PUHE VALTIOPÄIVIEN AVAJAISISSA HEINÄKUUN 23 PÄIVÄNÄ 1948
Herra Puhemies!
Suomen kansan edustajat!
Perustuslakien mukaan toimitetuilla vapailla vaaleilla valittu Eduskunta ryhtyy nyt vastuunalaiseen tehtäväänsä Suomen kansan edustajana ja kansalle kuuluvan valtiovallan käyttäjänä.
Maamme kansainvälinen asema on viime vuosien kuluessa vakiintunut. Tosin Suomea, yleispoliittisten syiden vuoksi, ei vielä ole voitu ottaa Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, mutta se ei ole estänyt maamme osallistumista muiden vapaiden kansojen rinnalla kansainväliseen taloudelliseen, sosiaaliseen ja sivistykselliseen yhteistyöhön.
Suomen kansan keskuudessa ei ole erimielisyyttä siitä, että Suomen ulkopolitiikan johtavana periaatteena on oleva ystävällisten ja luottamuksellisten suhteiden ylläpitäminen ja vahvistaminen maamme ja suuren itäisen naapurimme Neuvostoliiton välillä. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on viime vuosina menestyksellä toimittu ja myönteisiä tuloksia saavutettu. Solmitut sopimukset sekä lisääntynyt taloudellinen ja muu vuorovaikutus maidemme välillä ovat siitä osoituksena. Kansamme on yksimielinen siitä, että tätä sopimuksiin perustuvaa Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyvän naapuruuden politiikkaa on tulevaisuudessakin järkähtämättä noudatettava.
Suhteet sekä vanhastaan meille läheisiin Pohjoismaihin että muihin valtoihin ovat taloudellisilla, sosiaalisilla ja sivistyksellisillä aloilla niinikään ilahuttavasti kehittyneet.
Maamme taloudelliset olot ovat sodan jälkeen vuosi vuodelta lisääntyneen tuotannon ja ulkomailta saatujen luottojen sekä vilkastuneen monipuolisen ulkomaankaupan nojalla vähitellen parantuneet, vaikka vielä ei ole saavutettu tasoa, joka on katsottava olevan mahdollisuuksien rajoissa. Taloudellisen tilan ja rahanarvon vakauttaminen sekä valtion raha-asiain saattaminen pysyvään tasapainoon vaativat edelleen tarmokkaita ja tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä ja yhteisiä ponnistuksia. Edellytyksiä tulosten saavuttamiseksi näyttää nykyään enemmän kuin aikaisemmin olevan olemassa, varsinkin jos vuodentulo osoittautuu tyydyttäväksi, mihin toiveet tällä hetkellä viittaavat. Neuvostoliiton hallituksen äskeinen päätös sotakorvauksen jäljellä olevan määrän alentamisesta 50 %:lla on tehokkaasti lisännyt edellytyksiä taloutemme järjestykseen saattamiseksi.
Äsken työnsä lopettanut Eduskunta ei valitettavasti ehtinyt loppuun käsitellä esitystä Ahvenanmaan itsehallintolain muutoksiksi, josta senvuoksi annetaan Eduskunnalle uusi esitys. Asian viime istuntokaudella ratkaisematta jääminen on herättänyt Ahvenanmaan väestön keskuudessa huolestuneisuutta. On toivottava, että Eduskunta mahdollisimman pian voisi myönteiseen tulokseen saattaa tämän tärkeän asian.
Tulevaisuuden näköaloja on omiaan synkistämään yleismaailmallisten olojen vakiintumattomuus ja varsinkin, että lopullista rauhaa Euroopassa ei ole aikaan saatu. Vaikka jo yli kolme vuotta on kulunut sodan päättymisestä, ei maailmantilanne ole selvinnyt, vaan vaikeat kansainväliset ristiriidat ja erimielisyydet järkyttävät kansojen elämää sekä herättävät varsinkin pienissä kansoissa huolestuneisuutta tulevaisuudesta. Suomen kansalla ei ole muita pyrkimyksiä kuin saada elää – ulkopuolella suurvaltojen välisiä ristiriitoja – omaa elämäänsä omien ihanteidensa mukaisesti, kehittää ja kohottaa kansamme sivistyksellisiä ja taloudellisia oloja sekä antaa panoksensa ihmiskunnan sivistyksen yhteiseen aarreaittaan. Vaikka pienet valtiot, niiden joukossa meidänkin maamme, eivät varsinkaan nykyaikana voi välttää maailmanpolitiikan vaikutusta kohtaloihinsa, riippuu menestymisemme ja tulevaisuutemme ennen kaikkea meistä itsestämme – kansamme henkisestä voimasta ja siveellisistä avuista.
Vapaa valtiojärjestys ja valtiollinen itsenäisyys ovat meidän kallein kansallinen omaisuutemme. Eduskunta Suomen kansan edustajana ja sen valtuuksien käyttäjänä sekä Tasavallan Presidentti ovat, Eduskunnasta riippuvan hallituksen kanssa, näiden kansamme ylimpien arvojen vaalijat ja vartijat. Suomen kansanvaltainen valtiollinen järjestys on osoittautunut kestäväksi ja kansamme elämän edellytyksiä vastaavaksi. Kehittämällä valtiollisia ja yhteiskunnallisia laitoksiamme ajan vaatimusten mukaisesti ja korjaamalla yhteiskunnassa esiintyviä puutteellisuuksia ja epäkohtia laillisessa järjestyksessä sekä osoittamalla toistemme pyrkimysten ymmärtämystä voi kansamme, yhteishengen elähyttämänä ja lainalaisen vapauden suojassa, selviytyä nykyisen ajan tehtävistä ja kulkea kohti valoisampaa tulevaisuutta.
Lausun Eduskunnan tervetulleeksi edesvastuulliseen tehtäväänsä ja toivottaen menestystä sen työlle julistan vuoden 1948 valtiopäivät avatuiksi.
