ollut valtion varoilla ja lahjoituksia on annettu suoraan, niin on annettava määräys, että kaikki omaisuus on luovutettava valtiolle.

Kekkonen: Suojeluskunnilla ei voi olla muuta kuin sen omaa, s.o. valtion.

Hillilä: Löydetty ympäri maata.

Esit. ampuma-aseen pitämisestä.

Kekkonen: Lisäys: joka tietää tällaisen aseen olemassaolon, hänet myös tuomitaan.

Hillilä: Kesk. Savonenkovin kanssa.

27.11. Zdanovin luona yksinäni. Hän oli pyytänyt minut yksin luokseen.

Zdanov alkoi sanoen, että keskustelu viime lauantaina sotakorvauksesta oli huono enne ottaen huomioon meidän kielteisen asenteemme siinä keskustelussa. Tämä ensimmäinen kohtaus uuden hallituksen kanssa teki huonon vaikutuksen. Vahingonkorvausasia on koetinkivi. Tuntui siltä, että vanha hallitus oli eräissä suhteissa parempi kuin uusi. Uusi hallitus on alkanut täten epäystävällisesti. 11 art. on tärkeä ja reparatioasia on vakava (Серьезный) kohta. Tämä asia on sellainen, joka koskee Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Suojeluskuntien hajoittaminen yms. ovat Suomen sisäisiä asioita.

Suomessa on vielä sotapuolue. On виновники войны¹.  Tannerin haastattelu Dagens Nyheterissä ja englantilaisessa Daily News’issä oli merkillinen. Hän sanoi, että rauha oli maaliskuussa ja myös syyskuussa ennenaikainen. Lehdissä on myös kerrottu, että Tanner oli vaikuttanut hallituksen kokoonpanoon. Kaksi päivää välirauhansopimuksen jälkeen lausui eräs – että meidän on muistettava Runebergin henki. Se on revanshiajatus, toivo, että vielä voidaan ryhtyä toimiin. – Minä: Runeberg ei ollut revanshisti. Hänen kirjoituksissaan ei ole sanaakaan, joka olisi revanshihenkinen. On kirjoittanut mm. kauniin runon Kulneffista. – Zdanov:

»Minä tunnen sen. Se on прекрасная позма»². Mutta Runebergiä väärinkäytetään revanshitarkoituksiin.

Neuvostoliiton johto tahtoisi vahvistaa nykyisen hallituksen asemaa. Viime lauantain keskustelu vahingonkorvauksesta oli omiaan aikaansaamaan konfliktin Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten välillä.

Heidän (Neuvostoliiton} tarkoitus on, että kaikki menee гладко³. Mutta täällä esiintyy вражда и нелояльность⁴. Esim. Anthoni karkoitettiin Ruotsista, mutta nyt hän on kadonnut täällä pienessä maassa.

Eivät sekaannu мелочи⁵. Esim. Stalinin puheesta oli Suomen lehdissä jätetty pois se kohta, että Suomi on sodassa Saksan kanssa.

Uusi hallitus tahtoo hyviä suhteita. Mutta se ei ainoastaan jatka vanhaa (politiikkaa), vaan устанавливании новое⁶ (tarkoitti kaiketi keskustelua korvausasiassa).

Sitten siirryimme varsinaisesti korvausasiaan, ja keskustelu koski loppuun asti sitä kysymystä.

1938 v. hinnat. Jos ei hyväksytä sitä asiaa, niin se sotkee suhteet Neuvostoliittoon. Vaikuttaa myös tulevaisuuteen ja muiden asioiden ratkaisuun. Syntyy konflikti.

Hän oli puhunut siitä laajasti Castrenin ja Enckellin kanssa. Ei saanut vastausta. Minä sanoin, että hän lähti heti seuraavana päivänä pois. Zdanov vastasi, että olisi kyllä ehditty hänelle antaa periaatteellinen vastaus. Nyt on kulunut kolme viikkoa ja asia on samalla kannalla. Meidän on otettava huomioon Neuvostoliiton kanta. 1938 v. hinnat + 10 on raja (предел).

Neuvostoliiton myönnytyksille. Se on suurin myönnytys. Tämä on ainoastaan pieni osa niistä hävityksistä, joita Neuvostoliitto on kärsinyt. Leningradin häviöt ovat miljardeja. Neuvostoliitto on meitä kohtaan ollut hyvin vaatimaton. Asian ratkaisemiseen tarvitaan ainoastaan добрая воля⁷. Suomen puolella. Kysymys ei ole kauppatoimesta, vaan sotakontributiosta. Sota oli Suomelle suurempi vaikeus kuin rauha ja kontributio.

Ministeri Hiltunen oli 10.10.44 lausunut eduskunnassa: Rauha tulee meitä vielä enemmän rasittamaan kuin sota.

Se ehdotus, jonka hän viime lauantaina esitti, oli Stalinin oma. Romania on 25.11.44 hyväksynyt vuoden 1938 hinnat. Sitten Zdanov puhui minusta kiittäviä sanoja, joita en merkinnyt. Viittasi Stalinin sähkösanomaan minulle (SNS). Jos minä tahdon hyviä suhteita, niin se tullaan korkealle arvostamaan. Jos suhteet tulevat недружелюбны⁸, niin siitä on очень серьезные последствия.⁹

Sitten minä puhuin 35 milj. dollarin erosta ja pyysin, että heidän eksperttinsä yhdessä meidän eksperttiemme kanssa selvittäisivät 10 tyypillisen artikkelin hinnat 1938.

Zdanov vastasi, että ensin on tehtävä päätös hinnoista. Ekspertit eivät voi toimia, ennenkuin modus on sovittu.

Zdanov alleviivasi jälleen, kuten teki usean kerran, että tämä ei ole kaupallinen kysymys (»коммерческое дело») vaan kontributio. Se on poliittinen. He lopettivat sodan ja antoivat Suomelle mahdollisuuden päästä ulos sodasta. Eivät ottaneet koko Suomea. Ohimennen viittasi myös siihen, että ottavat riskin hinnoista, jos laskevat.

Vaikka Zdanov ei luvannut antaa tutkia 10 tavaran hintaa v. 1938, otti hän luettelon minulta.

Lopuksi hän puhui »мирная партия»¹⁰, jonka toimintaa ei tahdo vaikeuttaa. Uudisti, että korvausasian järjestyminen vaikuttaa muiden asiain käsittelyyn.

(Zdanovilla oli edessään muistikirja, johon asiat oli numerojärjestyksessä merkitty.)

Kun Zdanov puhui suurella tyytymättömyydellä viime lauantain keskustelusta sotakorvausasiasta, jossa me, uuden hallituksen edustajat, olimme asettuneet jyrkästi kielteiselle kannalle emmekä ottaneet lainkaan huomioon Neuvostoliiton näkökohtia, lausuin minä, että olin heti kokouksen alussa ilmoittanut, että en ollut vielä ehtinyt perehtyä asiaan, ja katsoin keskustelun olevan vielä alkuvaiheessa ja sitä voitavan jatkaa. Zdanov vastasi, että hän oli siitä keskustellut Castrenin ja Enckellin kanssa kolme tuntia ja esittänyt selvästi Neuvostoliiton hallituksen kannan ja lisännyt omana mielipiteenään ehdotettavaksi 10 % lisäyksen hintoihin. Sen oli nyt Moskova hyväksynyt ja lisännyt 15 %:iin, mikä oli Stalinin oma päätös. Hinta-asia oli siis keskusteltu loppuun asti ja hänellä oli konkreettiset ehdotukset luetteloiksi eri tavaroista, jotka tulee antamaan eksperttien käsiteltäväksi, kun periaatteesta on sovittu.

Keskustelussa huomautin mm., että kun minä edustan Suomen hallitusta ja Suomen kansaa, minun täytyy keskusteluissa hänen kanssaan esittää Suomen näkökohtia ja intressejä ja hänen täytyy kääntää huomiota myös niihin. Sen Zdanov myönsi.

Erosimme hyvässä sovussa.

¹ sotaansyylliset.

² suurenmoinen runoelma.

³ sujuvasti.

⁴ vihamielisyyttä ja epälojaalisuutta.

⁵ pikkuasioihin.

⁶ rakentaa uutta.

⁷ hyvää tahtoa

⁸ vihamielisiksi

⁹ hyvin vakavat seuraukset.

¹⁰ rauhallisesta puolueesta

27.11. Illalla kl. 8 luonani Enckell ja Walden sekä myöhemmin Gartz. Kerroin Zdanovin sanoista minulle. Päätettiin, että Gartz seuraavana aamuna kl. 8 toimittaa asiantuntijat jatkamaan työtä, selvittääkseen, mitä venäläisten ehdotus meille tulisi taloudellisesti merkitsemään.

Samana iltana Walden saavuttuaan kotiin sai halvauksen. Meillä hän oli virkeä.

28.11.        J.K.P. – Pekkala – Enckell – Helo – Gartz.

Vahingonkorvaus. 

Gartz luettelot: 

Sotakorvaus 1944–1950

I Metallituotteet ym.

 laivat, koneet, vanhat

laivat ………. 95 milj. doll. 

Luettelo N:o 1   246 mili. doll.

II.                       341 milj.

29.11. Vastaus Zdanoville.

Финл. правительство единогласно одобрило предложение Советского правительства о том, что поставки по возмещению на основе статьи 11-ой будут расчитываться по ценам 1938 г. с обещанными надбавками.

Что касается структуры т.е. разделения различных видов товаров а также уточнення достаок по годам, то предлагаем, чтобы зти вопросы были переданы для разаботки конкретной программы принимая во внимание производительную способность заводов и доставку сырья.¹

¹ »Suomen hallitus hyväksyy yksimielisesti neuvostohallituksen ehdotuksen siitä, että korvaustoimitukset tullaan 11 luvun perusteella laskemaan vuoden 1938 hintojen mukaan luvatuin lisäyksin.

Mitä tulee rakenteeseen, s.o. eri tavaranimikkeiden jaotteluun ja vuositoimitusten täsmentämiseen, niin ehdotamme, että nämä kysymykset siirrettäisiin konkreettisen ohjelman suunnittelun yhteyteen ottaen huomioon tehtaiden tuotantokyky ja raaka-aineiden saanti.»

