1949

25.4. Svento suuruksella.

Sen jälkeen meillä pitkä keskustelu.

Svento esitti mielipiteitä nykyisestä asemasta.

1) Svento ei luullut, että nyt olisi sodanvaara ainakaan akuutti. Ei länsiblokki eikä itäblokki halua sotaa.

2) Suomen asema ei tällä hetkellä ole huono. Erityisesti kun Ruotsi on jäänyt neutraaliksi, on se hyvä Suomelle. Neuvostoliitto ei myöskään tahdo Suomea ahdistaa sentähden, että se voisi vaikuttaa Ruotsin kantaan Atlantin-paktiin.

3) Saksan asemasta: Svento katsoi, että Saksaa on toisen maailmansodan jälkeen kohdeltu huonosti. Saksa voi käyttää asemaansa hyväkseen opereerata kummankin blokin välillä.

4) Rauhankaipuu maailmassa ja kaikissa kansoissa on suuri. Lontooseen tulee maailmankonferenssi rauhaa varten. Nykyisen rauhanliikkeen on pannut alulle eräs englantilainen ei-kommunisti, mutta Neuvostoliitto on ottanut sitä innokkaasti ajaakseen, koska luulee siitä saavansa hyötyä.

5) Neuvostoliitto pelkää länsiblokkia.

6) Rauhan ja pienten kansojen turvan Svento luuli olevan kansainvälisessä rauhanjärjestössä, joka hänen luulonsa mukaan tulee muodostumaan. Mutta se voi kestää kauan ja pienille kansoille, jotka nyt ovat olemassa, tämä väliaika voi tulla vaaralliseksi.

7) Svento katsoi, että meillä olisi muodostettava uusi hallitus, jossa ainakin maalaisliitto olisi mukana. Myös voisi olla kommunisteja, mutta jos ne eivät tyytyisi paikkoihin, niin ilman heitä. Svento luuli, että venäläiset epäilevät suomalaisia kaikenlaisista juonitteluista, mutta jos kommunisteja olisi mukana, niin luottaisivat paremmin suomalaisiin.

8) Rydin asiassa: Svento kannatti Rydin vapauttamista, mutta jos se tapahtuu Fagerholmin hallituksen aikana, niin venäläiset nostavat siitä suuren äänen, mutta jos se tapahtuisi uuden hallituksen aikana, niin olisivat luultavasti hiljaa.

9) Uudesta hallituksesta Svento katsoi, että sosialidemokraattien pitäisi olla mukana, samoinkuin ruotsalaisten. Hänen mielestään siinä pitäisi olla kaikki puolueet, myös kokoomuspuolue.

10) Svento katsoi sen pahimmaksi, että Tanner kenties nyt määrää sosialidemokraattisesta puolueesta, sillä Tanner ei koskaan tule järkiinsä.

Minä vastasin: En luule, että Tanner määrää sosialidemokraattisesta puolueesta.

11) Svento oli sitä mieltä, että meidän pitää vakavasti ja lujasti pitää kiinni oikeuksistamme, mutta välttää riitoja (mikäli se on mahdollista).

25.4. Ministeri Peltonen antoi tietoja ja puhui autoliikennöitsijä Aug. Liimataisen armonanomuksesta.

26.4. Venäläinen Emeljanov Moskovan radiossa haukkui suomalaisia ja Fagerholmin hallitusta. Sudenmetsästys·pohjolassa oli järjestetty tarkoituksella tutkia, mille paikoille voi rakentaa tukikohtia länsivalloille.

Refl. Hirmuista valetta ja moraalittomuutta.

27.4. Tänään on Emeljanovin valheet Vapaassa Sanassa.

(Isänmaan viholliset)

28.4. Merikoivisto-asia on jälleen esillä. Maatalousvaliokunta on 10 äänellä 4 vastaan hyväksynyt ehdotuksen. Asia menee nyt laki- ja talousvaliokuntaan.

Fagerholm sanoi tänään minulle, että hän on ilmoittanut, mm. eilen iltakoulussa, että hän ei voi olla mukana, jos sosialidemokraattien ryhmä yleisesti äänestää tämän esityksen puolesta.

28.4. Akateemikko, Professori V. A. Koskenniemi,

Turku Hyvä veli,

Pyydän apuasi seuraavassa asiassa, joka tosin kenties kuuluu Akatemian kieli­toimistolle, mutta joka on niin vaikea, että Juuso Mikkola -vainajakaan ei siitä selvinnyt, kun hänen kanssaan viime sodan aikana keskustelin.

Kysymys on: Mikä on suomenkielinen vastine käsitteelle: Raison d’Etat, Staatsräson, ital. Ragione di stato – käsite ja nimitys on ensiksi esiintynyt Italiassa.

Suomeksi käytettiin »valtion etu», mutta se ei vastaa käsitettä Staatsräson. Ruotsinkielessä käytetty statsnytta on yhtä huono kuin suomalainen sana.

Avuksi siteeraan muutaman lauseen Friedr. Meinecken suuresta kirjasta Die Idee der Staatsräson.

»Staatsräson ist die Maxime staatl. Handelns, das Bewegungsgesetz des Staa­ tes. ––– Die »Vernunft» des Staates besteht darin, sich selbst und seine Umwelt zu erkennen und aus diesem Erkenntnis die Maxime des Handelns zu schöpfen. Es gibt för jeden Staat in jedem Augenblick eine ideale Linie des Handelns, eine ideale Staatsräson. Sie zu erkennen ist das heisse Bemühen des handelnden Staatsmannes wie des riickschauenden Historikers. Alle hist. Werturteile über staatliches Handeln sind nicht anderes als Versuche das Geheimnis der wahren Staatsräson des betr. Staates zu entdecken. »¹

Parhain terveisin Ystävyydessä

J.K.P.

¹ »Staatsräson on valtion toimintoja säätelevä periaate, valtion toimintalaki. ––– Valtion »järki» on sitä, että valtio oivaltaa itsensä ja ulkopuolisen maailman ja tämän oivalluksen perustalta luo oman toimintansa johtavat aatteet. Jokaiselle valtiolle on joka hetki olemassa ideaalinen poliittinen linja, ideaalinen Staatsräson. Sen selville saaminen on niin politiikkaa tekevän valtiomiehen kuin menneisyyttä tutkivan historioitsijankin kiihkeä pyrkimys. Kaikki valtiollista toimintaa koskevat historialliset arvoarvostelmat eivät ole muuta kuin yrityksiä paljastaa kulloinkin kyseessä olevan valtion todellisen Staatsräsonin salaisuus.»

29.4. Svento suuruksella. Lähtee huomenna.

Ensin Svento kertoi eri tahoilta (mutta ei kommunistien eikä SKDL:n) kuulleensa, että aiotaan pyytää minua ottamaan vastaan presidentinpaikka ensi vaaleissa.

Minä vastasin, että en ole sitä ajatellut,  vaan että se on cura posterior¹.

Sitten minä puhuin Moskovan lähettilään paikasta.

Svento vastasi: Jos Fagerholmin hallituksen aikana hänet nimitetä ja Sundström erotetaan, niin, vaikka venäläiset luultavasti kunnioittavat häntä, voisivat ottaa hänet epäystävällisesti vastaan. Sitten kun uusi hallitus tulee, niin silloin on asia toinen. Uuden hallituksen aikana Svento on valmis menemään Moskovaan.

Svento sanoi keskustelleensa E. Pekkalan kanssa, joka oli sanonut, että sosialidemokraatit tulevat kyllä kokoomushallitukseen.

Rydin asia:

Svento sanoi, että olisi hyvä, jos odotettaisiin vielä jonkun aikaa. Jos suurvallat alkavat neuvotella ja pääsevät tulokseen ja yleinen detente² tulee ja suurvaltojen ja koko maailman intressi on siellä, niin silloin olisi paras aika ottaa Rydin asia esille ja vapauttaa hänet.

Minä sanoin ajatelleeni, että minun olisi kenties syytä pitää puhe ja kosketella mm. rauhansopimuksen rikkomisasiaa, josta kommunistit ja venäläiset pitävät suurta ääntä.

Svento katsoi, että koska Venäjän hallitus ei ole tehnyt syytöksiä, niin minun ei pitäisi pitää puhetta.

¹ myöhempi huoli

² liennytys

30.4. Sihvon esittely. Minä vapautin kenraali Raappanan »yleisen edun vuoksi». Raappana on tuomittu asekätköasiassa vankeusrangaistukseen, mutta on jo kärsinyt rangaistuksen.

Sihvo luki erään paperin, josta kävi ilmi, että päämajassa oli suunniteltu aseiden kätköä huhtikuussa 1944, jotta voitaisiin käydä sissisotaa.

Refl. Se ei oikeuttanut ryhtymään asekätköön sen jälkeen, kun välirauha oli solmittu 19.9.1944.

1.5. Viime huhtikuussa pidetyssä kokoomuspuolueen kokouksessa puolueen johtaja, hallitusneuvos Salminen esitti sen mielipiteen, että olisi toivottavaa, että minä suostuisin asettumaan presidenttiehdokkaaksi ensi vaaleissa, jolloin vaali olisi ainoastaan muodollinen. Uusi Suomi pääkirjoituksessaan esitti samaa.

Joku päivä sitten Dagens Nyheter kirjoitti samasta asiasta pitäen kovin toivottavana, että minä suostuisin. Minun vaaliani koko Skandinaviassa tervehdittäisiin »med ljudligt bifall»¹.

Suomen Sosialidemokraatti julkaisi ensi sivulla huomattavalla paikalla ja huomatussa muodossa uutisen, että kokoomuspuolue on esittänyt minun kandidatuurini: edellytyksellä, että minä suostun.

Refl. Kokoomuspuolueen menettely on taas epäviisasta. Kokouksessaan se teki kovia päätöksiä kommunisteja vastaan ja vastusti heidän tulemistaan hallitukseen. Kun se sen jälkeen esitti minun kandidatuurini, niin se oli ikäänkuin minä juuri olisin hyvä niitä ajatuksia kannattamaan. Tästä huomautti Vapaa Sana.

¹ »äänekkäin suosionosoituksin»

2.5. Vesterinen luonani.

Ensin Vesterinen puhui Rangellin eläkkeestä Suomen Pankista.

Entinen Korkeimman oikeuden presidentti Pehkonen antanut lausunnon, että Rangell ei ole oikeutettu saamaan eläkettä. Rangellilla ei ole virkavuosia riittävästi eikä ikää.

Professori Haataja on toista mieltä: että Rangell on oikeutettu saamaan eläkkeen.

Minä kehoitin hankkimaan vielä kolmannen lausunnon joko Ståhlbergilta tai Kairalta.

Sitten minä puhuin Merikoivisto-asiasta.

Sanoin, että minä en sitä hyväksy, jos asia tulee minun aikanani.

Sitten Vesterinen otti esille presidentinvaalin. Sanoi, että yleensä maalaisliitto »särkee rintamansa» kaikkiin suuntiin. 

Lausui jotain siihen suuntaan, että maalaisliittolaisissa on jyrkkiä, jotka eivät äänestä minua, mutta eivät kuitenkaan pane minua vastaan. Mutta eivät tule pyytämään minua ehdokkaaksi.

Minä vastasin, että kun minun aikani menee umpeen 1.3.1950, niin minä olen vapaa. Minä en pyri presidentiksi enkä tule hakemaan kenenkään ääniä. Jos maalaisliitto ei minua kannata, niin asia menee juuri niin kuin minä haluan. Minä voin ottaa asian ehdokkuudestani harkittavaksi ainoastaan, jos lääkärini antaa suotuisan lausunnon ja jos yleisesti minua toivotaan jäämään ja jos tämä toivomus minulle esitetään pyynnön muodossa. Minä en tahdo asettua minkään äänestyksen alaiseksi, jos pienellä enemmistöllä tulisin valituksi. Minä en kaipaa presidentinpaikkaa.

Vesterinen sanoi myös, että jos minä asetun ehdokkaaksi, niin ei tarvita mitään valitsijamiesten vaaleja, vaan eduskunta voi sen suorittaa.

Minä vastasin, että minun mielestäni näyttää olevan paras, että tässäkin nyt palataan säännölliseen järjestykseen.

Sanoin myös, että tämä asia tulee ratkaistavaksi vasta ensi vuoden alussa.

Vesterinen puhui myös hallituskysymyksestä. Sain sen käsityksen, että maalaisliittolaiset kenties katsovat, että minä voisin järjestää hallitusasian.

Minä sanoin, että minä en siihen asiaan voi sekaantua. Se on eduskunnan asia. Kerroin, että kun talvisota oli alkanut, tuli Kallio 30.11.39 luokseni neuvottelemaan ja minä sanoin hänelle, että silloinen ulkoministeri Erkko ei voi sellaista vyyhtiä selvittää, vaan että Kallion täytyy järjestää toinen ulkoministeri, mutta Kallio vastasi, että hän ei sitä voi tehdä, vaan se on eduskunnan asia. – Minä vastasin Kalliolle, että koska presidentin asia on johtaa ulkopolitiikkaa, niin presidentti voi minun mielestäni ulkoministerin vaihtaa. Mutta Kallio ei hyväksynyt minun mielipidettäni. Silloin oli kysymys ainoastaan ulkoministeristä, mutta ei muista hallituksen jäsenistä, mutta Kallio ei hyväksynyt minun kantaani tässä suhteessa.

Uudistin, että hallituksen vaihtuminen riippuu eduskunnasta.

Vesterinen sanoi, että välikysymyksen nojalla se asia on laaja historia.

2.5. Valtakunnanmarsalkka Ekeberg luonani. Hän on täällä pohjoismaiden yhteistyön lainsäädännön alalla.

Hän toi minulle terveiset Ruotsin kuninkaalta ja kruununprinssiltä. – Pyysin häntä esittämään minun kiitokseni ja minun terveiseni kuninkaalle ja kruununprinssille.

Keskustelimme jonkun aikaa politiikasta.

Ekeberg sanoi, että Ruotsi on poliittisessa asennoitumisessaan myös ottanut huomioon Suomen aseman. USA:ssa on Boheman sen tehnyt selväksi. USA:ssa on Suomella hyvä nimi ja good will.

Minä vastasin, että me olemme kiitollisia Ruotsille siitä, että se on ottanut huomioon myös Suomen aseman, koska se ei voi olla muuta kuin hyvä meille.

Keskustelun kuluessa lausuin mm., että minä en luule sodan syttyvän lähitulevaisuudessa, sillä minun luullakseni Stalin ei tahdo sotaa, eikä myös länsivallat.

Ekeberg vastasi Ruotsin kuninkaan ja kruununprinssin olevan samaa mieltä. Hän kysyi, saako hän ilmoittaa heille minun mielipiteeni. – Vastasin: »Kyllä saa. »

3.5. Ahmavaara luonani.

Puhuin hänelle Merikoivisto-asiasta. –  Selitin kantani.

Ahmavaara oli asiasta samaa mieltä kuin minä. Katsoi, että tähän asiaan vaikuttaa porvarillisten puolueiden kilpailu äänistä. Eräät edustajat ovat riippuvaisia siirtoväen äänistä. Lupasi ottaa asian esille ryhmässä. Minä sanoin, että minun nimeäni ei saa tässä yhteydessä mainita. – Ahmavaara ymmärsi sen.

Sitten minä selostin The Times -lehden kirjoitusta Suomesta 29.4.49 siitä, että Suomessa on suuri Neuvostoliiton viha yms.

Ahmavaara sanoi, että hän ei tiedä, että tällaista olisi olemassa. Hän ei uskonut, että tällaisia mielialoja olisi. Tällainen kirjoitus on hänen mielestään aivan käsittämätön. Hän ei ole kuullut mitään tällaista. Tämä on aivan kuin kommunistien puhetta.

Sitten Ahmavaara sanoi, että ennenkuin eduskunta lähtee kesälomalle, tulee hallituskysymys maalaisliittolaisten taholta esille. Ahmavaara sanoi, että kokoomuspuolueen on vaikea edelleen antaa kannatuksensa hallitukselle. Pitäisi saada uusi hallitus, jossa olisi sosialidemokraateja ja porvareja, mutta ei SKDL:läisiä. Tai sitten yksinomaan porvarillinen hallitus.

Minä samoin, että minä en voi sekaantua tähän asiaan.

Ahmavaara sanoi sen ymmärtävänsä.

3.5. Fagerholm luonani.

Ensin minä selostin The Timesin kirjoituksen 29.4.

Fagerholm sanoi, että on kommunistien syy, että Suomessa ei ole enemmän venäläisrakkautta.

Sitten luin Sventon ajatukset (hänen p.m:nsä).

Sitten luin Atos Wirtasen kirjeen.

Fagerholm sanoi, että nykyinen riita sosialidemokraattien ja kommunistien välillä on kommunistien syy. Hän kertoi kommunisteilla olevan sisäisiä riitoja ja taisteluja. Kommunistit eivät keksi mitään, millä saisivat asiat menemään omaksi hyväkseen. Kevätoffensiivi on mennyt aivan mitättömäksi. Siitä ei tullut mitään. Kommunistit luottivat tähän kevätoffensiiviin. Kaikki työkysymykset on selvitetty. Lakoista ei ole tullut mitään. Paperiliiton työläisten liitossa kommunisteilla oli viime vuonna 35 enemmän kuin sosialidemokraateilla. Nyt on sosialidemokraateilla 100 paikkaa ja kommunisteilla 62 paikkaa. Siis 100 < 62.

Wirtasen kirjeen johdosta Fagerholm sanoi, että lehdessä Wirtanen haukkuu kaikkea pohjoismaista, vaikka nyt kirjeessään minulle sanoo itse sitä puolustavansa.

Sitten puhuimme Fagerholmin kanssa pienviljelijäin taloudellisesta asemasta. Fagerholm pelkäsi, että siitä tulee lopuksi katastrofi. Meillä on pienvilj. romantismi.

Minä kehoitin ottamaan pienviljelijöiden asian perusteellisen tutkimuksen alaiseksi. Fagerholm sanoi, että maatal. neuvottelukunta, jossa on mm. Nissinen, harkitsee asiaa.

Lopuksi Fagerholm kertoi, että eduskunnan taholta ahdistetaan, että eduskunnan lausunto korvauksesta niille, jotka on syyttömästi vangittu, maksetaan korvausta. Luuli, että siitä tulee pian kysely.

Minä sanoin, että olisi hyvä, jos koko tämä asia voisi jäädä.

4.5. Oikeuskansleri Tarjanne luonani. 

Selosti tutkimusta, joka koskee kommunistien väittämiä rauhansopimuksen rikkomisia. Sain häneltä luettelon, mutta p.m. ei ole vielä valmis.

Tarjanne kertoi mm., että rouva Wuolijoella oli vankilassa suuret oikeudet: omat matot – kirjallisuutta – yleensä hyvin suopea kohtelu.

Mutta kommunistit väittävät, että sotasyyllisiä on kohdeltu liian suopeasti vankilassa.

4.5. The Times 29.4.49 sisälsi pitkän kirjoituksen Suomesta ja oli siinä merkillisiä väitteitä, jotka vahingoittavat meitä. Kehoitin Enckelliä puhumaan asiasta Scottin kanssa.

5.5. Enckell kertoi puhuneensa Scottin kanssa, joka kertoi, että Timesin kirjoituksen oli laatinut eräs Davidson, joka on bolševikki. Kirjoitus on Scottin mielestä laadittu tarkoituksellisesti Suomea vastaan. Times on erehtynyt ottamaan sen lehteen. Scott saattaa asian Lontooseen, niin että se tulee Timesin tietoon.

Enckell kertoi USA:n dipl. Warrenin kertoneen, että professori A. Korhonen puhuu aivan avonaisesti siitä vaarasta, mikä meitä uhkaa Neuvostoliiton puolelta ja että Neuvostoliitolla on pahat aikomukset meitä kohtaan. Warren oli pitänyt tätä Korhosen puhetta Suomea vahingoittavana.

Minä lupasin puhua tästä Korhoselle.

5.5. Eilen tuli Wuoren raportti Lontoosta No 20–28.4.49. Siinä hän kertoo lounaasta, jolle hänet oli kutsuttu Neuvostoliiton ambasadörin luokse ja jossa oli läsnä eräs neuvos.

Venäläiset puhuivat merkillisiä asioita. Kyselivät, minkälaiset suhteet olivat sikäläisiin amerikkalaisiin. Mikä on englantilaisten käsitys Suomen asemasta? Mannerheim ja joku hänen entisistä esikuntapäälliköistään oli muka käynyt Lontoossa neuvottelemassa. Sotamarsalkka Montgomeryllä, kun hän laatii suunnitelmiaan Parisissa, täytyy olla myös suomalaisia neuvonantajia. länsimailla on aikeita perustaa tukikohtia Suomeen. Vielä tiedusteltiin, oliko Englannissa mitään suomalais-englantilaisia järjestöjä.

Tämä on merkillinen juttu.

Refl. Hynninen kertoi, että Mannerheimin luona on ollut Heinrichs ja Paasonen. Mitä asiaa Paasosella oli Mannerheimille?

6.5. Puhuin telefonissa professori Soisalon kanssa.

Soisalo lausui: Rydin terveydentilassa on kehitys jatkunut samaan suuntaan s.o. alaspäin. – Paino alentunut. Kipuja jatkuvasti ja miltei alituisesti. Mieliala painuksissa. – Rydin ulkomuoto on muuttunut.

(Soisalo matkustaa USA:han 25.5.49. Palaa kesäkuun puolivälissä, mutta on kaikista töistä erillään syksyyn asti.)

Minä kysyin nimenomaan, onko Soisalo samalla kannalla kuin hän ennen on mi­nulle ilmoittanut ja todistuksessaan esittänyt.

Soisalo vastasi, että hänen aikaisempi lausuntonsa Rydin terveydentilasta pitää edelleen paikkansa ja että hän on samalla kannalla kuin ennenkin.

Soisalo sanoi myös, että hän ei ole tahtonut tehdä uutta röntgentutkimusta, koska se aiheuttaa Rydille vaivoja.

7.5. Atos Wirtanen luonani.

Atos Wirtanen lähetti minulle 18.4.49 päivätyn kirjeen nykyisestä poliittisesta asemasta. Sen johdosta minä kutsuin hänet tänään luokseni keskustelemaan.

Aluksi minä selitin Raappanan asian. Sitten minä esitin politiikkani päälinjat.

Neuvostoliiton intressi Suomessa sotilaallinen. Se on nyt 100-prosenttisesti täytetty sopimusten kautta. Me täytämme sopimukset. Mutta muuten me kuulumme pohjolaan. Se ei ole ristiriidassa ystävyyspolitiikan kanssa Neuvostoliittoon. Mutta me emme voi mennä pitemmälle: emme voi sisällistä yhteiskunnallista järjestystämme ja kaikkea, mitä siihen kuuluu, antaa alttiiksi. Jos Neuvostoliitto noudattaa sopimuksia, niin Suomen kansa on tyytyväinen ja noudattaa viime vuosien politiikkaa. Keskustelun kuluessa minä puhuin paljon väliin, mutta sitä en voinut merkitä muistiin.

Wirtanen sanoi useamman kerran, että hän on ulkopolitiikassa jotenkin samalla kannalla kuin minä. Hyväksyy minun linjani.

Wirtanen: Neuvostoliitto ei tässä vaiheessa pyri pitemmälle kuin mitä on sovittu ja tehty. Mutta tässä vaikuttaa se, että ne piirit sosialidemokraattien puolueessa, jotka määräävät (ei niin paljon Fagerholm kuin V. Tanner ja nuoremmat), eivät nauti luottamusta Venäjällä eikä meillä kotimaassa. Luottamuksen puute on syynä siihen, että nykyistä hallitusta pidetään epäluotettavana nykyisen poliittisen linjan toteuttajana. Nykyiseen hallitukseen ei luoteta. Ei ainakaan heidän, vasemmiston, taholla. Tämä on myös psykologinen kysymys.

Wirtanen kertoi mm., että Tanner syksyllä 1944 oli lausunut, että pitää saada sellainen hallitus, joka pitää kommunistit kurissa.

Wirtanen sanoi, että ei luoteta ollenkaan aseveliryhmään. Kun minä olin helmikuussa 1947 antanut tunnetun haastattelulausuntoni, oli USA:ssa eräässä sosialidemokraattisessa lehdessä ivallinen kirjoitus siitä (kenties Varjonen oli sen täältä lähettänyt). Ivattiin koko sitä ajatusta, jonka minä olin esittänyt haastattelulausunnossani. Tämä herätti epäluuloja heidän piireissään ja epäluulot ovat yhä lisääntyneet. Epäluulot voivat olla aiheettomia, mutta ne ovat olemassa ja vaikuttavat. Heillä on se käsitys, että Fagerholm keskusteli hallitusta muodostaessaan heidän kanssaan pettääkseen heitä. Sentähden eivät luota Fagerholmiin. Meidän pitäisi päästä yhteiselle pohjalle peruskysymyksissä. Voisi ottaa huomioon kansan psykol. – vetää kommunistit mukaan. Sosialidemokraatit ovat lykänneet heidät pois. Kommunistit hänen luullakseen voidaan voittaa mukaan moderatille¹ linjalle, mutta se vaatii aikaa. Kommunistit on saatava kasvamaan kiinni nykyiseen kehitykseen. Osa kommunisteista alkaa yhä enemmän harkita vallankumouksen aikaansaamista ja kohdistavat kaikki pyrkimyksensä siihen.

Minä sanoin siihen, että me kyllä kykenemme pitämään kommunistit kurissa, sillä kansa ei heitä kannata. He eivät voi saada tuloksia aikaan, paitsi jos venäläiset sotavoimilla sekaantuvat asiaan.

Siihen sanoi Wirtanen, että näiden kommunistien tarkoitus tietysti on saada venäläistä sotavoimaa avuksi heidän kumoukseensa. Mutta on myös vaara, että osa työväestöstä radikalisoituu. En usko, että venäläiset ryhtyvät toimenpiteisiin nyt rauhan aikana. Mutta jos sota syttyy Euroopassa, niin silloin on vaara. Sota voi syttyä 3–5 vuoden kuluessa. Pitäisi saada kommunistit valitsemaan yhteistyö täällä kotona eikä valitsemaan komentavaa linjaa ja että Suomi pysyisi erillään ja jonkunlaisessa yhteydessä pohjoismaiden kanssa. (Ulko-Mongolia)

Minä: En luule, että sota syttyy, kun Neuvostoliitto ei sitä nähtävästi aloita. Länsivallat eivät sitä aloita. Jos sota syttyisi, mitä en usko, niin Neuvostoliitolle olisi edullista, että me saamme olla vapaina, jolloin teemme suuren hyödyn Neuvostoliitolle sen sijaan, että Neuvostoliitto saisi pitää täällä useampia kymmeniä divisioonia. Sanoin myös, että minun mielestäni kommunistit pitäisi saada inlemmade² yhteiskuntaan, kuten vähitellen on saatu muut kansanryhmät.

Wirtanen sanoi useamman kerran, että politiikassa me olemme suhteellisen lähellä toisiamme.

Eräässä yhteydessä Wirtanen sanoi heidän luulevan, että sosialidemokraatien salainen johto toimii kosketuksessa USA:n kanssa ja saa sieltä ohjeita ja viittauksia.

Minä: Se ei voi olla totta. Keskustelu kesti 2 tuntia.

Kun Wirtanen oli kirjeessään puhunut, että kommunisteja vastaan kovasti ja pahasti taistellaan, sanoin minä, että kommunistiset lehdet käyttävät pahempaa kieltä kuin ei-kommunistiset. Minä lausuin, että olisi hyvä, jos kommunistiset lehdet käyttäisivät kauniimpaa kieltä ja että niiden metelöimistä borde dämpas³ ja riita siten vähenisi.

¹ maltilliselle

² mukautetuiksi

³ pitäisi hillitä

9.5. Budjettikeskustelussa 14.12.48 edustaja Käkelä lausui mm., että Liikkuva poliisi perustettiin 1930. Sen vahvuus vaihteli v. 1930 30:sta 60:een. V. 1931 oli Liikkuvan poliisin vahvuus 103, v. 1933 = 303, – v. 1940 = 452, v. 1944 syksyllä 606, v. 1945 3 000, v. 1946 2 850, v. 1947 2 615 ja v. 1948 1 434. Hallitus ehdotti nyt 800. Vuoden 1945 lopussa Liikkuvan poliisin johtajaportaassa 93 vakanssia, v. 1946 83, v. 1947 66 ja 1.11.48 45.

Käkelän mielestä ei nyt voisi mennä pienempään vahvuuteen kuin nyt on.

6.5. Tulenheimo esitteli kunniamerkkejä. Sen jälkeen Tulenheimo otti puheeksi Kivimäen ja Linkomiehen vapauttamisen ehdonalaisuudesta, koska heitä tarvittaisiin kovasti Yliopistoon. Minä sanoin, että heidän asiansa on kyllä ollut ja on muistissa.

Otin sen jälkeen puheeksi Rydin asian. Näytin hänelle kommunikean, josta käy ilmi lääkärien mielipiteet Rydin terveydestä.

Tulenheimo pelkäsi antaa minulle mitään neuvoa. Oli sitä mieltä, että kun on tällaiset lääkärintodistukset, olisi syytä Ryti vapauttaa. Tulenheimo luuli, että jos venäläiset tahtovat tehdä meille pahaa ja väkivaltaa, niin he kyllä tekevät sen, vaikka me emme armahda Rytiä.

Sitten minä luin ehdotukseni Kivimäen ja Linkomiehen armahtamispäätökseksi.

Tulenheimo teki eräitä muodollisia huomautuksia. Sovimme, että hän ajattelee asiaa.

9.5. Tulenheimo esitti ehdotuksensa. En voinut niitä sellaisenaan hyväksyä, mutta muodostimme yhä uudestaan minun entisiä ehdotuksiani.

Tulenheimolla oli myös ehdotus Rydin vapauttamispäätökseksi, mutta se ei minun mielestäni ollut hyväksyttävä. Se tarkoitti sitä, että Ryti pääsisi väliaikaisesti vapaaksi, mutta jos paranee, niin voitaisiin uudestaan ottaa vankeuteen.

Tämä ei minun mielestäni käy päinsä.

