PUHE VALTIOPÄIVIEN PÄÄTTÄJÄISISSÄ HEINÄKUUN 14 PÄIVÄNÄ 1948
Herra Puhemies!
Suomen kansan edustajat!
Nyt päättyvänä, lähes puolentoista vuotta kestäneenä istuntokautena, jonka Eduskunta on jälleen ollut pakotettu miltei yhtämittaisesti työskentelemään, on Eduskunnalla ollut käsiteltävänä ja ratkaistavana huomattava määrä tärkeitä asioita.
Hyväksyttyään edellisenä istuntokautena lopullisen rauhansopimuksen on Eduskunta tällä istuntokaudella käsitellyt Suomen ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta, joka nyttemmin on voimaanastunut. Eduskunta on myös hyväksynyt Suomen ja Neuvostoliiton välisen kauppasopimuksen, joka on omiaan vahvistamaan jo ilahuttavasti kehittyneen taloudellisen vuorovaikutuksen laajentumisen edellytyksiä. Tässä yhteydessä ei ole unohdettava myötämielisyyttä maatamme kohtaan osoittavaa Neuvostoliiton hallituksen päätöstä sotakorvauksen maksamatta olevan osan 50 %:lla lieventämisestä, jonka päätöksen Suomen kansa on kiitollisuudella vastaanottanut, ja joka toimenpide huomattavasti helpottaa maamme taloudellista tilaa.
Solmituilla sopimuksilla on laskettu perustus, jonka pohjalla molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvat hyvät ja luottamukselliset suhteet Suomen ja sen suuren naapurin välillä ylläpidetään, samalla kun Suomen kansa kansainvälisesti vahvistettujen oikeuksiensa nojalla sekä täyttäen sopimuksenmukaiset velvollisuutensa elää itsenäisenä ja suvereenisena valtakuntana lakiensa suojassa omaa elämäänsä omien ihanteidensa ja oman olemuksensa mukaisesti.
Hallitus on kuluneina vuosina ryhtynyt toimenpiteisiin sota-aikana katkenneiden diplomaattisten suhteiden jälleen voimaan saattamiseksi erinäisten ulkovaltioiden kanssa sekä ulkomaankaupan laajentamiseksi ynnä Suomen osallistumiseksi kansainväliseen yhteistyöhön eri aloilla. Nämät toimenpiteet on saatettu Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tietoon ja ovat saavuttaneet sen hyväksymisen.
Paljon työtä ja huolta on Eduskunnalle, samoinkuin hallitukselle, edelleen kuluvan istuntokauden aikana tuottanut valtion raha-asiain hoito.
Vieläkin on, poikkeuksellisten olojen johdosta, ollut pakko valtion talouden järjestelyssä poiketa säännöllisen raha-asiain hoidon vaatimuksista. Vuoden 1947 valtion tulo- ja menoarvioon on hyväksytty ei vähemmän kuin viisi lisäystä ja muutosta ja kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon on tähän asti tehty kaksi lisäystä. Toivottava on, että taloudellisen elämän vakiintuessa valtion talouden hoidossa päästään säännölliseen järjestykseen.
Tyydytyksellä on merkittävä, että, taloudellisista vaikeuksista huolimatta on voitu jatkaa tärkeätä työtä kansan vähäväkisten kerrosten sosiaalisten olojen parantamiseksi. Eduskunta on hyväksynyt useita tätä tarkoittavia lakeja, mm. lain tapaturmavakuutuslainsäädännön uudistamisesta, lapsilisien myöntämisestä, tuberkuloosihoidosta ja sotavammaisten avustamisesta sekä lain keskussairaaloista. Sosiaaliseen työhön on vuosi vuodelta käytetty valtion varoja yhä suuremmat määrät.
Uusien kotien hankkiminen karjalaisille ja muulle siirtoväelle on edelleen vaatinut valtiovallan ponnistuksia. Toivottavasti siirtoväen sijoittaminen vakinaisille olinpaikoille saadaan lähitulevaisuudessa loppuun suoritetuksi, jotta karjalaiset ja muu siirtoväki saavuttavat maamme nykyisten rajojen sisällä samanlaiset elämänmahdollisuudet kuin muilla Suomen kansalaisilla on.
Pysyviä ja hedelmällisiä tuloksia Eduskunnan työstä kuluneella istuntokaudella ovat lait Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista ja Helsingin yliopiston opetuskielen järjestelystä sekä Suomen Akatemiasta ja valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi ynnä korkeakouluopintoja varten annettavista stipendeistä ja avustuksista. Tyydytystä on omiaan herättämään Helsingin yliopiston opetuskielen järjestely, jonka kautta tämä erimielisyyttä ja hajaannusta aiheuttanut kysymys on sovinnollisuuden ja yhteisymmärryksen merkeissä ratkaistu.
Valitettavasti ei Eduskunta ole ehtinyt loppuun käsitellä esitystä Ahvenanmaan itsehallintolaiksi. On toivottava, että tämä tärkeä asia, josta uusi esitys annetaan pian kokoontuvalle eduskunnalle, mahdollisimman läheisessä tulevaisuudessa saatetaan myönteiseen tulokseen.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti on tasavallan suojelulaki lakannut voimassa olemasta, minkä kautta on poistettu arveluttava rajoitus kansalaisten perustuslaillisessa oikeudessa mieskohtaiseen koskemattomuuteen. Lisäksi on puutteelliset ja nykyoloihin soveltumattomat vangitsemis-, pidättämis- ja kiinniottamissäännökset Eduskunnan hyväksymällä lailla uudistettu ja siten kansalaisten oikeusturvallisuutta vahvistettu.
Eduskunta on myös käsitellyt ja tarkastanut suuren joukon hallituksen taloudellisista asioista tekemiä päätöksiä sekä kertomuksen hallituksen toimenpiteistä vuonna 1945. Kansaneduskunnan suorittama hallituksen toiminnan valvonta ja arvostelu kuuluu parlamentaariseen järjestykseen eikä voi olla terveellisesti ja hyödyllisesti vaikuttamatta hallitusvallan käyttöön.
Työnsä nyt lopettava yli kolme vuotta sitten valittu Eduskunta on joutunut Suomen kansan puolesta ratkaisemaan tärkeitä ja raskaita kysymyksiä. Yksityinen kansanedustaja, samoinkuin jokainen valtiollisessa elämässä toimiva, saa mieskohtaisen vapautuksen, kun hän maan parasta johtotähtenään pitäen omantuntonsa mukaan ja perustuslakia noudattaen tekee velvollisuutensa. Mutta vasta historia on lausuva lopullisen arvostelunsa meidän työstämme, sen tuloksista ja vaikutuksista isänmaan kohtaloihin.
Kiitän Eduskuntaa sen näillä valtiopäivillä maan jakansan hyväksi suorittamasta runsaasta työstä ja julistan vuoden 1947 valtiopäivät päättyneiksi.