2.12. Mannerheim soitti päämajasta:

Pitäisi kaikilta vangituilta rintamakarkureilta kysyä, ovatko he tehneet sen (karanneet) sen vuoksi, että hermot pettivät vai ovatko he tehneet sen muista syistä – myötätunnosta venäläisten asialle.

On lähetettävä heti miehiä vankiloihin tätä varten.

Minä: Tällaisia on vielä vapaana, piileskelee ja Ruotsin puolella.

Mannerheim: Niiltä kysytään, kun tulevat tai saadaan kiinni.

Lupasin panna toimeen.

2.12. Enckell

Ryti pitäisi saada pois Suomen Pankista, koska on ingrata¹ USA:ssa ja Englannissa ja estää lainan saamista.

Vapaaehtoisia Norjaan ja Tanskaan. Puhuttava Mannerheimin kanssa.

Savonenkovin keskustelu Kekkosen kanssa sotilaskarkureista.

Savonenkov otti esille tämän asian ja että asiaa ei ole ennen voitu ottaa esille Lapin sodan vuoksi.

¹ ei hyväksytty

3.12. Tasavallan Presidentti, Suomen Marsalkka, Vapaaherra Mannerheim. 

Herra Tasavallan Presidentti,

Ilmoitan, että eilisen puhelinkeskustelun johdosta Herra Presidentin haluama rintamakarkurien kuulustelu on määrätty pikaisesti toimeenpantavaksi.

Omana mielipiteenäni pyydän esiintuoda, että koska sota Pohjois-Suomessa lähenee loppuaan, esitys puheenaolevan asian järjestämiseksi olisi eduskunnalle annettava. Pelkään, että asiaa ei muulla tavalla voida tyydyttävästi selvittää.

Tosikunnioituksella J.K.P.

4.12. Iltakoulu pidetään 7.12.44 kl. 6 i.p. Sukselainen kutsuu.

1) Muutto Helsinkiin. Sen rajoittaminen. Asuntokysymys Helsingissä.

2) Venäläisiä otetaan maaseutukaupungeissa huonosti vastaan (Enckell). – 8.12.44 puh. Hillilälle.

3) Valtion tiedoituslaitos (Pekkala).

4) Sotakorvaussopimus. – Kuka sen tekee. Tarjanne tuumii.

7.12. Oikeuskansleri

1) Sotakorvausasia.

Kuka allekirjoittaa? Presidentti vai hallitus? Harkitsee.

2) Eduskuntavaalit.

Luettelot esillä 27.12.44 – 5.1.45. Selitysten käsittelyä varten runsaasti 7 päivää – siis 15.1.45.

Sitten valitukset lääninhallitukselle: 2 viikkoa.

Siis: tammi-helmikuun vaihteessa.

Vaaliotteet: –

Vaalit voitaisiin toimittaa 24 ja 25 p. helmikuuta ilmoitt. presidentille.

Asetus vaaleista ensi perjantaina 5.12.44. Sitä ennen täytyy saada tieto Lapista, miten vaalilautakunnat ovat järjestyneet.

7.12. Enckell. Orlov puhunut Sventolle mm. Tannerin puheesta sosialidemokraattien puoluekokouksessa. Samoin: Aftonpostenista ja saksalaisista filmeistä.

Wuori saapunut Tukholmasta ja kertoi Mannerheimille ja minulle:

Ruotsalaiset tahtovat auttaa meitä. Mutta siellä esiintyy jonkunlainen epäluulo meidän tulevaisuuteemme nähden. Sen syynä on pääasiallisesti huhut ja mieliala, jota Ruotsissa olevat suomalaiset itse aiheuttavat. Myös Suomesta päin sellaista levitetään.

Venäläiset olivat Wuorelle puhuneet Tannerista. Wuori pelkäsi, että venäläiset antavat meille sotaan syyllisten listan. Tannerin pitäisi mennä kokonaan sivulle.

(Myös Sventolle täällä olevat venäläiset olivat puhuneet Tannerista ja hänen puheestaan sosialidemokraattien puoluekokouksessa.

Kun saatoin Mannerheimin pois, sanoi Mannerneim, joka sitä ennen oli ollut hyvällä päällä ja erityisesti useampaan kertaan kiittänyt minun puhettani 6.12.:

»Det var tråkigt vad Wuori berättade från Stockholm»¹ (Mannerheim tarkoitti Ruotsissa esiintyvää epäluuloa meidän tulevaisuuteemme nähden.)

¹ Se mitä Wuori kertoi Tukholmasta, oli ikävää.

6.12. onnistunut itsenäisyysjuhla Messuhallissa. Minä pidin juhlapuheen. Siitä yleensä pidettiin. God press.¹

Svenska Dagbladet 7.12.44:

»Paasikivis första offentliga tai som statsminister – det kan tagas som den nya regeringens programförklaring – var präglat av klarhet och korthet i formuleringen, ett välbalanserat statsmannatal utan fraser och fagra löften, byggande på politiska och ekonomiska realiteter och angenämt fritt från den servilitet, som kännetecknar många av de mera avancerade anhängarna av en inre- och yttrepolitisk kurs.»²

¹ Lehdistössä hyvä vastaanotto.

² “Paasikiven ensimmäistä puhetta pääministerinä – sitä voi pitää uuden hallituksen ohjelmanjulistuksena – leimasi muotoilun selkeys ja lyhyys, se oli tasapainoinen valtiomiehen puhe vailla fraaseja ja kauniita lupauksia, poliittisiin ja taloudellisiin realiteetteihin perustuva puhe, josta miellyttävällä tavalla puuttui monille pitemmälle menevän sisä- ja ulkopoliittisen linjan kannattajille ominainen nöyristely.»

8.12. Hillilä kertoi:

1) On kuullut, että paitsi Helsingissä myös muualla maassa on salattu suojeluskuntien aseet.

Sovimme, että minä puhun Mannerheimin kanssa ja sanon, että Savonenkov on kaksi kertaa puhunut asiasta Kekkosen kanssa ja luvannut ilmoittaa useista aseiden salaamisista.

2) Päämaja on pelannut tässä asiassa kaksinaista peliä.

Heti välirauhan perästä oli neuvottelu­ ja päämajan ja saksalaisten kesken Pohjois-Suomessa. Koetettiin saada saksalaiset hyvällä menemään pois, mutta se ei auttanut.

3) Ja venäläisten hyökkäyksen jälkeen Kannaksella kesäkuussa siirrettiin päämajasta aseita ja eräitä tavaroita Ruotsiin. Sinne meni silloin myös suuri joukko ihmisiä.

4) Minä puhuin Hillilälle siitä, että venäläisiä kohdellaan huonosti Suomessa sisämaassa, ja kehoitin häntä puhumaan asiasta Enckellin kanssa.

5) Eräs Söderman Ruotsista oli puhunut siitä, että meidän pitäisi olla mukana auttamassa Norjaa ja Tanskaa taistelussa saksalaisia vastaan.

8.12. Jutila kertoi, että täällä olleet ruotsalaiset olivat hyvin myötämielisesti puhuneet siitä, että Ruotsi on luvannut meille viljaa ja elintarpeita aina uuteen satoon asti. Tähän asti olemme saaneet 150 milj., mutta puhe oli 250 miljoonasta. Asia otetaan esille ulkoasiainvaliokunnassa.

Obs. Venäläiset olivat puhuneet Sventolle mahdollisuudesta että saisimme elintarpeita Venäjältä.

8.12. Mannerheim

Kaartin kasarmi päätetty repiä. Vandalismia. – Olisi estettävä.

8.12. Iltakoulu

Tarjanteen selvitys »hallitus».

Helo: Voi olla syytä, että otetaan presidentin nimi. Mutta kysymys on toimeen­ panosta. Mutta kun käytetään »hallitus» ja »oikeuskansleri» – niin olisi J.K.P.

Pekkala: Tasavallan presidentin pitäisi olla mukana.

Jutila: Sopimuksen toimeenpano asetuksella.

Valve: Parempi, että pienempi viranomainen allekirjoittaa, jos tulee vaikeuksia.

Kekkonen: Hallitusmuodon 33 § on voimassa. Presidentin valtuus on tarpeen = Tarjanne. Pääministeri ei voi antaa presidentin sijassa, koska on kysymyksessä ulkoasiat.

Gartz: Tulee seuraamaan täydentäviä sopimuksia joka vuosi. Pitäisi koettaa järjestää niin, että ei joka tapauksessa tarvitse eri valtakirjaa.

Helo: Tasavallan presidentin pitää antaa nyt asetus, jossa valtioneuvostolle annetaan valtuus.

Takki = Tarjanne suuriin sopimuksiin nähden.

Res.

Tarjanteen kanta hyväksyttiin.

Pekkala – Tiedoituslaitos Ministerivaliokunta:

Kekkonen, Hillilä, Tuomioja, Wuori, Pekkala, Svento ja Leino.

Laitos on tähän asti ottanut huomioon Saksan, nyt olisi otettava huomioon Neuvostoliitto.

Periaatteet: radio ja Suomen tietotoimisto.

Svento: Sekä venäläisten että englantilaisten puolelta on arvosteltu radiota ja tietotoimistoa erikoisesti.

Aura: Suunnan muutoksen täytyy tapahtua, olisi pitänyt jo ennen tulla.

Helo: Radio olisi kokonaan uudistettava. Koko hallintoneuvosto olisi muutettava. Eduskunta on todennut jo 10 vuotta sitten, että on saksanmielinen tendenssi. Tietotoimisto olisi muodostettava.

Ministerivaliokuntaan Leino.

Res.

Ministerivaliokunta, kts. edelle.

Kekkonen: Vankilaolojen uudistaminen. Ministerikomitea:

Puh.joht. Teuvo Aura

Helsingin vankilan joht. Karviala

kansanedustaja Rydberg

Matti Janhunen

Tohtori Kaila

Vankilanjoht. Rusama.

Res.