13.5. Kommunistit jatkavat menettelyään hyökätä valheilla Fagerholmin hallitusta vastaan. Tassin kirjeenvaihtaja sitten sähköttää ne Moskovaan ja sitten ne ovat Neuvostoliiton lehdissä ja radiossa, josta ne jälleen otetaan kommunistien lehtiin.

13.5. Fagerholm kertoi eilen, että maalaisliitto, kokoomus- ja ruotsalainen puolue aikovat kaataa hallituksen tänä keväänä. Eilen oli eduskunnassa keskustelu lisämenoarviosta, jossa kovasti hyökättiin hallituksen kimppuun.

Kommunistit kertovat, miten automob.yhdistys on (hallituksen toimesta) järjestänyt kilpailun läpi Suomen Pohjanmaalle ja Lappiin pohjois-itärajalle, johon kilpailuun ottavat osaa amerikkalaiset, englantilaiset ym. sodanlietsojat, jotka tulevat vakoilemaan.

Tällaista pirullista valhetta kommunistit joka päivä levittävät. Venäläiset tarttuvat siihen mielellään.

13.5. Puolan lähettiläs Wasilewski, joka huomenna lähtee pois, oli lähtökäynnillä, jonka jälkeen tarjosin hänelle lounaan ja ojensin Suomen Leijonan suurristin.

14.5. Tanskalainen kuoro »De Danske» kävi laulamassa minulle linnassa. Kuoron puheenjohtaja: Fabrikör Kretzschner. Johtaja: Musiker Buch.

15.5. Kaatuneiden päivä.

Seppelten lasku sankarihaudoille ja sitten juhla Kansallisteatterissa kl. 14–16.

Kaunis ilma.

16.5. Oikeusministeri Suontausta.

Suontausta puhui ensin eräistä armahdusasioista: säännöstelyrikkojista: Virtanen ja Hokkanen.

Ministeri Toivonen armahdusta vastaan, kun on kysymyksessä suuri säännöstelyrikos.

Takki ei vastusta.

Suontausta esitti, että rangaistus muutetaan ehdolliseksi.

Minä sanoin suostuvani siihen.

Rydin asia

Suontausta oli puhunut professori Soisalon kanssa 5 à 6 päivää sitten. Soisalo oli sanonut, että Rydin tila on muuttumaton, paitsi että paino on jatkuvasti alentunut. Professori Soisalon äänensävy oli ollut huolestunut. 

Minä sanoin, että Enckellin pitää olla mukana tässä asiassa. Kehoitin kääntymään Fagerholmin puoleen ja yhdessä hänen kanssaan neuvottelemaan Enckellin kanssa.

Suontausta sanoi tri Bäckmanin lukeneen Ollonqvistin todistuksen ja päättäneensä siitä, että Rydin tauti on luultavasti syöpää.

16.5. Maila Mikkola luonani.

Toi ensin viimeiset terveiset Hugo Winther -vainaalta.

Sitten pyysi saada valokuvani Hartolan museoon. Siellä on 3.7.49 juhla. Pyysi siksi valokuvan.

Sitten Maila kertoi, että Porvoossa on eräs Ellilä, joka on merkillinen mies: kirjojen kokooja ja ystävä – Werner Söderströmin palveluksessa.

Kalle Kauppi tuntee hänet, on koulutoveri.

Maila esitti, että Ellilälle annettaisiin arvonimi. Paras olisi kirjastoneuvos tai joku muu.

Lupasin puhua Fagerholmin kanssa.

Maila tahtoisi juhlaan 3.7.49.

16.5. Refl. Kommunistit ja venäläiset lehdet käyvät kovaa sotaa Fagerholmin hallitusta vastaan. Mutta asiat, joita he voivat esittää, ovat valheellisuuksia ja vääristelyjä. Venäjän radio ja jotkut lehdet kirjoittelevat miltei joka päivä ja puhuvat valheita meitä vastaan.

Tämä on tosiaan surkeaa.

17.5 v. Knorring, joka on nimitetty chargé d’ affaires¹ Etelä-Afrikkaan, luonani. Keskustelimme taloudellisista asioista ja politiikasta.

¹ asiainhoitajaksi

18.5. Dagens Nyheter.

Helsingistä lähetetty kirje Suomen oloista, miten Suomessa nyt on poistettu kommunistiaineksia poliisista ja pantu toimeen lailliset olot.

Kirjoitus on tallessa (sisäpol.).

18.5. Svenska Demokraten. Hyvä pääkirjoitus Regeringen¹. Tallessa (sisäasiat).

¹ Hallitus

18.5. illalla kl. 23.30 (en tavannut Soisaloa aikaisemmin, koska hän oli ulkona) puhuin telefonissa professori Soisalon kanssa Rydin tilasta. Soisalo sanoi, että Rydin tila on edelleen huonontunut. Eilen oli toimitettu röntgentutkimus: Soisalo luulee, että Rydillä on myös syöpä, mutta Soisalo ei tahdo sanoa sitä Rydille, vaan katsoo olevan parempi, »että hän saa kuolla rauhassa».

Soisalo sanoi Rydin tilan olevan vakava. Hänen äänensä oli vihainen. Hän sanoi mm.: »Onko odotettava niin kauan, kunnes Ryti on vietävä pois paareilla?»

Kysymykseni johdosta Soisalo vastasi, että »pysyväinen tauti» on sama kuin »parantumaton tauti» ja että minä voin käyttää kumpaa sanaa tahdon.

19.5. Esittelyssä tänään oli esillä sotasyyllisten armahduskysymys.

Päätin vapauttaa Rydin enemmästä rangaistuksesta. Sanelin pöytäkirjaan perustellun päätöksen. 

Kirjoitin kommunikean asiasta. (Kts. sitä. Siitä näkyy asian kulku.)

Valtioneuvoston jäsenet olivat yksimielilisiä.

Samalla vapautin myös Kivimäen, Linkomiehen, Tannerin ja Rangellin enemmästä rangaistuksesta. (Kts perusteltuja päätöksiä.) Tästä ei annettu lehdille, mutta tietysti se tulee tiedoksi.

 Refl. Saa nähdä, mitä kommunistit ja heidän venäläiset kannattajansa jälleen sanovat.

19. 5. Professori Kivimäki (hammaslääk.) ja hammaslääkäri Westman luonani. Kertoivat:

28.7.49 Pohjoism. hammaslääkärien kongressin avajaiset Yliopiston juhlasalissa kl. 9.15 ap. Tulee 1200 henkeä (Skandinaviasta n. 600).

Pyysivät minut suojelijaksi ja että minä ja Alli olisimme läsnä avajaisjuhlassa.

Lupasin.

19.5. Kansanopiston johtaja Hosia – kirjoittaa kansanopistojen historiaa – intervjuuasi¹ minua kansanopistopuuhistani.

¹ haastatteli

20.5. Professori I. Bonsdorff.

Esitti, että kaikille vanhemmille geodeeteille pitäisi antaa professorinarvo. Heillä on kaikilla professorin pätevyys.

Minä pyysin Bonsdorffia laatimaan minulle siitä ehdotuksen.

Bonsdorff lupasi.

20.5. Maaherrojen kokouksen puolesta kävivät luonani maaherrat Mattsson ja Ahlbäck tuomassa tervehdyksen. – Keskustelimme vähän aikaa.

23.5. Eilisessä Työkansan Sanomissa törkeä hyökkäys minua vastaan Rydin armahduksen johdosta. (Leikkele Vapaasta Sanasta ja Helsingin Sanomista pantu talteen.)

Kyllä on Suomen kansa mennyt matalalle, kun se tällaisia lehtiä lukee. Minä olen tullut aivan pessimistiksi Suomen kansan tulevaisuuteen nähden.

23.5. Norjalainen ylioppilaslaulukunta kävi luonani laulutervehdyksellä (Den norske Studentersangforening, per. 1845 – 60 miestä). Puheenjohtaja: Sekreter¹ Bommen, kuoronjohtaja: Overretssagförer² Torkildsen.

1 sihteeri

2 ylioikeuden asianajaja

21.5. Haataja toi uuden teoksensa sekä p.m.:n torpparivapaudesta – sekä eripainoksia.

25.5. Vapaassa Sanassa suuri hälinä Kivimäen, Linkomiehen, Tannerin ja Rangellin vapauttamisesta ehdollisesta rangaistuksesta.

Refl. Se oli kyllä odotettavissa.

(Vapaan Sanan kirjoitus tallessa)

26.5. Vapaassa Sanassa pääkirjoitus, joka sisältää törkeän hyökkäyksen minua vastaan – pääasiallisesti sotasyyllisten vapauttamisen johdosta, mutta myös muista asioista.

Se olisi omiaan aiheuttamaan syytteen, mutta venäläisten vuoksi on paras olla siihen ryhtymättä.

Refl. Arveluttavaa on, että valtionpäämiehen arvo täten tallataan lokaan. (kts. kirjoitusta)

Samassa lehdessä on väärä kirjoitus Svenska Demokratenia vastaan Reinikan ja Kukkosen armahduksesta. (kts. leikettä)

Refl. Kyllä on raskasta ja surkeata olla tällä paikalla. Mitä mahtaa Suomen kansan tulevaisuudesta tulla, kun meillä on tällaisia epäisänmaallisia kansalaisia (kommunisteja) ja heitä äänesti viime vaaleissa 375 000 äänestäjää.

27.5. Suontausta (yhdessä Fagerholmin kanssa) laittaa oikaisun lehtiin Vapaan Sanan valheita vastaan.

27.5. Ruotsalainen kuoro »Körsällskapet Sångarkretsen»¹ laulutervehdyksellä.

¹ »Kuoroseura Laulajapiiri»

28.5. Kommunistilehdet hyökkäävät kovasti minua vastaan Rydin ym. armahdusasiassa. Heidän tarkoituksensa näkyy olevan estää, että minä jään presidentiksi 1.3.50 jälkeen. Tämä vastaa myös minun tarkoituksiani. Mutta minulle voi ratkaisu tulla vaikeaksi, jos asiat menevät siihen, että kaikki muut haluavat minua paitsi kommunistit. Olisi hyvä, jos löydettäisiin joku muu mies, jolla ei olisi tätä belastning¹ Rydin ym. armahduksen johdosta, mutta olisi kuitenkin isänmaallisesti luotettava ja jatkaisi minun politiikkaani. Sanoin tämän tänään Fagerholmille telefonissa ja kehoitin häntä ajattelemaan asiaa. Mainitsin Heljaksen ja oikeuskansleri Tarjanteen. Fagerholm sanoi, että Heljas on naivi. Tarjanne ei ole poliitikko eikä sentähden kykene hoitamaan asioita (vrt. Hacha Tšekkoslovakiassa). Fagerholmin mielestä ei meillä nyt ole muuta miestä kuin minä. Sanoi joidenkin maalaisliittolaisten sanoneen, että koska on selvää, kuka valitaan, niin eikö ole paras, että eduskunta myös tällä kertaa valitsee ilman suurta valitsijamieskoneistoa.

Minä vastasin, että en ole antanut mitään lupausta. Sellainen laki tuskin menisi eduskunnassa läpi, koska kommunistit voivat sen estää. Asia ei muuten ole ajankohtainen, koska vaali on vasta ensi helmikuussa. Mutta kehoitin vakavasti etsimään toista miestä.

¹ rasitetta

28.5. Lakimiesliiton skandinaaviset vieraat Korkeimman oikeuden presidentti Berg (tunnettu saksalaisen okkupation¹ vastustuksen johtaja), Hovioikeuden presidentti Laurén (Ruotsi), Dommer² Jensen (Tanska) ja vielä eräs neljäs tänään luonani kunniakäynnillä. Keskustelimme jonkun aikaa.

Eilen 27.5. Lakimiesliiton päivien alkajaisjuhla Yliopiston juhlasalissa. Sormuksien jako. Hovioikeuden presidentti Laurén piti esitelmän.

Illalla Berg Norjasta piti esitelmän Yliopiston pienessä juhlasalissa. Erinomaisen hauska ja mielenkiintoinen esitelmä.

¹ miehityksen

² tuomari

30.5. Refl. Rydin ym. armahduksista.

Kommunistit pitävät suurta ääntä armahduksista. Tämä asia oli aivan selvä.

Rydin armahdus oli selvä lääkärien lausuntojen johdosta. »Joka sitä vastustaa, ei ole ihminen», sanoi Soisalo.

Kivimäen ja Linkomiehen vapauttamista esittivät yliopistojen viranomaiset vuoden ajan. Kesällä 1948 juriidisen tiedekunnan dekaani ja varadekaani kääntyivät puoleeni Kivimäen asiassa, jotta hän voisi alkaa työnsä yliopistossa. Opettajain puute on siellä huutava.

Yliopiston kansleri Tulenheimo puhui sitten molempien professorien asiasta minulle monta kertaa, viimeksi useamman kerran viime viikkojen kuluessa. Hän sanoi, että paitsi muutenkin, väitöskirjojen valmistajain ohjauksen vuoksi olisi professorien vapauttaminen välttämätöntä. Sillä he eivät voi hoitaa virkaansa. Tosin Tulenheimo sanoi, että hän ei tiedä lakimääräystä, joka kieltäisi ehdonalaisen opettamasta, mutta on määräys, että he eivät voi saada palkkaansa.

(Ei ole mitään järkevää syytä estää professoreja hoitamasta virkaansa.)

Tanner on täyttänyt 68 vuotta ja jo ikänsä vuoksi hänen asiansa on katsottava selväksi.

Ainoa olisi siis Rangell, mutta ei ole syytä häntä yksin pitää ehdonalaisena.

Asia on siis selvä.

Mutta on vielä yksi tärkeä seikka.

Sotasyyllisten tuomitseminen on yksi niitä asioita, jotka ovat Suomen kansalle pahana esteenä ystävyyspolitiikalle Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomen kansan valtava enemmistö ei ymmärrä eikä tunnusta tämän asian oikeutta. Suomen kansan valtava enemmistö ei tunnusta oikeaksi Rydin ym. tuomitsemista, kun kerta ei niitäkään tuomittu, jotka syksyllä 1939 hyökkäsivät Suomen päälle (vaikka Lontoon pöytäkirjassa 8.8.45 on siitä selvä määräys).

Tämä asia on ollut pahana esteenä ystävyyden politiikalle.

(Toinen asia Suomen kansalle vaikea ymmärtää on juuri hyökkäys 1939 ja Karjalan ja Hangon ryöstäminen meiltä.

Kolmas asia Karjalan ja Porkkalan ryöstäminen meiltä 1944, vaikka sota 1941–44 oli osottanut, että Karjala ja Hanko eivät olleet mitenkään hyödyksi Venäjälle sodassa.)

25.5. Reinikainen luonani.

Punaisen Ristin korkea kunniamerkki on annettu suomalaisille Kyllikki Pohjalalle ja Rachel Edgrenille.

On tapa, että valtionpäämiehet tämän merkin jakavat. Tämä on suuri huomionosotus Suomea kohtaan. Meillä on sairashoito korkealla tasolla. Kaikki ulkomaalaiset ovat sen sanoneet.

Minä lupasin.

3.6. Ahokas, joka menee Genèveen, oli luonani. Lähetin terveisiä Myrdalille ja Sventolle. 

4.6. Lounas Marcus Wallenbergille rouvinen ynnä 13 suomalaiselle vieraalle.

Yhteensä 18 henkeä.

5.6. Olimme Allin kanssa Haminassa Kymenlaakson laulujuhlilla. – Kaunis ilma ja juhla oli hauska. Istuimme 3 tuntia ulkona. Mutta matka oli raskas. – kaupungin puolesta oli päivällinen pienelle piirille.

6.6. Työväen kansansivistyslaitoksen 50-vuotisjuhla ja sivistysliiton 30-vuotisjuhla. Kans.teatterissa.

8.6. Lähetystöneuvos Simelius, Australiaan määrätty chargé d’affaires, luonani. Oli ennen ollut Australiassa; kertoi sikäläisistä oloista.

8.6. Göteborgin pääkonsuli Lauri Hjelt luonani.

Kertoi, että Ruotsissa katsotaan sitä suureksi asiaksi, että hallituksessa ei ole kommunisteja. Ruotsissa on suuri sympatia ja avustuksenhalu Suomea kohtaan, mutta siellä on ihmisissä pohjimmalla pelko, että Suomen tulevaisuus ei ole taattu. Se tulee esiin, pelko, että tilanne voi kääntyä meille pahemmaksi.

Yhteenkuuluvaisuuden tunne Suomen kanssa on Ruotsissa suuri. On myös suuri avuliaisuus.

Talvisota on meille suuri plus Ruotsissa.

Hjelt kysyi, onko Venäjän politiikka agressiivinen vai defensiivinen. Siitä puhutaan Ruotsissa usein.

Minä selitin oman käsitykseni.

10.6. Enckell luonani. 

Vaivanne pyrkii Intiaan. 

Prot.päälliköksi Välikangas.

Handelspol. avdeln.¹ sihteeri kesäksi. Saikku Köpenhaminaan Hynnisen loman ajaksi 5.7.–7.8.

Yöntilä chargé d’aff. Köpenhaminaan.

Helon sopimaton esiintyminen Allia kohtaan. Helo oli kirjoittanut kirjeen. Minä sanoin olevani hyvin pahoillani Helon menettelystä.

Puhuin myös Enckellin pojan menettelystä Hiltusta kohtaan.

Suomalaisten sotavankien palautus – kulut, joita Neuvostoliitto vaatii.

Minä sanoin, että kun kysymys on suhteellisen pienestä asiasta, voisi minun mielestäni suostua venäläisten vaatimuksiin. Samalla huomautin, että me emme katso olevamme velvollisia maksamaan, mutta asian poistamiseksi päiväjärjestyksestä.

Savonenkov oli ollut 9.6. Enckellin luona. Ollut hyvin ystävällinen.

Minä puhuin siitä vihasta, joka täällä esiintyy venäläisiä kohtaan – mm. koulujen oppilaiden keskuudessa.

Pyysin miettimään, olisiko esim. rehtorien kanssa puhuttava.

Enckell kertoi tavanneensa Ranskan lähettilään Coulet’in luona Ranskan Moskovan suurlähettilään. Hän oli mm. lausunut että »ryssarna har respekt för finnarna»².

¹ kauppapoliittisen osaston

² »venäläiset tuntevat kunnioitusta suomalaisia kohtaan»

10.6. Kultarantaan (autolla).

15.6. Valtiovarainvaliokunta teki lisämenoarvion mietinnössä muistutuksia työttömyysrahojen käyttämiseen nähden, sanoen hallituksen ylittäneen niitä liian paljon (ne ovat arviomäärärahoja) sekä hoitaneen asiaa huonosti ja että syynä työttömyyteen on mm. hallituksen noudattama talouspolitiikka ym.

Fagerholm ilmoitti 13.6. eduskunnassa, että hallitus katsoo, että jos eduskunta sen hyväksyy, niin hallitus pitää sen epäluottamuksen ilmaisuna ja eroaa.

Tästä syntyi suuri keskustelu eduskunnassa 13.–14.6.

14.6. eduskunta 94 < 92 ei hyväksynyt valtiovarainvaliokunnan ehdottamaa lausuntoa, vaan hyväksyi Österholmin ehdotuksen, joka ei sisältänyt mitään ja jonka hallitus hyväksyi. Siten Fagerholm sai kahdella äänellä luottamuslauseen.

14.6. aamulla Fagerholm soitti minulle ja sanoi, että hallitus tulee kaatumaan, koska sillä on enemmistö vastassaan. Mutta päivän kuluessa kokoomusryhmä ja ruotsalainen ryhmä päättivät äänestää hallituksen puolesta.

Hallitusta vastaan äänesti maalaisliitto ja kommunistit yksimielisesti sekä Hiekkala (!).

Maalaisliiton ryhmä esitti käsittelyn aikana porvarillista hallitusta, mutta kokoomuksen enemmistö ja ruotsalainen ryhmä, jotka ensin näkyivät olleen sen puolella, perääntyivät.

14.6. Ilta-Sanomat sisälsi huomattavan uutisen, että SKP (Suomen Kommunistinen Puolue) oli viime kuun lopulla päättänyt, että koska heidän presidenttikandidaatillaan, M. Pekkalalla, ei ole toiveita tulla valituksi presidentiksi, kommunistit tulevat kaikilla voimillaan kannattamaan Kekkosta presidentiksi.

15.6. Eilisessä eduskunnan istunnossa kommunisti Pessi väitti tämän uutisen olevan perättömän. Maalaisliiton edustaja Pakkanen väitti hallituksen toimittaneen tämän uutisen lehtiin. Fagerholm kumosi sen, ilmoittaen, että uutinen oli ollut viikonvaihteessa muissa lehdissä (se oli ollut Aamulehdessä ja Etelä-Suomen Sanomissa).

Refl. Jos maalaisliitto, kuten näyttää, kannattaa Kekkosta presidentiksi, niin on todennäköistä, että hän tulee valituksi presidentiksi.

Jos hänen karaktäärinsä olisi parempi, niin hänen vaalinsa presidentiksi voisi kyllä olla mukiinmenevä.

Kommunistien päätarkoitus näyttää nyt olevan saada minut estetyksi tulemasta uudestaan valituksi presidentiksi.

Siinä he tekevät minulle palveluksen.

21.6. Kenraali Sihvo esittelyllä Kultarannassa.

22.6. Hallitus esittelyllä Kultarannassa.

Fagerholmin kanssa keskustelimme jonkun aikaa. – Hänen mielestään meteli Rydin ym. armahtamisesta on hyvin pian tauonnut.

22.6. Rouva Wuolijoki erotettiin Yleisradion johtajan virasta. (Kommunistit tietysti nostavat siitä suuren elämän.)

23.6. Juhannusaatto – kylmä ilma.

23.6. Ministeri E. A. Wuori, Lontoo.

Hyvä veli,

Tämä kirjeeni, joka on viivästynyt, tarkoittaa lähinnä kiittää Sinua siitä, että hankit poikavainajani Varman tyttärelle Sinikalle kesäpaikan. Olen Sinulle siitä hyvin kiitollinen ja pyydän saada sen täten Sinulle lausua. Olemme saaneet Sinikalta kirjeen, jossa hän ilmoittaa olevansa kovin tyytyväinen. Hänen isänsä oli nuorin poikani Varma, jonka muistat Nervanderinkadulta. Hän oli perinyt heikot keuhkot ja se viivytti hänen lukujansa n. 6 vuotta. Hän oli kuollessaan jotenkin valmis lääkäri – puuttui ainoastaan joitakin lopputenttejä, mutta kuolema tuli 24.6.41.

Siis: Sulimmat kiitokset.

Olisi yhtä ja toista puhuttavaa myös politiikasta, mutta se saa jäädä. Mainitse ainoastaan, että olen omasta puolestani noudattanut johdonmukaista linjaa – samaa aina syksystä 1944 alkaen. Tultuani valituksi presidentiksi selvitin silloiselle Pekkalan hallitukselle iltakoulussa keväällä 1946 jotenkin laajasti politiikkani suuntaviivat, jotka menivät samaan suuntaan kuin Sinulle kirjeessäni pari v. sitten esitin. Viime kesänä täällä Kultarannassa harkitsin jälleen perinpohjaisesti näitä asioita ja valmistin syyskuussa 1948 jälleen p.m:n, jonka luin eräille johtomiehille, jotka sen hyväksyivät. En päässyt mihinkään uuteen tulokseen, joten promemoriani tuli sisällöltään samanlaiseksi kuin Pekkalan hallitukselle v. 1946 esittämäni. Luen sen Sinulle, kun joskus saavut tänne. Summa summarum: minä en voi päästä muuhun tulokseen kuin siihen politiikkaan, jota olen lähes viisi vuotta noudattanut ja jota myös nyt noudatan. Milloinkaan ei Neuvostoliiton kanssa solmittuja sopimuksia niin tunnontarkasti noudateta eikä ole noudatettu kuin nyt Fagerholmin hallituksen aikana. Niillä, jotka eivät tähän politiikkaan tyydy, on joitakin pitemmälle meneviä tšekkoslovakialaisia tarkoituksia, kuin mitä sopimukset sisältävät, ja siihen Suomen kansan valtava enemmistö ei voi mukaantua hyvällä.

Kommunistit nostivat metelin Rydin vapauttamisesta. Rydin vapauttaminen oli minun mielestäni ylevin teko, jossa minä olen viimeisten viiden vuoden aikana ollut mukana. Rydin lääkäri professori Soisalo, joka itse kirjoitti minun diktaamani¹ Rydin sairautta koskevan osan, sanoi minulle ennen vapauttamista: »Se, joka Rydin vapauttamista vastaan jotain puhuu, ei ole ihminen.» Se on minunkin mielipiteeni.

Yliopiston puolelta tehdään minulle viime kesästä alkaen useita esityksiä siitä, että professorien Kivimäen ja Linkomiehen pitäisi ryhtyä hoitamaan virkojansa yliopistossa, koska heitä siellä välttämättömästi tarvitaan. Ehdonalaisuus esti heidät hoitamasta valtionvirkaa. Ei ollut mitään syytä olla järjestämättä asiaa, koska he olivat vapaat eikä heidän kiinniottamisensa ja vankilaan uudestaan panemisensa lain mukaan eikä muutenkaan tullut kysymykseen. Kun Tanner on yli 68 vuotta vanha, oli se riittävä syy ehdonalaisuuden poistamiseen, vaikka asia hänelle, joka ei ole valtion palveluksessa, ei olisi ollut välttämätön. Ei myöskään ollut syytä Rangellia yksin asettaa eri asemaan, vaikka hänellekään ei sillä asialla ole merkitystä, koska hänkin on yksityisessä toimessa. Ja joka tapauksessa ehdonalaisuuden poistaminen heiltä, samoin kuin Reinikalta, Kukkoselta ja Ramsaylta ennen heitä, oli aivan muodollinen toimenpide, koska he kaikki jo olivat vapaina. Siitä ei ole kenelläkään aihetta nostaa meteliä.

Kuten sanoin, tämä on ylevin teko, jossa olen ollut mukana viimeisten viiden vuoden aikana, ja se osittain sovittaa sen häpeällisen teon, jonka, välirauhasopimuksen 13 artiklan vuoksi, olimme pakotetut – oikeastaan: katsoimme olevamme pakotetut – tekemään v. 1945.

Vaimoni lähettää terveisensä Sinulle ja rouvallesi. Minä yhdyn.

Ystävyydessä

J.K.P.

Times 20.6.49, pääkirjoitus »Titolaisuus Itä-Euroopassa».

Siinä sanotaan mm.: »Vaikka »porvarillinen» oppositio onkin vakavanlaatuinen, ei se kuitenkaan huolestuta Neuvostoliitossa ja sen satelliittimaissa olevia kominformin johtajia yhtä paljon kuin itsensä kommunistisen puolueen sisäinen »titolaisuus» tai nationalismi. Epäilemättä he laskevat, että diktatuurin nykyaikainen tekniikka salaisine poliiseineen tekee avoimet mellakat ilman ulkopuolista apua mahdottomiksi. (Suomalaisten suuri voitto (triumph) on ollut se, etteivät he ole koskaan antaneet kommunistisen vähemmistön päästä tähän asemaan.)»

(The Times on tallessa)

¹ sanelemani

24.6. Refl. Fagerholmin hallituksen aikana (11 kuuk.), jolloin meidän kommunistimme ovat koko ajan yllyttäneet venäläisiä Suomea vastaan ja jolloin Neuvostoliitossa Iljinski ja muut hänen tapaisensa sekä radio ja eräät lehdet ovat hyökänneet Suomen kimppuun ja esittäneet mitä suurimpia valheita ja vääristelyjä Suomesta, ovat Suomen lehdet osottaneet aivan korrektia menettelyä; eivät ole kirjoittaneet mitään pahaa Neuvostoliitosta. Ylipäänsä esiinnytään ja on esiinnytty viime vuosina Suomessa Neuvostoliittoa kohtaan aivan exemplarisesti¹. Se on räikeä vastakohta noiden venäläisten lehtien, radion ja Iljinskien esiintymiselle Suomea kohtaan.

Blokissa No 22 siv. 38 on lisärefleksi poliittisesta asemasta, jonka kirjoitin blokille ja siitä vein blokkiin No 22. Kts. sitä.²

¹ esimerkillisesti

² Kts. 9.1.1950

27.6. v. Fieandt (Yhdyspankista) luonani Kultarannassa. Oli äsken käynyt Saksassa ja kertoi sieltä huomioita.

29.6. Oikeuskansleri Tarjanne luonani. Kävimme läpi hänen lausuntonsa, jonka hän on kirjoittanut minun pyynnöstäni sen johdosta, että sanomalehdet ja Moskovan radio ovat väittäneet, että rauhansopimusta on loukattu.

Teimme eräitä korjauksia ja lisäyksiä siihen.

Keskustelimme lausunnon painattamisesta. Siitä päätetään tuonnempana.

30.6. Hallituksen istunto Kultarannassa.

Sen johdosta, että eilen Helsingin raastuvanoikeus oli vapauttanut Hendusen siitä, että hän oli törkeästi solvannut Neuvostoliittoa, minä otin esille kysymyksen, että laki rikoslain 14 luvun eräiden pykälien muuttamisesta olisi muutettava niin, että ei voisi tällaisia tuomioita antaa.

Suontausta lupasi ottaa asian valmisteltavaksi.

Refl. Helsingin raastuvanoikeuden menettely on aivan kuulumaton.

Keskustelimme Enckellin ja Suontaustan kanssa Englannin lähetystön nootista, joka koskee sotamaterialin palauttamista. (Se on nähtävästi Maguillin puuhaa.)

Minä pyysin Enckelliä puhumaan asiasta Scottin kanssa. Venäläiset ovat sanoneet Enckellille, että antaa asian heille luovutettavasta sotamaterialista olla sillänsä toistaiseksi. Venäläiset eivät ole puhuneet mitään.

1.7. Kommunistit puhuvat edelleen Rydin vapauttamisesta. Myös Literaturnaja Gazeta on kirjoittanut pitkän hyökkäyskirjoituksen Suomea vastaan ja koskettelee siinä myös Rydin ja muiden sotasyyllisten vapauttamista.

Refl. Meidän kommunistimme ovat surkeata joukkoa.

