TERVEHDYS MIKAEL AGRICOLAN UUDEN TESTAMENTIN 400-VUOTISJUHLASSA TURUN TUOMIOKIRKOSSA LOKAKUUN 3 PÄIVÄNÄ 1948
Hengen suurtyöt, jotka kantavat pysyviä hedelmiä ja antavat ihmiselämälle sisältöä sekä luovat perustusta kansan todelliselle menestykselle, eivät ole aseiden kalskeen eikä sotien melskeiden ja väkivallan tuloksia. Ne ovat rauhan töitä.
Tällainen rauhan työ ja merkkitapaus Suomen kirkon historiassa oli se suurtyö, Mikael Agricolan suomenkielisen Uuden Testamentin ilmestyminen, jonka 400-vuotisjuhlaa nyt vietämme. Mutta se ei ollut merkkitapaus vain Suomen kirkon historiassa, vaan koko Suomen kansan elämässä. Sillä Mikael Agricola ei ainoastaan avannut kaikkien luettavaksi Pyhää Kirjaa, josta kansamme voi ammentaa itselleen voimaa, vaan hän laski myös suomalaisen kirjallisuuden ja sen kautta kansamme henkisen elämän kulmakiven.
Tasavallan Presidenttinä esitän tässä ylevässä juhlassa tervehdykseni Suomen kirkolle toivottaen sille menestystä sen suuressa tehtävässä, jota se vuosisatojen kuluessa on kansamme hyväksi suorittanut. Esiintuon myös luottamuksen, että Korkeimman suojeleva käsi tulevaisuudessakin on oleva kansamme yllä, niinkuin se tähänkin asti on auttanut kansaamme kestämään kovatkin kohtalot.