Komitea:

Puheenjoht. Aura ja Eino Pekkala

Konttinen, Karviala, Rydberg, Rusama, Janhunen, Kaila, Vesenterä.

Res. Ministeri tekee ehdotuksen.

Kekkonen: Sotakarkurit

Asia hoidettu toisella tavalla. Kuten Mannerheimin luona sovittu.

Kekkonen: Kysymys virkamiesten erottamattomuuden rajoittamisesta. Olisi valmisteltava.

J.K.P.: Ei nyt.

Pekkala: Kepin pistämistä ampiaispesään.

Aura: Ei vastusta asian alkuunpanoa.

Jutila = J.K.P.

Hillilä: Rationalisoimista varten olisi asia pantava alkuun.

Gartz: Ei nyt.

J.K.P.: Jollekin yksityiselle tehtäväksi.

Hillilä: – 

Wuori: – 

Kekkonen: –

Res.

Lykätään lainvalmistelukunnalle.

Törngren – Asuntotilanne.

1) Komitea: Henriksson, Kekoni, Välikangas.

2) Ettei Helsinkiin tai muihin suuriin kaupunkeihin tulisi niin paljon väkeä. Helsinkiin tullut 765 evak., työsopimuksia 283, muita 1 769. Yht. 1 kk:ssa 7 646 henkeä muuttanut Helsinkiin ./. opiskelijat, 307 ilman opiskelijoita, siis 200 päivittäin. Pitäisi estää muutto ja saada täältä pois, valtalain nojalla. Komitea olisi asetettava; itse harkitsisi, mitä voisi tehdä.

a)

Wuori: Esikunnat, ei Helsinkiin.

b) Työpaikkoja ei keskitettävä Helsinkiin.

Törngren: Omakotirakennus.

Minä: Estettävä kaupunkiintulo.

Res. Asuntopula.

a) Sosialiministerit; voitaisiinko estää?

b) rakentamista avustettava

c) esikunnat ym.

d) uudet työpaikat

e) opetuksen desentralisatio.

Helo: Tutkimuskomissio toimeenpantava sotasyyllisten selvittämiseksi. Kaikki tahtovat päästä syystä.

Objektiivisesti tutkimus: että valtioneuvosto asettaisi komission, puheenjohtajaksi Ruutu.

9.12. Enckell ja Gartz luonani.

1) Valvontakomission kirje rautatiepattereista (Enckellille 9.12.)

2) Sotavankien kohtelu

3) Kontributio.

9.12. Urho Castren. Länsimaista opinionia on ylläpidettävä. Ekeberg kääntyy Hurvitzin puoleen. Eivät tiedä, minkälaista prosedyyriä länsimaissa ajattelevat.

Ekeberg ja Unden koettavat saada aikaan kirjoituksia näistä asioista.

Ei extraordinär¹. tuomioistuimiin venäläisten pitäisi ryhtyä. Ei luullut, että venäläiset ryhtyisivät poliittisiin johtajiin.

¹ erikois-

9.12. Enckell ja Gartz luonani. Kontributio.

Gartz: Selvät 6 vuodeksi:

оборудование¹ 175 milj. doll. 

vanhat laivat 15  » »

160 milj. doll.

nya båtar² 60 milj.

maskiner³ 100 »

7 5000 met.työmiestä lisäksi

1945 tarvitaan Ruotsista luottoa 26 30 milj. kredit⁴.

1945 lngen utvidninf av metallind.⁵

»оборудование¹ nousee 8,5 milj. doll.

100.000 br.ton båtar tar de från oss⁶  =

30 % meidän kaikista.

Mitä tarvitaan:

1945: råvara för 8,5 milj. progr. f. utvidningen nödvänd.

råvara o. kredit för denna utvidning.⁷

1946: råvara för milj. doll. plus för utvidningen.⁸

1947: full fart: fr. Sverige eller utlan­ det råvara.⁹

J.K.P.: I fall vi ej kan få råvarorna, frams uter ryssarna tiden för оборудование1, i fall ej tar träförädlingsproduk­ ter.10

¹ koneisto

² uusia aluksia

³ koneita

⁴ luottoa

⁵ Ei metalliteollisuuden laajentamista

⁶ 100.000 br. tonnin edestä aluksia he vievät meiltä

⁷ raaka-aineita 8,5 miljoonan arvosta laajentamisohj. välttämätön. raaka-aineita ja luottoa tätä laajentamista varten.

⁸ 1946: raaka-aineita milj. dollarin arvosta plus laajentaminen.

⁹ 1947: täysi vauhti: raaka-aineita Ruotsista tai ulkomailta

¹⁰ J.K.P.: Ellemme voi saada raaka-aineita, venäläiset siirtävät koneiston määräaikaa eteenpäin, mikäli eivät ota puunjalostustuotteita.

11.12. Ulkoasiainvaliokunta

Enckell: I) Wasastjernan kirje.

Svento: 2) Filmiasia.

Orlov ja Jelisejev ottivat uudestaan esille tämän asian. Vastustavat niitä filmejä, jotka on valmistettu Hitlerin aikana, sentähden että ne ovat hitleriläisiä.

Svento: Ei suuri asia, ne voi lakkauttaa. Tämä asia on helpompi kuin moni muu, koska Saksa on esiintynyt meitä kohtaan huonosti.

J.K.P.: Kaikki on kiellettävä, koska amerikkalaiset filmit kiellettiin.

Helo, Enckell, Jutila, Pekkala = J.K.P.

Res.

Ulkoasiainvaliokunnan päätös.

Svento: Komitea valmistamaan kauppapoliittisia kysymyksiä länsivaltojen kanssa.

J.K.P.: Söderhjelm ei puheenjohtajaksi.

Res.

Pöydälle. Lähdesniemi. Sundman.

Enckell: 16 art. (ja 15 art.).

Tavaraa, joka on myyty saksalaisille, mutta ei ole täysin maksettu.

»Совершенно неудовлетворитель но».¹

Lykätään huomiseksi kl. 10.

Tietoja Uudenmaan läänistä.

Hynninen: »Taiteen vuoksi».

Itä-Karjalan karjavaatimukset.

Jutila: Seuraavat 6 kk. 100.000 tynn. suolaa Venäjältä.

Yht. 75 milj. kr. Ruotsi viime kesänä lupasi auttaa niin paljon kuin tahdomme, erityisesti viljaa, joka on kiinteää. Lehtinen vakuuttaa näin.

Svento: Eikö voisi kääntyä venäläisten puoleen?

Enckell: 3.11.44 puhuttiin tästä asiasta. Zdanov oli sanonut, että riippuu siitä, miten Suomi suhtautuu sotakorvausmaksuun.

Jutila: Kun Ruotsin kanssa on puhuttu ja se on antanut periaatteellisen lupauksen, niin olisi pian asia otettava esille. Kuljetuskysymys on myös vaikea.

Lehtinen voisi tulla seuraavaan kokoukseen.

Res

Huomiseksi.

¹ »täysin epätyydyttävä.»

 11.12. Sanomalehtien päätoim.

1) Vaikeuksia paljon. – Kärsivällisyyttä.

2) Maanhankinta. – Karjalaiset, porkkalalaiset, rintamamiehet, sotalesket, sotaorvot ym.

Tehdään mitä voidaan. – Valtakunnan terveys.

3) Että päästään vaaleihin. – Vaaleissa uusi eduskunta, pohja elämälle.

4) Sodan jälkeen aina rabulismia.

Esim. Belgia, Hollanti Ranska, Kreikka ym.

5) Ruotsin avustus.

12.12. Ulkoasiainvaliokunta

I) Valve: Rautatiepatterien luovuttaminen venäläisille.

Periaate koskee 670 milj.

Vaunut ym. osittain meidän omaa tavaraamme.

Venäläisiltä saatu näyttelee suurta osaa meidän sotakalustostamme. Tämä omaisuus on 180 milj.

Jutila

J.K.P.

Pekkala: Kansainvälisen oikeuden mukaan sotasaalis kuuluu sille, joka on sen vallannut. Se voidaan sanoa.

Helo: Onko pohjaa vaatia maksua, koska venäläiset eivät ole vanhan kansainvälisen oikeuden pohjalla? Mutta voidaan kyllä siitä mainita. Toivoo, että lasketaan meidän hyväksemme.

Valve: Pidätämme puhevallan.

Res.

1) Luovutus alkaa tänään ilmoitet. että pääministeri tulee kirjoittamaan vastauksen.

2) Lopputulos, että luovutetaan, mutta edellytämme otettavan huomioon selvitettäessä hallitusten välisiä taloudellisia laskuja eri artiklojen mukaan.

3) Valve: Päämajan kanta, että pidätetään oikeus muuhun omaisuuteen.

II) Saksalaisten tänne jättämä tavara. Sen luovuttaminen.

Res.

Luovutamme, mutta reservatio.

III) Anilin-varasto.

Res.

Olemme tienneet, että 15 art. Me katsomme, että ei kuulu 15 artiklaan, ja pyydämme, että tämä ilmoitetaan komission puheenjohtajalle.

IV) Paperierä. – Samanlainen.

V) Karjavaatimus – Itä-Karjalasta.

Suomessa oli 1 290 hevosta Itä-Karjalasta, palautettu 415 ja tällä viikolla palautetaan 485. Lehmiä ei tuotu Suomeen, mutta armeijan hyväksi teurastettiin.

VI) Elintarvikkeiden saanti.

Lehtinen: Lopullista lupausta ei Ruotsi meille antanut leipäviljaankaan nähden.

– Pitäisi hyvissä ajoin saada selvä. Riittää maaliskuun loppuun, ehkä vähän kauemmin. Pian selväksi.

Jutila: Ennen joulua kosketus Ruotsissa. Kolme henkeä: Jutila, Lehtinen sekä ulkoministeriöstä Virkkunen.

Ruotsin hallitus periaatteellisesti ilmoitti olevansa valmis auttamaan Suomea, jos eroaa sodasta.

Enckell: Grönblom ilm. elokuussa, että oli luvattu 250.000 t. viljaa.