SKDL:n toinen liittokokous on näinä päivinä ollut Helsingissä. Siellä oli mm. Savonenkov läsnä. R. Palmgren (»Hapan») kirjoitti siitä Vapaassa Sanassa hurmahenkisen kirjoituksen. Palmgren on kokonaan kadottanut yhteyden suomalaisiin ja katselee maan asioita aivan venäläisten kannalta. – Savonenkovin läsnäolo oli masentava ilmiö meidän kommunisteillemme. Se arvatenkin jälleen vähentää heidän kannatustaan ja etäännyttää kommunisteja Suomen kansasta.

2.7. Sulzberger, New York Times’in ulkomaankirjeenvaihtajien päällikkö, luonani Kultarannassa. Keskustelimme 1 3/4 tuntia. Sovimme, että minun nimeni ei tule näkyviin. »Minä en anna intervjuuta ¹», minä sanoin hänelle.

Hän teki joukon kysymyksiä Suomen oloista ja Suomen poliittisesta asemasta ja tulevista näköaloista.

Minä vastasin hänelle, hän kirjoitti muistiin.

Mm. hän sanoi, että Beneš ja Jan Masarik vakuuttivat, että vaikka Tšekkoslovakia on hyvissä väleissä Venäjän kanssa, niin se kuuluu länteen ja läntiseen demokratiaan, mutta kuitenkin kävi kuten kävi.

Minä selitin eron Tšekkoslovakian ja Suomen välillä:

a) T^sekkoslovakialaiset ovat slaaveja, eivät ampuneet yhtään laukausta, kun Hitler hyökkäsi. Me emme sitä ymmärtäneet. Me olisimme menetellet toisin.

b) Heillä tosin oli silloin vaikea asema, kun eivät olleet osanneet järjestää suhteita sudeettisaksalaisten kanssa, jotka eivät olleet alkuaan natseja, mutta sitten kannattivat natsi-Saksaa.

c) Sodan jälkeen sudeettisaksalaisten teollisuuslaitokset jäivät heille ja he ottivat ne valtiolle ja siten sosialisoiminen pääsi vallalle.

d) Tšekkoslovakia ei voi puolustaa rajaansa Saksaa vastaan yksin, vaan ainoastaan venäläisten avulla. Sentähden ovat riippuvaisia Neuvostoliitosta

e) Beneš oli kovin sairas ja heikko, ei voinut riittävästi panna vastaan kommunisteja.

Meillä on asiat aivan toisin.

Me osaamme vastustaa. Sosialidemokraatit eivät ole meillä samanlaisia kuin Tšekkoslovakiassa. Meillä ei ole sellaista kansallisuuskysymystä kuin sudeettisaksalaiset. Meillä ei ole mitään rajanpuolustuskysymystä. Meillä ei ole venäläisiä. Me kuulumme Pohjolaan ja länteen. Me emme luovu demokratiasta. Olemme vuoden ajan olleet ilman kommunisteja hallituksessa. Jos niitä tulee sinne, niin ei määrääville paikoille. Sitä paitsi meillä hallituksessa eivät yksityiset ministeriöt voi määrätä, vaan tärkeät asiat päätetään koo hallituksessa.

Viittasin uuteen kauppasopimukseen.

(Tänään lehdissä Moskovassa solmittu 3-sopimus Suomi, Neuvostoliitto ja Puola sekä Suomi, Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia.)

Sanoin, että Venäjällä on täällä ollut ainoastaan sotilaallinen intressi ja se on arrangerattu² ystävyyssopimuksella.

Sen Suomen kansa hyväksyi samoinkuin rauhansopimuksen. Olemme aksepteeranneet³ Karjalan uuden rajan.

Puhuimme paljon muuta, jota en tähän ole merkinnyt.

Lopuksi Sulzberger pyysi minun kuvaani. Lupasin lähettää Pariisiin.

¹ haastattelua

² järjestetty

³ hyväksyneet

4.7. Oikeuskansleri Tarjanne

H.V.

Helsingin Raastuvanoikeuden Hendusen asiassa antaman päätöksen johdosta 

esitän, että lausuntosi siv. 93 ensi kappaleen jälkeen: » ––– jonka vuoksi ne ovatkin johtaneet syytteeseen asianomaisia toimittajia vastaan» lisätään seuraava:

»Sen johdosta, että Helsingin Raastuvanoikeus 29.6.49 (tai oliko se 28.6.49), käsitellessään Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti nostettua syytettä »Totuuden torvi» nimisen lehden toimittajaa E. Hendusta vastaan, on vapauttanut Hendusen syytteestä – vaikkakin todeten »Totuuden torvessa» olleiden kirjoitusten sisältäneen loukkauksen Neuvostoliittoa vastaan – , Tasavallan Presidentti on neuvoteltuaan asiasta hallituksen kanssa 30.6.49 antanut oikeusministerille tehtäväksi laatia ehdotuksen eduskunnalle annettavaksi esitykseksi asiata koskevan lain niin muuttamiseksi, että tällainen lain tarkoitusta ja henkeä vastaan sotiva tulkinta tulee mahdottomaksi.»

Voimme Helsingissä ensi viikon alussa asiasta keskustella, jos tarve vaatii.

Ystävyydessä

J.K.P.

8.7. Refl. Kommunistit ovat kokonaan joutuneet erilleen omasta kansasta. Heillä ei ole enää mitään yhteyttä oman kansan, Suomen kansan, kanssa. Eilen tuli Tokoi Suomeen. Tänään Vapaa Sana raivoaa. Haukkuu Tokoita aivan kuin pahin hollituvan mies entiseen aikaan.

Viimeisessä SN-seuran lehdessä on pääkirjoitus Rydin ym. armahtamisesta suunnattu erityisesti tietysti minua vastaan. Puhuvat Suomen kansasta, kuinka se on tyytymätön armahdukseen. Suomen kansa on siitä iloinen. Kyllä kommunistit ovat raakoja, kun kehtaavat puhua Rydin asiasta.

Eivätkö ne ollenkaan ajattele niitä, jotka 30.11.39 hyökkäsivät meitä vastaan? Onko ne tuomittu? Mutta meidän kommunistimme eivät yleensä ajattele suomalaisen tavalla, vaan he ovat täysiä venäläisiä bolševikkeja.

9.7. Helsinkiin III Maailman metsäkongressin avajaisiin 11.7. Vastaanotto linnassa 12.7.49 kl. 4. – Esittely 12.7. kl. 11.

11.7. Metsäkongressin avajaiset Yliopiston juhlasalissa. Ensin puhui pääministeri Fagerholm ja sitten minä ranskaksi. Sen jälkeen kaksi ulkomaalaista.

Juhlallinen avajaistilaisuus.

12.7. Kl. 16–18.30 vastaanotto Metsäkongressin jäsenille linnassa (n. 700 henkeä).

13.7. aamulla palasimme Kultarantaan.

20.7. Ministeri T. Suontausta, Helsinki.

Unohdin Helsingissä puhua seuraavasta asiasta.

Olisi mielestäni syytä Rydin vapauttamista koskevassa pöytäkirjassa tulevaisuutta varten mainita siitä, että eduskuntaryhmät, SKDL:ää lukuunottamatta, olivat tehneet asiassa alotteen. Voisi sanoa esim. näin:

1. Esityksen, että entinen tasavallan presidentti ––– vapautettaisiin enemmälti kärsimästä sanottua rangaistusta, josta asiasta eduskuntaryhmät, SKDL:n ryhmää lukuunottamatta, olivat viime vuoden marraskuussa tehneet tasavallan presidentille esityksen.

Pyydän harkitsemaan tätä asiaa ja lisäämään mainitut sanat pöytäkirjaan, jos olette yhtä mieltä kanssani.

Kunnioittaen

J.K.P.

Kultaranta 17.7.49 

Rovasti Gunnar Paasonen, Ullava.

Vanha veli,

Oli hauska saada kirje Sinulta, vanhalta huonekumppanilta, jota en ole yli puoleen vuosisataan tavannut. Vastaukseni on viipynyt osittain sen vuoksi, että minulla täällä ei ole ollut asiata koskevia papereita, osittain matkojen vuoksi.

Kuten tiedät, on kysymys eläkkeiden järjestämisestä papistolle ollut vireillä jo vuodesta 1890 lähtien. Viimeinen kirkolliskokous hyväksyi ehdotuksen ja tämän ehdotuksen mukaisesti minä 10.6.49 annoin esityksen eduskunnalle. Jos eduskunta esityksen ilman suurempia muutoksia hyväksyy, niinkuin on luultavaa, niin minulla ei ole mahdollisuutta tehdä muuta kuin vahvistaa eduskunnan hyväksymä laki.

Ymmärrän kyllä hyvin, että vanhoillepojille uudesta järjestelmästä voi syntyä vaikeuksia juuri nykyisen asuntojen puutteen johdosta.

Kirkolliskokouksen esityksessä on kuitenkin määräys siitä, että tuomiokapituli voi viiden ensimmäisen vuoden aikana lain voimaantulosta pidentää papin virassaoloaikaa vuodeksi kerrallaan. Luulisin, että tuomiokapitulit tulevat auliisti myöntämään pidennystä. Kenties myös seurakuntien taholta ei tule puuttumaan halua olla apuna järjestämässä esiintyviä vaikeuksia. 

Muistan hyvin kolme Schreckin neitiä, jotka olivat meidän asuntoemäntiämme, mutta en ole voinut ajatella, että heistä kukaan enää olisi elossa. He olivat kaikki herttaisia. Olin Hämeenlinnan vanhan Normaalilyseon juhlassa kaksi vuotta sitten. Sinä et siellä ollut, koska en Sinua tavannut. En ole kuullut mitään siitä, että aikoisit hankkia minun muotokuvani kouluun.

Toivotan Sinulle kaikkea parasta.

Lämpimin terveisin

Vanha veljesi

J.K.P.

17.7. Tokoi rouvineen luonamme Kultarannassa kl. 11.30 a.p. Hän on Turussa sosialidemokraattisen puolueen 50-vuotisjuhlassa.

17.7. Lakimiesjärjestöjen edustajat (Antti Tulenheimo puheenjohtaja, Korkeimman oikeuden presidentti Möller, Hovioikeuden presidentti Castrén, hallintoneuvos Honka, professori Merikoski, professori Kaira, tuomari Piintilä. – v.t. Päivikki Tulenheimo (A.T:n ajaja¹) luonani kunniakäynnillä sen johdosta, että 30 vuotta on kulunut Hallitusmuodon vahvistamisesta. He olivat käyneet aikaisemmin tänään Ståhlbergin luona. Päätimme lähettää sähkeen Mannerheimille, joka valtionhoitajana vahvisti Hallitusmuodon 17.7.19.

Sitten syötiin päivällinen: Alli ja Suomalaiset mukana.

¹ Antti Tulenheimon autonkuljettajana

19.7. Sveitsin Kelloteollisuusliiton puheenjohtaja tri Pellaton ja Ruotsin Kelloseppienkoulun rehtori Wergegren ynnä Suomen Kelloseppienliiton puheenjohtaja Taimi ja rouva Aikala käynnillä. Pellaton on ollut Suomen liiton kokouksessa Vaasassa ja hän oli pyytänyt, että minä ottaisin hänet vastaan. Hauska mies. Puhui ainoastaan ranskaa. Hän kertoi tästä Sveitsin ensimmäisestä teollisuudesta minulle mielenkiintoisia asioita.

20.7. Professori A. Benj. Helander.

Vilpittömät kiitokset huomaavaisuudesta, jota olette minulle osottanut lähettämällä teoksenne Suomen metsätalouden historia.

Onnittelen Teitä tämän suuren ja tärkeän työn valmistumisesta. Pyydän myös esiintuoda tyytyväisyyteni siitä, että tämä metsätaloutemme kehitystä kaikinpuolisesti valaiseva, pätevästä kädestä lähtenyt teos on ilmestynyt.

Tulen tutustumaan teokseen mielenkiinnolla ja tarkkuudella.

Kunnioittaen

J.K.P.

24.7. Rapusuuruksella Suomalaisilla heidän huvilassaan Allin kanssa. Wihuri ja tohtori Kalaja rouvineen sekä pankinjohtaja Mäki myös.

27.7. Helsinkiin.

28.7. Pohjoismaiden hammaslääkärien kongressin avajaisissa Allin kanssa Yliopiston juhlasalissa.

kl. 16 Pohjoismaiden hammaslääkärikorkeakoulujen rehtorit: professorit G. Westin, Ruotsi, I. Krohn, Norja, E. Hustad, Tanska ja Tammisalo minun luonani kunniakäynnillä.

28.7. Kommunistit pitävät tavatonta elämää Fagerholmin hallitustusta vastaan taloudellisista asioista. Syyttävät, että Fagerholmin hallitus vaikuttaa siihen, että työväen palkat alenevat ja että hinnat kohoavat valuuttakurssien muutoksen johdosta.

Moskovan radio ja Novoje Vremja säestävät heitä. Koettavat saada hallituksen kumoon.

Maalaisliitto tekee myös parhaansa. Nyt on erityisesti maidon hinnan alentaminen kysymyksessä, jonka hallitus pani toimeen.

Kommunistit ja venäläiset hyökkäävät myös jälleen Tanneria vastaan sen johdosta, että hän 17.7.49 julkaisi kirjoituksen Sosialidemokraatissa.

Kommunisteilla on nähtävästi aikomus yrittää saada lakkoja aikaan meillä kuten muissa maissa. Kymmenen kommunistien johdossa olevaa ammattiyhdistystä on lähettänyt SAK:lle kirjelmän, jossa vaativat sitä toimenpiteisiin palkkojen korottamiseksi. Kemissä on myös lakkoja: syynä palkkavaatimukset.

Saa nähdä, saavatko kommunistit aikaan suurempia epäjärjestyksiä.

29.7. Tänään on Fagerholmin hallitus ollut vuoden toimessa.

29.7. esittelyssä nimitettiin Huunonen Härmän tilalle hallitukseen sekä Varjonen salkuttomaksi. Fagerholm lausui minulle, että tarvitaan talous- ja finanssimies auttamaan Hiltusta (vaikka on mahdollista, että syksyllä hallitus tulee luopumaan – sanoi Fagerholm).

Ennen esittelyä Fagerholm sanoi, että vaikka ei ole tietoa, miten kauan hallitus voi pysyä pystyssä, on tarpeen saada Härmän tilalle uusi mies, ja lisäksi taloudellisia asioita varten lisävoimaa: Varjonen on heidän puolueensa parhaita asiantuntijoita. Fagerholm sanoi, että on keskusteltu eräiden hallituksen. jäsenten kanssa sekä puolueinstansseissa.

Minä sanoin, että Huunonen on selvä, mutta Varjosen tulo hallitukseen antaa kommunisteille aihetta nostaa suuren metelin.

Fagerholm uudisti, että Varjonen on heidän parhaita taloudellisia asiantuntijoitaan ja hallitus tarvitsee lisävoimia taloudellisissa asioissa.

Minä kysyin, oliko koko hallitus tämän ehdotuksen takana.

Fagerholm vastasi, että hän oli puhunut ainoastaan eräiden hallituksen jäsenten kanssa.

Minä sanoin, että minun mielestäni pitää kaikkien hallituksen jäsenten tietää, kenen kanssa tulevat työskentelemään.

Fagerholm silloin pyysi saada mennä neuvottelemaan valtioneuvoston jäsenten kanssa. Hetkisen perästä tuli takaisin ja ilmoitti, että kaikki ovat yhtä mieltä. Varjoseen nähden oli esiintuotu, että hänen kanssaan on vaikea tulla toimeen, mutta se ei estä hänen nimittämistään.

Sitten mentiin sisään ja nimitys tapahtui.

Varjonen on 33 vuotta vanha. Minulla ei ollut mitään syytä panna vastaan Varjosta: hän tulee salkuttomaksi hoitamaan eräitä taloudellisia asioita. Hän on eduskunnan jäsen ja sosialidemokraattisessa puolueessa vaikutusvaltainen.

(2.8.49 Palmgren letkauttaa Vapaassa Sanassa, että minä en enää pelkää nuoria.)

29.7. kl. 19 päivälliset valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Alli ja minä sekä valtioneuvoston jäsenet rouvineen sekä Härmä rouvineen.

Fagerholm piti kauniin puheen. Minä vastasin.

30.7. aamulla Kultarantaan.

31.7. Erik v. Frenckell rouvineen ja Jaakko ja Aino Kultarannassa suuruksella. Frenckell oli 2 kk. sitten ollut Saksassa ja kertoi oloista siellä. Sanoi, että Hitlerin ihailijoita ei ole Saksassa enää paljon.

31.7. Tanner piti puheen Salossa sosialidemokraattien juhlassa. Sanoi mm., että hallituksen pitäisi saada istua presidentinvaaliin asti. Sitten uusi hallitus, jossa pitäisi olla myös sosialidemokraatteja. Mutta ei kommunisteja hallitukseen, ennenkuin ne osottavat olevansa suomalainen puolue.

Jos hallitus on pakotettu eroamaan ennen presidentinvaalia, niin siihen eivät sosialidemokraatit voi mennä.

Refl. Olisi parempi, jos Tanner ei olisi vielä nyt alkanut esiintyä. Muut sotasyylliset ovat olleet kaikki hiljaa, mutta Tanner on itsepintainen ja yksipäinen.

3.8. Sihvo esittelyllä.

5.8. Gustaf Lagercrantz täyttää tänään 70 vuotta.

Lähetin ensin hänelle omasta ja Allin puolesta persoonallisen onnittelusähkeen. Myöhemmin lähetin hänelle seuraavan sähkeen: »I egenskap av Finlands President framför jag till den trofaste Finlandsvännen i anledning av märkesdagen hjärtligt tack för ovärderlig gärning till fromma för Finland.

Republikens President.»¹

¹ »Suomen Presidenttinä esitän uskolliselle Suomen ystävälle merkkipäivän johdosta sydämellisen kiitokseni erittäin arvokkaasta työstä Suomen hyväksi.

Tasavallan Presidentti.»

5.8. Kommunistit ovat alkaneet syksyhyökkäyksensä. Lakkoja on ilmoitettu eri puolilla maata kaikilla niillä aloilla, joilla kommunisteilla on vaikutus.

Paitsi Kemissä on lakkoilmoituksia esitetty työväen puolelta eräissä muissa järjestöissä.

6.8. Ahokkaalta, joka on Genèvessä meidän edustajamme YK:n järjestössä, tuli 30.7.49 seuraava sähke: »Neuvostoliiton päävaltuutettu lausui jo 25.7. mielihyvänsä voidessaan välittömästi venäjäksi keskustella Suomen valtuutetun kanssa. Toivoi ystävyyssopimukseemme viitaten saavansa kannatusta tärkeissä periaatekysymyksissä. Castrénin ohjeista poiketen olenkin sotavahinkosopimuksessa kahdesti pidättäytynyt, kerran äänestänyt Neuvostoliiton mukana, mistä kenr. Slavin eilisessä vastaanotossaan erityisesti kiitti. Mielestäni sopivinta, että silmälääkärin todellisen lausunnon nojalla jään kokonaan pois siviiliväestön sopimus-käsittelystä.»

Refl. Tämä on esimakua siitä, mitä vaikeuksia meillä tulee olemaan YK:n kokouksissa suhteissamme Neuvostoliittoon.

8.8. Sosialidemokraatit viettäneet puoluejuhlia Salossa joku päivä sitten ja toissapäivänä ja eilen Forssassa sen muistoksi, että v. 1903 siellä puolue otti nimen »sosialidemokraatit» ja vahvisti sosialistisen ohjelman. Salossa ja Forssassa Tanner piti puheen, jossa hän puhui suoria sanoja kommunisteille. Mitä Tanner sanoi, on totta, mutta olisi kyllä parempi, jos hän ei esiintyisi niin räikeästi julkisuudessa. Mutta Tanner on itsepäinen mies. Hänelle ei voi mitään. Hänellä on tietysti laillinen oikeus puhua yhtä hyvin kuin muilla ihmisillä.

Forssassa puhui myös ministeri R. Oittinen ja Sosialidemokraatin päätoimittaja Tervo.

Puheet tallessa. Niissä on huomattavia kohtia.

8.8. Ministeri R. Oittinen. 

Arvoisa Herra ministeri, Sain joku päivä sitten kirjailija Ilmari Kiannolta mukana seuraavan kirjelmän, josta näkyy, mikä hänen tarkoituksensa on.

Että hän piti Turjanlinnansa, joka jo oli kerran palanut, vakuuttamatta, on puolustamatonta kirjailijaltakin. 

Menestyisikö hänen esittämänsä kansalaiskeräys hänen hyväksensä, on vaikea sanoa. Hän on jo 75-vuotias, ja uuden tilan rakentaminen tuskin olisi hänelle tarkoituksenmukainen. Joka tapauksessa minusta näyttää, että presidentin ei sovi asettua sellaisen keräyksen etunenään; voin ainoastaan kirjoittaa ensimmäisenä nimeni listalle, jos sellainen minulle tuodaan.

Kiannolla on tietääkseni valtion apuraha ja arvatenkin myös apuraha Otavasta.

Olisiko syytä ja mahdollista antaa hänelle jotain lisäapurahaa valtion varoista? Hänen vanhuudenpäivänsä olisi joka tapauksessa turvattava, tavalla tai toisella.

Pyydän Teitä harkitsemaan, olisiko ja mitä tässä asiassa tehtävä, ja kenties neuvottelemaan Otavan Reenpään kanssa. Kun tavataan, voidaan jatkaa keskustelua.

8.8. Kommunistit yrittävät saada aikaan syksyn offensivin. Kemin rettelöt – joihin kenties työnantajat ovat olleet jossain suhteessa syypäinä – kestäneet jo useita viikkoja. Liikehtimisiä on kommunistien käsissä olevissa ammattiliitoissa: kuljetus-, puu-, metsä- ja uittotyöväenliitoissa sekä elintarviketyöntekijäin liitossa.

Saa nähdä, miten ne onnistuvat.

10.8. Ministeri T. Suontausta. 

Arvoisa Herra ministeri,

Kiitos kirjeestä 6.8.49. Sain aikoinaan lisätietoja siinä mainituista asioista.

Pyydän tiedustella, onko R.L. 14 luvun vieraan vallan loukkaamista koskevan pykälän muutoskysymys pantu työn alaiseksi (Hendusen asia), josta oli puhe hallituksen käydessä täällä. Minun mielestäni olisi syytä antaa esitys eduskunnalle hyvissä ajoin syksyllä. Ehkä Ministeri tiedoittaa minulle, millä kannalla tämä asia on.

Sen johdosta, että mainitsitte Kilpien kertoneen SKDL:n käyneen luonani puhumassa presidentinvaalista, ilmoitan, että siinä ei ole perää. Minun luonani ei siitä asiasta ole kukaan käynyt puhumassa.

Parhain terveisin

Kunnioittaen

J.K.P.

13.8. Ministeri Carl Enckell. Hyvä veli,

Tämänpäiväisessä Vapaassa Sanassa on sivulla 5 kirjoitus: »Neuvostovastainen kiihoitus lisääntyy», jossa kerrotaan Östra Nyland -lehden julkaisseen »törkeän Neuvostovastaisen kirjoituksen».

Pyydän Sinua tutustumaan siihen ja neuvottelemaan Suontaustan ja Fagerholmin kanssa, onko syytä ryhtyä toimenpiteisiin asiassa. Kuulen aikanaan, mihin tulokseen olette tulleet.

Parhain terveisin

Sinun

J.K.P.

9.8. Lähetin presidentti Hooverille sähkeonnittelun hänen 75-vuotispäivänsä johdosta.

Sihvo oli 3.8.49 esittelyllä täällä Kultarannassa, jolloin hän kertoi, että kommunistit ostavat aseita satamissa merimiehiltä, jotka ovat tuoneet niitä ulkomailta salaa.

Minä kehoitin Sihvoa puhumaan asiasta pääministerin, puolustusministerin ja sisäministerin kanssa.

Olimme yhtä mieltä siitä, että laillinen järjestys on ylläpidettävä. Se on meidän molempien velvollisuus.

G. Becker ollessaan Kultarannassa 5.8.49 kertoi, että Sibelius sanoi talvisodan alussa hänelle, joka silloin oli hänen luonaan lääkärin ominaisuudessa: »Det ligger något grannt över det här folket.»¹

(Refl. Se oli kauniisti ja sattuvasti sanottu.)

¹ »Tässä kansassa on jotain upeaa.»

12.8. Hiltunen soitti ja kertoi lakoista, joita kommunistit ovat panneet toimeen ja joita he yrittävät saada leviämään. Hän kertoi hallituksen määräyksestä, että tukkiruuhka Kemissä on selvitettävä, ja sanoi, että hallitus aikoo, jos on tarpeen, sotaväellä hoitaa tukkiruuhkan.

Minä kysyin, mitä hallituksen jäsenet ajattelevat lakkotilanteesta.

Hiltunen vastasi, että tilanne voi tulla vaikeaksi. Hän kertoi myös, että koettavat päästä ulkomailla olevan Fagerholmin kanssa yhteyteen ja kehoittaa häntä heti saapumaan kotiin. 

Svenska Dagbladetin 5.8.49 pääkirjoituksessa sanottiin:

»Historien är ingen enkelspårig bana utan ett helt vägnät» – har en politisk tänkare sagt.¹

¹ »Historia ei ole mikään yksiraiteinen rata, vaan kokonainen tieverkosto», on eräs poliittinen ajattelija sanonut.

13.8. Kommunistit tekevät epätoivoisia yrityksiä saadakseen lakkoja aikaan. He yrittävät: 1) par’aikaa Kemissä, 2) elintarviketyöläisten lakon pitäisi alkaa 18.8., 3) kuljetustyöläiset, lastaajat (18.8.), 4) metsä- ja uittotyöläiset (18.8.), 5) Puutyöväen liiton lakko (20.8.), 6) autoalan lakko (22.8.), 7) nahka-, jalkine- ja kumiala (23.8.), 8) kutomoala (24.8.).

Rakennusalan palkkakysymys on vireillä ja voi sekin tulla linjaan.

Näihin liittoihin kuuluu n. 150.000 työläistä.

(Turunmaa 11.8.49.)

14.8. Lodala-kören¹ (Göteborg)  kävi Kultarannassa laulutervehdyksellä. Johtaja Joel Wickman, puheenjohtaja Gösta Wahlström. (57 henkeä)

The Times 20.6.49 sisälsi kolmannen pääkirjoituksen » Titoism» in Eastern Europe»:

»––– By curious paradox it is in those regimes which most depend on force that most frequently claim to represent the united will of their peoples.»²

»Uusdemokratioissa» Itä-Euroopassa fictions (of stability)³ ei voi helposti ylläpitää. Hallitukset ovat siellä vähemmistönä, kansan enemmistö on parhaassa tapauksessa apaattinen ja usein vihamielinen. Pelkäävät »titoismia» or nationalism within Communist  Party itself⁴. Ilman epäilystä that modern technique of dictatorship with its secret police makes open revolt all but (melkein) impossible with out help from outside. (It has been the triumph of the Finns that they never allowed the Communist minority to achieve this position.)⁵

¹ Lodala-kuoro

² »Titolaisuus» Itä-Euroopassa»

»––– On omituinen paradoksi, että juuri ne hallitukset, jotka enimmin nojaavat voima keinoihin, väittävät edustavansa kansojensa yhteistä tahtoa.»

³ (vakiintuneisuuden) kuvitelmia

⁴ eli nationalismia kommunistipuolueessa itsessään.

⁵ tuo moderni diktatuuritekniikka salaisine poliiseineen tekee avoimen kapinan melkein mahdottomaksi ilman ulkopuolista apua. (Suomalaisten riemuvoitto on ollut siinä, että he eivät koskaan antaneet kommunistivähemmistön päästä tähän asemaan.)

15.8. Pravdassa 12.8.49 tarkastelija

Marenin hyökkäsi karkeasti ja ylen kiivaasti erityisesti Tannerin, »sotarikollisen», kimppuun hänen puheittensa ja Sosialidemokraatissa olleen kirjoituksen johdosta.

Sosialidemokraatissa 14.8.49 oli tämän johdosta välikirjoitus (tallessa).

Asia tuli pahemmaksi sen kautta, että tämä Suomea vastaan kohdistettu kirjoittelu siirtyy Pravdaan, kun se tähän asti on ollut Litterat. Gazetassa, Новое Время¹ yms.

Kiivas taistelu kommunisteja vastaan meillä ei tietysti ole hyvä. Jos sen voisi välttää, niin tietysti se olisi paras. (Obs. Schulenburgin lausunto minulle v. 1940 Tannerin asiassa.) Mutta kommunistit ovat alottaneet taistelun, heidän tarkoituksensa on saada täällä »Tšekkoslovakian tie». Miten sentähden tätä taistelua voi välttää? Kommunisteja vastaan täytyy taistella, muuten he vievät maan turmioon. Tietysti olisi paras, jos meidän kansamme tekisi kommunismista lopun aivan äänettömästi. Mutta meidän kansamme ei ole sellainen kansa ja tuskin olisi mikään muukaan kansa niin luja.

Mutta paras olisi, jos Tanner ei esiintyisi ainakaan niin usein. Hän on tänä kesänä jo esiintynyt kaksi kertaa ja kirjoittanut kiukkuisen kirjoituksen Sosialidemokraattiin ja esiintyy vielä Messuhallissa syksyllä. Hänen pitäisi toistaiseksi olla hiljaa.

Tästä minun täytyy puhua Fagerholmin kanssa.

¹ Novoje Vremjassa

15.8. Svento 13.8.49 lähetti Turusta (matkalla Berniin) tervehdykden ja lisäsi lopuksi: »Tannerin puheet eivät ennusta hyvää, mutta demokratiassahan on kaikki sallittu.»

15.8. Tampereella on taas ikävä asia. Eräs Takatalo oli sodan aikana tuomittu elinkautiseen kuritushuoneeseen maanpetoksesta, valtiopetoksesta, mutta myös 13 varkaudesta, sekä tuomittu maksamaan korvauksia 600.000–700.000 mk. suurimmaksi osaksi Tampereen kaupungille aikaansaamistaan hävitystöistä. Välirauhasopimuksen nojalla hänet vapautettiin rangaistuksesta, mutta Tampereen maistraatti on katsonut, että vapautus ei koskenut korvausta, ja määräsi päätöksen täytäntöönpantavaksi korvauksesta. Kommunistilehdet nostivat asiasta hälinän.

