PUHE VALTIOPÄIVIEN PÄÄTTÄJÄISISSÄ TAMMIKUUN 28 PÄIVÄNÄ 1949
Herra Puhemies!
Suomen kansan edustajat!
Viime heinäkuun alussa valittu Eduskunta päättää nyt ensimmäisen työntäyteisen istuntokautensa.
Suomen ulkopolitiikkaa on edelleen johdettu säilyttämällä sama yhtä jaksoisuus ja jatkuvaisuus, mikä sillä on ollut koko sotien jälkeisen ajan. Pyrkimyksenä on ollut, noudattaen tehtyjä sopimuksia niiden kirjaimen ja hengen mukaisesti, ylläpitää ja kehittää hyviä ja luottamuksellisia suhteita kaikkien maiden, mutta varsinkin itäisen naapurimme Neuvostoliiton kanssa.
Eduskunta on tällä istuntokaudella hyväksynyt joukon taloudellisia ja sosiaalisia oloja koskevia sopimuksia ulkovaltojen kanssa. Sen ohella on tehty eräitä kauppasopimuksia, joista tärkein on Neuvostoliiton kanssa äsken solmittu, joka ilahuttavasti lisää kauppavaihtoa Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Taloudellisella alalla on maassamme viime vuoden aikana esiintynyt kehitystä olojen vakaantumiseen. Sotakorvauksen väheneminen Neuvostoliiton hallituksen myötämielisen päätöksen johdosta, maatalouden sodan aikana alentuneen tuotantokyvyn vahvistuminen sekä muiden sodan aiheuttamien vaurioiden ja puutteellisuuksien korjaaminen alkavat osoittaa vaikutustaan. Tähän kuuluu myös uusien asuinpaikkojen hankkiminen karjalaisille ja muulle siirtoväelle, mikä tehtävä suurimmalta osalta alkaa olla suoritettu ja minkä kautta siirtoväki pääsee Suomen kansan hyödyllisenä jäsenenä yhä enemmän vaikuttamaan maan tuotannolliseen elämään. Syksyllä esiintyi vientimarkkinoilla ulkomaisten hintojen alenemisen johdosta epäedullisia ilmiöitä, ja eräitä muitakin taloudellisesti epäsuotuisia seikkoja on havaittavissa, mutta siitä huolimatta näyttää meillä nykyään olevan mahdollisuuksia taloudellisen elämämme vakauttamiseen ja tasapainoon saattamiseen, jos noudatamme järkevätä menettelyä taloudenpidossamme. Erittäin tärkeä on valtion raha-asiain tarkoituksenmukainen hoitaminen, ottaen huomioon sen läheisen ja yhä vahvistuvan yhteyden, mikä nykyaikana on valtion talouden ja kansakunnan talouselämän välillä.
Viime heinäkuun alussa suoritettujen vaalien johdosta tapahtunut Eduskunnan kokoonpanon muuttuminen aiheutti uuden hallituksen muodostamisen. Vapaassa parlamentaarisessa demokratiassa, jollainen Suomi on, hallituskysymys on omiaan tuottamaan vaikeuksia, kun, niinkuin meillä, on useita puolueita, joista kellään yksin ei ole Eduskunnassa ehdotonta enemmistöä. Tämä tosiasia on vanhastaan tunnettu meillä samoinkuin muissa parlamentaaristen periaatteiden mukaan hallituissa maissa. Olosuhteet voivat viedä siihen – niinkuin meillä nyt ja monesti ennen Suomen itsenäisyyden aikana samoinkuin muissa maissa on tapahtunut – että vähemmistöhallitus ottaa hallitusvastuun, kantaakseen sen siihen asti, kunnes Eduskunta kieltää siltä luottamuksensa. Vähemmistöhallituksen yhteistoiminta Eduskunnan kanssa kohtaa tietenkin ajoittain vaikeuksia, niinkuin kokemuksesta tunnetaan, mutta valtioelämässä mahdollisesti esiintyvät vaikeudet ovat selvitettävät perustuslakien sisältämien parlamentaaristen periaatteiden jasäännösten mukaisesti.
Eduskunnan päätyö päättyneellä istuntokaudella on kohdistunut valtion tulo- ja menoarvion vuodeksi 1949 järjestelyyn. Erikoisin ponnistuksin Eduskunnan puolelta on talousarvio valmistunut ennen kuluvan vuoden alkua, mikä on tyydytyksellä merkittävä. Hyväksytty tulo- ja menoarvio on edelleen raskas. Eduskunta on kuitenkin, Hallituksen esityksestä, voinut päättää eräitä veronalennuksia, mikä on mielihyvällä todettava. Mutta tästä huolimatta kansalaisten verotaakka on, olosuhteista johtuen, erinomaisen painava.
Olojen vakiintumista osoittaa, että lisämenoarvioiden lukumäärä, joka vuonna 1947 oli ollut kuusi, on viime vuonna vähentynyt kolmeen, mikä on tyydytyksellä mainittava. Toivottavasti tässäkin suhteessa voidaan kuluvana vuonna päästä säännöllisiin oloihin.
Hallitus on antanut Eduskunnalle joukon esityksiä lainsäädäntöasioista, joita kaikkia Eduskunta ei ole ehtinyt tällä istuntokaudella loppuun käsitellä. Eduskunnan käsittelemien lakien joukossa on tärkeä kotiapulaislaki, joka nyttemmin on vahvistettu.
Kiitän Eduskuntaa sen näillä valtiopäivillä maan ja kansan hyväksi suorittamasta työstä ja julistan vuoden 1948 valtiopäivät päättyneiksi.
