PUHE ENGLANTILAISEN KAUPPAVALTUUSKUNNAN JÄSENILLE KESKUSKAUPPAKAMARIN ILLANVIETOSSA SEURAHUONEELLA HELMIKUUN 13 PÄIVÄNÄ 1933
(Pidetty englanniksi)
Hyvät herrat.
On sattunut niin, että Suomen Keskuskauppakamarin vuosittainen talvikokous pidetään juuri tänään, samana päivänä kuin rannoillemme on saapunut brittiläinen kauppavaltuuskunta; ja tänä iltana, lopettaessamme tavanmukaisen epävirallisen kokouksemme keskustelut, meillä, maamme talouspiirien edustajilla, on ilo nähdä keskuudessamme Britannian liikemaailman huomattavat edustajat. Pyydän toivottaa vieraamme, valtuuskunnan puheenjohtajan, Sir Alan Andersonin, samoinkuin kaikki sen jäsenet, sydämellisesti tervetulleiksi. Sir Alan Andersonin, Kansainvälisen Kauppakamarin kunniapuheenjohtajan, henkilössä me tervehdimme erästä kansainvälisen yhteistyön merkittävimpiä johtajia. Se mitä me nykypäivinä todellakin tarvitsemme enemmän kuin mitään muuta, on kansainvälisen taloudellisen toiminnan vilkastuttaminen.
Sitten muutamien vuosien ei liikemiesten tie suinkaan ole ollut ruusujen peittämä. Tosin eräs vanha merimiessananparsi sanoo: »kaikista pahoista tuulista myötätuuli on pahin». Mutta ei myöskään vastatuuli ole tervetullut liian pitkäksi aikaa, ja juuri se on meillä vastassamme tällä hetkellä. Ja kukaan ei voi sanoa, koska toiset tuulet uudelleen täyttävät purjeemme. Me tiedämme, että varsinkin suursodan jälkeen on tehty yrityksiä, joiden tarkoituksena on ollut perustaa jonkinlaisia meteorologisia laitoksia, jotka voisivat ennustaa taloudellisessa ilmakehässä vallitsevia tuulia ja säitä. Ja vieläpä on syntynyt erityinen tiede tätä tarkoitusta varten.
Erään tämän alan hyvin tunnetun asiantuntijan mukaan kansantaloustieteen velvollisuus on huolehtia maailmantaloudesta neuvoa-antavan lääkärin ominaisuudessa. Jos todellakin voisimme päästä niin pitkälle, niin se olisi erinomainen saavutus meidän liikemiesten kannalta. Meidän ei tarvitsisi muuta kuin lähettää hakemaan tohtoria vaikeuksien sattuessa. Mutta valitettavasti emme ole vielä niin pitkällä, ja tilanteen selviäminen näyttää hieman epävarmalta. Vuodesta toiseen kärsivän taloudellisen potilaan ympärillä on ollut maailman etevimpiä spesialisteja kokoontuneina jatkuvaan neuvonpitoon, mutta hyvin niukalla tuloksella. Neuvoaantavat lääkärit ovat eri mieltä sekä diagnoosista että terapeuttisesta menettelystä, sillä aikaa kun potilas hitaasti kuihtuu.
Kahdeksan päivää sitten vietimme suuren runoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymän vuosipäivää, ja tämän tilaisuuden johdosta luin uudelleen muutamia hänen runojaan. Miettiessäni näitä asioita viime päivinä olen palauttanut mieleeni joitakin säkeitä eräästä hänen kauneimmista runoistaan. Toivon teidän suovan anteeksi, jos poikkean hetkeksi runouden maailmaan, vaikka tämän ehkä ei katsotakaan kuuluvan liikemiesten alaan.
Ajattelen Runebergin runoa »Döbeln Juuttaalla», kokoelmasta »Vänrikki Stoolin tarinat», runoa, joka kuvaa erästä episodia Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä vuosina 1808 ja 1809 käydyn sodan ajalta, joka päättyi siten, että Suomen ja Ruotsin väliset 600-vuotiset siteet katkesivat ja Suomesta tuli 100 vuoden ajaksi autonominen valtio Venäjän yhteydessä.