Heti luettuani lehdistäasiasta puhuin telefonissa Suontaustan kanssa – otti asiaan kiinni ja kirjoitti minulle siitä p.m. (kts. sitä).

Minä lausuin mielipiteeni, että vapautus koskee myös vahingonkorvausta.

Pari päivää sitten sain kirjelmän Tampereen piirin kommunistijärjestöiltä. Lähetin sen Suontaustalle. Pyysin järjestämään asian.

16.8. Maakansa kirjoittaa kommunistien lakoista ja Hannulan välitysyrityksistä Kemissä, josta Sosialidemokraatti-lehti oli lausunut pahastuksensa: »Voidaankin selvästi havaita, ––– että vasemmistopuolueittemme – sosialidemokraattien ja kommunistien – välillä vallitsee ––– vaistomainen rakkaus toisiinsa. Kommunistit pitävät kaikesta huolimatta sosialidem. hallitusta parempana kuin mahdollista porvarillista hallitusta. Näennäisesti kommunistit kyllä ovat Fagerholmin hallituksen verivihollisia, mutta poliittisilla toimenpiteillään he ovat tukeneet nykyistä hallitusta sellaisella tavalla, ettei paremmasta toivoa. Mainittakoon vain esimerkkinä viimesyksyinen ulkopoliittinen välikysymys ja nyt tämä mätäkuun lakko-offensiivi, jotka ovat saaneet kaikki vastuuntuntoiset piirit yhtenä miehenä Fagerholmia tukemaan.»

(Alleviivattu on aivan oikea toteamus.)

16.8. Olen saanut eräitä sähkeitä Kemistä ja Oulusta lakkojen johdosta.

Tänään tuli seuraava: »Ilmaisemme vakavan huolestumisemme hallituksen uhkauksen johdosta työläisten kansalaisoikeuden loukkaamiseksi sekaantumalla asevoimin murtamaan Kemin lakkoa. Pyydämme Teitä Herra Tasavallan Presidentti maan päämiehenä estämään tällaiset hallituksen toimenpiteet.

Oulun työläisten yleinen kokous.»

16.8. Puhuin ministeri Huunosen kanssa telefonissa. Hän kertoi kommunistien lakkoliikkeestä: »Asema on vakava, mutta pelko lakkoja vastaan on työläisten kesken vahva ja vahvistuu. SAK ja hallitus eivät voi tehdä muuta kuin ottaa vastaan tämän uhkahaasteen.»

Fagerholm tulee huomenna.

18.8. Eilen oli sosialidemokraattien luottamushenkilöiden kokous Helsingissä. Kokous antoi julistuksen (kts. sitä).

Tänään alkoi eräitä kommunistien lakkoja.

Refl. Kommunisteilla on nähtävästi tarkoituksena saada takaisin valtansa ja päästä määrääväksi Suomessa.

Tänään pitäisi alkaa rakennus-, elintarvike- ja satamatyöläisten sekä metsä- ja uittotyöläisten lakot.

Eilen illalla puhuin Fagerholmin ja Simosen kanssa. Tilanne oli silloin vielä epäselvä. Eilen oli Kemin lajittelutyömaalla 70 työssä.

18.8. Huunonen soitti. Kertoi: Kemissä on tänään 135 työssä lajittelutyömaalla. Työläisten määrä kasvaa. Luuli, että jo tämän päivän iltaan voi kasvaa 200 à 250:een.

Tänä aamuna oli Kemissä ollut pieni välikohtaus. Tänä iltana voi tulla vakavampi välikohtaus, mutta ei ole huolestut­tavaa.

Huunonen jatkoi: Turussa, Helsingissä, Porissa satamalakko alkaa tänään. Samoin Kotkassa. Haminan satama on auki. Luultavaa on, että Helsinki ja Turku jäävät lakkoon. Eräät satamat tulevat olemaan auki.

Rakennusala: Lakko siinä, ei suurempaa käytännöllistä merkitystä. Lakkolaisten rintama on rakennusalalla sekava.

Elintarvikeala: Helsingin leipurit ovat lakossa. Muilla elintarvikealoilla asema on epämääräinen. Helsingissä on ainakin kuudeksi viikoksi elintarpeita.

Kuljetus: Sisäkuljetus tulee toimimaan. On myös suuri määrä autonkuljettajia, jotka eivät mene lakkoon. Erityisesti ammattiautonkuljettajat.

Hallitus hoitaa päättäväisesti, mutta välttää provokatiota.

Minä sanoin, että olisi hyvä, jos Kemin lajittelu voitaisiin hoitaa siviilityövoimalla, ilman sotaväkeä. Huunonen oli samaa mieltä.

18.8. Kl. 18 Fagerholm soitti.

Fagerholm kertoi: Kemistä kuuluu ikäviä: Tänään iltapäivällä on siellä ollut tappeluja. Aamulla oli työssä 150 työläistä. Päivällä tuli lisää.

2.000 kommunistia piti kokouksen. Siellä sanottiin, että näytetään, kuka määrää. Sitten kulkue työmaalle. Poliisi esti. Kiviä poliisin päälle. Poliisi patukalla ajoi heidät pois. Tulivat uudestaan. Poliisi käytti myös kyynelkaasua. Kommunistit ampuivat poliisia. Poliisi ampui vastaan. Onko tapahtunut loukkauksia ja mitä, siitä ei ole vielä tietoa.

Tämän johdosta hallitus katsoi välttämättömäksi lähettää sotaväkeä pitämään järjestystä. Ensin meni 60 sotamiestä autoilla Oulusta ja sitten 300 junalla lisää.

Fagerholm sanoi: Vakava juttu, mutta asialle ei voi mitään, sillä jos kommunistit saavat terrorisoida yhteiskunnan, niin silloin kaikki lopussa.

Fagerholm kertoi, että valtalain nojalla hallitus on päättänyt lopettaa Hangon satamalakon. Hangon satama pidetään avoinna. Haminan satama on auki. Helsingissä on kansa rauhallista. Leipurilakon johdosta pehmeästä leivästä tulee puute. Kommunistit hallitsevat leipurityöväen. Muut lakot ovat kirjavia.

Kl. 18.50 ministeri Simosen tiedonanto radiossa Kemin tämän päivän tapauksista.

19.8. Esittely Kultarannassa. Fagerholm, Enckell, Suontausta, Raatikainen ja Leivo-Larsson + Kindt ja pöytäkirjuri.

Fagerholm kertoi, että kommunistien yritys lakkoliikkeeseen kohtaa paljon vastustusta heidän työläisjärjestöjensä keskuudessa. Aamulla oli Kemissä 800 työläistä lajittelemassa. Iltaradiossa sanottiin siellä olevan 500.

Refl. Tätä kommunistien hyökkäystä ja lakkoja ei mikään muu hallitus kykenisi hoitamaan kuin sosialidemokraattinen.

Suontausta kertoi, että Tampereen asia (kommunisti Takatalon) on sovittu siten, että Tampereen kaupunki peruuttaa korvaustuomion täytäntöönpanon.

Minä puhuin Fagerholmin kanssa Tannerin esiintymisestä ja lausuin, että olisi paras, että hän olisi toistaiseksi hiljaa.

Fagerholm oli samaa mieltä, mutta ei luullut Tanneria voitavan saada estetyksi, sellainen kuin hänen luonteensa on.

Minä pyysin kuitenkin häntä harkitsemaan, eikö mitään voisi tehdä.

Fagerholm sanoi, että on edes se hyvä, että hän tähän asti ei ole puhunut ulkopolitiikasta.

 19.8. kl. 20. Tuli kaksi sähkettä:

1) Rovaniemeltä:

»Rovaniemelle kokoontunut kansankokous kääntyy puoleenne vaatimuksella, että kansalaisten perustuslakiin perustuvat oikeudet maassamme turvattava, että poliisivoimat ja sotaväki heti poistetaan Kemistä, siten estetään enempien verenvuodatusten ja häiriöiden syntyminen, vaadimme että veritekoihin syyllistyneet henkilöt on heti pidätettävä ja saatettava vastuuseen teoistaan, sisäministeri Simonen on heti erotettava tehtävistään, Kemissä pidätetyt henkilöt on vapautettava heti.

Kokouksen puolesta

Oke Laukkanen

puheenjohtaja

2) »Excelsiorin työläiset tuomitsevat jyrkästi työläisiin kohdistetun terrorin Kemissä ja vaativat, että sotaväki ja poliisijoukot on poistettava sieltä heti sekä työläisille taattava kokoontumisvapaus.

Excelsiorin työläiset. »

Lähetin nämät sähkeet Fagerholmille

20.8. Eilen oli Suomen Kommunistisen Puolueen johtokunta ja SKDL:n johtokunta päättäneet kääntyä Tasavallan Presidentin puoleen Kemin tapausten johdosta, vaatien syyllisten saattamista edesvastuuseen ja pidätettyjen vapauttamista. En ole vielä aamupäivällä saanut heidän kirjelmiään. – Tulevat arvatenkin illalla.

20.8. Illalla. Suomen Kommunistisen Puolueen puoluetoimikunta ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton Liittotoimikunta lähettivät minulle kumpikin kirjelmät Kemin tapausten johdosta. (kts. kirjelmiä)

21.8. puhuin telefonissa Ståhlbergin kanssa näistä kirjelmistä.

Ståhlberg oli sitä mieltä, että paras on, että lähetän kirjelmät Oikeuskanslerille. Sovimme myös Ståhlbergin kanssa minun kirjeeni sanamuodosta.

Kirjelmä Oikeuskanslerille

»Oikeuskanslerille.

Suomen Kommunistisen Puolueen puoluetoimikunta sekä Suomen Kansan Demokraattisen Liiton Liittotoimikunta ovat kumpikin erikseen minulle lähettäneet kirjelmän, jossa, viitaten Kemin lakkoliikkeiden yhteydessä esiintyneisiin tapauksiin, pyydetään, että kirjelmässä kerrottuihin tekoihin syylliset asetetaan syytteeseen ja saatetaan rangaistukseen.

Liittäen tähän mainitut kirjelmät kehotan Oikeuskansleria pitämään huolta siitä, että tutkimus Kemin tapausten johdosta toimeenpannaan ja että, mikäli lainrikkomisia on tapahtunut, syylliset pannaan syytteeseen.

Asian kulusta pyydän minulle ilmoittamaan.

Naantali, Kultaranta 22. elok. 1949.

J.K.P.»

22.8. lähetin tämän kirjeen Oikeuskanslerille. – Samalla kopiot Fagerholmille.

Puhuin telefonissa Fagerholmin kanssa ja ilmoitin tästä hänelle. Kysyin, pitäisikö minun antaa uutinen lehtiin. Fagerholm katsoi, että se ei olisi tarpeen, että ei tehdä liian suurta asiaa. Pyysin heitä Helsingissä harkitsemaan uutisen antamista. Jos tulee puhe, niin ilmoitetaan, että asia on annettu Oikeuskanslerille.

Kauppalehdessä 20.8.49 oli seuraava uutinen:

»Reuter kertoo – luultavasti Tukholmasta saamansa tiedon mukaisesti – että presidentti Paasikivi on kehoittanut pääministeri Fagerholmia kohtelemaan lakkolaisia päättäväisesti mutta tarpeetonta verenvuodatusta välttäen.»

(Tämä on aivan väärin.)

Illalla tapasin Fagerholmin telefonissa ja hän sanoi, että hän ei ole kenellekään puhunut mitään tällaista.

21.8.49 Fagerholm julkaisi seuraavan demention:

»Ulkomaiden lähetystöissä esiintyy Suomen tilanteesta erinäisiä vääriä tietoja. Niinpä ollaan tietävinään, että pääministeri kävi perjantaina tasavallan presidentin luona saadakseen valtion päämiehen suostumaan eduskunnan koollekutsumiseen välittömästi. Edelleen kerrotaan, että presidentti olisi huomauttanut, miten lakkolaisia on kohdeltava jne.

Tämän johdosta ilmoitti pääministeri eilen STT:lle kaikkien tämänkaltaisten tietojen olevan perättömiä. Ei ole ollut lainkaan puhetta eduskunnan kutsumisesta koolle ennen syyskuun 1. päivää, jolloin varsinainen istuntokausi alkaa. Presidentti ei liioin ole maininnut mitään lakkolaisten kohtelusta. Presidentti korosti ainoastaan keskustellessaan hallituksen jäsenten kanssa, että lakia on noudatettava järjestyksen säilyttämisessä.»

21.8. sain jälleen seuraavan sähkeen:

»Pietarsaaren työtätekevät yleisessä kokouksessaan 20.8.49 päätti julkituoda seuraavaa: Vedoten perustuslakiin ja rauhansopimukseen, että Herra Presidentti käyttäisi arvovaltaansa ja ryhtyisi toimenpiteisiin, ettei niitä työläisten oikeuksia, jotka perustuslaki ja rauhansopimus niille turvaavat, rikottaisi kuten Kemin viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet.»

22.8. Budapestissä on »Peace festival¹». Siellä on myös suomalainen kommunistinen valtuuskunta. Sieltä sain 20.8.49 seuraavan sähkeen: »End with the terror against workers their rights must be secured – finnish youth delegation at the peace festival Budapest.»²

¹ »Rauhanfestivaalit»

² »Lopettakaa työläisten vastainen terrori heidän oikeutensa on turvattava – Budapestin rauhanfestivaaleihin osallistuva suomalainen nuorisovaltuuskunta.»

20.8. sain seuraavan sähkeen:

»Toppilan satamatyöläisten kokous 300 osanottajaa vetoaa Teihin maamme Sotaväen ylipäällikkönä, että sotaväkeä ei käytettäisi lakkoja murtamaan ja siten loukattaisi työläisten kansalaisvapauksia, sillä lakko-oikeus taataan maamme perustuslaissa ja rauhansopimuksessa

Toppilan satamatyöläiset»

22.8. Sain seuraavan kirjeen:

»Tasavallan Herra Presidentille. Saatamme kunnioittavimmin kääntyä Herra Presidentin puoleen asialla, joka koskee sihteerimme Eero Hautajärven kuluvan elokuun 19. päivänä Kemissä tapahtunutta pidättämistä.

Liittotoimikuntamme on elokuun 20. päivänä 1949 pitämässään kokouksessa käsitellyt pidättämisen ja todennut, että pidättäminen ei ainoastaan loukkaa perustuslain turvaamia Suomen kansalaisoikeuksia, vaan se loukkaa liittomme toimihenkilön vapautta kuin myös karkeasti loukkaa Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittua rauhansopimusta.

Kun meille saapuneen ilmoituksen mukaan on Eero Hautajärvi ryhtynyt nälkälakkoon, esitämme edellä sanotun lisäksi toivomuksen, että Te Suomen valtion Päämiehenä ryhtyisitte kiireellisiin toimenpiteisiin, että sihteerimme Eero Hautajärvi viipymättä vapautettaisiin.

Helsingissä elokuun 20. päivänä 1949 Kunnioittaen

Suomen Toverikuntien Liitto r.y.

Akseli Salonen Mauno Sillfors 

Puheenjohtaja Pääsihteeri.»

22.8. Lähetin tämän myös Oikeuskanslerille.

22.8. Refl.

Pekkalan hallituksen aikana Leinon ollessa sisäministerinä oli kommunisti Hautajärvi Liikkuvan·  poliisin Helsingin osason päällikkönä. Kyllä oli asiat menneet jo pitkälle!

Otettava selvää Gabrielssonilta, miten pitkälle poliisiin kommunisteja oli mennyt. Keskusteltava myös Vesterisen kanssa.

22.8. Sain kirjeen Suontaustalta. Siinä hän kertoi kommunistipuolueen Helsingin piirijärjestön tiedonantolehdestä 4.8.49, jossa kirjoitettiin mm. minusta v. 1918 – Svinhufvud ja minä leimattiin saksalaisystävällisiksi ja demokratian vastustajiksi. – Tarkoitus on estää minun valitsemistani presidentiksi.

22.8. Wuori rouvineen luonamme Kultarannassa. Keskustelimme Wuoren kanssa:

Minä esitin hänelle politiikkani suunnan (viime vuonna tekemäni p.m:n mukaan, jota minulla ei kuitenkaan ollut täällä).

Wuori: Neuvostoliitto on nähtävästi jättänyt Suomen rauhaan toistaiseksi. Neuvostoliitto ei nyt ryhdy sotilaallisiin väkivaltatoimenpiteisiin Suomea vastaan. Tämä on myös englantilaisten luulo.

Wuori kertoi Helsingissä tavanneensa ennen Kemin tapausta Kulon, Atos Wirtasen ja Meltin (mutta ei ketään kommunisteja). He eivät tuntuneet tyytyväisiä oloonsa SKDL:ssä. Heiltä ei kysytä mitään, vaan kommunistit määräävät kaiken.

Hallituskysymyksestä lausui Wuori, pyynnöstäni, ajatuksensa: Jos, niin kuin näyttää, kommunistit häviävät lakon, niin ei ole luultavaa, että muut puolueet suostuvat ottamaan heitä hallitukseen. Mutta olisi syytä muodostaa kokoomushallitus muiden ryhmien kesken. Sosialidemokraattien ja maalaisliiton pitäisi koettaa sopia ohjelmasta. Wuori luuli, että sosialidemokraatit, kommunistien lakon epäonnistuttua, voivat mennä kokoomushallitukseen porvarien kanssa.

Minä kysyin, mitä Wuori ajattelee kommunistien mukaantulosta hallitukseen 

toisarvoisille paikoille, jos muut puolueet siihen suostuvat. Olisiko se Venäjään nähden hyödyllinen? Lausuin, että Svento oli lausunut kenties venäläisten siitä pitävän, jotta heillä on hallituksessa tähystäjiä.

Wuori vastasi, että länteen päin se ei olisi omiaan nostamaan meidän arvoamme. Olisiko se Neuvostoliittoon nähden edullinen, Wuori epäili, tokko se vaikuttaisi Neuvostoliittoon päin sanottavasti, onko joitakin kommunisteja hallituksessa tai ei. Näyttää siltä, että venäläiset ovat jättäneet meidän kommunistimme oman onnensa nojaan. 

Puhe kääntyi myös presidentinvaaliin. Wuori katsoi, että jos minä jäisin presidentiksi, niin se ainakin lännessä katsottaisiin olevan todistuksena poliittisesta jatkuvaisuudesta ja olojen stabilisoitumisesta. Jos kaikki ei-kommunistiset puolueet tekisivät vaaliliiton minun nimeni ympärillä, niin se voisi helpottaa kokoomushallituksen muodostamista.

Minä selitin kantani presidentinvaaliin nähden.

26.8. Sihvo soitti ja kysyi, saisiko lisätä suojelusta täällä minun varjelemiseksi. Kun kysyin, mistä tämä kysymys johtuu, Sihvo vastasi, että poliisin puolelta: Gabrielsson oli lausunut, että kommunisteilla on jotakin tekeillä. Minä sanoin huomenna tulevani Helsinkiin. Sihvo sanoi, että sijoitettaisiin yksi tykkivene rantaan.

Adjutantti ilmoitti myöhemmin, että rantaan oli tullut tykkivene. Myöhemmin puhuin Fagerholmin kanssa telefonissa. Hän kertoi olevan liikkeellä huhuja siitä, että kommunistit viikonvaihteessa (huomenna on lauantai) toimeenpanisivat hulinoita. Hän ei voinut sanoa, mitä perää niissä on. Simonen oli ehdottanut, että minä en tulisi huomenna lauantaina Helsinkiin niinkuin olin aikonut, vaan vasta ylihuomenna, sunnuntaina, illalla kl. 6 à. 7 aikaan. Minä lupasin tehdä niin.

Fagerholm kertoi, että Tassin kirjeenvaihtaja lähettää venäläisiin lehtiin kovin liioiteltuja tietoja. Esitti esimerkin Kemin tapauksista. Brotherus oli kutsunut hänet luokseen ja huomauttanut tästä. Hän ei kuitenkaan (niinkuin tavallista) myöntänyt eikä puhunut mitään.

Minä lupasin Fagerholmille siirtää matkani ylihuomiseksi, sunnuntaiksi.

26.8. Pohjoismaiden piispat, jotka ovat Suomessa viettämässä »Stilla dagar¹», olivat Kultarannassa på uppvaktning².

Ruotsin arkkipiispa Eidem puhui minulle. Minä vastasin. Ennen puheita ja niiden jälkeen laulettiin Isänmaan virrestä ensin kolme ja sitten kaksi värssyä. Sitten tarjottiin kahvia ja tupakkaa.

Erinomaisen onnistunut hetki.

¹ »Hiljaisia päiviä»

² tervehdyskäynnillä

28.8. Helsinkiin.

28.8. Pelastusarmeijan esikuntapäällikkö Mr. John Allan, Amerikasta, Mrs. Allan sekä Suomen Pelastusarmeijan päällikkö ja hänen rouvansa luonani. – Puhelimme 1/2 tuntia.

29.8. Esittely Helsingissä. Sitä ennen keskustelu mm. Kemin asiasta. Minä annoin Oikeuskanslerin virkaa hoitavalle Möllerille saamani Kemin asiata koskevat adressit ja kirjelmät.

30.8. kl. 11 Holma luonani. Puhui mm. siitä, että Rooman lähetystöön tarvittaisiin lisää työvoimaa. Nykyinen sihteeri Ahtiluoto siirtyisi kauppa-attasheaksi ja hänen sijaansa toinen.

Kehoitin puhumaan Enckellin kanssa. Holma sanoi, että myös Italiassa kommunismin merkitys laskee. Italian kansa ei nykyään halua vallankumousta.

30.8. kl. 14.30 Mannerheim luonani. Keskustelimme n. 2 t.

Mannerheim ei ole nyt niin pessimisti kuin ennen. Sanoin Suomen onnistuneen jotenkin hyvin.

Hän kertoi kirjoittaneensa memoareja, jotka ovat nyt jotenkin valmiit – kaksi osaa. Käännetään englanniksi. Sanoi, että ei ehdi ilmestyä vielä jouluksi.

30.8.49 illalla palattiin Kultarantaan.

1.9. Helsingissä suuria kokouksia. 

Sosialidemokraateilla Messuhallissa: Tokoi, Tanner ja Leskinen puhuivat. Kovia sanoja.

Senaatintorilla kommunistien mielenosoitus Kemin tapausten johdosta. Samana päivänä haudattiin Kemissä kuolleet.

2.9. Olen saanut miltei joka päivä kirjelmiä, kokousten päätöslauselmia siitä, että työläisten perustuslaillisia oikeuksia ja vapauksia sorretaan – Simonen erotettava. Lähetin tänään saamani adressin ja kaksi kirjelmää oikeuskanslerille.

31.8.49 lähetin myös Oikeuskanslerille saamiani papereja.

10.8. lähetin entiselle Presidentti Herbert Hooverille seuraavan sähkeen (Palo Alto California):

»On the occasion of the seventyfifth anniversary of Your Excellency I address to Your Excellency my personal salutation and good wishes in which the people of Finland wholeheartedly join Stop Finland will never forget the acts of sympathy of Your Excellency the valuable personal contribution in connection with the recognition of the independence of Finland by the United States of America and the magnificent relief work at moments of greatest need during two world wars.

J. K. Paasikivi President of the Republic of Finland»¹

Hoover vastasi kirjeellään 20.8.49 / saapui 27.8.49:

»Your Excellency;

I have your most gracious note upon my birthday. I want you to know that I appreciate it greatly.

I trust the heart-breaking trials of the Finnish people are nearing an end. They will end for there is an unconquerable spirit in Finland.

Yours faithfully Herbert Hoover.»²

Keskustelin Enckellin kanssa, voisiko Hooverin kirjettä julkaista. Enckell katsoi, että koska Hooverin kirjeessä on kärki itäänpäin, olisi kenties paras olla sitä julkaisematta.

Päätimme ainakin toistaiseksi olla sitä julkaisematta.

¹ »Teidän Ylhäisyytenne 75-vuotispäivän johdosta esitän Teidän Ylhäisyydellenne henkilö kohtaisen tervehdykseni ja parhaimmat onnen toivotukseni joihin Suomen kansa yhtyy täydestä sydämestään Stop Suomi ei milloinkaan unohda Teidän Ylhäisyytenne myötätunnon ilmauksia arvokasta henkilökohtaista osuuttanne Amerikan Yhdysvaltain tunnustaessa Suomen itsenäisyyden ja suurenmoisen avustustoiminnan yhteydessä suurimman ahdingon hetkinä kahden maailmansodan aikana.

J. K. Paasikivi

Suomen Tasavallan Presidentti

² »Teidän Ylhäisyytenne,

Olen saanut erittäin ystävällisen huomionosoituksenne syntymäpäiväni johdosta. Haluan Teidän tietävän, että arvostan sitä suuresti.

Uskon että Suomen kansan sydäntäsärkevät koettelemukset lähenevät loppuaan. Ne tulevat loppumaan, koska Suomessa vallitsee lannistumaton henki.

Kunnioittaen,

Herbert Hoover.»

5.9. Hallituksen istunto Kultarannassa. 

– Budjetti

5.9. Amerikkalainen Barker + kolme suomalaista luonani illalla Kultarannassa. Barkerin sanotaan olevan suurliikemies (teollisuus- ym.). Puhelimme kaikenlaista. Minä kysyin, tuleeko USA:ssa depressio¹. Barker vastasi, että ei tule. Ei myöskään sellaista työttömyyttä, jolla olisi suurempi merkitys.

Hallituksen käydessä 5.9.49 Kultarannassa Simonen näytti minulle raportteja, jotka sisälsivät tietoja siitä, että kommunistien aikomus oli lakkotoiminnan kautta – vallankaappaukseen. Hän lupasi minulle kopiot näistä papereista.

¹ lamakausi

7.9. luonani Kultarannassa:

Suomen Naisten Demokraattisen Liiton puolesta Helvi Laine,

Turun demokr. naisten puolesta Judith Lundén,

Turun piirisihteeri Astrid Lehto

Turun osaston puolesta Taimi Lehtonen.

Lukivat kirjelmän ja jättivät sen minulle. Sen ponnet olivat:

1) Kemissä 18.8.49 poliisihyökkäyksen tutkimuksia ei saa suorittaa niihin osallistuneet viranomaiset ja että tutkimuksissa myös Liittomme jäsenen Anni Kontinkankaan kuoleman syyt tutkitaan perusteellisesti;

2) Syylliset saatetaan ankaraan rangaistukseen;

3) Anni Kontiokankaan omaiset saavat korvauksen, edes jonkinlaiseksi hyvitykseksi suuresta menetyksestään.

Sitten syntyi pitkä keskustelu, joka kesti lähes kaksi tuntia.

Lundén: Kemin lakko syntyi siitä, että tukkisuman yhteydessä alennettiin palkkoja. Siihen eivät työläiset voineet suostua. Sen jälkeen kiellettiin työläisiltä kokoontumisoikeus, joka tosin on peruutettu.

Minä: Ilmoitin, että 22.8.4 lähetin kirjeen Oikeuskanslerille. Luin sen. Se on mikä on minun tehtävä presidenttinä. – Kemin suun tukkisuma oli asiantuntijain mukaan yleinen vaara, joka oli valtiovallan puolelta estettävä – anal. tulipalo tai luonnon vaara. Jos palomiehet eivät tee sitä, niin valtiovallan on se suoritettava. Tässä ei ole kysymys tavallista lakosta. Työläisten kansalaisoikeudet ovat yhtä turvatut kuin muiden kansalaisten. Sen he ovat nähneet. Lakkoja on ollut paljon ja on vielä, eikä niihin ole kukaan millään tavalla kajonnut. Lapin maaherra Hannula antoi kokoontumiskiellon, mutta se peruutettiin muutaman päivän perästä. Työläiset saavat tietysti nauttia kansalaisoikeuksia perustuslakien mukaan. Sitä ei teidän tarvitse epäillä. Se kuuluu meidän demokraattiseen järjestykseemme ja sitä pidetään voimassa. (Par’aikaa on tutkimus käynnissä. Lain mukaan. Päämäärä on, että totuus tulee selvitetyksi.)

Laine: Hallituksen olisi pitänyt kehoittaa Kemi-yhtiötä peruuttamaan palkan alennukset. Sitä työläiset esittivät Kemi­yhtiölle, mutta se ei edes vastannut. Alennukset koskivat suurempia työläismääriä kuin 50 työläistä. Alennukset olivat 20–70 %, mutta hallitus asettui työnantajan puolelle. Kysymys: Tuleeko oikeudenkäynnissä totuus esille, koska tutkijat ovat samoja viranomaisia, jotka ovat syyllisiä? Totuus ei tule esille. Työläisiä oli 4.000 mukana, mutta eivät uskalla tulla todistamaan. Eräs henkilö oli poistanut ruumiistaan kaksi kuulaa, mutta ei uskalla puhua mitään. Oikeudenkäynnissä sotarikollisia vastaan olivat syytetyt vapaat, mutta nyt on pidätetty. Pidätetyt olisi vapautettava. Painostus työläisiin olisi lopetettava. Nykyinen hallitus puoltaa toista puolta, työnantajia. He myös eivät tahdo muuta kuin että totuus tulisi esille. Työväki pelkää kansalaisvapauttaan. Taantumus voi päästä esiin.

Paraikaa on tutkimus käynnissä. Lain mukaan. Päämäärä on, että totuus tulee selvitetyksi.

Laine: Seuraavat toivomukset:

1) että pidätetyt vapautetaan,

2) että totuus tulee esille,

3) että oikeuden käsittely keskeytetään,

4) painostus työläisiin lopetetaan. Oikeuslaitos on puolueellinen eri kansanryhmiin nähden.

Minä: Olen Laineen kanssa samaa mieltä siitä,

että totuus on saatava esille ja

että painostus työläisiin ei saa tulla kysymykseen.

Mitä tulee pidätettyjen vapauttamiseen, niin se riippuu laeista, joiden mukaan tutkimus on toimitettava. Mitä tulee oikeudenkäsittelyn lopettamiseen, niin siihen minulla ei ole valtaa eikä oikeutta (enkä luule kellään muullakaan olevan sellaista valtaa).