11.12. Zdanov oli kutsunut luokseen SNS-seuran johtohenkilöitä ym.

Aluksi hän tiedusteli seuran toiminnasta ja eri jaostojen puheenjohtajat ynnä eräät muut läsnä olevat (mm. prof. Wilska) tekivät selvää seuran työohjelmasta.

Sitten Zdanov piti puheen, jossa hän voimakkaasti korosti kansojen oikeutta itsenäisyyteen ja niiden itsemääräämisoikeutta. Vaikka hän ei nimenomaan maininnut Suomea, niin oli selvää, että hän teki sen juuri tarkoituksessa korostaa Suomen itsenäisyyden oikeutta.

Heti kun tervehdin häntä, hän otti puheeksi minun puheeni 6.12.44 itsenäisyysjuhlassa Messuhallissa. Hän komplimentteerasi minua ja sanoi, että puheeni oli hyvä. Vastasin, että hänen sanansa olivat minulle ei ainoastaan miellyttäviä vaan tärkeämpiä kuin kaikki ne hyväksymisen osoitukset, joita olin puheeni johdosta saanut eri tahoilta.

Ruokapöydässä Zdanov vielä palasi kaksi kertaa puheeseeni kiittäen sitä. Hän sanoi siinä olleen ainoastaan yhden kohdan, jossa hän on toista mieltä: olin sanonut Suomen kansan nyt olevan laakson pohjassa. Hänen mielestään Suomi oli laakson pohjassa ennen kuin välirauha tehtiin ja sota vielä kesti. Nyt Suomen kansa on jo ylöspäin menossa. – Minä vastasin, että olen hänen kanssaan yhtä mieltä siitä, mutta puheeni se kohta oli retoorinen lähtökohta: laakso on ponnahduslauta. – Kun sanoin, että tällaisten puheiden kirjoittaminen on vaikea asia, ne täytyy tehdä huolella, vastasi Zdanov, että hän kyllä sen tietää: kun hänen itse täytyy esiintyä, niin hän ensimmäiset päivät on hermostunut eikä saa unta.

(Refl. On hyvä asia, että puheeni siis venäläisiä miellytti. Minun puheeni oli selvä. Siinä ei ollut mitään kryperi¹, niin­ kuin Ruotsin lehdet ovat todenneet. Puheessani oli kaksi selvää kohtaa: a) Suo­ men itsenäisyys ja b) pohjoismainen yhteistoiminta. Venäläiseltä taholta ei siis ole mitään niitä vastaan huomautettavaa.) Zdanov sanoi myös, että puheeni on Neuvostoliiton lehdissä huomattu.

Zdanov sanoi edelleen, että hän oli tyytyväinen, että Suomen armeijan demobilisatio on täytäntöönpantu sopimuksessa määrätyn ajan kuluessa.

Kysyin, millaisia matkasuunnitelmia Zdanovilla on. Hän vastasi lähtevänsä sitten kun sopimus korvausasiassa on selvä. Minä sanoin meidän neuvottelevan Tukholmassa raaka-aineista ja luotosta. Zdanov: »Miten menee?» – Minä: Asia ei ole vielä ratkaistu, mutta toivomme, että se pian saadaan päätökseen.

Svento sanoi leikillisessä muodossa, että meille on outoa, että he panevat lyhyet määräajat nooteissaan.

Zdanov: Tarkoitus ei ole mikään paha eikä унизительно². Hän ymmärtää meidän mentaliteettimme. Mutta luulee, että ellei painosta, niin kenties asiat eivät menisi niin hyvin ja nopeasti. Esim. demobilisatio on suoritettu määräajassa – leikillisesti: »Kun on otettava paha lääke, on paras ottaa koko lusikka heti yhdellä kertaa ja pian.»

Refl. Hyvä ilta. Käsitin, että Zdanov puhui vilpittömästi. Svento oli samaa mieltä. Hän antoi optimistisen kuvan lähtökohdasta yhteistoiminnallemme. Zdanov puhui tietysti sillä linjalla ja niiden ohjeiden mukaan, joita hän oli saanut Kremlistä.

Palasin kotiin hyvällä mielellä. Viime viikkoina on ollut vain ikäviä asioita.

Anal. Suomella oli 1808–1899 oma status itsevaltaisen Venäjän yhteydessä. Ehkä nyt voimme myös säilyttää oman statuksemme.

¹ nöyristelyä

² alentava

12.12. Haastattelu ruotsalaiselle sanomalehtireportterille joka pyrki luokseni.

1) Huhut, että venäläinen valvontakomissio olisi sekaantunut Suomen sisäisiin asioihin yli sen, mitä välirauhansopimus sisältää, ovat perättömät.

Valvontakomissio noudattaa sopimuksen määräyksiä. Eräistä sopimuksen kohdista on esiintynyt eri mielipiteitä, jotka ovat tulkintakysymyksiä.

2) Demobilisatio on toimeenpantu määräajassa.

3) Elämä Suomessa kulkee tavallista menoaan.

4) Myös kommunistipuolue on Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden kannalla.

12.12. J.K.P. – Enckell – Gartz.

Laajennusohjelma voi valmistua 19.l2.44 mennessä.

Enckell: Tämä luotto ja elintarveluotto pitäisi käsitellä yhdessä.

Res.

Sovimme, että 1945 ohjelma ja sen suorittaminen tehdään selväksi – jotta voidaan tarjota Zdanoville se varmana kohtana.

1946 alkaen ei saada vielä selväksi; raaka-aineet, luotot, laajentamisohjelma. Siinä suhteessa olisi sopimus oleva ehdollinen.

Ruotsalaisille on ilmoitettava myös, että tarvitsemme elintarpeita v. 1945 loppupuolelle ja luottoa – josta periaatteellinen lupaus Ruotsin puolelta ennen kuin ryhdyimme lähtemään sodasta irti. Elintarveasiasta tulee Jutila apulaisineen pian neuvottelemaan Tukholmaan.

Wasastjernan ei pidä palata, ennen kuin 1945 v. luotto on selvä.

12.12. Helon ehdotus tutkimuksen suorittamisesta viime vuosien politiikastamme.

1) Sellainen olisi kyllä hyvä. Kun koettavat esittää, että kaikki mennyt kuten on ollut mahdollista (sosialidemokraatit, maalaisliitto, Kalliokoski). Kun tulos on se kuin on, niin luulisi johtopäätöksen olevan, että politiikassa on ollut jotain vinossa.

Ruutu sopisi.

Mutta on erikoisia huomioon otettavia seikkoja.

2) Parempi, että muu kuin hallitus sen toimituttaisi. (Historiall. yhd. tai yksityisiä).

3) Tärkeämpi muistutus:

Täytyy ulottaa vuoteen 1939 asti, ehkä 1938 asti.

(Koko itsenäisyyden aika = vino politiikka, mutta ei voi niin pitkälle ottaa.)

Silloin on kosketeltava seikkoja, joiden esittäminen nykyisissä oloissa voi olla vaikeaa (Venäjän politiikan arvostelu).

4) Arkistoasiakirjojen julkaiseminen nyt jo???

(Kremlin arkisto!!!)

5) Olisi paras, jos Ruutu sen toimittaisi nojautuen julkaistuihin asiakirjoihin ja tunnettuihin tosiasioihin.

13.12. Kekkonen, vaaliaika.

Lapissa olot paljon pahemmat kuin on edellytetty. Kaikki on epäjärjestyksessä. Vaaliluetteloja ei voida panna esille 27.12.44.

13.12. Helsingin Suojeluskuntatalon luovutus sisäministerille.

Walden sanoi, että suojeluskunnilla ei ole oikeutta lahjoittaa omaisuutta. (Hillilä ja Kekkonen ilm. tämän.) Ilmoitettava Mannerheimille.

13.12. Nihléniltä, Lysekil, kirje – kunniamerkki.

13.12. Hynninen

Grönblom sanoo, että Ruotsin kanssa ei elokuussa 1944 puhuttu elintarpeiden saannista huhtikuusta 1945 alkaen eikä Ruotsi siis myöskään ole mitään luvannut.

13.12. Hakkila soitti:

Eduskunta lomalle ensi viikon puolivälissä.

Viimeistään ensi perjantaina täytyy kaikkien asioiden tulla eduskuntaan.

Kansanhuoltoministeriöön on puukysymys tulematta.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajain kanssa ensi maanantaina 18.12.44 kl. 6 juhlahuoneistossa.

1) Demobilisatio.

2) Ulkopoliittinen katsaus.

11 á 12 henkeä eduskunnasta.

Sukselaisen kanssa. Ulkoasiainvaliokunta+ Hynninen.

Sovittu, että Sukselainen järjestää.

 13.12. Mannerheim soitti.

1) Suojeluskuntataloasia Helsingissä. Mannerheimin kirje.

2) Patterit, jotka luovutetaan venäläisille. Voi ottaa mitä tahansa.

3) Pajarin asia.

4) Hackzellin asia.

5) Ei halua puhua uudenvuodenpäivänä.

6) Kailan hautaus.

13.12. Helon ehdotus tutkimuskomitean toimeenpanemisesta.

Res.

Käännyttävä Ståhlbergin puoleen (venäl. виновники¹ mainitaan Ruutu.)

Mannerheimille ilmoitetaan.

Ståhlbergin 80-vuotisjuhla 28.1.44.

Res.

Hyväksyt. kansalaisjuhla. Kekkosen huoleksi.

¹ syylliset

14.12. Enckell. Täällä on yli 500 venäläistä komissioniin kuuluvaa, ja nyt tulee 150 lisää; tahtovat niitä varten uuden hotellin.

 15.12. Zdanov kutsui luokseen kl. 2.

1) Sotakorvaussopimus – Täytyy allekirjoittaa viimeistään ylihuomenna, lähtee pois ensi maanantaina.

– Jos Suomi ei sitoudu tai ei suorita, niin on hänellä käsky ottaa teollisuuslaitokset (koneet ym. sellainen) действующие предприятия – фабрики – заводы¹.

Minä: Meidän täytyy saada raaka-aineita ja luottoja ulkomailta. Sen olemme sanoneet koko ajan. Ruotsissa neuvotellaan. Gartz tulee huomenna.

