PUHE VALTIOPÄIVIEN AVAJAISISSA HELMIKUUN 2 PÄIVÄNÄ 1950
Herra Puhemies!
Suomen kansan edustajat!
Lausun Eduskunnan tervetulleeksi tärkeätä ja vastuunalaista tehtäväänsä suorittamaan, kun se nyt vain parin päivän jälkeen kokoontuu vuoden 1950 valtiopäiville.
Mitä maamme ulkopolitiikkaan tulee, uudistan, että kansamme haluaa elää vapaana ja rauhallisissa väleissä muiden maiden kanssa sekaantumatta niiden mahdollisiin eturistiriitoihin. Suhteessamme itäiseen naapuriimme Neuvostoliittoon päämäärämme – kuten useasti olen julkituonut – on, täyttäen tehdyt sopimukset ja ylläpitäen hyviä naapurisuhteita sekä edistäen taloudellista ynnä muuta vuorovaikutusta maidemme välillä, ohjata politiikkaamme johdonmukaisesti samaa linjaa, mikä syksystä 1944 alkaen on ollut sen ohjeena. Ei ole erimielisyyttä siitä, että tämä on järkähtämättä oleva tulevaisuudessakin politiikkamme suunta ja päämäärä.
Eduskunnalla on nytkin edessään runsas työmäärä. Edellisiltä istuntokausilta on siirtynyt joukko lainsäädäntöasioita, joita ei ole ehditty loppuun käsitellä. Niihin kuuluu Hallituksen esitys Ahvenanmaan itsehallintolain uudistamisesta, joka useammalla istuntokaudella on odottanut vuoroaan. On erittäin toivottavaa, että Eduskunta nyt voi saattaa tämän tärkeän asian tyydyttävään päätökseen. Myös Hallituksen esitys laiksi perintö- ja testamenttioikeuden muuttamisesta samoinkuin esitykset maatalouden työaikalaiksi ynnä eräiksi muiksi sosiaalisiksi laeiksi ovat siirtyneet tälle istuntokaudelle. Niinikään tulee uusia Hallituksen esityksiä Eduskunnalle annettavaksi, niiden joukossa kysymys jakolaitosta koskevan lainsäädännön uudistamisesta, joka Hallituksessa on valmistelun alaisena. Kysymys puolustuslaitosta koskevasta lainsäädännöstä, josta Puolustusrevisio on tehnyt ehdotuksia, on myös Hallituksessa valmisteilla.
Edelleen vaatii nykyisenä ylimenokautena raskaan valtion tulo- ja menoarvion järjestely Eduskunnalta samoinkuin Hallitukselta paljon työtä ja huolta. Onko mahdollisuuksia talousarvion painon keventämiseen, sen Eduskunta ja Hallitus epäilemättä ottavat huolellisen harkinnan alaiseksi.
Vapaassa yhteiskunnassa, jossa mielipiteet esteettä pääsevät ilmi, esiintyy erimielisyyttä siitä, miten tarkoituksenmukaisimmin ja maan edun mukaisesti erinäiset kysymykset ovat ratkaistavat. Mutta silmällä pitäen kansan kokonaisuuden vaatimuksia ja yksimielisyyttä maan ja kansan peruskysymyksissä, ei ole epäilystä, että eri mieliä herättävät asiat voidaan saattaa tyydyttävään ratkaisuun.
Toivottaen Eduskunnan työstä maalle ja kansalle runsaita ja pysyväisiä tuloksia julistan vuoden 1950 valtiopäivät avatuiksi.