Lundén: Samojen ihmisten, jotka ovat syyllisiä, ei pitäisi saada johtaa tutkimuksia. Poliisiviranomaiset Kemissä tiesivät mielenosoituskulkueista, mutta eivät kieltäneet. Työläiset pelkäävät taantumuksen pääsevän valtaan.

Lehto: Painostus työläisiä vastaan. Ei ole ollut ainoastaan aseellinen hyökkäys, vaan työläisten perusvapauksia on loukattu. Valtiovarainminist. on veronmaksajain varoilla julistuksia, jotka ovat olleet vääriä. On olemassa julkista painostusta lakkoja ja demokraattisia oikeuksia vastaan. Kun mennään lakkoon, niin ei saa painostaa. Valtiovalta on tukenut rikkuriryhmiä. Hannulan kokouskielto.

Minä: Lakot pitää tehdä ja niissä menetellä SAK:n, Ammattiyhdistysten sääntöjä ja työsopimuksia noudattaen. Mutta nykyiset lakot ovat olleet korpilakkoja. Kemin tapausta hallitus katsoo ainoastaan tukkisuman pohjalla s.o. yleisen vaaranuhan estämisen kannalta. Siitä jälleen pitkä keskustelu.

Lundén: Eikö Simonen ole sopimaton paikallaan? Jo toinen kerta: Arabia ja nyt Kemi. Toinen mies olisi saatava hänen tilalleen. Eikö presidentti voi muuttaa? Jotta rauha säilyisi maassa.

Minä: Hallituksen muuttaminen ja uudestaan muodostaminen on eduskunnan asia. Presidentti ei voi erottaa hallituksen jäseniä (paitsi jos on laillinen syy, kuten Leinon asiassa). Nyt on Simosen asia eduskunnassa.

Lehto: Korpilakkokysymys on epäselvä. SAK ei voi leimata työläisten ammattiyhdistysten tekemiä lakkoja korpilakoiksi. Hallitus on tukenut SAK:ta, joka menettelee väärin. SAK rikkoo laillisuutta. – Puhui myös finanssiminⁿ julkaisuista lehdissä.

Minä: Minä en tahdo sekaantua SAK:n yms. asioihin.

Lehtonen – mies autonkuljettaja, joka saa 16.000 mk kuukaudessa, sillä ei voi perhettä elättää: Kuljetustyöläiset ovat lähteneet lakkoon oikeasta syystä. Kun SAK ei hoida asioita, täytyy lakolla saada korjaus.

Laine: Nyt uhkaa jyrkkä palkkojen alennus. SAK ei aja työväen asiaa.

Minä: Esitän Oikeuskanslerille, mitä he ovat esiintuoneet. Uudistin, että olen yhtä mieltä siitä,

että kansalaisoikeuksia ja kansalaisturvaa ei saa loukata,

että Kemin asiassa totuus on saatava esille,

että mikään painostus työläisiin, niin että he eivät uskalla vapaasti puhua, ei saa tulla kysymykseen.

Puhun asiasta Oikeuskanslerin kanssa. Lopuksi annoin heille kahvia. Esiintyivät kohteliaasti. Joku naisista mainitsi myös siitä, että rauhansopimusta oli rikottu.

Minä: Se ei ole totta. Rauhansopimuksen mitään artikkelia vastaan ei ole rikottu. Minä olin viime maaliskuussa pyytänyt Oikeuskanslerin tutkimaan kaikki ne tapaukset, joissa kommunistien lehdissä on mainittu rauhansopimusta rikotun, ja hän on käynyt kaikki ne läpi ja valmistanut laajan lausunnon, yli 100 konekirjoitettua sivua. Tämä lausunto valmistuu pian. Olen lukenut sen konseptin ja siinä osotetaan tapaus tapaukselta, että väitteet rauhansopimuksen rikkomisesta ovat perättömiä. Jos yksikin rauhansopimuksen tai muiden sopimusten rikkomus todistetaan oikeaksi, tulen minä heti käymään asiaan kiinni ja saattamaan syylliset vastaamaan teoistaan.

Joku naisista sanoi myös, että heitä kommunisteja lehdissä solvataan ja heidän päällensä hyökätään.

Minä vastasin, että heidän lehtensä käyttävät paljon suurempaa ääntä ja pahempaa kieltä kuin muut lehdet.

7.9. Jönköpingin pelastusarmeijan osasto luonamme. Laulutervehdys. Puhe. – Miellyttävää.

7.9. Oikeuskanslerille.

Tänään kävi luonani Suomen Naisten Demokraattisen Liiton lähetystö, joka antoi minulle mukana seuraavan kirjelmän.

Keskustelussa he esittivät toivomuksinaan Kemin asiassa, sen lisäksi mitä heidän kirjelmässään esiintuodaan,

1) että pidätetyt vapautetaan voidakseen vapaasti valmistaa puolustusta,

2) että oikeudenkäsittely keskeytetään, 

3) että totuus Kemin asiassa saadaan selville ja

4) että painostus työläisiä kohtaan lopetetaan, jonka väittivät estävän totuuden esille tulemista.

Vastasin kehottaneeni 22.8.49 Oikeuskansleria huolehtimaan tutkimuksen toimeenpanemisesta Kemin asiassa sekä että mikäli lainrikkomisia on tapahtunut, syylliset pannaan syytteeseen.

Vakuutin, että kansalaisille laeissa taattuja oikeuksia tietenkin kaikki kansalaiset saavat nauttia.

Mitä tulee heidän mainittuihin toivomuksiinsa, sanoin pidätettyjen vapauttamiseen nähden olevan kuitenkin noudatettava, mitä lait määräävät. Oikeudenkäsittelyn keskeyttämiseen sanoin presidentillä ei olevan oikeutta. Sitä vastoin lausuin olevani sitä mieltä, että totuus on saatava selville ja ettei mitään painostusta tietenkään saa tapahtua – muuten olen varma, ettei sellaista ole tapahtunut – työläisiä kohtaan.

Lisään, että olisi koetettava saada Kemin tapaus perinpohjin selvitetyksi, jotta peräpuheet mahdollisuuksien mukaan estetään.

Saavun ensi sunnuntaina Helsinkiin.

Kunnioittaen

J.K.P.

»Historien är ett fruktansvärt skådespel.»¹

¹ »Historia on hirvittävä näytelmä. »

Gullranda d. 10.9.49

Biskop Berggrav

Högtärade Herr Biskop,

De ord Ni hade för avsikt att säga till mig här på Gullranda och vilka jag efteråt fått läsa, är ord som komma ur hjärtat och gått i hjärtat. Tusen tack för dem och tusen tack för de hjärtevarma känslor för Finlands folk, som Ni i Edra ord givit uttryck åt.

»Historien är ett fruktansvärt skådespel», har någon sagt. Vi förde krig mot en fiende, som 1939 hade anfallit oss ocah tagit från oss det dyrbara urfinska och vackra Karelen vilket beboddes av mer än en tiondedel av vårt folk och vilket till större delen tillhört Finland i nära tusen år och till mindre del under trehundra år och vilket varit i ryssarnas ego endast 15 månader och 10 dagar – från den 12 mars 1940. Men vi kom att föra krig tillsammans med tyskarna, som var Norges fiende och förtryckare. Därför inser vi tillfullo att vår ställning var svår att förstå för det norska folket. – Ett till jag dock säga: Norges öde under kriget, händelserna och tyskarnas framfart i edert land glömdes ej här i landet. Vi följde dem och kände nog, vad det betyder att ha anfallits av en övermäktig fiende.

Men nu är detta över och i all framtid måste ett på ömsesidig förståelse grundad hjärtligt förhållande råda mellan våra nordiska broderfolk.

Vi här i Finland har alltjämt våra svårigheter. Men en av våra gamla statsmän sade över femtio år sedan: »Gud har haft så mycket besvär och bekymmer för det finska folket att Han icke kan övergiva oss.» – Detsamma gäller gamla Norge.

Jag slutar med önskan om Försynens skydd åt Herr Biskopen och åt gamla Norge.

Med sann högaktning

J.K.P.

¹ Kultaranta 10.9.49. Piispa Berggrav

Korkeasti Kunnioitettu Herra Piispa,

Sanat jotka Teidän oli tarkoitus lausua minulle täällä Kultarannassa ja jotka olen saanut lukea jälkikäteen, tulevat sydämestä ja ovat koskettaneet sydäntäni. Tuhannet kiitokset Suomea kohtaan osoittamistanne sydämellisistä tunteista, joita sananne ilmensivät.

»Historia on hirvittävä näytelmä», on joku sanonut. Me kävimme sotaa vihollista vastaan, joka 1939 oli hyökännyt kimppuumme ja ottanut meiltä kalliin perisuomalaisen ja kauniin Karjalamme, jossa asui enemmän kuin kymmenesosa kansastamme ja josta suurempi osa oli kuulunut Suomeen lähes tuhannen vuoden ja pienempi osa kolmensadan vuoden ajan ja joka oli ollut venäläisten hallussa vain 15 kuukautta ja 10 päivää – alkaen maaliskuun 12. päivästä 1940. Mutta me jouduimme käymään sotaa yhdessä saksalaisten kanssa, jotka olivat Norjan vihollisia ja sortajia. Sen tähden käsitämme täysin sen, että Norjan kansan oli vaikea ymmärtää meidän asemaamme. – Yhden asian haluan kuitenkin sanoa: Norjan kohtalo sodan aikana, maanne tapahtumat ja saksalaisten tuhotyöt eivät ole unohtuneet tässä maassa. Me seurasimme niitä ja tiesimme kyllä, mitä merkitsee joutua ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen kohteeksi.

Mutta nyt on tämä kaikki ohitse, ja tulevaisuudessa pohjoismaisten veljeskansojemme välillä vallitsevat varmasti keskinäiseen ymmärtämykseen perustuvat sydämelliset suhteet.

Meillä on täällä Suomessa yhä omat vaikeutemme. Mutta muuan vanha valtiomiehemme lausui yli viisikymmentä vuotta sitten: »Jumalalla on ollut niin paljon huolta ja vaivaa Suomen kansasta, ettei Hän voi meitä hyljätä.» – Tämä sama koskee myös vanhaa Norjaa.

Lopetan toivottamalla Herra Piispalle ja vanhalle Norjalle Kaitselmuksen suojelusta.

Kunnioittavasti

J.K.P.

11.9. Dr. Bo Enander Ruotsista luonani. Keskustelimme ensiksi Suomen asemasta.

Minä ensin selitin hänelle meidän politiikkaamme.

Bo Enander: Suomen itäraja ei ole hyvin vartioitu. Sen yli kommunistit voivat saada aseita. Kommunistit voivat panna toimeen aseellisen kaappauksen kuten Tšekkoslovakiassa. Onko viranomaisilla tietoa, miten paljon kommunisteilla on aseita? Jos tulee työttömyyttä, niin se voi lisätä kommunistien kannatusta.

Minä: Me emme pelkää omia kommunistejamme. Viranomaisilla on kyllä pääasiassa tietoja. Poliisilla ja armeijalla on enemmän aseita.

Bo Enander: Onko Suomen kommunisteissa titolaisia?

Minä: Minä luulin, että Leino & Co ovat suomalaisia, mutta en tiedä, miten on nyt.

Bo Enander: Asiat ovat sodan jälkeen menneet Suomessa hyvin. Myös viime vuoden aikana ovat olot parantuneet. Minä kaiketi en syksyllä 1944 voinut toivoa, että asiat menisivät niin hyvin.

Minä: Minä asetan päämääräni niin, että tulos on toiveita parempi.

Puhuimme myös Tannerin esiintymisestä.

Minä: En pidä viisaana, että Tanner niin pian on alkanut esiintyä julkisuudessa kärkevillä puheilla. Meidän pitää välttää kaikkea mitä voimme, jotta emme ärsytä venäläisiä turhan päiten. Meillä tulee aina olemaan tärkeitä asioita, joissa meidän täytyy sanoa »ei». Mutta toisarvoisissa asioissa ei ole syytä tehdä numeroa. Sellaisia ovat Tannerin puheet. Ne eivät ole ollenkaan välttämättömiä.

Bo Enander oli samaa mieltä kuin minä.

Sitten Bo Enander kertoi seuraavaa: Prins Wilhelm oli Englannissa mm. Churchillin luona. Päivällisen jälkeen oli keskustellut mm. siitä, että Ruotsi ei yhdy Atlantin sopimukseen. Amb. Häggl.¹ joka oli läsnä, oli selittänyt, että Ruotsi oli mm. pannut suuren painon Suomen asemalle, pelkäsi, että Neuvostoliitto voisi ryhtyä toimiin Suomea vastaan, jos Ruotsi menisi. Atlantin sopimukseen. Se oli yhtenä syynä, että Ruotsi ei mennyt. – Siihen oli läsnäoleva englantilainen Bracker lausunut, että se on nonsense², tarkoittaen, että se on järjetöntä altruismia³ politiikassa. Mutta Churchill oli ottanut asiasta kiinni ja sanonut: »Minkä tähden Ruotsi ei kääntynyt Washingtonin puoleen esittämällä sellaista ehtoa, että jos Venäjä hyökkää Suomen päälle, niin Atlantin sopimus alkaa funktioneerata⁴? Minä tiedän, että Washington olisi sen ehdotuksen heti hyväksynyt.» Churchill oli kertonut, että Roosevelt-vainajan aikana »Finnish-Americans»⁵ olivat Washingtonissa hyvin vaikutusvaltaisia. Hän sanoi tietävänsä, että sama on myös nykyisen presidentin aikana asianlaita. (Keitä nämä vaikutusvaltaiset suomalaisamerikkalaiset ovat, sitä ei maininnut.)

Prins Wilhelm kirjoitti Svenska Dagbladetissa tästä käynnistä alakerran, jonka käsikirjoituksen antoi Churchillin tarkastaa. Siinä oli myös edellä esitetty Churchillin lausuma kerrottu, mutta Churchill pyyhki sen pois, pannen sijaan ainoastaan: »Jos Venäjä hyökkää Suomen päälle, niin sen täytyy nostaa reaktio kaikkialla.»

(Tämä Prins Wilhelmin kirjoitus Svenska Dagbladetissa on otettu talteen. Se oli viime kesänä, jolloin sen luin.)

¹ suurlähettiläs Hägglöf

² joutavaa puhetta

³ lähimmäisenrakkautta

⁴ toimia

⁵ »suomalaisamerikkalaiset»

12.9. Teknillisen Korkeakoulun 100-vuotisjuhlan johdosta rehtori Levón, vararehtori prof. Paavola ja prof. Wuolle toivat minulle Wuolteen kirjoittaman Teknillisen Korkeakoulun historian.

12.9. kl. 16.30 ministeri Järnefelt Warsovasta luonani.

Järnefelt kertoi: Yksityiset liikkeet häviävät. Verotetaan kauheasti. Kolhoosien muodostamisessa ollaan varovaisia, koska talonpojat ovat vastaan. Puolalaiset pelkäävät saksalaisia. Sentähden ovat riippuvaisia Neuvostoliiton avusta.

Alivaltios. Jacob Bergman on mahtava mies. Hän on yhteydessä Stalinin kanssa ja muiden Kremlin herrojen kanssa ja saa sieltä ohjeita. Minc talousmin. on paljon Moskovassa.

Järnefelt kohtaa yleensä ulkominsteri Modgelevskia, joka on hänelle kohtelias. Järnefelt on erikoisasemassa.

Sanomalehdet puhuvat siitä, että meillä ei ole kommunisteja hallituksessa. Mutta hallitus on sillä kannalla, että kaupallisiin suhteisiin poliittinen tilanne ei saa vaikuttaa. Puolakin teki äsken Englannin kanssa 300 milj. punnan kauppasopimuksen.

Varsovassa ovat kansandemokraattisten valtioiden diplomaatit erikoisasemassa. Juhlissa heitä varten on eri pöytä. Englannin, USA:n ja Ranskan diplomaatit ovat tästä kohtelusta pahalla mielellä.

Meillä ei ole ainakaan tällä hetkellä mitään syytä tehdä ystävyyssopimusta Puolan kanssa.

Propaganda länsivaltoja vastaan on Puolassa aivan silmitön.

Antikommunistista sivistyneistöä on, mutta se ei uskalla puhua eikä tehdä mitään.

Ulkomaalaisia trakasserataan¹. Amerikan puolalaiset, jotka tulevat katsomaan kotimaataan, lähtevät pian pois. Eivät halua jäädä kauemmaksi Puolaan.

Alussa Järnefeltillä oli yksityisiä puolalaisia tuttavia, mutta nyt ne eivät uskalla tulla Järnefeltin luo.

Järnefelt luuli, että Neuvostoliiton politiikka, pannessaan valtansa alle sateliitteja, johtuu puolustustarkoituksista. Pelkää, että Saksa pääsee jaloilleen. Neuvostoliitto tahtoo saada bufferttivaltiot² kapitalistisia valtioita vastaan.

Jotkut Varsovassa olevista diplomaateista luulevat, että Venäjän vaikutuksen ulottaminen Tornionjoelle on estänyt Ruotsin yhtymästä Atlantin liittoon.

Varsovassa ihaillaan meidän politiikkaamme, että olemme voineet pitää itsemme niin riippumattomina politiikassamme. Meillä on siellä arvovaltaa meidän itsenäisen asemamme johdosta. Ihaillaan meidän talvisotaamme – myös kommunistit. Toinen sota oli virhe, mutta talvisotaa ihaillaan. Suomen prestige³ on myös Puolassa lisääntynyt. Kaikki sekä puolalaiset että ulkomaalaiset (myös amerikkalaiset) ihmettelevät, että olemme voineet noudattaa itsenäistä politiikkaa.

Elämä Varsovassa on ikävää. Mutta kun on suuri diplomaattikunta, niin siitä suuri seuraelämä.

Lopuksi Järnefelt puhui omasta asiastaan: riidasta Pyykön kanssa. – Enckell tuntee sen.

¹ vainotaan

² puskurivaltiot

³ arvostus

13.9. Yliopiston juhlasalissa kaunis juhla Teknillisen Korkeakoulun 100-vuotisjubileumin johdosta. Olimme siellä Allin kanssa.

14.9. Teknillisen Korkeakoulun tohtori-promotio. Tämä oli myös kaunis juhla. Olimme Allin kanssa.

15.9. Vastaanotto linnassa Teknillisen Korkeakoulun juhlissa olleille ulkomaalaisille ja suomalaisille.

16.9. Pohjoismainen puutarhanäyttely Messuhallissa. Olimme siellä Allin kanssa.

17.9. Tšekkoslovakian uusi lähettiläs Klicka jätti valtakirjansa.

18.9. SNS:n järjestämä juhla Yliopiston juhlasalissa välirauhansopimuksen 5- ja 2-vuoden johdosta. Olin siellä.

Kekkonen piti juhlapuheen. Sali ei ollut täynnä yleisöä.

18.9. Fagerholm piti radiossa puheen välirauhan 5-v. ja rauhansopimuksen 2-v. johdosta.

16.9. Vesterinen luonani.

Ensin Vesterinen kertoi, että pohjois­-Keski-Suomessa on halla ollut kova. Vesterinen ei ollut tähän asti sellaista hallaa kokenut.

Sitten minä luin poliisi-ilmoitukset kommunistien aikomuksista, johon lakkojen piti olla alkua.

Sitten puhuimme presidentinvaalista.

Vesterinen: Puoluevaltuuskunta kokoontuu ensi tiistaina. Sitten hän puhui minun ehdokkuudestani. Toivomuksena lausui, että hallitusta muodostettaessa olisi maalaisliitto otettava huomioon. Nykyinen tila, että maalaisliitto on hallituksesta poissa, ei voi jatkua.

Minä: Eikö voisi valita valitsijamiehet ilman ehdokasta. Minä olen asettanut horoskooppini sen mukaan, että pääsen vapaaksi ensi maaliskuussa. Minulla on nyt hyvä aika lähteä, pääsen jotenkin kunniallisella maineella. Ainoastaan jos kaikki ei-kommunistiset puolueet yksimielisesti minulle ilmoittavat olevansa sitä mieltä, että minun palveluksiani katsotaan tarvittavan, otan harkittavaksi, suostunko ottamaan vastaan presidentintoimen vielä. Mutta minä en suostu asettumaan ehdokkaaksi toisten kanssa, sillä minä en omasta puolestani halua jäädä presidentiksi. Mitä hallituskysymykseen tulee, niin maalaisliittoa ei tietysti voi syrjäyttää, mutta tietysti se riippuu ryhmien sopimuksista. Huomautin, että minä olen monesti lausunut, että jos Fagerholmin hallitus kaatuu, niin on hyvin todennäköistä, että silloin olisi tullut puhtaasti maalaisliittolainen hallitus.

Vesterinen lausui myöntävänsä, että sosialidemokraattinen hallitus on voinut suorittaa eräitä asioita paremmin kuin muu hallitus.

 19.9. Erik v. Frenckell kutsui Autoklubin 30-vuotisjuhlaan 19.11.49 Kansallisteatteriin. Myös Allin. Lupasin.

19.9. Wrede ja Eero Snellman – Ranskan taidenäyttely 1.10. 1949 kl. 14.30 – kutsuivat Allin ja minut. Lupasin.

19.9. Ministeri Numelin, Brüsselistä, kertoi:

Suomella on hyvä maine Belgiassa. Ulkoministeri van Zeeland sanoi, että jos Suomi selviytyy lakoistaan, niin se on uusi plus Suomen politiikalle ja todistus, että Suomi hoitaa asiansa hyvin. Suomea kunnioitetaan ja sanotaan, että olemme hyvin hoitaneet asiamme sekä länteen että itään. Viimeisten kahden vuoden kuluessa Suomi on saanut paljon paremman aseman koko Euroopassa.

Myös Kongossa, jossa Numelin äsken kävi, sanottiin, että Suomi on hoitanut asiansa hyvin ja se on nostanut Suomen mainetta. Usein mainitaan myös minun nimeni.

Numelin sanoi, että hänellä on Brüsselissä hyvät suhteet Neuvostoliiton ja satelliittien lähettiläisiin.

Minä sanoin, että se on hyvä, ja kehoitin jatkamaan samalla tavalla.

20.9. Fagerholm luonani.

Kertoi lähettäneensä minulle kirjeen presidentinvaalista, mutta minä en ole sitä saanut.

Fagerholm sanoi, että kaikilla tahoilla on se ajatus, että minun pitäisi edelleen jatkaa presidenttinä. Ellen minä suostu, niin syntyy suuria vaikeuksia, koska ei ole ehdokasta, joka voisi saada eri puolueilta kannatusta.

Minä kysyin, kenen kanssa hän on keskustellut.

Fagerholm: Sosialidemokraattien johtajien: Aaltosen, Varjosen ym.

On ollut puheena, että tehtäisiin yhteinen vaaliliitto ilman kommunisteja. Siinä on se vaara, että kansa ei mene vaaleihin ja kommunistit voisivat saada liian paljon valitsijoita. Koska tilanne on tällainen, niin voi panna kysymykseen, onko syytä mennä vaaleihin. Eikö eduskunta voisi suorittaa vaalia? Edellytys on, että kommunistit suostuvat, koska he voivat muuten estää lain säätämistä.

Sitten käytiin läpi kaikki mahdolliset kandidaatit:

Kekkonen: Häntä eivät sosialidemokraatit tahdo. Maalaisliitolla ei ole ketään muuta (Kuuskoski ja Eino Hakkila).

Väinö Hakkila ei Fagerholmin mielestä ole mahdollinen, vielä vähemmän Tanner. Ei myös Fagerholm katsonut itseänsä tällä hetkellä mahdolliseksi. (Hän on vasta 48 v. vanha ja ehtii myöhemmin.)

Tuomioja? Paremminkin Rydman, jos edistyksestä.

Minä: Kuten monesti olen sanonut, olen asettanut horoskooppini sen konstellation¹ mukaan, että maaliskuussa pääsen vapaaksi. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikki ei-kommunistiset puolueet yksimielisesti minut haluavat ja tekevät siitä minulle esityksen, otan asian harkittavaksi. Mutta nyt on asia väärällä tavalla alettu. Puolueiden on tehtävä itselleen selväksi, katsovatko he minun palveluksiani tarvittavan, ja jos niin on asianlaita, on heidän käännyttävä minun puoleeni, jolloin vasta otan asian lopullisesti harkittavaksi. Nyt en anna mitään lupausta. Eikö koko asia voi jäädä siksi, kunnes valitsijamiehet kokoontuvat helmikuussa? Minä en ole enää sellainen mies, että minä asetun ehdokkaaksi muiden mukana, minä olen siihen jo liian vanha mies ja olen sellaisessa asemassa, että se ei ole paikallaan.

Tähän keskustelu loppui.

Fagerholm ilmoitti, että lounas pohjoismaiden pääministereille, jos pidän sen, olisi 31.10.49.

Erlander, Hedtoft, Gerhardsen, Steffansson. – Saapuu myös Itävallan varaliittokansleri (mahdollisesti).

¹ tähtitaivaan aseman

21.9. Englannin parlamentin vierailevat jäsenet luonani: Lord Lucas of Chilworth (Labour¹) johtaja. – Tarjosin teetä ja juttelimme n. 1 tunnin. Heljas ja Valvanne olivat mukana. Hauskoja miehiä.

¹ Työväenpuolue

21.9. Ministeri Peltonen luonani.

Keskustelimme Tie- ja vesirakennusylihallituksen uudesta pääjohtajasta. – Hän kannatti Kuusistoa. Muut ilmoittautuneet Tolonen ja Aalto.

22.9. Gösta Beckerin hautajaissiunaus Diakonissalaitoksen kappelissa. Olin läsnä.

22.9. Tulenheimo, Kaira ja Lammin-Koskinen toivat minulle ensi kappaleen Lakimiesmatrikkelia.

22.9. Ministeri Suontausta luonani. Puhuimme ensin kuolemanrangaistuksen poistamisesta. Sitten RL¹ 14 luvun muuttamisesta. Sitten Kivelän asiasta.

¹ Rikoslain

23.9. SKDL:n lähetystö: Kulo, H. Kuusinen, E. Kilpi, Pessi luonani. Antoivat laajan kirjelmän (kts. sitä). Sitten syntyi pitkä keskustelu.

Kulo luki kirjelmän ja lausui: Olemme kulkemassa sellaiseen aikaan, jolloin oikeusturva ja demokr. oikeudet alkavat heikontua. On esiintynyt paljon tapauksia, jotka ovat tahtoneet saattaa presidentin tietoon. Tällaiset tapaukset luetellaan kirjelmässä:

1) murhayrityksiä; 2) Arabian asia; 3) toimitalojen palauttaminen (Lapualaisajalta) – nykyisen hallituksen aikana ei ole yhtään taloa palautettu; 4) rauhansopimuksen rikkomiset; 5) pienviljel. apurahat; 6) paperityöntekijäinliiton välittäminen; 7) Kemin tapaukset (tunkeuduttu puolueen konttoriin – ei tehty pöytäkirjaa). Kemin asia oli kokonaan palkka­-asia, rauhallinen mielenosotus. Poliisiterrori. Kokoontumisvapautta loukattu: perustuslaki ja rauhansopimus. Kemin oikeudenkäynnissä poliisit ovat esteellisiä. On loukattu demokr. oikeuksia ja hallitus on syyllinen. Tilanne on vakava.

Minä: Kansalaisten oikeuksia ei loukata. Jos sellaista tapahtuu, niin siihen otetaan kiinni. Rauhansopimuksen loukkaaminen: Tarjanteen lausunto. Jos minä huomaan, että on loukattu, niin minä tartun asiaan. Kemin tapaukset: tukkisuma – anal. tulipalo yms. Kemin asia tutkitaan lain mukaan. Kerroin muuten, mitä olen tehnyt: kirje Oikeuskanslerille.

Kuusinen: Kemin tapaus oli palkka-­asia: työpalkkaa alennettiin. Kun palkkojen alennus peruutettiin, niin työ alkoi. Hallituksen olisi pitänyt sovittaa työriita, niin asia olisi selvinnyt. On kiihoittanut mieliä. Valtiovallan puolelta on menetelty väärin. Mitä on tapahtunut, ei sovellu lakiin eikä rauhansopimukseen. Tasavallan presidentti voi sanoa, että ei kuulu hänelle, mutta koko tilanne on tullut sellaiseksi, että syntyy tulipaloja. Nyt syntyy 1930-luvun tapauksia. Tällaisten tapausten pitäisi presidenttiä huolettaa, kun syntyy huonot ja kiivaat välit kansanryhmien kesken. Painokanteita on nostettu. Eivät ole rauhansopimuksen mukaisia. Valtaa käytetään puoluemielessä. Yleisradion päällikkö on erotettu ja ohjelmaosaston johtaja. Yleisradio on puolueellinen. Eivät tahtoneet päästää Kekkosta puhumaan yleisradiossa.

Minä: Yleisradio on eduskunnan alainen. Sen valitsema valtuuskunta hoitaa sen asiat.

Kilpi: Tilanne tällä hetkellä: on melko lailla toinen kuin minun ja Pekkalan aikana. Esim. palkkakysymys: minä olin sanonut v. 1945, että ne ovat väärässä, jotka luulevat palkkakysymystä voitavan hoitaa samalla tavalla kuin sodan aikana, jolloin oli kenttäoikeudet yms. Kemin asiaa ei olisi syntynyt, jos olisi menetelty samalla tavalla kuin minun aikanani. Hallitus on menetellyt malttamattomasti. Hallitus peruutti päätöksensä ja pakotti Kemin maksamaan saman palkan. Ellei hallitusta olisi muodostettu niinkuin tapahtui, niin ei olisi tällaista tilannetta syntynyt. SKDL ei tahtonut silloin eristäytyä. Yliammuntaa on kyllä lehdissä tapahtunut, mutta se on psykologisesti selitettävissä.

SKDL on diskriminoitu. Heitä ei hyväksytä mihinkään. Tästä johtuu myös painokannetulva. Ennen oli tapa sellainen, että jos lehti kirjoitti loukkaavasti, niin päätoimittaja kutsuttiin hallituksen jäsenen luo ja asia selvitettiin.