Zdanov: Neuvostoliitto ei voi panna sopimusten täytäntöönpanoa riippuvaksi kolmannen valtion suostumuksesta.

Minä: Tuleeko Neuvostoliitto tukemaan meitä vaikutusvallallaan »moraalisesti» pyrkimyksissämme saada luottoa ja apua USA:sta?

Zdanov: Neuvostoliitto tulee tukemaan meitä moraalisesti. Ei ole kysymys juriidisesta takausta.

Minä: Se on meille suuri asia.

Zdanov: Sodan jälkeen ei hän persoonallisesti luule Suomella olevan vaikeuksia saada ulkomailta tarpeellinen luotto. устремление прав-а² siihen että toteuttaa sopimuksen.

Minä: Me tarvitsemme elintarpeita Ruotsista. Eikö Neuvostoliitto voisi niitä antaa?

Zdanov: Jos sopimus allekirjoitetaan,

niin hän vakavasti puolustaa Neuvostoliiton hallituksen luona, että идет на встречу насчет продовольствия.³ »Jos sovitaan niin, me annamme elintarpeita.»

Minä: Huomautin mahdollisista vaikeuksista.

Zdanov: найдем общий язык⁴, jos tulee vaikeuksia.

Minä: Force majeure.

Zdanov: Jos tulee sellainen ja jos on hyvät välit, niin voidaan järjestää.

Kl. 11 huomenna kokous eksperttien kanssa.

II asia: Kokkolan luona viedään yli Ruotsiin laittomasti.

III asia: Armfeltin asia.

IV: Henkilökohtaisesti, ei hallituksen puolesta: Jos Suomi katkaisee diplomaattiset välit Espanjaan, niin tekisi hyvän vaikutuksen. »Se otettaisiin hyvin vastaan Neuvostoliitossa.» Tämä on hänen henkilökohtainen mielipiteensä.

V asia: Antoi paperin, että kenraalit Pajari ja Palojärvi heidän puolestaan voidaan vapauttaa. Heillä ei ole mitään vaatimuksia niihin nähden.

¹ toimivat yritykset – tehtaat – teollisuuslaitokset

² hallituksen pyrkimys

³ tulee elintarvikkeiden osalta vastaan.

⁴ löydämme yhteisen kielen

15.12. Minun luonani: Enckell, Gräsbeck, Wrede, Rahola, Wahlfors, Ramsay ja Nykopp.

Gräsbeck: teki selvää asiantuntijain töistä. Eräitä kohtia on auki.

Borisovin ehdotus 1946: Koneisto on liian suuri, alennettava. Olisi saatava 9 á 10 miljoonaan. 1947 asti jaetaan.

Myös laivat 1946 pitäisi saada alas 10,9 miljoonasta 7 á 8 miljoonaan.

1938 v. hinnat: Sulfiitin hinnat alhaiset.

Ramsay: Millä ehdolla laiva luovutetaan (as she lies¹) – kansainvälinen tapa.

Enckell:

 a) Mistä on vielä puhuttava Zdanovin kanssa?

 b) Muutosehdotukset sopimukseen.

 c) Luonnos pöytäkirjaksi.

¹ sellaisenaan

16.12. Klo. 11 kokous Zdanovin luona: sotakorvausasiassa asiantuntijain kanssa.

J.K.P. – Enckell – Gräsbeck – Walfors.

Zdanov, Borisov, Savonenkov ym.

Struktuurista avoinna olevat kysymykset selvitettiin.

Kokous huomenna kl. 11 a.p.

16.12. Ulkoasiainvaliokunta Sotakorvaus.

Huomenna kl. 11. Zdanov. 

Valtioneuvosto kl. 3. Presidentin istunto kl. 4.

16.12. Valtioneuvoston istunto. Aura kränäsi vastaan. Emme voi allekirjoittaa, kun ei ole varmuutta, että voimme täyttää.

Wuori: Poliittinen asia.

Svento: Tämä on suurin ja tärkein asia. Nyt on kriisi – tulee päästä ohi kriisin. Asia on hoidettu suomalaisten etujen kannalta.

Meidän edessämme on poliittinen probleemi, se on primaatti¹.

Leino: Meidän täytyy allekirjoittaa ensin, jotta saamme luottoa.

Aura: Allekirjoitamme määrätyillä edellytyksillä.

¹ etuoikeutettu asia

16.12. Enckell, Gartz, Kivinen. 

2 art. lisäys

3 art. muiden tuotteiden 

4 art. uusi ehdotus

5 art. lisäys

6 art. lisäykset ja muutokset (heidän kontrahtinsa)

9 art. muutos

11 art. lisäys

12 art. ent. 11 art.

Если мы не достанем сырья а нам удастся получить кредит, то само собою разумеется, что мы можем заказать за границей напр. в Швеции корабли и пр. чтобы передать их С.Союзу.¹ оборудование.²

1945 koneistoa 6,3 milj. doll.

laivoja 3,2 » »

9,5 milj. doll. 

voidaan suorittaa ilman 

ulkom. raaka-aineita 3,5 » »

jää 6,0 milj. doll. = 24 milj. kr.

1946 koneistoa 16,0 

laivoja   9,9

25,9 milj. doll.

./. 10,9

Jää 15,0 milj. dol.. = 60 milj. kr.

¹ Jos me emme saa raaka-aineita, mutta meillä on tilaisuus saada luottoa, niin on itsestään selvää, että me voimme tilata ulkomailta esim. Ruotsista laivoja ym. annettavaksi Neuvostoliitolle.

² Koneisto

 17.12. Zdanovin luona.

Protokolloissa koneista, jotka vaativat enemmän kuin yhden vuoden, kahden kuukauden aikana tämän allekirjoittamisen jälkeen annetaan laskelmat ja piirustukset.

 – Оборуд. крупн.¹ yli 1 vuoden

– Kaikki kysymykset ratkaistava Заказн. суда 1945² Ei myöhemmin kuin 15.2.45. Työpiirustukset 1.6.45. Ja myös koneet, joita ei ole ennen Suomessa tehty.

3aK1l3B. cy.ua ³ – Suomen satamissa.5 % – междунар. практика⁴ – Oli enemmän kuin 5 % Suomessa progressiiv.

Force majeure – Ei ole kansainvälisissä sopimuksissa.

Clausula rebus sic stantibus.⁵

Zdanov: Reparat. sopimuksella on особую erikoisuus. Eroaa tavallisista kauppasopimuksista. Tarvitsee erityistakeita, Залоги⁶ joita ei tavallinen kauppasopimus. Ei ole tehty erikoisia vaatimuksia, vaikka se on tavallista. Достанно ли гаранти – вопрос о залоги⁷

Zdanov: Vaikka вопрос о залогах⁸ keskusteltiin Neuvostoliiton hallituksen kanssa, mutta luotettiin Suomen hyvään tahtoon.

Prosentit eivät mene pitemmälle kuin esiintyy. Ei ole korotettu 1 % kuukaudessa, ei vastaa tätä vaikutusta. (6 art.)

Ranskassa: 1/2 % viikossa

 2 % 4 viikossa.

Yli 1 kuuk. 10 %.

1 % ei vastaa. –

2 ehd. premium tekee huonoa tavaraa.

3 mom. force majeure.

Koko sopimus tulee horjuvaksi alusta alkaen. Tekee koko sopimuksen нетвердым⁹. Kaikki horjuu.

Ei voi hyväksyä.

– Suomi tahtoo aina panna kysymykseen sopimuksen. Tulisi yksipuolinen irtisanominen.

Zdanov: 3 viikkoa ei lasketa sakkoa. Tulee persoonallisesti seuraamaan sopimuksen täytäntöönpanoa.

¹ Suuret koneet

² kesäkuun 1 päivään 1945 mennessä.

³ tilatut alukset

⁴ Kansainvälinen käytäntö

⁵ Ehtona olosuhteiden muuttumattomuus.

⁶ Takuu

⁷ Hankinta ja takuu? Harkittava takuukysymystä.

⁸ takuukysymyksistä

⁹ epävarmaksi

17.12. Allekirjoitettiin Smolnassa sopimus sotakorvauksesta. Illallinen Smolnassa. Minä ja Zdanov pidimme puheita.

Kl. 11–2 kokous Zdanovin luona. Käytiin läpi sopimusehdotus. Sen jälkeen minä 

puhuin kahden kesken Zdanovin kanssa.

1) Sanoin tarvitsevamme ulkomaista luottoa ja raaka-aineita. Toivomme, että Neuvostoliitto auktoriteetillaan meitä tukee USA:ssa ym.

Zdanov lupasi esittää asian Stalinille. Itse puolestaan oli jo ennen vakuuttanut, että Neuvostoliitto tulee tämän tekemään.

2) Minä: Jos emme saa raaka-aineita vaan luottoa Ruotsista, niin само собою разумеется¹, että voimme tilata koneita ym. Ruotsista ja luovuttaa ne Neuvostoliitolle.

Zdanov hyväksyi sen, mutta lupasi puhua tästäkin asiasta Stalinin kanssa. Omasta puolestaan sanoi ja pyysi, että me siinä tapauksessa pitäisimme Neuvostoliiton au courant².

Minä: Tietysti, ja tietysti Ruotsin teollisuus tekee tavarat heidän piirustustensa mukaan.

Zdanov sanoi myös, että Stalin on hyvin tyytyväinen, että neuvottelut ovat johtaneet tulokseen. Zdanov sanoi kyllä ilmoittaneensa, että »спорили»³ mutta olemme tulleet päätökseen.

Kokouksessa Zdanovin luona keskusteltaessa viipymissakoista (5 %). Zdanov sanoi, että heidän hallituksessaan oli paljon harkittu, eikö Neuvostoliiton olisi otettava залоги⁴ maksun suorittamisen varmistamiseksi. Mutta siitä oli luovuttu ja tyydytty sakkoihin, kuten tavallista, ja Ranskassa on paljon suuremmat sakot tavallisissa sopimuksissa.

