PUHE VALTIOPÄIVIEN AVAJAISISSA HELMIKUUN 2 PÄIVÄNÄ 1949
Herra Puhemies!
Suomen kansan edustajat!
Lausun Eduskunnan tervetulleeksi, kun se nyt vain muutaman päivän väliajan jälkeen kokoontuu tärkeään ja vastuunalaiseen tehtäväänsä vuoden 1949 valtiopäiville.
Julistaessani joku päivä sitten vuoden 1948 valtiopäivät päättyneiksi lausuin, että pyrkimyksenä ulkopolitiikassamme on ollut, noudattaen tehtyjä sopimuksia niiden kirjaimen ja hengen mukaisesti, ylläpitää ja kehittää hyviä ja luottamuksellisia suhteita kaikkien maiden, mutta varsinkin itäisen naapurimme Neuvostoliiton kanssa. Tämä on tulevaisuudessakin oleva ulkopolitiikkamme päämäärä. Se on meidän vakava halumme, eikä siitä ole kansamme keskuudessa eri mieliä.
Edellisiltä valtiopäiviltä on nyt alkaville siirtynyt joukko tärkeitä lakiesityksiä. Niiden joukossa on esitys uudeksi Ahvenanmaan itsehallintolaiksi, joka annettiin jo edelliselle Eduskunnalle, mutta jota se ei ehtinyt loppuun käsitellä. Erittäin toivottavaa on, että tämä asia saatetaan nyt alkavalla kevätkaudella myönteiseen ratkaisuun.
Edelleen odottavat Eduskunnan käsittelyä niinikään viime valtiopäiviltä siirtyneet sosiaalisten olojen parantamista tarkoittavat esitykset sosiaalihuollon hallinnon kehittämisestä, työnvälityksestä ja asuntorakennustuotannon edistämisestä sekä maatalouden työajasta. Lisäksi esitys testamenttia koskevan vanhentuneen lainsäädännön uudistamisesta. Suuresti paisuneen valtiotalouden järjestely asettaa yhäti lisääntyviä vaatimuksia tulo- ja menoarvion valmistamiselle Eduskunnassa niinkuin Hallituksessakin, jotta valtion menot saadaan pysymään kohtuullisessa suhteessa maan taloudelliseen kantokykyyn. Kun lisäksi uusiakin tekeillä olevia esityksiä tulee Eduskunnalle annettavaksi ja kun sillä on runsaasti yksityisten edustajain aloitteita käsiteltävänä, on todettava, että Eduskunnalla nyt alkavilla valtiopäivilläkin on edessään huomattava työtaakka.
Valtiovalta ei ole – kuten tunnettua – sodan jälkeisenä aikana taloudellisten vaikeuksien keskelläkään laiminlyönyt sosiaalisen lainsäädännön kehittämistä ja laajentamista. Useita tärkeitä tähän kuuluvia lakeja on edellisen Eduskunnan aikana säädetty tarkoituksessa parantaa vähävaraisten kansankerrosten oloja, kohottaa heidän elämäänsä ja siten lujittaa kansaamme. Mutta sen ohella tässä lainsäädännössä on lähdetty siitä käsityksestä, että vähävaraisen kansanosan elämäntason ja olojen parantaminen on edullisesti vaikuttava myös maan tuotannollisen toiminnan tehokkuuteen ja senkautta korvaava uudistusten aiheuttamien taloudellisten kustannusten lisääntymisen.
Yhteiskunnassa, jossa mielipiteet saavat vapaasti päästä esille, ilmaantuu erimielisyyksiä, joskaan ehkä ei niin paljon suunniteltujen toimenpiteiden tarkoitusperästä kuin tavasta, millä päämäärä voidaan saavuttaa. Mutta hyvä tahto, asiallinen sovittelu ja lojaalinen menettely johtavat epäilemättä löytämään vaikeisiinkin ongelmiin tyydyttävän ratkaisun.
Toivottaen Eduskunnan työstä Suomen maalle ja kansalle runsaita ja pysyviä hedelmiä julistan vuoden 1949 valtiopäivät avatuiksi.