Suuri osa kansaa ei usko valtiovaltaan samalla tavalla kuin minun ja Pekkalan aikana, katsoo, että sillä ei ole samanlaista lainturvaa kuin muilla. Kemissä on asetettu syytteeseen ne henkilöt, jotka olisivat päätodistajat syyttäjiä vastaan. Luottamus oikeusistuimeen ja järjestysvaltaan on suuresti horjunut. On luulo, että ollaan menossa entiseen tilaan. Tanner esiintyy. Radion puhdistus. Painokanteet ovat vapauden rajoitus. Vähemmistöhallituksen pitäisi esiintyä varovaisesti ja tahdikkaasti erityisesti, kun kohdistuu ryhmää vastaan, joka on sen kilpailija. Kostotoimia. Olisi pyrittävä siihen, että J.K.P:n linja 1945–46 voitaisiin palauttaa. Koalitiohallitus, vaikka ei nyt niin tuonnempana.

Minä: Nykyisen hallituksen muodostus on tunnettu. Uusi hallitus riippuu eduskunnasta. Siellä on ryhmien sovittava. Presidentti ei voi ilman eduskuntaa muodostaa hallitusta, ellei ole valmis hajoittamaan eduskuntaa ja määräämään uudet vaalit.

Pessi: Kansalaisten lainturva on pahasti järkkynyt. Paitsi Kemin tapauksessa on muissakin tapauksissa oikeusturvaa loukattu. Tosin Amberlan tapauksessa on syyllinen tuomittu, mutta on sellainen käsitys, että ne, jotka Kemissä murhasivat kaksi työläistä, eivät tule saamaan rangaistusta. Poliisit tunkeutuivat Kemin kommunistien huoneustoon, mutta niitä ei saada tuomituiksi. Pessi oli sitä mieltä, että tällainen suunta tulee edelleen jatkumaan. Se kiristää sisäistä tilannetta ja se ei voi olla vaikuttamatta ulkopolitiikkaan, koska ulkopolitiikka on osa sisäpolitiikasta. Ennen pitkää joudumme ikävään tilanteeseen, jota saamme katua. Nyt on samanlaiset piirteet kuin oli aikaisemmissa tilanteissa.

Minä: En hyväksy sitä, että ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan pitäisi olla samat. Ne ovat eri asioita. Ulkopolitiikka määrää sopimukset ja ne me pidämme. Mutta sisäpolitiikka on meidän oma asiamme. Minun ulkopoliittinen linjani on aivan sama kuin v. 1944 ja 1945 ja sen jälkeen. Muistutin Kilvelle siitä esityksestä, jonka Pekkalan hallituksen iltakoulussa 4.6.1946 esitin. Olen lukenut uudestaan sen äsken ja se on aivan samaa politiikkaa, jota olen koko ajan noudattanut.

Kulo: Rauhansopimuksessa on määräyksiä, jotka koskevat sisäpolitiikkaa. Demokr. oikeudet fascismi hävittänyt. Niitä ei saa unohtaa. Kemissä alennettiin palkat hallituksen antamien ohjeiden mukaan. Sitä asiaa ei hoidettu viisaasti. Meillä on nykyään poliittisten mielipiteiden vaino. Ei saa mitään virkaa, ellei ole sosialidemokraatti. Ei ole oikeusturvaa eikä demokratian oikeuksia. Wuolijoen tapaus. Valtiovaltaa käytetään palkka-asioissa niinkuin ei koskaan sitä ole käytetty. Kun asiat menevät huonosti, niin keksitään syytös kommunistien kapinahankkeista.

Minä: –

Kuusinen: On mustat listat työmailla käytössä. Luottamusmiehet on erotettu.

Kilpi: Kemissä oli 2 000–4 000 mielenosotuksessa: kaikista tahdotaan tehdä kapinallisia. Pidättäminen on ollut harkitsematonta. Syyttäjä tämän päivän sanomalehdissä ilmoittaa, että hän ei ole antanut pidättämiskäskyä.

Pessi: Karppinen pidätetty heti, kun mainittiin, että hän tulisi todistajaksi.

Kulo: A. Wirtanen kertoi, että ihmiset eivät uskalla ilmoittautua todistajiksi, sillä pelkäävät, että heidät heti siinä tapauksessa pidätetään.

Minä sanoin lopuksi tutustuvani heidän kirjelmäänsä ja neuvottelevani Oikeuskanslerin ja asianomaisten kanssa hallituksessa.

27.9. Ministeri Kaj Sundström, Moskova 

Arvoisa Herra Ministeri,

Olen aivan liikutettu Teidän ystävällisyydestänne, jota olette minulle osoittanut lähettämällä tavan takaa venäläistä kirjallisuutta. Olen hämilläni, että monet puuhat ovat estäneet minua – joka muuten olen aina ollut laiska kirjeiden kirjoittaja – Teitä heti kiittämästä, niin kuin olisi ollut paikallaan. Teen sen nyt yhdellä kertaa, kiittämällä Teitä kaikista saamistani kirjoista, joita olen suurella mielenkiinnolla lukenut.

Viimeksi saamaani Steinin kirjaa en ole vielä ehtinyt lukea, olen vain sitä selaillut. Mutta kirjoitan heti siitä asiasta, josta kirjeessänne mainitsitte, nim. Suomen suhteesta bolševikkeihin ja vallankumousta seuranneina

Niissä piireissä, joissa minä liikuin, oli lokakuun vallankumouksen jälkeen se käsitys yleinen, että Suomen intressissä ei ollut millään tavalla vaikuttaa bolševikkien kaatamiseen ja porvarillisen Venäjän palauttamiseen. Suomen intressin mukaista päinvastoin oli, että bolševikkien asema tulisi konsolidoituksi¹. Meidän pyrkimyksemme oli yksinomaan kiertyminen sen ajatuksen ympärille, miten Suomen itsenäisyys voitaisiin säilyttää. Ja sen vuoksi meillä oli silloin aivan toinen huoli: me pelkäsimme vv. 1918–20 niin kuin silloin koko maailmassa ajateltiin, että bolševikit kukistuisivat ja »valkoiset kenraalit» pääsisivät Venäjällä valtaan. Tämä oli meidän päämurheemme. Vielä Tarton rauhanneuvotteluissa v. 1920 me suomalaisen valtuuskunnan jäsenet huolestuneina keskustelimme useasti tästä asiasta: Puolan sota oli Neuvosto-Venäjälle epäonnistunut. Ja Denikin muistaakseni lähestyi Tula’n kaupunkia. Muistan, miten me rauhanneuvottelijat jännityksellä seurasimme tapausten kulkua Venäjällä ja keskustelimme, miten Suomen kävisi, jos neuvostovalta sortuisi. Vasta v. 1921—22 asema Venäjällä niin selvisi, että bolševikkien vallassa pysyminen oli turvattu. Minusta oli asia selvä: Bolševikkien kukistuminen olisi ollut meidän itsenäisyyttämme ja intressiämme vastaan. Sen vuoksi sekaantuminen sotaan heidän kukistamisekseen olisi ollut meidän puoleltamme tyhmää politiikkaa.

Jos minulla, luettuani Steinin kirjan, on jotain muuta lisättävää, teen sen myöhemmin.

Parhain terveisin 

Kunnioittaen

J.K.P.

¹ vakautetuksi

24.9. Kanadan lähettiläs Stone jätti valtakirjansa.

30.9. Eino Suolahti ja johtaja Ohlsson luonani pyytämässä, että Hämeenlinnan entiset lyseolaiset saisivat antaa laittaa minusta veistoksen Hämeenlinnan lyseolle. Taiteilija Essi Renvall tekisi. – Lupasin.

1.10. Ranskalaisen piirustusnäyttelyn avajaiset Hörhammerilla. Olimme Allin kanssa. – Hyvin mielenkiintoinen näyttely.

2.10. Pellervon 50-vuotisjuhlat Messuhallissa. Hauska juhla, vaikka kesti 3 1/2 tuntia.

Ennen juhlaa kävi Pellervon lähetystö luonani ja toi minulle Pellervon 50-vuotisjuhlan johdosta lyötetyn mitalin ja Pellervon ja osuustoiminnan 50-vuotishistoriikin.

2.10. Maakansassa kirjoitus Kukkosen 60-vuotispäivän johdosta. Sanotaan mm.: »Hän on eräs niistä, jotka sodan jälkeen joutuivat kansamme sijaiskärsijöinä kantamaan sodan seuraukset.»

New York Times 15.9.49: Toinen pääkirjoitus »More Russian Vetoes»¹ koskee Yhtyneitten Kansakuntien kokousta. Neuvostoliitto on käyttänyt 7 vetoa; siis yhteensä 38 tähän asti. Neuvostoliitto pani vetonsa Portugalin, Jordanian, Italian, Suomen, Irlannin, Itävallan ja Ceylonin ottamista vastaan YK:n jäseniksi. Ne qualified för membership under their present governments² ja arvosteltuina YK:n peruskirjan mukaan.

Neuvostoliitto on valmis hyväksymään nämä seitsemän, jos sen omat satellitit hyväksytään. But of these satellites it can hardly be said – with the Greek story as evidence – that Bulgaria, Rumania and Albania are »peace-loving». We think the rest of Security Council is right in rejectin the Russian proposal for a horse trade.³

¹ »Venäjä käyttänyt jälleen veto-oikeuttaan»

² jäsenyyskelpoisia nykyisten hallitustensa aikana

³ Mutta näistä satelliiteista voidaan tuskin sanoa – kuten Kreikan tapaus osoittaa – että Bulgaria, Romania ja Albania olisivat »rauhaa rakastavia». Meidän mielestämme turvallisuusneuvoston muut jäsenet ovat oikeassa torjuessaan Venäjän ehdotuksen lehmäkaupaksi.

3.10. Ilta-Sanomissa uutinen, että maalaisliiton hallitus on yksimielisesti asettanut Kekkosen presidenttiehdokkaaksi.

3.10. Neuvostoliitosta rauhankongressiin saapuneet vieraat luonani. Savonenkovin kautta kääntyneet Enckellin puoleen ilmoittaen haluavansa tehdä kunniakäynnin. Ne olivat: Kuznetzov, Karantseva, Leonov, Harava, Petruhin, Donertshev – sekä heidän mukanaan Savonenkov. – Enckell oli myös läsnä. – Tarjosin heille teetä ja keskustelimme lähes tunnin.

4.10. Mannerheim luonani.

Ilmoitti ylihuomenna lähtevänsä jälleen Sveitsiin. Keskustelimme pitkän aikaa. Mannerheim sanoi mm., että presidentillä ja hallituksella on ollut paljon menestystä. Minä kysyin mm., minkä vaikutuksen Mannerheim oli kahden kuukauden aikana täällä ollessaan saanut.

Mannerheim mietti ääneti hetken ja vastasi: Ihmiset ovat täällä optimistisia, hänen mielestään enemmän kuin on todellista syytä optimismiin. Sillä hänen mielestään bolševikit eivät jätä Suomea rauhaan. Myönsi, että on kuitenkin hyvä, että kansa on optimistinen enemmän kuin mitä on syytä.

Minä esitin kantani meidän asemastamme ja politiikastamme. Venäjän strategiset intressit tyydytetty, muita intressejä Venäjällä täällä ei ole. Venäjä on sen vaihtoehdon edessä, että: joko noudattaa sopimuksia ja kaikki menee hyvin tai käyttää sotilaallista väkivaltaa. Cui bono?¹ Minä myönsin, että tämä resonnemangi on järjell. resoneeraamista, mutta on myös irrationalinen puoli.

Mannerheim: Vaikka Venäjä ei ryhtyisi sotilaallisiin toimenpiteisiin, niin köyhyys, puute, vaikeudet voivat johtaa Suomessa rauhattomuuksiin ja silloin Venäjä voi sekaantua.

Minä: En pelkää niin paljon kommunisteja eikä 5. kolonnaa. Suomen kansa ei ole sellainen kuin satelliittikansa.

Mannerheim puhui muistelmistaan ja antoi minulle luettavaksi alkulauseen.

Minä lupasin sen hänelle takaisin huomenna.

¹ Mitä varten?

5.10. Enckell luonani.

Olin lähettänyt eilen Enckellille Mannerheimin muistelmien alkulauseen.

Sovimme siitä, että minä tänään, palauttaessani Mannerheimille alkulauseen, esitän hänelle seuraavaa:

1) Mannerheims ställning är sådan, att hans bok kommer att väcka uppseende.¹

2) Den antibolshevistiska linjen i bokens företal är mycket skarp och stark.

Bokens framträdande i nära framtid och därav föranledda kommentarer i världspressen skulle framkalla stark opinionsprotest i Ryssland och stärka misstroende mot oss².

Kl. 14.30 samana päivänä kävin Mannerheimin luona ja esitin hänelle edellä olevan ja pyysin häntä harkitsemaan tätä ajatusta.

Keskustelimme tunnin ajan. Mannerheim sanoi mm.: »jag måste säga sanningen».³ – Minä: »Frågan är, om sanningen skall sägas nu genast.»⁴ – Mannerheim lupasi harkita. Piti luonnollisena, ettei vahingoita maan etuja. – Hän lähee 9.10.49 Sveitsiin (on lykännyt matkaansa muutamalla päivällä).

¹ Mannerheimin asema on sellainen, että hänen kirjansa tulee herättämään huomiota.

² Kirjan esipuheen bolsevisminvastainen linja on hyvin selvä ja voimakas.

Kirjan ilmestyminen lähiaikoina ja siitä aiheutuvat maailmanlehdistön kommentit synnyttäisivät voimakkaita vastalauseita Venäjällä ja voimistaisivat meitä kohtaan tunnettua epäluottamusta» 

³ »minun on kerrottava totuus»

⁴ »Kysymys on siitä, onko totuus kerrottava nyt heti.»

5.1. Professori Korhonen luonani esittelemässä maisteri Seitkarin, joka tulee minun sihteerikseni.

Sitten kun Seitkari oli mennyt pois, minä puhuin Korhoselle, että USA:n ministeri Warren oli kertonut Korsen puhuneen ulkomaalaisille täällä vihattavan venäläisiä ja että venäläiset tulevat tekemään meille pahaa. – Korhonen kielsi sellaista puhuneensa.

Korhonen kertoi erään ruotsalaisen, Norstedtin edustajan, olleen Churchillin luona päivällisillä, jolloin Churchill oli puhunut mitä kauneimmilla sanoilla Suomesta, ylistänyt suomalaisia.

5.10. Oikeuskanslerille.

Liittäen mukaan Yleinen Lehtimiesliitto – Allmänna Journalistföfbundet -järjestön minulle tänään lähettämän kirjelmän pyydän Teitä toimeenpanemaan tutkimuksen kirjelmässä mainituista seikoista sekä huolehtimaan siitä, että mikäli lainvastaisia tekoja on esiintynyt, syylliset saatetaan lailliseen edesvastuuseen.

Asian kulusta pyydän minulle ilmoittamaan.

6.10. Intrigoiminen presidentinvaalin johdosta jatkuu maalaisliitossa. Eilen maalaisliittolaiset hylkäsivät esityksen minun presidenttikauteni pidentämisestä pannen ehdoksi, että hallitus heti muutetaan niin, että siihen tulee porvarilliset ja sosialidemokraatit suhteellisesti edustetuiksi, joilla ehdoilla he suostuisivat ehdotukseen. Sosialidemokraatit ja muut eivät tätä hyväksyneet, koska katsovat, että presidentinvaali ja hallituksen muodostaminen ovat kaksi eri asiaa. Maalaisliittolaiset nähtävästi koettavat ajaa asiat niin, että Kekkonen tulee presidentiksi. On merkillistä, että on sellaisia kunnianhimoisia ihmisiä, jotka pyrkivät nykyään Suomessa presidentiksi.

Refl. Kyllä tämä intrigointi on tosiaan matalaa ja kurjaa. En olisi luullut maalaisliittolaisista ja Kekkosesta näin huonoa. (Kts. lehtien kirjoituksia ja tietoja – otettu talteen.)

6.10. Sain tänään Ståhlbergiltä kirjeen, jossa hän katsoo, että vaali on säännöllisesti toimitettava ja että minun pitäisi suostua ehdokkaaksi.

8.10. Eilen maalaisliittolaiset päättivät peruuttaa edellisen päätöksensä, jolla he asettivat Kekkosen presidenttiehdokkaakseen. Ryhmä ja maalaiset olivat olleet tyytymättömiä edelliseen päätökseen.

Refl. Surkea peli. Tämä tasavaltainen järjestelmä ei ole hyvä.

Toissa päivänä Fagerholm teki virallisen kysymyksen ryhmille, mille kannalle he asettuvat a) minun presidenttiaikani pidentämiseen 2 vuodella, b) vaali jätetään tällä kertaa eduskunnan suoritettavaksi.

Nyt ovat sosialidemokraatit, kokoomus, ruotsalaiset, edistys ja maalaisliitto antaneet myöntävän vastauksen.

8.10. Presidentti K. J. Ståhlberg, 

Hyvä veli,

Kiitän ystävällisestä kirjeestäsi, jonka sain aikanaan ja joka minua suuresti ilahdutti, koska se osoitti Sinun puoleltasi minua kohtaan suopeutta ja hyväntahtoisuutta, jolle panen niin suuren arvon.

Presidentinvaaliasia on minun kohdaltani mennyt hyvin mutkalliseksi. Olen viime vuosien aikana aina tähän asti laskenut ensi maaliskuussa pääseväni vapaaksi, koska minun tehtäväni alkaa olla loppuun suoritettu. Tämän olen esiintuonut yksityisessä keskustelussa Fagerholmin ja kerran yli kuukausi sitten maalaisliittolaisen Vesterisen kanssa. He ovat ainoat, jotka ovat ottaneet tämän asian puheeksi.

»Virallisesti» ei minulta kukaan ole mitään kysynyt. Viittasin kuitenkin siihen, että »jos ei-kommunististen valitsijamiesten kesken – kommunistit eivät minua kannata – olisi jotenkin yksimielinen käsitys, että minun palveluksiani vielä tarvitaan ja minun puoleeni käännytään, on vaikeata minun olla ottamatta asiaa harkittavaksi. Mutta en voi asettua valitsijamiesten vaaleissa ehdokkaaksi ja kaiken sen alaiseksi, mitä ehdokkaana oleminen meillä tietää» – paitsi että myös itseni vuoksi haluan olla rauhassa, vaikuttaa tähän asiaan mielestäni nykyinen asemani.

Mutta tässä asiassa on eräs hankala puoli: on enemmän kuin mahdollista, että minä tuskin voisin olla koko 6 vuotta – nykyinen aika on tällä paikalla kovin rasittava vanhalle miehelle. Tietysti voisin parin vuoden perästä erota, mutta silloin olisi jälleen uusi presidentinvaali toimitettava. Tähän on huomiota käännetty – kuten Fagerholm minulle mainitsi. Sentähden heitettiin esille kysymys minun mandaattini pidentämisestä kahdella vuodella, joten tulisin olemaan 6 vuotta. Sen katsotaan jotenkin voivan puolustaa poikkeuksellista menettelyä. Kommunistien päätöksen kautta on tämä ehdotus rauennut.

Niinkuin miltei joka kerta ennen on presidentinvaaliasia jälleen joutunut juonien kohteeksi. Tämä on alkanut minua kovasti vaivata ja lopen kyllästyttää. Asia menee toivottavasti nyt omaa kulkuaan ilman, että minua tarvitaan.

Vanha ystäväsi

J.K.P.

8.10. Aamulla kl. 11 otin vastaan Itävallan uuden lähettilään Wintersteinin.

Kl. 14 Taidenäyttelyn avajaiset Taidehallissa.

Kl. 15.30 Suomen Nuorison päivien avajaiset, Suomalaisella Yhteiskoululla.

Kova päivä!

9.10. kl. 15 Wihurin säätiön apurahojen jako Kauppakorkeakoulussa. – Olimme siellä Allin kanssa.

Kl. 19.30 Chopin-konsertti Yliopiston juhlasalissa. Kaunis juhla.

10.10. Enckell ja Gripenberg (Tukholmasta) luonamme suuruksella. Sen jälkeen keskustelimme kolmen kesken pitkän aikaa. (Suurus oli kl. 12. Aina kl. 15:een asti.)

Olimme sitä mieltä, että sotaa ei tule pitkään aikaan. Gripenberg kertoi, että Suomen maine on ulkomailla hyvä. Katsotaan, että me olemme hoitaneet politiikkamme hyvästi. Ulkomailta katsoen olisi hyvä, jos minä jäisin presidentiksi, koska se osoittaisi, että politiikka jatkuu entisellään.

11.10. Sosialidemokraattien ja maalaisliiton lehtien kesken kiivas ja vihainen kirjoittelu toisiaan vastaan presidentinvaalin johdosta. Maakansa ym. vastaavat sos.dem. lehdille, jotka olivat osittain pilkallisesti kirjoittaneet maalaisliittolaisten ja Kekkosen menettelystä. Siinä yhteydessä maalaisliittolaisten lehtien kirjoitukset suuntautuvat minua vastaan. Asema tulee sietämättömäksi.

Sosialidemokraatit eivät ole poliitikkoja. Tällä tavalla ei valmisteta yhteistyötä hallituksessa sosialidemokraattien ja maalaisliittolaisten kesken, jota sosialidemoraatit kuitenkin sanovat tarkoittavansa.

Soitin tänään Fagerholmille ja sanoin, että minun asemani tulee sietämättömäksi, ja ajattelen ilmoitusta omasta puolestani.

Fagerholm vastasi, että sitten kun tänään on saanut SKDL:n vastauksen, hän aikoo kutsua kokoon ryhmien puheenjohtajat ja puhua heidän kanssaan.

Myös Ahmavaaran hyökkäys maalaisliittoa vastaan eräässä puheessa Savossa joku päivä sitten ei ollut hyvä.

Refl. Tämä jälleen osottaa, miten huono on tasavaltainen järjestelmä.

11.10. Ellei minun mandaattini pidentämisestä eduskunnan kautta tule mitään, olen ajatellut antaa seuraavan tiedon:

»Presidentinvaalin valmisteluissa esiintyneiden tapausten johdosta Tasavallan Presidentti ilmoittaa, ettei hän suostu asettumaan minkään puolueen, yhden tai useamman, presidenttiehdokkaaksi.»

11.10. Fagerholm luonani.

Kertoi, että Hertta Kuusinen soitti hänelle, että kommunistit hylkäävät Fagerholmin ehdotuksen presidentinvaalista.

Minä: Arvatenkin on kaikki sovittu maalaisliiton kanssa.

Fagerholm: Niin hänkin on luullut. 

Minä: Ja arvatenkin kommunistit ovat myös sondeeranneet Moskovassa. – Luin ylläolevan kommunikean, jonka aion antaa.

Fagerholm: Minun ei pitäisi puhua mitään. Hänen mielestään puolueet menevät vaaleihin ilman ehdokasta ja sitten kääntyvät minun puoleeni.

Minä: Se veisi siihen, että minut pidettäisiin ehdokkaana ja joutuisin sanomalehtikirjoittelujen alaiseksi. Siihen en voi suostua sekä itseni vuoksi että presidentin asemani vuoksi. En voi asettua ehdokkaaksi. Se täytyy tehdä selväksi. Minä sanoin, että voi olla parempi löytää uusi mies, joka ajaa samaa politiikkaa kuin minä, mutta joka ei ole joutunut venäläisten tyytymättömyyden esineeksi. Sanoin myös, että maalaisliitto on niin tärkeä tekijä, että minä en voisi ottaa vastaan vaalia, ellei suurin osa maalaisliittoa minua kannata. – Kehoitin hakemaan toisen miehen. Esitin Rydmania, Tulenheimoa, Tarjannetta.

Fagerholm: Minun ei pitäisi julkisesti esiintyä. Kenties muut voivat tehdä selväksi sen, mitä minä tahtoisin sanoa.

Keskustelu päättyi tähän.

12.10. SKDL:n vastauskirjelmä Fagerholmille presidentinvaaliasiassa julkaistu tänään lehdissä. Se on jyrkästi suunnattu minua vastaan. Vapaassa Sanassa myös pääkirjoitus, joka on hyökkäys minua vastaan.

12.10. Bulgarian uusi lähettiläs Madame Blagoéva jätti valtakirjansa.

12.10. maisteri Seitkari, uusi sihteerini, luonani. Sovimme, että maksan hänelle 10.000 mk kuukaudessa.

13.10. Presidentinrouva Ester Ståhlberg,

Arvoisa Rouva,

Sain aikanaan Teidän kirjeenne ja asetuin heti yhteyteen opetusministeri Oittisen kanssa. Mutta hän lähti heti ulkomaille, josta on palannut vasta pari päivää sitten. En ole häntä vielä sen jälkeen tavannut, mutta otan hänen kanssaan yhteyden ensi tilassa.

Sitten minun on esitettävä Teille, arvoisa Rouva, sydämelliset kiitokset sekä omasta että Allin puolesta niistä kauniilla omistuksella varustetusta kahdesta kirjasta, Matilda Wrede ja Matilda Wreden testamentti, joilla olette meitä ilahduttanut. Panemme tälle huomaavaisuudelle suuren arvon.

Toivottaen terveyttä ja kaikkea hyvää olen suurimmalla kunnioituksella

J.K.P.

13.10. Kristillisen Taideseuran puolesta rouva Krohn, kirkkoneuvos Heliövaara ja tri Havu toivat minulle seuran julkaisun.

13.10. professori Kautonen Amerikasta luonani. Mukana kansanedustaja kirkkoherra Johannes Virtanen.

Keskustelimme USA:n kirkollisista ja yliopisto-oloista.

15.10. Sain Ståhlbergilta jälleen kirjeen presidentinvaalista, jossa hän painostaa minua, etten kieltäydy.

Minulle tämä Ståhlbergin luottamus on kovin miellyttävää. Aion käydä hänen luonaan lähipäivinä.

15.10. Maakansa kirjoittaa tänään, että minä olen liian vanha valittavaksi presidentiksi 6 vuodeksi. Valitsemista 2 vuodeksi »eivät olisi tahtoneet vastustaa».

14.10. esittelyn jälkeen Fagerholm sanoi, että jos minä asettuisin ehdokkaaksi presidentinvaalissa, niin 80 % valitsijamiehistä tulisi minun kannattajiani.

Minä vastasin: »Osvuret är bäst.»¹

¹ Vannomatta paras.

16.10. Lasse Hiekkala luonani.

Puhui presidentinvaalista. Kokoomus, ruotsalainen puolue ja edistys tahtoisivat tehdä vaaliliiton minun ehdokkuuteni kannattamiseksi.

Minä vastasin:

1) haluan päästä vapaaksi ensi maaliskuussa;

2) en voi asettua ehdokkaaksi valitsijamiesvaaleissa. Asemani presidenttinä on siihen esteenä enkä vanhana miehenä halua sitä;

3) jos valitsijamiesten ei-kommunistiset ryhmät jotenkin yksimielisesti katsovat minun palveluksiani vielä tarvittavan ja kääntyvät minun puoleeni, on minun vaikea kieltäytyä. Minun mielestäni on velvollisuus palvella maata ja kansaa, jos kansan valtava enemmistö katsoo palveluksia tarvittavan. Mutta myös maalaisliittolaisten enemmistön tulee minua kannattaa. Sillä maalaisliitto on niin tärkeä tekijä meidän maassamme, että jos se on yksimielisesti (tai suurella enemmistöllä) minua vastaan, niin en voi ottaa vastaan presidentinpaikkaa. Se tekisi asemani heikoksi.

Sanoin olevani hämmästynyt maalaisliittolaisten menettelystä. He olisivat voineet päättää toivovansa, että minä jatkaisin, mutta siinä tapauksessa, että minä en suostu, niin heidän ehdokkaansa on Kekkonen. Heidän toisenlainen menettelynsä osottaa, että he eivät tahdo minua, vaan ennen minua Kekkosen.

Maalaisliiton kannatus minulle on myös sentähden välttämätön, että kommunistien takana on kenties kominform tai muita venäläisiä.

Minä lisäsin, että kun minä kaiken juonittelun ja ikävyyden jälkeen vieläkin olen taipuvainen asettamaan voimani käytettäväksi, jos kansan suuri enemmistö sitä haluaa, olen yleisen hyvän vuoksi mennyt hyvin pitkälle ja tekeväni jälleen uhrauksen sivuuttamalla omat toiveeni ja mukavuuteni.

Hiekkala kertoi tavanneensa Kukkosen, joka oli lausunut, että kun me olemme päässeet niin vähällä hävitystä sodasta ja sen seurauksista kuin mikä on tosiasia, niin voimme olla tyytyväisiä. Se että jotkut ovat saaneet kärsiä (sotasyyllisinä tuomittuina), ei ole mitään: sille ei voi panna sanottavaa merkitystä.

Refl. Se oli kauniisti sanottu.

18.10. Kävin Ståhlbergin luona. Hän on lähettänyt minulle kaksi kirjettä, joissa painavasti kehoittaa minua olemaan kieltäytymättä presidentin ehdokkuudesta.

Esitin hänelle kantani. Siinä on kolme kohtaa:

1) haluaisin ensi maaliskuussa päästä vapaaksi – sen olen jo kauan sitten sanonut;

2) en halua asettua ehdokkaaksi valitsijamiesten vaalissa;

3) jos valitsijamiesten. kesken suuri enemmistö haluaa minun jatkavan presidentinpaikalla ja tekee siitä minulle esityksen, on minun vaikea kieltäytyä. Mutta jos valitsijamiesten kesken suhde on esim. sama kuin nykyään eduskunnassa, niin että 47 % (maalaisliitto ja kommunistit) eivät kannata minua ja ainoastaan 53 % kannattaa minua, niin silloin minun on vaikea suostua. Maalaisliitto on niin tärkeä tekijä meidän valtakunnassamme ja yhteiskunnassamme, että sitä ei voi jättää syrjään.