Puhuin myös elintarpeista. Zdanov lupasi puhua siitä Moskovassa ja palattuaan 7–10 päivän perästä palata asiaan; Oli hyvin myönteisellä päällä.

Ruokapöydässä illalla puhuin (Mannerheimin ehdotuksesta) vangituista »sotarikollisista». Mikä niihin nähden on aikomus?

Zdanov vastasi, että ei ole vielä mitään päätetty, mutta tutkivat asiaa. Oli päästetty Palojärvi ja Pajari vapaiksi, vaikka ne ovat виновники⁵, mutta heidän mielestään ei niin paljon, että olisi tuomittava.

Minä: Eikö voisi antaa meidän viranomaistemme heitä tutkia ja tuomita?

Zdanov: Hän tulee myös »sotarikollisten» asiasta keskustelemaan Moskovassa ja lupasi puhua sitten minun kanssani siitä.

¹ on itsestään selvä

² ajan tasalla

³ »väittelimme»

⁴ takuita

⁵ syyllisiä

18.12. Eduskuntaryhmien edustajien kanssa.

Palojärvi ja Pajari. Sotakorvaus.

1) Meidän kantamme venäläisten kanta.

3/11 1938 v. hinta 250–50 milj. doll. Zdanov ilmoitti

2) 25/11-44 Zdanovin kanssa ultimaattumi 

    27/11-44 samoin

3) 28/11-44 – Valtioneuv. hyväksyi.

4)  Asiantuntijat kovassa työssä. 

5) 17/ 12-44 allekirj.

6) Sopimuksen sisältö 

pöytäkirja 

Spesifikatiot.

7) Koneisto + laivat 160 milj.

8)  Voidaan tilata ulkomailta.

9) Voimme täyttää, mutta on pidettävä tarkka huoli

Hakkila, Tarkkanen, Niukkanen, Reinikainen, Horelli, Jern, Heiniö, Enckell, Svento, Jutila, Hynninen, Ampuja, Sukselainen, Gartz.

Yleensä antoivat tunnustusta siitä, että oli päästy sopimukseen. Olivat tyytyväisiä, että sopimus on syntynyt. Nyt tehdään mitä on suoritettava. – Minä tein selvää siitä, että suhteet ovat parantuneet.

Luettava:

Zdanovin kirje Mannerheimille – joka koskee mm. merivoimien siirtymistä rauhanajan kokoonpanoon.

19.12. Valtalain uusiminen vuodeksi eteenpäin oli eduskunnassa aiheuttanut vaikeuksia.

Tanner ja Reinikainen kävivät luonani. Lakkopykälä tuotti vaikeuksia. Sosialistit eivät sitä hyväksyneet ja heillä on 1/3 ja olisivat voineet kaataa lain. Tanner ja Reinikainen ymmärsivät asian vaikeuden.

Sovimme, että minä eduskunnassa esitän lain olevan välttämättömän. Mutta yksityisesti ilmoitin, että hallitus ottaa esille kysymyksen, voisiko lakkoja koskevaa määräystä saada kauniimmaksi ja modifioiduksi, ja lisäksi lausuin omasta puolestani, että minä pidän koko lakkomääräyksen teoreettisena, koska pakolla ei voi suuren työriidan syntyessä saada työmiehiä työhön, ja sentähden minä omasta puolestani en tule sitä kannattamaan.

Eduskunnan istunnossa kl. 6 annoin seuraavan lausunnon, josta hallituksessa oli keskusteltu:

»Ennenkuin eduskunta ryhtyy ratkaisemaan puheena olevaa asiaa, pyydän ilmoittaa hallituksen pitävän esityksen hyväksymistä, monien valtakunnan ja kansan menestystä koskevien asioiden hoitamisen vuoksi, vielä nykyoloissa välttämättömänä. Jos laki nyt jäisi uudistamatta, johtaisi se sekasortoon, niinkuin jokainen helposti ymmärtää. Kun aika on näin pitkälle kulunut, ei uuden esityksen valmistaminen ja sen loppuun käsitteleminen vielä tämän vuoden kuluessa ole mahdollinen. Sen vuoksi hallituksen mielestä laki olisi hyväksyttävä siinä muodossa, mikä sillä nyt  on.

Mitä tulee erimielisyyttä herättäneeseen kysymykseen työriidoista, pyydän omana mieskohtaisena mielipiteenäni lisätä, että mahdolliset työtaistelut olisi niin hoidettava, ettei pakollisia toimenpiteitä olisi tarvis käyttää.»

Laki hyväksyttiin 135 < 26.

20.12. Valtioneuvosto. Ehdotukset.

Kekkonen: Ensi maalisk. 3.–4.3.45 Eduskunta kokoontuu 20.3.45 (Kekkonen) Kaiken varovaisuuden vuoksi 10.–11.3.45

Eduskunta kokoontuu 27.3.45.

Seuraava 17.–18.3.45.

Tuomioja: Mahdollisimman myöhään maaliskuussa:

a) teknilliset syyt, b) maalaki pitää saada valmiiksi, c) Leinon syyt. –23.–

24.3.45. Takki: 3.–4.3.45 liian aikainen, seuraava ei hyvä.

17.–18.3.45 olisi paras.

Kekkonen: Voisi olla 23.–24.3.45.

Helo: Vaalit olisi lykättävä, että voidaan vaaleihin riittävästi valmistua. Mutta kun täytyy mennä kompromissiin, niin

= Tuomioja.

Hiltunen: 23.–24.3.45.

Leino: Loppukuu paras – 28.–29.3.45.

Jutila: Maaliskuun keskivälissä 17.–18.3.45, maalain täytäntöönpanon vuoksi. Luukka= Jutila, maalain vuoksi – että maalaki saadaan loppuun.

Gartz: Ei siirrettävä enempää kuin mikä on aivan välttämätöntä = Kekkonen 10.–11.3 tai 17.–18.3.45. – Tulemme katumaan, jos hätiköidään maalaissa.

Pekkala: Mahdollisimman myöhäisen vaalipäivän puolesta. – Pääasia, että uudet ainekset saisivat aikaa valmistaa vaalitoimintaa, jotta saadaan eduskunta, joka vastaa kansan mielipidettä.

Svento: kompromissiin: 23.–24.3.45.

Wuori = Svento.

Hillilä = Pekkala, maaliskuun loppuun.

Leino: Kompromissi, maaliskuun loppuun.

3 äänesti 28.–29.3.45 }Enemmistö

7  » 23.–24.3.45

3 äänesti 17.–18.3.45

5  » 10.–11.3.45.

10 kannatti 23.–24.3.45. Päätös.

8  »  lyhyempää aikaa.

Presidentille tiedoksi: J.K.P. ottaa mukaansa sopivat ministerit (Hiltunen, Kekkonen, Pekkala, Jutila). Minä puhun Mannerheimille näiden kanssa.

Äänestys:

Kekkonen 10.–11.3.45 

Valve samoin

Leino 28.–29.3.45

Törngren 10.–11.3.45

Tuomioja 23.–24.3.45 

Svento samoin

Gartz 17.–18.3.45

Wuori 23.–24.3.45

Hiltunen samoin 

Luukka samoin

Hillitä samoin

Aura samoin

Takki 17.–18.3.45

Jutila samoin

Helo 28.–29.3.45

Pekkala samoin 

Enckell 10.–11.3.45

J.K.P. samoin

Äänestys 20.12.44 siis:

1. 28.–29.3.45

Leino

Helo

Pekkala – yhteensä 3.

II. 23.–24.3.45

Tuomioja 

Svento 

Wuori 

Hiltunen 

Luukka 

Hillitä

Aura –yhteensä 7.

III. 17.–18.3.45

Gartz

Takki

Jutila –yhteensä 3

IV. 10.–11.3.45

Valve 

Törngren 

Kekkonen 

Enckell

Paasikivi – yhteensä 5.

Päätös: 23. –24.3.45, jonka puolella on 10 ääntä.

21.12. Leo Ehrnroot

Kielirauhakomitean puheenjohtajan Haatajan palkkiosta. Kirjoittanut mietinnön (yksimielinen mietintö, se on Raatajan asia). Haataja ehdottaa 120.000 mk.

– Suuri ja erikoinen työ.

Komitea tekee virallisen ehdotuksen. Haataja ollut sihteeri.

21.12. Hillilä. Demokr. liitto pyytänyt saada myydä merkkejä vaalitoimintaa varten.

Hillilä: Olisi hylättävä.

Helo: Kaikille olisi myönnettävä, myös tälle olisi myönnettävä oikeus. Sosialidemokraatit ovat myöneet merkkejä.

Pekkala: Mitä vahinkoa olisi, jos myönnetään tällainen oikeus? Jos yhdelle annetaan, niin on myös toiselle annettava. Sosialidemokraattien vappumerkkejä myydään. Ei ole vahinko. – Myöntää.

Leino: Myöntää. Voisi kyllä maskeerata, mutta Demokraattinen liitto ei ole tahtonut maskeerata. Tahtoo esiintyä rehellisessä mielessä tässä.

Wuori: Vappumerkkiä on myyty avoimesti puolueen hyväksi. Sentähden ei enää hyväntekeväisyystarkoituksiin. Ei vastusta.

Hillilä: 1920 as. »yleishyödyllisiin tarkoituksiin tai muuten yleistarkoituksiin». Asetus ei kiellä, mutta on tulkinta-asia.

Kekkonen: Arpajaisia on järjestetty puolueiden hyväksi. Sanantapa on samanlainen.

J.K.P.: On kaksi ennakkotapausta: a) arpajaiset, b) sosialidemokraattien vappumerkki.

Wuori = J.K.P.

Jutila: Puoluemerkkejä myydään yleisesti ja jokainen voi ostaa, jos tahtoo. Mutta on johdonmukaisesti noudatettava. 

Gartz: Ei voi kieltää keräystä poliittisiin puolueisiin. Merkkien myynti olisi varattava hyväntekeviin tarkoituksiin. Ero poliittisiin ja ei-poliittisiin.

Aura: Koko järjestelmä perustuu puoluetoimintaan – ei ole syytä estää varojen hankkimista.

Res.

Ei voi kieltää.