Runoelma kertoo meille, kuinka suomalainen kenraali Döbeln makasi vuoteellaan kuumeen vallassa ja kiltin lapsen tavoin otti lääkkeitä viereiselle pöydälle kerätyistä pulloista. Mutta vihdoin Döbelnin kärsivällisyys loppuu ja hän puhuttelee lääkäriään seuraavin sanoin:
»Lait teille, tiedän sen, ne tiede laatii, mut päiviksi jos tähän mun ne vaatii, ma sanon: niinkuin mies ne rikkokaa!»
Tohtori vastaa:
»Nyt, kenraali, ei estett’ ole näissä.»
Minkä jälkeen kenraali nousee, rientää joukkojensa luo ja voittaa taistelun. Niin erinomainen oli Döbelnin ja hänen tohtorinsa rohkean päätöksen tulos.
Olen kysynyt itseltäni, olisiko tarkoituksenmukaista tehdä samoin sille lääkepullojen paljoudelle, joka nykyään on kasattu pöydälle sairastavan liike-elämän vuoteen ääreen, tyhjentää pöytä yhdellä sivalluksella − palata entisiin terveisiin taloudellisiin periaatteisiin ja sallia luonnon ja taloudellisten lakien päästä oikeuksiinsa, käyttämään parantavia voimiaan. Minusta näyttää varmalta, että tulos tuskin olisi huonompi kuin se minkä me tällä hetkellä viemme kirjoihin keinotekoisten parannustapojen soveltamisen tuloksena.
Mutta ehkä olemme jo liiaksi kietoutuneet tähän keinotekoiseen järjestelmään, jotta kykenisimme tyhjentämään pöydän yhdellä sivalluksella. Siinä voi olla poliittisia ja muita syitä salpaamassa tietä. Joka tapauksessa meidän liikemiesten on pakko säilyttää jokin määrä optimismia. Meidän täytyy toivoa, että luontaiset elämänvoimat johtavat meitä uusia olosuhteita kohti, jotka paremmin kuin nykyiset tulevat tyydyttämään todellisia tarpeitamme. Tässä suhteessa haluan erityisesti korostaa erästä merkittävää ja ilahduttavaa tosiasiaa ja tendenssiä. Englanti ja Lontoo ovat valtaamassa takaisin sen paikkansa maailman finanssikeskuksena, mikä niillä oli entisinä aikoina. Tämä on tervetullut ja hyödyllinen muutos, ja me Suomessa katselemme sitä joka suhteessa myötätunnolla.
Tässä suhteessa voin puhua joltisenkin kokemuksen perusteella. Kuten ehkä tiedätte, kuulun siihen säälittävään luokkaan, pankkimiehiin, jonka monissa maissa, oma maani mukaanluettuna, katsotaan olevan vastuussa kaikista onnettomuuksista, jotka ovat kohdanneet maailmaa, mutta jota samaan aikaan pidetään kylliksi mahtavana parantamaan yhdessä hetkessä kaiken taloudellisen kurjuuden, jos he vain ovat siihen halukkaita. Uskon, että Englannin kansalla myöskin tässä suhteessa on järkevämpi käsitys asioista.
Suomen finanssipiirit toteavat viimeaikaisen kehitysten mielihyvällä. Ja minä uskon, että mitä suurempaa edistystä Iso Britannia saavuttaa myöskin muilla taloudellisilla aloilla pyrkiessään valtaamaan takaisin keskeisen asemansa kansainvälisissä asioissa, sitä enemmän siitä tulee koitumaan maailman talouselämälle hyötyä.
Tämä mielipide on erityisen läheinen Suomessa, koska kaupankäynnillä Ison Britannian kanssa on meille niin suuri merkitys.
Pyydän toivottaa teidät, hyvät herrat, sydämellisesti tervetulleiksi ja toivon, että käyntinne täällä tulee tuottamaan hyviä tuloksia.