Ståhlberg: Katsoo, että on nykyoloissa välttämätöntä, että minä tulen valituksi, koska ei ole muuta miestä, joka nyt voisi tulla kysymykseen ja jotta poliittinen jatkuvaisuus säilyy. Sentähden minun ei pidä kieltäytyä. Valitsijamiesten vaalin pitäisi saada tapahtua »siinä mielessä», että valitsijamiehet äänestävät minua. Minun ei pitäisi estää sitä julkisesti kieltäytymällä ja julkisesti ilmoittamalla, että en ota vastaan vaalia. Puolueiden ei tarvitsisi kysyä minulta ja minun ei pitäisi ottaa sitä pahaksi, jos eivät kysy vaan äänestävät.

On varmaa, että suuri enemmistö valitsijamiesten joukossa tulee olemaan minun kannattajiani. Myös maalaisliiton keskuudessa. Silloin vaali myös olisi välitön, niinkuin sen tarkoitus onkin ollut.

Minä vastasin, että voin olla sekaantumatta asiaan ja antaa sen mennä, jotta nähdään, millainen kokoonpano tulee olemaan valitsijamiehistössä. Jos siinä minulla on nipin napin pieni enemmistö, niin silloin minun on vaikea ottaa vastaan vaalia.

Ståhlberg: Sen minä voin ratkaista sitten, kun on nähty valitsijamiesten kokoon­pano. Pääasia on, että en nyt heti estä asiaa. Mutta tärkeää on, että en estä sitä, että vaalit voidaan toimittaa »siinä mielessä», että äänestävät minua.

Minä: Olen luullut, että esim. maalaisliittolaiset olisivat asettuneet sille kannalle, että toivovat nykyisen presidentin jatkavan, mutta jos se ei ole mahdollista, niin siinä tapauksessa äänestävät Kekkosta. Mutta maalaisliitossa pidetään Kekkonen parempana kuin minä.

Minä lausuin myös, että minä en enää ole venäläisille sellainen »persona grata»¹ kuin olin aikaisemmin. Sentähden olisi hyvä, jos voitaisiin valita joku, joka on politiikassa samalla kannalla kuin minä, mutta ei ole ollut kommunistien ja heidän venäläisten kannattajainsa hampaissa. Eikö Rydman tai Tulenheimo?

Ståhlberg: Kumpikaan ei kelpaa. Ja nyt on tärkeää, että ei tule muutosta. Sanoi kyllä ymmärtävänsä minun haluni päästä vapaaksi, mutta on tilanteita, joissa ei voi muuta kuin jäädä paikalleen.

Sellainen on tilanne nyt.

Minä sanoin, että hänen kaksi kirjettään ovat paljon minuun vaikuttaneet.

Ståhlberg vastasi olevansa iloinen, jos asia on niin.

¹ mieluinen henkilö

21.10. Esittely minun luonani minun makuuhuoneessani. Minulla on ollut muutaman päivän tulehdus jalassa.

3.10. Ruotsalainen puolue ja edistyspuolue ovat kokouksissaan päättäneet äänestää minua presidentinvaalissa. (Kts. lehtiä)

Kommunistit intohimoisesti vastustavat minua. (kts. Vapaa Pohjola)

24.10. Saan sähkeitä »demokraattisilta naisilta» yms. (ulkomailta) Kemin asiassa.

Joku päivä sitten tuli Ruotsista demokraattisilta naisilta sähke.

23.10.49 tuli sähke:

»Democratic women in Denmark feel most indignant because the Finnish police against all democratic customs has used violence against demonstrating workers stop. We request most urgently the Finnish President to release the prisoners and investigate the events that led to the death of the Felix Pietila and Annie Kontiokangas.

Agneta Olsen Chairman of the Women international democratic federation Danish section.»¹

¹ »Tanskan demokraattiset naiset tuntevat voimakasta suuttumusta siitä että Suomen poliisi kaikkien demokraattisten tapojen vastaisesti on käyttänyt väkivaltaa mieltään osoittavia työläisiä vastaan stop Pyydämme Suomen presidenttiä pikaisesti vapauttamaan vangitut ja tutkimaan Felix Pietilän ja Annie Kontiokankaan kuolemaan johtaneet tapahtumat.

Agneta Olsen Naisten kansainvälisen demokraattisen liiton Tanskan osaston puheenjohtaja.»

23.10. toinen sähke:

»Les femmes democratiques Bulgares sont indignées pour les violences et les brutalités sur les ouvriers finlandais luttant contre la diminution des salaires et l’augmentation du niveau de vie et defendant leur interets vite stop. Le Conseil de Direction de l’union des femmes bulgares au nom de ses dixcentmille membres proteste contre ces violences et exige la liberation immédiate des arrêtés et la punition de l’auteur des cruautés.

Conseil de Direction de l’union populaire des femmes bulgares.»¹

Joku päivä sitten tuli myös Pariisin poliisimiesten johtokunnalta samanlainen sähke.

Olen lähettänyt sähkeet Oikeuskanslerille.

¹ »Bulgarian demokraattiset naiset ovat syvästi suutuksissaan niistä väkivaltaisuuksista ja raakalaismaisista teoista, jotka ovat kohdistuneet suomalaisiin työläisiin näiden taistellessa palkanalennuksia ja elinkustannusten korotuksia vastaan ja puolustaessa oikeuksiaan stop. Bulgarian demokraattisten naisten liiton keskusneuvosto vastustaa miljoonan jäsenensä nimissä näitä väkivaltaisuuksia ja vaatii pidätettyjen välitöntä vapauttamista sekä julmuuksiin syyllistyneen osapuolen rankaisemista.

Bulgarian kansallisen naisten liiton keskusneuvosto.»

24.10. Le Bureau Directeur de l´Union de Femmes Françaises.¹ Tänään saapui siltä kirje, joka sisältää samaa kuin edellä olevat sähkeet. Siinä sanotaan myös:

»Le Gouvernement de Monsieur Queille a dû abandonner la direction des affaires de la France parce que lui aussi répondait par l’envoi de la police aux demandes des travailleurs. Et il en sera de même pour tous ceux qui l’imiteront.»²

¹ Ranskan naisten liiton keskustoimisto

² »Herra Queillen hallitus joutui luopumaan Ranskan asioiden hoidosta koska hänkin vastasi työläisten vaatimuksiin lähettämällä poliisivoimat heitä vastaan. Ja samoin on käyvä kaikille, jotka toimivat hänen laillaan.»

25.10. Pessi piti Tampereella puheen, jossa hän selvästi sanoi asiat.

»Me tarvitsemme maahan presidentin, joka lopettaa pikaisesti Fagerholmin hallituksen kokeilupolitiikan, ehkäisee porvarillissosialidemokraattisen taantumushallituksen muodostamisen ja johtaa maamme demokraattisen kehityksen tielle, antaa maalle demokraattisen yhteistyön hallituksen.» (kts. Vapaa Sana 25.10.49)

Soitin Fagerholmille, että lehtien pitäisi vastata tähän, huomauttamalla, että hallituksen kokoonpano riippuu eduskunnasta. Presidentin valta on siinä vasta toisessa sijassa, sillä hallituksen pitää nauttia eduskunnan luottamusta, presidentin luottamus ei siinä riitä. – Kehoitin jonkun juristin kirjoittamaan siitä.

25.10. Reinikka luonani.

Hän pyysi. Luuli, että on pelänneet, että minä kyllästyisin ja kieltäytyisin presidentinpaikalta. Luuli, että sitä on tarkoitettu »Kekkosen konsteilla».

Minä sanoin, että olin ajatellut päästä pois ensi maaliskuussa, mutta jos Suomen kansan ei-kommunistiset piirit suurella enemmistöllä katsovat, että minun palveluksiani tarvitaan, niin minun on vaikea kieltäytyä. Tähän on paljon vaikuttanut presidentti Ståhlbergin kanta. Lisäsin, että pieni enemmistö minulle ei riitä.

Reinikka luuli, että minä saan ainakin 220 ääntä.

27.10. Fagerholm lähetti eilen luettavaksi puheensa, minkä hän tulee pitämään sosialidemokraattien puoluekokouksessa ensi viikolla.

Fagerholm tänään luonani. Keskustelimme eräistä kohdista.

Fagerholm koskettelee siinä mm. neuvottelua hallituskysymyksestä 28.7.48, jolloin Juho Koivisto ja Sukselainen olivat luonani. Hän muistaa, että minä, kerrottuani mitä Fagerholm oli minulle ilmoittanut, olin kysynyt maalaisliittolaisilta, voisiko maalaisliittolainen muodostaa hallituksen entiselle pohjalle. Maalaisliittolaiset olivat vastanneet siihen kieltävästi. (Tämän Fagerholm kertoo puheessaan. Hän sanoi jo ennen jossakin puheessaan maininneensa tästä.)

Refl. Maalaisliittolaisilla olisi silloin 28.7.48 ollut tilaisuus minulle huomauttaa, että he ovat valmiit yrittämään hallitusta laajalla pohjalla, mutta eivät puhuneet mitään. (Kts. muistiinpanoja edellä.) Minä sanoin myös Fagerholmille, että kommunistit tulevat kieltämään kaikki kaappaushankkeet. Fagerholm huomautti, että kun hän puhuu demokratiasta, niinhän tarkoittaa myös muuta kuin kommunistien kaappaushanketta. Koko demokr. henki ja mieliala on nyt toinen kuin se oli Pekkalan hallituksen aikana.

Huomautin myös, että Fagerholmin puhe on kova kommunisteja vastaan, ja kysymys on, että venäläiset ottavat sen itseensä. Fagerholm huomautti, että sitä ei voi välttää. Tämä esitys on puoluekokouksessa ja siinä voi sanoa kovemmin.

29.10. Eilisessä Moskovan radiossa avustaja Semjonov kertoi, että Amerikka levereeraa¹ Suomelle laivoista saadun 5,5 milj. edestä aseita.

Tästä sitten on hirmuinen loru.

Minä lähetin tämän Enckellille ja sanoin että olisi syytä se jyrkästi dementeerata².

¹ toimittaa

² kumota

28.10. Professori Korhonen ja professori Jäntti luonani, antoivat minulle juuri valmistuneen Suomen historian.

27.10. Hynninen luonamme suuruksella.

Hän kertoi mm., että Tanska on saanut kahtena ensimmäisenä vuonna Marshall-­avustusta 200 milj. doll. Edellyttävät, että suurin osa siitä tulee ilmaiseksi.

30.10. kl. 12 Yliopiston juhlasalissa Raittiusviikon alkajaisjuhla. Olimme Allin kanssa.

30.10.49 kl. 20 Yliopiston juhlasalissa Goethe-juhla.

31.10. Lounas Tanskan (Hedtoft), Norjan (Gerhardsen) ja Ruotsin (Erlander) pääministereille, jotka ovat olleet sosialidemokraattien 50-vuotisjuhlassa. (31 henkeä)

Minä pidin pienen puheen. Erlander vastasi.

1.11. Pohjoism. Punaisen Ristin presidenttien kokous Helsingissä.

Ruotsin Sandström estetty, hänen sijallaan maaherranrouva Ellen Tiselius, Norjasta Steen ja Tanskasta Hammerid. Nämä ynnä Ruotsin sihteeri Beer ja Suomen varapresidentti Reinikainen luonani. Jaoin Röda Kors’in förtjänsttecken¹ – Pidin puheen. Steen vastasi.

¹ Punaisen Ristin ansiomerkit

1.11. illalla Vanhalla ylioppilastalolla Akateemisen Urheiluliiton 25-vuotisjuhlassa.

2.11. Intian lähettiläs Nehru (Intian pääministerin veljenpoika) jätti valtakirjansa.

3.11. Sibelius-konsertti Yliopiston juhlasalissa. Sanomalehtimiesjärjestöjen toimeenpanema sen johdosta, että 50 vuotta sitten sanomalehdistöä varten oli ollut juhla, jossa mm. Finlandia oli ensimmäistä kertaa soitettu.

4.11. Neuvostoliiton taiteilijain konsertti Ruotsalaisessa teatterissa.

5.11. Unkarin uusi lähettiläs Münnich jätti valtakirjansa.

5.11. kl. 14 Hollantilaisen 1600-luvun maalaustaiteen näyttely Ateneumissa. – Allin kanssa olimme siellä.

6.11. kl. 14–17 Suomi-Neuvostoliitto-Seuran järjestämä juhla Yliopiston juhlasalissa lokakuun vallankumouksen 32-vuotismuiston johdosta.

Oli kyllä hyvä, mutta kovin pitkä. Ensin oli juhla ja sitten venäläiset taiteilijat esittivät pitkän ohjelman. Neljä taiteilijaa, yhteensä 19 numeroa. Se oli hyvää taidetta.

Rydberg piti juhlapuheen – kehui ylenmäärin Neuvostoliiton oloja. Ei nähtävästi osaa ajatella, kuten naiset yleensä. Eikö hänelle tule se ajatus mieleen, että jos kaikki on niin hyvin, niin miten Neuvostoliiton hallitus ei salli vapaasti tulla katsomaan, millaiset olot ovat, niin kuin länsi- ja pohjoismaissa on täysi vapaus nähdä kaikkea. Jos olot ovat niin hyvät, niin kun ulkomaalaiset näkisivät nämä olot, olisi se parasta propagandaa ja veisi siihen, että sama järjestys pantaisiin toimeen myös muualla.

Juhlassa lausui Sinervo (rouva Ryömä) oman runonsa »Neuvostolainen ihminen». En voinut seurata sitä, koska en kuullut hyvästi, mutta arvatenkin sekin oli jotain ylenpalttista.

7.11. kl. 14–16.15 Kansallisteatterissa Suomen Liikesivistysrahaston 30-vuotis­juhla. Jaettiin 33 milj. apurahoja, 25 milj. Kauppakorkeakoulun rakennukseen.

7.11. kl. 19.30–21.10 Neuvostoliiton lähettilään Savonenkovin vastaanotolla lokakuun vallankumouksen juhlan johdosta (32-vuotisen). – Venäläiset taiteilijat esittivät hyvää musiikkia ja laulua.

8.11. Englantilainen sanomalehtimies Fischer luonani (hän, joka v. 1947 kirjoitti minusta hyvän kirjoituksen moniin lehtiin Norseman ym.).

Sanoin, että en anna mitään intervjuta¹, mutta intervjuasin häntä Saksan asioista.

Sanoin, että hän saa kirjoittaa, että minä olen ottanut hänet vastaan, mutta olen kieltäytynyt puhumasta mitään politiikkaa Suomen asioista.

Lausuin sympatiani siitä, että Israelin valtio on saatu aikaan.

¹ haastattelua

8.11. Vaivanne luonani lähtökäynnillä. Lähtee pian Intiaan lähettilääksi.

9.11. Enckell luonani.

1) Autoklubin juhla, 18.11.49 kl. 16.30 Prinssi Bertil minun luokseni.

Hänelle pitäisi antaa Suomen Valkoisen Ruusun suurristi. Hän tuo kuninkaan tervehdyksen. Hänen käyntinsä on halvofficiell¹. Läsnä stats- o. utrikesministrar² sekä Ruotsin lähettiläs Johansson.

Kort rock??³ –

Enckell kirjoittaa mitä sanon.

2) 18.11.49 kl. 17 tulee Prins Axel luokseni. – Absolut privat.⁴ – Ei tuo kuninkaan tervehdystä, koska on huonoissa väleissä kuninkaan kanssa. – Tanskan lähettiläs Stensen-Leth läsnä?

3) Juhla 19.11.49 kl. 14 Yliopiston juhlasalissa.

4) Yrjö-Koskisen siirto Turkista.

Numelin, Brüssel, ei suostu vaihtamaan. Ivalo, Haag, ei vastaan, mutta ehtoja.

Kenties paras: Yrjö-Koskinen on paikallaan, mutta saa ensi kesänä ja sitä seuraavana pitkän loman.

5) Puhe 30.11.49, talvisodan alkamisen muistopäivä. Enckell: fr., vår sida ingen anledning påminna allmänhet. om den olycka som skett. Oskicklig politik fr. Finlands sida, så att ryssarna ansåg ej komma till resultat med förhandlingar. Anledn.: ryssarnas rädsla för världskriget, att vidta åtgärder för att skydda sig.⁵

¹ puolivirallinen

² pää- ja ulkoministerit

³ Lyhyt takki??

⁴ Täysin yksityisesti.

⁵ meidän taholtamme ei syytä muistuttaa yleisöä tapahtuneesta onnettomuudesta. Suomen taholta taitamatonta politiikkaa, niin että venäläiset eivät katsoneet saavuttavansa tuloksia neuvottelujen avulla. Syy: venäläisten maailmansodan pelko, toimiin ryhtyminen suojellakseen itseään.

9.11. Keskustelussa kansliapäällikkö T. Woionmaan kanssa Neuvostoliiton lähetystöneuvos Feodorov »väitti Neuvostoliiton lehdistön aina valaisevan kaikkia kysymyksiä objektiivisesti». – Hän ehdotti, ettemme jatkaisi tätä keskustelua.

10.11. Tällaista venäläiset voivat väittää. Heidän lehtiensä kirjoittelut Suomen asioista ovat paljasta valetta. Tänään sain mm. Trudin artikkelin:

»Amerikan tiedustelutoiminnan »ammattiyhdistys»-asiamiesten tuhoisa toiminta Suomessa.»

Se on paljasta valetta. – Samoin heidän kaikki muut kirjoituksensa samoinkuin radioesitykset. (kirj. tallessa)

11.11. Viime aikoina olen saanut eri osista maailmaa protestikirjoituksia kommunistisilta järjestöiltä Kemin tapausten johdosta.

1) Genève 30.10.49:

Mouvement populaire féminin

»Profondement émues par Ies nouvelles de votre pays, Ies femmes de Genève membres du Mouvement populaire feminin tiennent à elever leur voix pour proteser contre la terreur policière dont ont été victimes les ouvriers de Kemi defendant leurs salaires.

Nous sommes indignées qu’une femme, Madame Annie Kontio-Pietilä ait été assassinée par les policiers. –– »¹

2) Union de Mujeres de la Argentina (25.10.49)²

3) Posto-Novo:

Le Comité feminin du Rassemblement Démocratique Africain de Dahomey indigné par l´abaissement du niveau de vie des masses laborieuses par le gouvernne ment Socialdemocrate de droit, qui inquiète ––– la population Finlandaise et des arrestations massives des démocrates finlandais qui sont une honte pour la civilisation, elève de vives protestations ––– (22.10.49).³

4) Union Femmes Démocrates Roumanie. 

Sähke: »protestent avec indignation contre régime antidemocratique auxquels sont exposés travailleurs finland. qui lut tent pour leurs droits … 4

5) Union populaire des femmes bulgaes (sähke): »––– indignées pour les violences et Ies brutalités sur les ouvriers finlandais luttant contre la diminution des salaires ––– (22.10.)⁵

6) Union de mujeres pacifistas Americanas.6

La Pax.⁷ – Bolivia – espanjankielinen kirje 15.10.49.

¹ Kansallinen naistenliike

»Syvästi liikuttuneina maatanne koskevista uutisista Genèven kansan naistenliikkeen jäsenet haluavat ilmaista vastustavansa poliisiterroria, jonka uhreiksi Kemin työläiset ovat joutuneet puolustaessaan palkkojaan.

Olemme närkästyneitä siitä että poliisit surmasivat naisen, Rouva Annie Kontio-Pietilän.»

² Argentiinan naisten liitto

³ Posto-Novo:

Dahomeyn Demokraattisen Afrikkalaisen Yhtenäisyysliikkeen Naistenkomitea on närkästynyt oikeistososialidemokraattisen hallituksen suorittamasta työläisjoukkojen elintason alentamisesta, mikä huolestuttaa ––– Suomen kansaa, ja laajoista suomalaisten demokraattien pidätyksistä, jotka ovat sivistykselle häpeäksi herättää voimakasta vastustusta ––– (22.10.49).

– Romanian naisten demokraattinen liitto.

 (–)  »vastustavat närkästyneinä antidemokraattista  allintoa, jonka kohteeksi Suomen työläiset joutuvat taistellessaan oikeuksiensa puolesta … »

⁵ Bulgarian naisten kansallinen liitto: » ––– suuttuneina niistä väkivaltaisuuksista ja raakuuksista, joita on kohdistettu suomalaisiin työläisiin heidän taistellessaan palkkojensa alentamista vastaan ––– ».

⁶ Amerikan naisten rauhanliitto.

⁷ po. La Paz.

12.11. Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen 60-vuotisjuhla Yliopiston juhlasalissa. – Kaunis juhla

The Economist 17.9.49 s. 605:

»Finnish strikes fade out.¹

Lakkojen miltei loppuminen: »Their collapse represents the most resounding of the many defeats the Finnist Communists have so far suffered. All their manoeuvres have achieved is to show still more conclusively that the Finnish people reject their policies, their methods and their claims to speak on its behalf. Tribute is due to the remarkable morals of the Finns and the evident determination with which, unlike some other peoples to whom the doctrine and practice of Communism are no less repugnant, they are prepared, under the able leadership of their Government, to stand  up for their beliefs.»² – Eräs seuraus tästä on, että agraarit eivät katso hetkeä soveliaaksi puolue-etujen vuoksi, kannattaa kommunisteja epäluottamuslauseessa hallitusta vastaan. »If so, many people outside Finland will applaud the decisions.»³

¹ »Suomen lakot laantuvat.

² »Niiden epäonnistuminen on herättänyt eniten huomiota Suomen kommunistien tähän mennessä kärsimistä monista tappioista. Kaikki heidän liikehtimisensä ovat pystyneet osoittamaan vain vieläkin vakuuttavammin, että Suomen kansa hylkää heidän politiikkansa, heidän menetelmänsä ja heidän vaatimuksensa esiintyä sen nimissä. Ansio tästä kuuluu suomalaisten poikkeukselliselle moraaliselle tasolle ja ilmiselvälle päättäväisyydelle, jolla he ovat valmiita, toisin kuin eräät muut kansat, joille kommunismin oppi ja käytäntö ovat yhtä vastenmieliset, puolustamaan käsityksiään hallituksensa kyvykkäällä johdolla.»

³ »Jos niin on asia, monet Suomen ulkopuolella osoittavat näille ratkaisuille suosiotaan.»

14.11. Automobiiliklubin delegatio – puheenjohtaja Erik v. Frenckell – toi minulle Klubin kultaisen plaketin.

16.11. Suontausta luonani, puhumassa Kemin oikeudenkäynnistä. Leviää kauheasti, nyt n. 100 syytettyä. Tarjanne esittää, että annetaan laki abolitiosta¹.

Minä: Oikeudenkäynti on saatava pian loppuun ja syytettyjen määrää rajoitettava. Siis hyväksyn. Valmistettava.

¹ rankaisuvaateesta luopumisesta yksittäistapauksessa

18.11. Suomen Sosialidemokraatissa tänään Jahvetti ilmoittaa, että 10.11.49 maalaisliiton puoluetoimisto on lähettänyt kiertokirjeen, jossa mm. syytetään minua: 1) että meillä on sosialidemokraattinen hallitus; 2) että olen katkaissut yhteydenpidon maalaisliittoon; 3) että viime aikoina olen varsin suuressa määrässä antautunut oikeiston ja sosialidemokraattien johdettavaksi; 4) että minun omaksumaani ulkopoliittiseen suuntaan on voimakkaasti vaikuttamassa juuri tri Kekkonen, jolla on hyvä asema niin itään kuin länteen päin – että Kekkonen edustaa tällä hetkellä Paasikiven ulkopoliittista linjaa »selväpiirteisimmin».

Refl. Kyllä on maalaisliittolaiset menneet pitkälle alas moraalissa! N:o 1) Sukselainen, J. Koivisto ja Immonen olivat läsnä minun luonani silloin, kun hallitusasia päätettiin. 2) Vesterinen on käynyt luonani useamman kerran. Sitäpaitsi presidentin on oltava varovainen hallitusta vastaan taistelevan opposition kanssa puuhatessaan. Minä olen menetellyt juuri niin, kuin Suomen parlamentti-perustuslaillinen järjestys vaatii. En ole kieltäytynyt vastaanottamasta ketään maalaisliittolaista. 3) järjetön. Oikeisto ja sosialidemokraatit johtavat!!! Näillä puolueilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin että lakia ja oikeutta on noudatettava ja se on presidentin velvollisuus. Sitäpaitsi en ole ollut kokoomuksen kanssa missään kosketuksessa. 4) Kekkonen ei ole minuun mitään vaikuttanut. Minun linjani on minulle ollut selvänä vuosikymmeniä. Minä olen koko ajan johtanut sitten v. 1944.

Muuten jokaisen pitäisi nyt jo olla selvillä siitä, että nykyinen hallitus on ollut paras. Ei mikään hallitus olisi voinut hoitaa asioita. Jos kommunisteja olisi ollut mukana, niin valtiollista poliisia ei olisi voitu uudestaan järjestää. Mikään muu hallitus ei olisi voinut asettua menestyksellä työväen palkkojen korotusta vastaan – eikä taistella kommunisteja vastaan niinkuin nykyinen hallitus. Tämän pitäisi olla kaikille selvää nyt jo. Sitä paitsi:

Millään näistä asioista ei ole eikä voi olla merkitystä presidentinvaalissa. Siinä on otettava huomioon aivan toiset näkökohdat.

18.11. Puhuin Fagerholmin kanssa esittelyn jälkeen edellä mainitusta maa­ laisliiton menettelystä. Huomautin edellä olevista refl^sta Fagerholmille ja sanoin, että minä olen hyvin tunnontarkasti noudattanut sitä, mikä hallitusmuodon mukaan on presidentin velvollisuus. – Tämän Fagerholm vahvisti.

Sanoin, että meillä on edessä raskas kauan kestävä henkinen taistelu kommunisteja ja niiden takana olevia venäläisiä vastaan Suomen vapauden ja demokratian ja oman elämän puolesta. Katson, että olen tehnyt riittävästi ja joku toinen voisi tulla minun sijaani taistelua jatkamaan. Puhuin Rydmanista tai Tuomiojasta.

Fagerholm ei hyväksynyt Tuomiojaa (anopin vuoksi), piti Rydmania parempana. Asia jäi tällä kertaa siihen.

Olen tästä asiasta jo monta kertaa puhunut Fagerholmin kanssa.

18.11. esittelyn jälkeen yksityinen keskustelu valtioneuvostossa Kemin asiasta.

Minä lausuin, että 1) Kemin asia pitäisi saada nopeasti loppuun käsitellyksi, 2) syytettyjen piiri pitäisi saada rajoitetuksi.

Tarjanne on esittänyt ainoana mahdollisena keinona lain abolitiosta.

Kehoitin valtioneuvostoa harkitsemaan.

17.11. Pohjola-Norden yhdistyksen 25-vuotisjuhla Kaupungintalolla. – Hauska juhla.

18.11. Ottawasta Toivola sähkötti 16.11.49:

Ulkoministeri Pearson alahuoneessa katsauksessaan kansainväliseen tilanteeseen viittasi lakkoihin Ranskassa, Italiassa, lausui mm.: »ln Finland communists also attempted use strikes as weapon to bring down Finnish government, but that government has refused be provoked or intimated. Result was complete defeat of Communists after great deal of economic damage done to country. We can only admire and respect firm equanimity with which government and people of Finland have dealt with this threat to their institutions.»¹

Tämä sanonta laajasti huomioitu.

¹ »Suomessakin kommunistit yrittivät käyttää lakkoja aseinaan kaataakseen Suomen hallituksen, mutta tämä hallitus ei ole antanut provosoida tai pelotella itseään. Tuloksena oli kommunistien täydellinen tappio sen jälkeen kun maalle oli aiheutettu melkoiset taloudelliset vahingot. Voimme vain ihailla ja kunnioittaa sitä horjumatonta mielentyyneyttä, jolla Suomen hallitus ja kansa ovat kamppailleet tätä järjestelmäänsä kohdistunutta uhkaa vastaan.»

18.11. Ruotsin prinssi Bertil, joka on saapunut tänne Autoklubin 30-vuotisjuhliin, oli käynnillä luonani ja toi kuningas Kustaan tervehdyksen. Pääministeri Faerholm sekä Enckell, Ruotsin lähettiläs, Frenckell, Similä ja Ehrnrooth Autoklubista läsnä.

Annoin prinssille Suomen Valkoisen Ruusun suurristin.

Sen jälkeen oli Tanskan prinssi Axel Tanskan lähettilään kanssa luonani käynnillä.

Kun prinssi on Östasiet. Kompanietin¹ johtaja, keskustelimme paljon siitä. Tapasin aikanaan O.K:n perustajan Etatsraadet² Andersenin.

¹ Itä-Aasian kauppakomppania

² valtioneuvos

19.11. kl. 14–16 Auto-Klubin 30-vuotisjuhla Yliopiston juhlasalissa. Onnistunut juhla.

­21.11. Suontausta:

Kävimme läpi Kemin asiassa annettavan abolitio-esityksen sanamuodon ja korjasimme sen.

Samana päivänä esittely valtioneuvostossa, jossa abolitioesitys päätetään antaa eduskunnalle.

22.11. kl. 15 Turun Hovioikeuden uusi presidentti Jaatinen kiittämässä nimityksestään.

22.11. kl. 15.30–16.15

Voksin kulttuuridelegatio (tullut SNS:n kutsusta) luonani. Savonenkov oli esittänyt, että saisi käydä minun luonani.

Denisov, professori, Voksin puheenjohtaja

Jahavlev, Maat.tieteellisen Akatemian jäsen (Mitshurian laitoksen johtaja)

Заславскии¹, Pravdan kirjeenvaihtaja, professori

Kemenov, professori, Taideakatemian kirjeenvaihtajajäsen,

Konjuhova, Voksin työntekijä

Vagarov, Voksin työntekijä

Enckell oli myös läsnä.

¹ Zaslavskij

21.11. Esittelyn jälkeen keskustelin Fagerholmin kanssa mm. presidentinvaalista. Sanoin minulla olevan hiljaisen toivon, että ensi maaliskuussa pääsen vapaaksi. Olen ottanut omia töitäni varten sihteerin, maisteri Seitkarin, ja sitä paitsi minulla on pikakirjoittaja, Valkonen. Odotan mielihyvällä sitä aikaa, että saan tehdä, mitä tahdon.