22.12. Neuvottelu Presidentin kanssa vaalipäivästä.

J.K.P. – Pekkala – Jutila – Kekkonen – Hiltunen.

J.K.P. esitti.

Pekkala: Maanhankintakysymys ratkaistava.

Hiltunen: Samoin. Uusi eduskunta on täysin laskematon. Ei tiedä, mitä päätöksiä uusi eduskunta tekee. Vanhan eduskunnan olisi maanhankintakysymys ratkaistava. Nykyisellä eduskunnalla on kokemusta maa-asioissa. Olisi parempi, että nykyinen eduskunta käsittelisi nämä asiat.

Jutila: Maanhankintalaki ja korvauslaki olisi ratkaistava. Että pois vaalikiireet, vaalit voisivat olla 17.–18.3.45, silloin eduskunta ehtisi käsitellä maakysymykset.

Kekkonen: Teknillisesti voisi pitää vaalit 10.–11.3.45, mutta asiallisesti vanhan eduskunnan pitäisi käsitellä maa-asiat.

22.12. Savonenkov ja hänen apulaisensa luonani ilmoittamassa saaneensa sähkeen Zdanovilta elintarpeista.

22.12. Wasastjerna, Enckell, Gartz.

Wasastjerna: Mennyt jotenkin hyvin. Poliittisista syistä – 1945 mutta 1946 muualta.

Elintaso: Loppiaisen jälkeen Helenius ja Virkkunen jatkamaan entisiä neuvotte­ luja, koska Ruotsi oli antanut puolen lupauksen.

Statsrådsb.¹ yksimielisesti kykynsä mukaan Ruotsi tulee auttamaan. Se oli Ruotsin hallituksen yksimielinen mielipide.

Res.

Gartz, Wasastjerna Sotevan kanssa tekevät luettelot, mitä tarvitaan.

Günther: Olisi pian Amerikan USA:n kanssa ryhdyttävä kosketukseen, että ei myöhästytä.

Wasastjerna lähtee loppiaisen jälkeen myös jatkamaan neuvotteluja USA:n kanssa.

¹ Statsrådsberedningen [valtioneuvosto, valmistelevana elimenä]

23.12. Ulkoasiainvaliokunta. 

Zdanovin sähke minulle elintarpeista. 

Jutila: Rikkikiisua on riittävästi – hinta 40 kr. tonnilta.

Kobolttia 60 tonnia vuodessa meillä tuotanto. Sitä on.

Kuparirikastetta voisi saada, mutta ei puhdasta kuparia.

Helo: Voisi koettaa saada kauppa auki Venäjälle.

Jutila:

Vilja 4 mk/kg x 30.000 = 120 milj.

1000 ton. sokeria à. 15:- = 15 »

          135 milj.

Pekkala: Delegation lähettäminen olisi hyvä.

Res.

Periaatteessa myönteisesti suhtaudutaan. Tutkitaan.

Palataan.

27.12. Joulupyhät olen käyttänyt lukeakseni asutuslainsäädäntömietintöjä.

Hirmuinen asia.

Asian hätiköivä ja valmistamaton käsittely on pantu alulle jo 1940. Kivimäki teki ehdotuksen 2 viikossa. Komitea (Kivimäki puheenjohtajana) työskenteli myös 2 viikkoa. Hallitus 11 päivää. Eduskunta 1 kuuk. 21 päivää.

Hutiloimista: Ei mitään suunnitteluja. Tällaisesta ei tule mitään hyvää.

Ajatuksiani:

1) Asian käsittelyä ei voida lykätä, vaan esitys tammikuun alkupuolella eduskunnalle.

Vaalit esim. 17.–18.3.45 tai 23.–24.3.45. Siten hallitus ja eduskunta saisivat viikon pari enemmän aikaa.

2) Peltoa olisi käytettävä esim. puolet komitean ehdottamasta. 100.000 à 125.000 ha.

Viljelyskelpoista maata annettava suurin osa.

3) Ehdotuksessa pirstoittaminen liian pitkälle.

Pienin ala olisi oleva esim. 30 ha peltoa. Siitä suuremmista peltoa esim. määräprosentti.

4) Ruotsinkielisten asia järjestettävä liberaalisesti.

5) Rintamamiehet toiseen sijaan, vasta sen jälkeen kun siirtoväen asia on pääasiassa selvä.

27.12. Luukka

Miten laajalle?

a) karjalaiset.

b) jonkun verran rintamamiehet. Sotalesket ym. toiselle sijalle.

Rintamamiehet raivausten yhteydessä.

Uudisviljelykseen soveliaita maita on Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Mikkelin lääneissä sekä Kuopion ja Vaasan läänien eteläosissa.

Saha- ym. puutavarayhtiöiden viljellyt tilat olisi saatava.

Toimikunta valmistamaan toimeenpanoasetusta.

Puheenjohtaja Vennamo.

Jäsenet: maanviljelysneuvos Heikkilä (kokoomus), maanviljelijä Eskola (sosial.), agronomi Huuhtanen (maalaisliitto?), maanmitt. Ahla.

Sanoin, että olisi myös valtion metsämaiden edustaja, ja pyysin puhumaan Pekkalan kanssa.

Luukan mielestä olisi esitys annettava tammikuun puolivälissä eduskunnalle.

Luukka katsoo, että pientilojen lisäämisellä vahvistettaisiin yhteiskuntaa.

 27.12. Mannerheim luonani valtioneuvostossa.

1) Eronsa saaneiden upseerien asia. (Siitä luonani tänään lähetystö, antoi p.m:n.)

2) Maakysymys ja vaalipäivä.

Mannerheim: oli sitä mieltä, että jos saataisiin järkevä laki, olisi paras se heti ja pian antaa. Mutta pelkäsi, että tulee hätiköityä työtä, ei ehditä. Ajatteli myös, että eduskunta ei hyväksy, kun tarvitaan 5/6 enemmistö, ja jää kuitenkin yli vaalien. Jos asia jäisi uuden eduskunnan käsiteltäväksi, niin kenties saisi kompromissin, koska uusi eduskunta pelkää hajoitusta, joka on edessä, ellei saada 5/6 enemmistöä. Voisi siis olla mahdollisuus saada uudessa eduskunnassa ehkä parempi laki kuin nykyisessä, joka tahtoo sen joka tapauksessa saada ratkaistuksi, niinkuin Hiltunen mm. sanoi neuvottelussa joku päivä sitten. – Jos näin on asia, niin olisi paras viivyttää asiaa, niin että ei tulisi nykyiseen eduskuntaan.

 27.12. Iltakoulu

1) Ståhlberg suostunut antamaan lausunnon.

Mainitsin Ruudun, mutta Ståhlberg tahtoo käyttää niitä apulaisia, joiden kanssa on työskennellyt.

2) Maakysymyksen käsittely.

Milloin esitys olisi annettava? Ehtiikö eduskunta käsittelemään?

3) Upseerien asia (Lyytinen ym.).

27.12. Svenska Finlands folktingsfullmäktige¹-lähetystö: mag. Kurt Antell, prof. Emil af Hällström ja sosialidem. G. Henriksson.

Antoi p.m:n maakysymyksessä. Keskustelu: Lausuin, että minun mielestäni tämä asia olisi järjestettävä sovinnossa, niin että ruotsinkielinen väestö voi olla tyytyväinen.

Lähetystö huomautti, että ruotsinkieliset eivät tahdo päästä vapaiksi kantamasta samaa rasitusta kuin muu Suomi.

¹ Suomenruotsalaisten kansankäräjien valtuutettujen

27.12.   Iltakoulu

1) Maakysymys. ·

Muut paitsi Gartz ja Törngren ovat sitä mieltä, että tämän eduskunnan olisi käsiteltävä tämä kysymys.’

2) Tiedoituslaitoksen päällikkö.

Pekkala: Ivalo ja apul. Sulo Winter, apulaispäällikön paikka siirretään.

3) Hinta-asia.

Valiokunta (pääministeri, molemmat finanssiministerit, molemmat kansanhuoltoministerit, sosialiministerit) seuraamaan hintojen kehitystä.

Suvir. neuvottelee hintalautakunnan kanssa.

4) Elintarvetilanne.

Jutila: Ruotsi ei lupauksia maaliskuun yli.

29.12. Mannerheim

Ei pidä mitään häntä koskevaa julkaista lehdissä, ilman että hänen kanssaan sovitaan sitä ennen.

29.12. Presidentti Mannerheim päätti, että vaalit pidetään 17.–18.3.45.

28.12. Natur och Kultur, Stockholm.

I anledning av Edert ärade telegram ber jag meddela att flere förlagsfirmor visserligen vänt sig till mig, men att jag ännu ej gjort kontrakt med någon om mina memoarer. För närvarande och så länge jag är i regeringen, ligger arbetet helt o. hållet nere.

Högaktningsfullt

J.K.P.¹

¹ 28.12.44 Natur och Kultur, Tukholma. Arvoisan sähkeenne johdosta pyydän ilmoittaa, että useat kustannusliikkeet tosin ovat kääntyneet puoleeni, mutta että en vielä ole tehnyt sopimusta muistelmistani kenenkään kanssa. Tällä hetkellä ja niin kauan kuin olen hallituksessa työ on täysin keskeytyksissä.

Kunnioittaen

J.K.P.

29.12. Keskustelussa Zdanovin kanssa 17.12.44 korostin kovasti, että olemme riippuvaiset ulkomaisesta luotosta – raaka-aine ja luotto – voidaksemme täyttää koneiston ja laivojen leveranssit. Sanoin, että olimme Enckellin kanssa aikoneet antaa hänelle kirjeen sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa, jossa pyytäisimme Neuvostoliittoa tukemaan meitä luoton hankkimisessa USA:sta sekä että jos emme onnistuisi saamaan raaka-aineita ja luottoa ulkomailta, toivoimme, että Neuvostoliiton hallitus myötämielisesti käsittelisi meidän sellaisessa tapauksessa tekemämme ehdot. Annoin Zdanovin lukea suunnitelman kirjeeseemme (kts. sitä).

Zdanov pyysi, että emme antaisi tätä kirjettä, koska se sisältäisi »оговорка»¹ ja tekisi huonon vaikutuksen. Hän merkitsi muistiin, mitä olin sanonut luoton hakemisesta USA:sta, ja lupasi puhua siitä Kremlissä. Itse katsoi Neuvostohallituksen tulevan meitä USA:ssa tukemaan.

Sanoin myös, että jos emme saa raaka­ aineita ulkomailta, niin olemme pakotetut tilaamaan tavarat ulkomailta ja maksamaan ne joko luotolla tai muilla tavaroilla ja sitten luovuttamaan ulkomailta tilaamamme tavarat heille. само собою разумеется² tällaista menettelyä vastaan ei voi olla mitään muistuttamista.

Zdanov itse ei tehnyt tätä vastaan mitään vastaväitteitä, mutta merkitsi sen muistiin ja sanoi puhuvansa siitä Moskovassa.

¹ »verukkeen»

² On itsestään selvä, että

30.12. Neuvostoliiton elintarveasia. Ehdotus: kts. p.m.

Res.

Ehdotus hyväksyttiin.

Res.

Sähke Zdanoville. (Lehtinen ja Nykopp.)

Jutila: Tarvittaisiin suolaa, öljyväkirehua, apatiittia.

30.12. Gripenberg kirjeessä 28.12.44: Ranskan lähettiläs Tukholmassa kreivi de Vaux St. Cyr oli ilmoittanut, että Ranskan hallitus oli pyytänyt agrementtia herra Daniel Levi’lle poliittiseksi agentiksi (agent politique sans status diplomatique) Helsinkiin. Myönsimme. Gripenberg sanoi de Vauxille, että Suomen hallitukselle olisi ollut mieluisampaa, jos Leville olisi annettu diplomaatin arvo. Gripenberg kysyi, eikö Ranskan hallitus muuttaisi kantaansa ja että Levi nimitettäisiin täysivaltaiseksi ministeriksi.

de Vaux vastasi, että ei varmuudella tiedä, miten Ranskan hallitus ei ole ollut valmis nimittämään Helsinkiin ministeriä tai charge d’aff.¹ de Vaux otaksui tämän johtuneen Moskovan hallituksen vastustuksesta. Joku aika sitten Ranskan hallitus oli tahtonut nimittää Bukarestiin ministerin, mutta Dekanosov oli antanut Ranskan hallituksen ymmärtää Moskovan hallituksen vastustavan tätä suunnitelmaa. de Vaux ajatteli, että kenties myös vaikutti se, että diplomaatit Helsingissä eivät käytä salasähkettä eikä kuriiripostia.

Asutusasia.

1) Valtion asutustoiminnasta tulokset heikot jo ennen sotaa.

2) Talvisodan jälkeen oli ryhdyttävä asuttamaan siirtoväkeä – karjalaiset – nopeasti.

Sitä tarkoitti pika-asutuslaki.

Se oli heikosti suunniteltu ja valmisteltu, sen toimeenpano vähemmän tarkoituksenmukainen.

Kts. lausuntoja Jutilan komitean mietinnössä.

Kirjeeni Rydille 26.1.41 (Pravdan kirjoitusten johdosta).

»Olen huolissani karjalaisten asian johdosta. – Kun olen koko ajan ollut täällä, en oikein tunne karjalaisten asiaa. Mutta minusta näyttää, että siinä on tehty virheitä. Kun karjalaisia on 450.000, on se meidän pienelle kansallemme ylen suuri luku, että parhaalla tahdollakaan ei sellaisen joukon asioita voida käden käänteessä järjestää. Luin äsken, että Saksa ottaa kotiin eri osista Eurooppaa n. 500.000 henkeä, ja sitä suuri Saksa pitää erinomaisena suorituksena. Meillä on melkein yhtä paljon. Kerrotaan, että Saksassa on kymmeniätuhansia, jotka odottavat vuoroaan, kunnes pääsevät paikoilleen.

Minun nähdäkseni olisi meidänkin ollut jaettava karjalaisten asian järjestäminen – ainakin maahan kiinnitettävien osa – pitemmälle ajalle, 3 à 4 vuodelle. Sanottava kyllä, että heistä pidetään huoli, mutta mikä on mahdotonta, se on mahdotonta. Tässä on käytännöllinen kysymys, mikä menettely paraiten maata ja valtakuntaa hyödyttää, ja siitä olisi pitänyt karjalaisten johtomiesten kanssa rauhassa neuvotella. Väliaikana olisi tietysti paraan mukaan ollut pidettävä karjalaisista huolta, siksi kunnes pääsevät paikoilleen. Itse asiassa luulen kysymyksen järjestämisen lopuksi vievän niin pitkän ajan, ellei pitempääkin.

Toiseksi olisi pitänyt välttää kielikysymyksen esilletulemisesta tässä yhteydessä. Olen tänään lukenut folktingetille annetun esityksen perustelut ja minun täytyy sanoa, että niissä on paljon järkeä.

Mutta mikä on tehty, se on tehty. Nyt on välttämätöntä, että yksimielisyys jälleen palautetaan.

Eikö olisi syytä, että Sinä puhuisit myös karjalaisten johtomiesten kanssa, sellaisten kuin Brummer, Moilanen ym. Pääasiasta ollaan kaikki yhtä mieltä. Karjalaiset on autettava maahan ja uuteen elämään. Nyt ei ole kysymys muusta kuin miten se voidaan parhaalla tavalla toteuttaa.

Karjalaiset ovat saaneet hirmuisesti kärsiä. Sen me kaikki ymmärrämme. Mutta eihän 40.000 uutta maatilaa voida yhtenä kesänä tehdä. Vaikka pellotkin jaetaan, niin on rakennettava rakennukset, hankittava eläimet, irtaimisto yms.

10.000 uutta tilaa vuodessa olisi ollut riittävä.

Minun nähdäkseni oli erehdys, että asian johtoon pantiin maanmittari. Maan­ mittarien ammatti (samoinkuin juristien) kuuluu »sterileihin» toimiin.»

3) Toisen sodan aikana oli yleinen luu lo, että Karjala saadaan takaisin. Yhdistettiin muuhun Suomeen. Karjalaisia muutti takaisin. Ei luultu enää karjalaisten asuttamista tarvittavan. Pika-asutus lopetettiin. Silloin nousi kysymys rintamamiesten, sotainvalidien, sotaleskien ym. asuttamisesta. Lisämaasta. Sitä alettiin kovalla touhulla valmistella. Jutilan komitea. Se oli siis toinen ja eri asia, joka aiottiin panna toimeen yksinään.

4) Mutta Karjala menetettiin uudestaan. Karjalaisten sijoittaminen tuli uudestaan, kuten ensimmäisen Moskovan rauhan jälkeen.

5) Selvä, että karjalaisten kysymys astuu ensi sijalleen, kuten 1940.

Rintamamiesten ym. vasta toiselle sijalle karjalaisten jälkeen.

6) Nyt on lisäksi sotakorvaus samaan aikaan.

7) Asiallisesti tuskin on mahdollista kaikkia näitä kolmea asiaa samaan aikaan suorittaa. Emme voi enempää kuin sotakorvauksen ja karjalaisten kysymyksen. Epäilen, miten edes siirtoväen asia voidaan järjestää yhtäaikaa sotakorvauksen kanssa. Rintamamieskysymyksen täytyy jäädä tuonnemmaksi.

8) Miten on rintamamiehet hoidettava? Lupaukset pidetään ja jotain voi ehkä tehdä. Mutta mikä on mahdotonta, se on mahdotonta. (kts. ehd. 1 §).

9) Suomi suurin pienviljelijäin maa (s. 4.)

Rajoitus (s. 5.) 

3 ryhmää.

Minä: ainoastaan maataloussiirtoväki tällä kertaa otettava huomioon.

Sotainvaliidit ja rintamasotilaat myöhemmin, sitten kun siirtoväen asia on pää­ asiallisesti selvä.

11) Kaksi vaihetta (siv. 6.) Sotainvaliidit toiselle sijalle.

12) Uudisraivaukset (siv. 8)

Lisättävä 400.000 ha, jotta menetetty korvataan.

13) Vanhaa peltoa 125.000 ha Raivataan 5 v. – 175.000 ha.

14) Siv. 10. Suurempien tilojen antaminen ainoastaan uudisraivaukselle.

15) s. 11–12. Peltoalan lisääminen ainoa mahdollisuus sijoittaa lisää väkeä maatalouteen.

16) siv. 13–14, 16, 18. Yksit. metsät huonot.

18 metsän yläraja.

Ruotsinkielisten asia.

Sopivaan paikkaan lakiin määräys: esim. seuraavaan tapaan: (I5 a) Ruotsin­kieliselle siirtoväelle, sotainvalideille ja rintamamiehille annettakoon maata ruotsinkielisen väestön asumilla yksikielisillä tai kaksikielisillä aluilla.

Suomenkielisen siirtoväen sijoittaminen kaksikielisiin kuntiin on siten suoritettava, että haitat ruotsinkieliselle väestölle tulevat niin vähäisiksi kuin mahdollista.

Kielellisten hankaluuksien välttämiseksi on ruotsinkielisillä asutusalueilla olevilla maanomistajilla oikeus täyttää luovutusvelvollisuutensa sopivalla paikkakunnalla hankkimallaan vastikemaalla.

Siirtoväen asuttaminen on suoritettava niin, ettei ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien luonnetta kielellisessä suhteessa muuteta.

Y-K² 1902 kesällä (heinäkuussa) julkaisematon kirjoitus:

»Suomenkielisten periaatteena on selvästi ollut, että ruotsalaiset kansanryhmät meidän maassa ovat säilytettävät tärkeinä ethnografisina aineksina yhteiskunnassamme. Tulevaisuuden ohjelmassaan minun mielestäni Suomen kansan tulee edustaa ja voimiensa mukaan ajaa tätä samaa oikeuden ja kohtuuden periaatetta, kansallisuusaatteen ja humanisuuden pyhää asiaa maailmassa.»

¹ asiainhoitaja

² Yrjö-Koskinen