Fagerholm vastasi, että hän ei usko minun pääsevän vapaaksi ensi maaliskuussa. Oli tavannut Rangellin, joka oli kertonut, että maalaisliitossa Kukkonen toimii omalla paikkakunnallaan, Reinikka täällä Helsingissä ja Tarkkanen omalla tahollaan tarkoituksessa minun hyväkseni. Myös Leinonen, Ilkan päätoimittaja, tekee samoin, vaikka lehdessä täytyy olla varovainen.

23.11. Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Virkkunen. KOP viettää 60-vuotisjuhlaa 8.2.50. Virkkunen pyysi, että minä kirjoittaisin jonkun kirjoituksen, esim. muistelman vuoden 1909 lainasta, josta puhuin Brovaldhin ollessa suuruksella luonani, KOP:n julkaisuun.

Minä vastasin, että teen sen mielelläni, jos saan vain siihen aikaa. Lupasin antaa vastauksen lähipäivinä.

23.11. Eljas Erkko ja päätoimittaja Niiniluoto (?). Erkko kiitti sähkeestäni ja antoi minulle kolmannen osan Päivälehden historiaa.

Puhelimme yhdestä ja toisesta.

24.11. kl. 10 a.p. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran kongressin avajaisjuhla Työväen talolla.

Olin juhlassa. Siellä oli Savonenkov sekä Neuvostoliiton kulttuurivaltuuskunnan jäsenet. Puheenjohtaja professori Denisov piti myös puheen. Siinä hän puhui Neuvostoliiton vihollisista Suomessa yms. Puhe oli kyllä ystävällinen.

Kun sanoin hänelle hyvästit, lausuin mm., että Suomessa ei ole yhtään Neuvostoliiton vihamiestä.

Savonenkov, joka oli vieressä, ei sanonut mitään, mutta oli jäykän näköinen.

24.11. Max Sergelius luonani.

Ensin Sergelius puhui Tekniska läroverket i Helsingfors¹, jonka johtaja hän on. Sitä varten on perustettu Stiftelse². On pyydetty, että tämä Stiftelse saisi skattelättnader för donationer³.

Lupasin puhua Hiltusen ja Fagerholmin kanssa.

Myös on kysytty, että opisto saisi oikeuden utdela diplomer⁴. 

Sitten Sergelius puhui Suomi-Neuvostoliitto-Seurasta. Animositet i svenska kretsar mot Samfundet har stigit; anses vara för kommunistisk.⁵ Sergelius myönsi, että se ei ole perää vailla, mm. Aili Nordgren Ahvenanmaalta vaikuttaa suuresti seurassa.

Minä kehoitin kuitenkin olemaan mukana seurassa. Sanoin kehoittaneeni muitakin tekemään samoin.

Sitten puhuimme politiikkaa. Sergelius sanoi, että fru Kuusinen är ej så farlig som man tror⁶.

Sergelius sanoi tahtoneensa ja yrittäneensä puhua näistä asioista Pekkalan kanssa, mutta siitä ei tullut mitään, sillä Pekkala ei tahtonut.

Sergelius sanoi mm., että Kekkonen »tottelee». Sergelius siis tiesi tästä asiasta. Sergelius sanoi myös, että venäläisiin ei voi luottaa. Ei tiedä, mitä he tekevät ja mikä heillä on mielessä. Jos heillä olisi rehelliset aikomukset, niin miksi eivät sano omille lehdilleen ja meidän kommunisteille: »Молчи дурак!»⁷ jolloin nykyinen lehtisota ja kommunistien hyökkäykset loppuisivat.

Sergeliuksen mielestä Fagerholm on sittenkin ollut paras mies pääministeriksi viime aikoina.

Kun puhuimme presidentinvaalista ja minä sanoin, että en tyydy pieneen enemmistöön, niin Sergelius kertoi, että Ståhlberg oli v. 1925 sanonut asettuvansa ehdokkaaksi, jos kaikki puolueet asettavat hänet ja kannattavat häntä. Mutta siitä ei tullut mitään ja Relander tuli valituksi.

(Sergelius ei näyttänyt olevan varma siitä, miten presidentinvaali menee.)

Sergelius kertoi vielä, että venäläiset olivat vuosi sitten sanoneet luottavansa niin kauan kuin minä olen presidenttinä.

(Refl. Se oli vuosi sitten.)

¹ Helsingin Teknillisestä Opistosta

² säätiö

³ lahjoituksille verohelpotuksia

⁴ jakaa diplomeja

⁵ Vastenmielisyys Seuraa kohtaan lisääntynyt ruotsalaisissa piireissä; pidetään liian kommunistisena.

⁶ rouva Kuusinen ei ole niin vaarallinen kuin luullaan.

⁷ »Ole vaiti hölmö!»

25.11. Esittelyn jälkeen puhuin vähän Fagerholmin kanssa ja sanoin mm., että kyllä minun pitäisi nyt päästä vapaaksi. Fagerholm oli vastaan.

25.11. Rouva Maja Sandler luonani. Ollut täällä Suomessa kuukauden ajan sosial. asioissa.

26.11. Akateemikko Väinö Aaltonen ja toimittaja Hintikka luonani. Esittivät, että Aaltosen uusi työ, joka luonnoksena valmis ja josta minulle toivat valokuvan, lahjana toimitettaisiin YK:n uuden talon eteen. (kts. papereja)

Lupasin harkita asiaa anomaisten kanssa.

26.11. Enckell luonani.

Keskustelimme ensin Suomen ja Venäjän suhteista – venäläisten lehtien kampanjasta meitä vastaan.

Enckellin mielipide oli, että Venäjän hallitus inte tar ngn deciderad ståndpunkt avs. å Finland¹ (s.o. venäläisten lehtien hyökkäyksiin nähden). Kampanja meitä vastaan on kominformin – meidän kommunistit.

Savonenkov on kaikessa osottanut hyväntahtoisuutta ja myötämielisyyttä. Lokakuun vallankumouksen vastaanotolla asetti minut ja Enckellin pöytään ja kutsui siihen sitten H. Kuusisen ja Pessin. Savonenkov ikäänkuin tahtoi förmedla mellan oss². Venäjän hallitus vill ej inblanda sig i våra angelägenheter³. Savonenkov toi minun luokseni nyt venäläisen kulttuuridelegation, joku aika sitten rauhandelegation. Se on todistus siitä, että kunnioittaa minua.

Eräiden venäläisten lehtien kampanja är ineffektiv: plagierar våra komm. tidningar.

Ryssarna högaktar oss och vår stolta och orädda hållning.⁴

Enckell ei ole pessimistinen, vaan enemmän optimisti Suomen tulevaisuuteen nähden.

Sitten keskustelimme Väinö Aaltosen asiasta.

Enckellin mielestä olisi ensin kirjoitettava Trygve Lie’lle tiedustellen, olisiko tämä suunnitelma mahdollinen, ennenkuin mihinkään toimenpiteeseen ryhdytään.

Enckellin mielestä minä voisin kirjoittaa, koska Aaltonen on kääntynyt minun puoleeni ja koska minä tunnen Lien.

Mutta ensin on neuvoteltava Fagerholmin ja Oittisen kanssa.

Lopuksi Enckell kertoi kirjeenvaihdostaan Sventon kanssa.

¹ ei ota mitään ehdotonta kantaa Suomeen nähden

² sovitella meidän välillämme

³ ei halua sekaantua meidän asioihimme

⁴ on tehoton: jäljittelee meidän kommunistilehtiämme. Venäläiset kunnioittavat meitä ja meidän ylvästä ja pelotonta esiintymistämme.

27.11. Neuvostoliiton lähetystön virkamies, Sysyjev, toi Savonenkovin puolesta minulle kukkia ja lahjoja syntymäpäiväni johdosta – »p.f.»¹

Refl. Tämä on hyvin kohteliasta Savonenkovin puolelta. Sekin osottaa, että ei, että eivät ainakaan tahdo osottaa minulle, että olisin persona ingrata². (Tämä on myös yleiseltä kannalta hyvä asia.)

¹ pour feliciter = onnitellakseen

² epämieluinen henkilö

Marraskuun 6. päivänä 1949 Malenkov piti Moskovassa suuren puheen Lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen 32. vuosipäivän johdosta.

Siinä hän sanoi mm. (Neuvostoliiton lähetystön julkaisussa olevan käännöksen mukaan):

»Synnyinmaallamme ei ole vielä milloinkaan ole ollut niin oikeudenmukaisesti ja hyvin järjestettyjä valtakunnan rajoja. – Hiukan pohjoisempana ovat täysin kestävästi piirtyneet uudet rajat Leningradin puolustuksen lujittamisen hyväksi. – Venäjäksi: » Несколько севернее вполне прочно обозначались новые границы в интересах укрепления обороны Ленинграда.»

»Koko historiansa aikana ei synnyinmaamme ole ollut siinä määrin meidän valtiollemme ystävällisten naapurimaiden ympäröimä. Neuvostoliittoon rajoittuvat nyt: ––– ystävällinen kansandemokraattinen Puola; ––– ystävällinen kansandemokraattinen Tšekkoslovakia; ––– ystävällinen Unkarin kansantasavalta; ––– ystävällinen Romanian kansantasavalta; ––– Neuvostoliiton uskollinen ystävä, Bulgarian kansantasavalta; Puolan, Tšekkoslovakian, Unkarin, Romanian ja Bulgarian kansoja liittää ikuinen ystävyys Neuvostoliiton kansoihin; idässä Mongolian kansantasavalta; ––– Korean nuori kansandemokraattinen tasavalta; ––– vapaan Kiinan kansantasavalta. »

(Refl. Siis Suomea ei mainittu näiden ystävällisten valtakuntien joukossa, koska se ei ole kansandemokratia, mutta Leningradin puolustukseen nähden rajat ovat hyvät.

Tämä on oikein sanottu. Sotilaallinen turvallisuus on tältä taholta turvattu, mutta Suomi ei ole kansandemokr.)

29.11. Viime viikkoina on täällä ollut Neuvostoliitosta kulttuurivaltuuskunta, johon on kuulunut mm. professori Kemenov, entinen Voksin puheenjohtaja, Denisov, Voksin nykyinen puheenjohtaja ja Заславсквя¹, Pravdan toimittaja.

SNS:n edustajain kokouksessa Kemenov piti puheen ja lausui mm. ihmetyksensä ja hämmästyksensä sen johdosta, että »sodassa kaatuneille on täällä pystytetty muistomerkkejä ja tauluja, joihin on kirjoitettu »Pro Patria – Isänmaan puolesta». – Hänen (Kemenovin) mielestä» sellainen on valheellista, koska sotilaat ovat kaatuneet Neuvostoliittoa vastaan käydyissä valloitussodissa fascistisen hallituksen petoksen uhreina». »Vainajien palvonnan varjolla tahdotaan harjottaa sotakiihotusta ja pitää yllä vihamielistä suhdetta Neuvostoliittoon», lausui professori Kemenov.

(Refl. Hävytöntä puhetta.)

SNS:n juhlassa Messuhallissa Заславсквя¹ piti puheen, jossa oli paljon törkeyksiä. Mm. hän lausui: »Mutta älköön nimitettäkö demokratiaksi sellaista maata, jossa sotarikolliset kävelevät vapaina, mutta rauhalliset työläiset istuvat vankilassa.»

(Refl. Tämä on sellaista säädyttömyyttä, jota voi odottaa ainoastaan bolševikeilta.)

SNL-seuran johtokuntaan valittiin uusia jäseniä mm. Oittinen ja Peltonen. Tarkoitus nähtävästi oli saada seuran kannatus laajemmaksi. Nämä venäläisten puheet tekivät kokonaan tyhjäksi tämän tarkoituksen saavuttamisen.

Tässä juhlassa minä ja Enckell olimme läsnä.

¹ Zaslavskij

29.11. Suomen Sosialidemokraatissa on sattuva, mutta kova artikkeli näitä venäläisten lausuntoja vastaan.

Olemme keskustelleet tästä Enckellin kanssa, joka piti näitä venäläisten lausuntoja aivan kuulumattomina.

28.11. Ministeri Huunonen luonani. Teki selkoa työttömyystilanteesta. Keskustelimme kauan näistä asioista.

28.11. Kahma luonani. Puhuimme taloudellisista asioista.

2.12. Kirkkoherra Louhivuori¹ ja eräs toinen puhumassa partiopoikien järjestön huonosta taloudellisesta tilasta.

Ensi vuonna 1950 tulee vähintään 1,5 milj. vajaus.

Lupasin puhua ministeri Oittisen kanssa.

Kehoitin koettamaan saada yksityisiltä lahjoituksia.

¹ Verneri Louhivuori

3.12. Renvall, Louhivuori¹ ja Enckell suuruksella 1917 ja 1918 v. hallituksen muistoksi.

Keskustelimme kauan Suomen itsenäisyyden perustamisajan tapauksista.

¹ 0. W. Louhivuori

3.12. 900 Suomen Mieskuoroliiton jäsentä laulutervehdyksellä luonamme. Lauloivat komeasti suuressa salissa. Akustiikka hyvä.

Puheenjohtaja Kalkkinen lausui tervehdyssanat. Minä vastasin.

5.12. Romanian uusi ministeri jätti valtakirjansa.

Hän puhuu huonosti saksaa ja huonosti venäjää. Hän on Romanian suurlähettiläs Moskovassa sitten tämän syksyn.

Gripenbergin kirje Enckellille 18.11.49. Gripenberg kirjoittaa mm.:

Undén oli sanonut, että Rokossovskin nimittäminen Puolan puolustusministeriksi ja armeijan ylipäälliköksi ei ollut käsitettävä som steg mot en detente, utan snarare som skärpning av situationen. Hans utnämning »vore uppenbarligen främst förestavad av hänsyn till den oppositionella stämning, som synes ha gjort sig gällande också i Polen – liksom i andra östeuropeiska länder.»¹

¹ askeleeksi kohti jännityksen lievenemistä, vaan pikemminkin tilanteen kärjistymiseksi. Hänen nimittämisensä »on nähtävästi sanellut lähinnä se oppositiomieliala, joka näyttää alkaneen vaikuttaa myös Puolassa – samoin kuin muissakin Itä-Euroopan maissa.»

5.12. Suomen Huollon pääjohtokunta luonani: antoi vuosikertomuksen v. 1949 sekä ensimmäisiltä vuosilta. Järjestö lopettaa nyt toimintansa.

6.12. Itsenäisyyspäivä.

Kova päivä: kl. 12 jumalanpalvelus Suurkirkossa, kl. 14.30 konsertti Yliopistossa ja kl. 19 – suuri vastaanotto linnassa.

Kestin sen kuitenkin hyvin, mutta olin jo ennen kylmettynyt ja nyt kylmetyin vielä enemmän. Sentähden 8.12.49 menin Salus-sairaalaan hoidettavaksi ja tutkittavaksi. – Olin sairaalassa 15. päivään asti. Tri Halonen tutki tarkasti ja antoi ohjeita.

16.12. Reinikka luonani:

Reinikka puhui presidentinvaalista:

maalaisliitto ei tule saamaan niin paljon valitsijoita kuin mikä vastaa suhdetta eduskunnassa. Aina on maalaisliitolla ollut vähemmän presidentinvalitsijoita. Nyt vaikuttaa myös puolueen elinten kanta ja Kekkosen ehdokkuus, jota eivät kaikki hyväksy. Osa valitsijamiehiä ei äänestä Kekkosta vaan minua. Kekkosen miehet laskevat saavansa 80 valitsijaa ja kommunistit 50 (siis yhteensä 130). Mutta Reinikka ei luule heidän saavan niin paljon.

J. Koivisto, Niukkanen, Tarkkanen, Kalliokoski, Vesterinen, Tukia, Leinonen ym. ovat Kekkosta vastaan. Myöskään Lalli ei aja Kekkosen asiaa.

18.12. Tassin täkäläinen kirjeenvaihtaja lähettänyt uutisen susijahdista Pohjois-Suomessa, joka muka pannaan toimeen. Nojaa Maakansaan, joka kertoi (valtion metsäntarkastajan mukaan), että Pohjois-Suomessa suunnitellaan uutta susijahtia, todennäköisesti yhdessä Norjan kanssa. (Tämä oli kyllä tyhmää puhetta.)

Krasnaja Zvezda kirjoittaa tästä ja sanoo: »On tunnettua, että analogisilla jahdeilla peitetään rauhansopimuksella kiellettyjen erilaisten fascististen puolisosialisten järjestöjen sotilaallisten valmistelujen harjoituksia.»

Refl. Nämä venäläiset lehdet ja niiden kirjeenvaihtajatkin ovat tosiaan aivan ilman moraalia. He eivät voi itsekään uskoa, mitä kirjoittavat.

20.12. Svento suuruksella.

Annoin hänen lukea puheeni 1.1.50. Hän teki pari pientä muutosehdotusta, jotka minä hyväksyin. Puhuimme politiikkaa. Hänen mielestään olisi hyvä, että kommunisteja taas tulisi olemaan hallituksessa joillakin paikoilla. Minä sanoin, että en ole periaatteellisesti kommunisteja vastaan, mutta on järjestettävä niin, että he eivät voi täällä valmistaa kaappausta.

Puhuimme myös presidentinvaalista. Esitin hänelle kantani, jonka hän hyväksyi.

Minä sanoin, että Mannerheim on hyvin pessimistinen Suomen tulevaisuuteen nähden.

Svento sanoi siihen, että Mannerheimin ei pitäisi puhua pessimismistään Sveitsissä, kuten hän on tehnyt.

22.12. Presidentin esittely.

Sen jälkeen puhuin Oittisen kanssa partiopoikien raha-asioista sekä rouva Ståhlbergin kirjailijaeläkkeestä, josta olin hänelle lähettänyt rouva Ståhlbergistä saamani kirjeen.

23.12. Enckell luonani.

1) Indonesian itsenäisyysjuhlat

2) Enckell antoi lukeakseni Wuorelta saamansa kirjeen 19.12.49.

Lontoossa liikkuu huhuja, joiden mukaan mm. eräät sikäläiset virallisetkin piirit olisivat alkaneet kiinnostua Suomen asemasta sotilaallisessa mielessä. Wuori otti asian puheeksi Ruotsin amb.¹ Hägglöfin kanssa lausuen, että on oletettavissa, että Atlantin paktin valtojen kesken on kosketeltu myös pohjois-Euroopan asioita ja siten myös niin hyvin Ruotsin kuin mahdollisesti myös Suomen tulevaa asemaa Atlantin sopimuksen puitteissa tapahtuvia puolustusvalmisteluja pohdittaessa. Hägglöf ymmärsi heti asian ja lupasi ottaa asian puheeksi Foreign Officessa². Sen oli tehnytkin ja 16.12. kertoi keskustelustaan Batemanin kanssa. Kun Hägglöf oli maininnut, että hänen tietojensa mukaan – mikä muuten oli tullut ilmi myös englantilaisten kirjeenvaihtajien kirjoituksista Suomesta – Suomessa on varsin vakavasti epäilevä mieliala Neuvostoliittoa kohtaan ja kun oli ajateltavissa, että nämä mielialat eivät ajan pitkään jäisi pelkästään mielialoiksi vaan saisivat muutamat piirit Suomessa ajattelemaan ja mahdollisesti suunnittelemaan joitakin valmisteluja vastaisen varalle, mistä Hägglöfillä ei kuitenkaan ollut mitään tietoja, haluaisi hän, Hägglöf, tietää, onko Foreign Officen kanta Suomen suhteen muuttunut tähänastisesta, jonka mukaan suomalaisia on kehoitettu olemaan varovaisia Neuvostoliiton suhteen. Tällöin oli Bateman aika jyrkästi huomauttanut, että Foreign Office ei ainakaan kehottaisi suomalaisia tällaisiin hankkeisiin. — Wuori lisää, että tämä on arvokas tieto. Se osottaa, että jos jotkut englantilaiset piirit ovat tällaisista »ideoista» keskustelleet, niin nämä piirit ovat olleet lähinnä sotilaallisia. Atlantin vallat ovat jättäneet Ruotsin rauhaan ja tunnustavat sen nykyisen aseman eikä ole oletettavissa, että vastuunalaiset piirit ryhtyisivät mihinkään suunnitelmiin Suomeenkaan nähden. Minä lausuin, että Enckellin pitäisi Wuorelle ilmoittaa, että meidän asemamme ei ole muuttunut. Meillä on sopimukset Neuvostoliiton kanssa ja niitä noudatamme ja niistä pidämme kiinni.

Enckell sanoi, että Scott oli tänään käynyt hänen luonaan. Enckell oli hänelle selvittänyt presidentinvaalia ja muita asioita.

Minä mainitsin Enckellille, mitä Svento oli puhunut Mannerheimin puheista Sveitsissä.

¹ suurlähettiläs

² Englannin ulkoministeriö

23.12. Luukka luonani.

Puhui siirtoväen asiasta: että Hiltunen on tehnyt ehdotuksen, joka ottaisi kokonaan pois indeksiklausulin vaikutuksen.

Pyysin häntä antamaan minulle kirjallisen lausunnon, minkä jälkeen lupasin puhua hallituksen jäsenten kanssa. Kysymys on asetuksesta, joka on minun annettava.

Luukka lupasi antaa minulle huomenna kirjallisen selvityksen.

Wuoren raportti N:o 58 – 16.12.49.

Selonteko sotilasasiamiehen majuri Ek’in keskustelusta Neuvostoliiton Lontoon apulaissotilasasiamiehen eversti Pudovin kanssa. – Koskee Neuvostoliiton suhtautumista Suomeen. (Suomen ei tarvitse mitään pelätä Neuvostoliiton puolelta.)

(Raportti suuressa kuoressa »Suomi ja Neuvostoliitto».) Mielenkiintoinen.

 26.12. Svento luonani.

Suuruksen jälkeen keskustelimme.

1) Minä kysyin, millä tavalla hän oli saanut tiedon siitä, että Mannerheim oli esittänyt Sveitsissä pessimistisiä mielipiteitä Suomen asemasta.

Svento kertoi, että Schreck (Suomen lähetystöstä) oli ollut Häggin kanssa, joka oli Eggerthin jälkeen Sveitsin asiainhoitajana Suomessa. Hägg on Sveitsin ulkoministeriössä ja hän oli kertonut Mannerheimin pessimismistä Suomen tulevaisuuteen nähden. Siis tämä asia on Sveitsin virallisissa piireissä tiedossa.

Refl. Tämä on ikävä asia, että Mannerheim tällä tavalla puhuu.

2) Sitten puhuimme politiikasta. Svento sanoi olleensa Eino Pekkalan ja Veistaron kanssa. Muita ei ole tavannut. Eino Pekkala oli presidentinvaalista lausunut sen mahdollisuuden, että jos venäläiset sekaantuvat siihen, niin se voi pelästyttää myös porvarilliset valitsijat niin, että he eivät äänestä minua. Silloin voi tulla esille joku sivullinen, sillä on mahdollista, että eivät myöskään Kekkosta äänestä.

Svento sanoi, että kommunistit ovat minulle vihaisia sentähden, että he eivät ole hallituksessa. Hän ei kuitenkaan luullut, että venäläiset sekaantuvat tähän asiaan ja että he ryhtyisivät joihinkin toimenpiteisiin estääkseen minun valitsemiseni.

Minä kysyin, mitä mieltä Svento itse on presidentinvaaliin nähden.

Svento vastasi toivovansa, että minä tulisin uudelleen valituksi ja että sitten tulisi koalitiohallitus, jossa olisi kaikki puolueet mukana (myös kommunistit). Hänen mielestään minun pitäisi ottaa vastaan vaali, vaikka enemmistö olisi pieni. Svento luuli, että kommunistien menettelyyn minua vastaan oli ollut aiheena myös se, että he ovat toivoneet sillä voivansa saada minut luopumaan ehdokkuudesta.

Minä sanoin, että minä en vastusta kommunistien tuloa hallitukseen. Huomautin, että minä olin saman ajatuksen esittänyt p.m:ssä, jonka kirjoitin syksyllä 1948. Kommunisteja vastaan on kyllä suuri vastenmielisyys kansassa ja muissa puolueissa, joten vastustus voi olla kova.

Sventon mielestä minun pitäisi käyttää vaikutusvaltaani siihen suuntaan, että kommunistit pääsevät hallitukseen.

26.12. (sunnuntai).

v. Fieandt, Tuomioja, professori Waris pyysivät saada tulla luokseni.

Fieandt lausui, että nykyinen hallitus on hoitanut palkkapolitiikan hyvästi. Ei ole nostanut palkkoja, mutta on pyrkinyt hintoja laskemaan. Nyt näyttää, että painostus SAK:n taholta on niin suuri, että hallitus ei voi sitä vastustaa. Jos palkkoja nostetaan, olisi se vaarallista. Sentähden ovat huolestuneina tulleet minun luokseni. Nyt ei pitäisi tehdä mitään erikoisia toimenpiteitä, vaan valmistaa yleisohjelma, miten nykyisestä tilasta, devalvatiosta, vuokra-asiasta ym. selvitään.

Tuomioja sanoi myös tietävänsä: että hallitus aikoo nostaa palkkoja (kenties 10 %). Silloin monet vientiteollisuudet menevät kannattamattomiksi. Myös hinnat tulevat silloin nousemaan. Porvarillisten ryhmien puheenjohtajat kokoontuvat ylihuomenna. Huolimatta tämän hallituksen ansioista eikö olisi paras, että tämä hallitus kaatuisi ja sijaan tulisi epäpoliittinen hallitus, joka hoitaisi palkka-asia.

Minä: Presidentin on oltava lojaali istuvaa hallitusta kohtaan. Hallituksen kaataminen riippuu eduskunnasta. Minä presidenttinä en sekaannu hallituksen kaatamiseen ja siihen kysymykseen.

Fieandt: Jos kautta linjan nostetaan palkkoja 1O %, niin se tekisi 16 miljardia. 

Tuomioja: Jos nyt nostetaan palkkoja, niin on pian nostettava hintoja, myös maataloustuotteiden hintoja. Palkkasäännöstely olisi lopetettava.

Waris: SAK:n nykyinen ehdotus tarkoittaa korvata tähänastiset hintojen korotukset. Devalvatiosta ja vuokrankorotuksista johtuvat palkankorotukset tulevat esille erikseen lähikuukausina.

Minä lupasin puhua asiasta Fagerholmin kanssa ja jatkaa tätä keskustelua, jos se on tarpeellista.

26.12. Soitin Fagerholmille ja pyysin häntä tulemaan luokseni. Hän saapui pian, sitten kun Fieandt, Tuomioja ja Waris olivat menneet pois.

Fagerholm kertoi että palkka-asiassa alustavat neuvottelut on käyty Varjosen valiokunnassa. Tilanne on hyvin vaikea. SAK on tähän asti koettanut estää palkkojen korottamista, mutta nyt se on sitä mieltä, että ei kestä, vaan aikapalkkoja on nostettava. Hallitus ei ole vie asiasta mitään.

Minä kysyin, mikä on ohjelma.

Fagerholm: Olisi tahtonut ottaa palkat ja vuokran ja devalvation yhdessä selvitettäväksi – suurleikkaus yhdellä kertaa. Siitä kaikesta olisi sovittava neuvotteluissa ja asia jäisi uudelle hallitukselle. Mutta pelkää, että SAK ei kestä. Nyt on subventiot poistettu meillä. Ruotsissa on subventiot 200 milj. kr. Tämä on myös psykologinen juttu. Tavaroita olisi ihmisten saatava, mutta ei ole rahaa.

Fagerholm 1) lupasi huomenna ottaa selvän, millä kannalla asia on,

2) koettaa järjestää niin, että huomenna SAK:n kokouksessa ei suuria uhkauksia,

3) harkita, voisiko asiat järjestää yhdellä kertaa.

27.12. Varjonen luonani.

Varjonen (palannut tänään matkoilta) sanoi tuntevansa Fieandtin, Tuomiojan ja Wariksen mielipiteet. Oli puhunut tänään Fieandtin kanssa.

Asia ei riipu »meistä». Vakauttamisasiassa on nyt kriisi.

Tähän asti palkkoja ei ole nostettu, vaan hintoja ym. on koetettu laskea. Ensi devalvation jälkeen ei tullut hintojen alennuksia. Silloin olivat lakot lähelä. Sitten tuli dollarikriisi (toinen devalvatio) ja vuokrat. Eduskunnan enemmistö on asettunut kylmälle kannalle. Ei väliä työväestä. SAK:n piirissä on kova mieliala palkankorotuksen takana. Se kanta ei kestä, että palkkoja ei nosteta. Kokonaisratkaisu on epäkäytännöllinen. Vuokra-asia on monimutkainen. Se e1 koske kaikkia palkkoja.

Neuvottelut SAK:n kanssa tänään katkesivat. SAK vaati 15 % korotusta aikapalkkoihin ohjepalkkoihin = 10 % korotus palkkoihin = n. 14–15 miljard. mk. Seuraukset??

Hallituksen valiokunta esittää 5,5 % korotusta aikapalkkoihin. Pohjapalkka jäisi, mutta ylin raja poistettaisiin. Viimeinen raja, johon voisi mennä, olisi 7,5 % korotus. Ellei saada sopimusta, niin nykyiset palkat jäisivät, mutta muuten palkkasäännöstely poistettaisiin.

Tilanne on kriitillinen. 7,5 % korotus merkitsee 4,5 miljardia (urakoiden kanssa 8–9 mrd.??).

Seuraukset tuovat suuria vaikeuksia, ellei vienti parane. Vienti on noussut, mutta hinnat ovat laskeneet.

7,5 % korotuksen voisi kenties kestää, ilman että tulee inflatio.

Nyt on ruuhkautunut asioita: a) taloudelliset asiat, b) poliittiset asiat: hallituskysymys. – Hallituksen asema on vaikea. Se on joutunut sekä SAK:ta että eduskuntaa vastaan palkka-asiassa.

Varjonen kehotti minua puhumaan Sumun (SAK:n) johtajan kanssa.

Puhuimme lopuksi myös presidentinvaalista. Minä sanoin, että olisi hyvä, jos minun sijaani voisi löytää jonkun muun. Varjonen vastasi, että he eivät äänestä Kekkosta. Mistä sen »mustan hevosen» löytää? Minä sanoin, että on aika harkita, sillä valitsijamiesten vaalin tulos on selvä n. 20.2.¹ ja on siis kuukausi aikaa.

¹ po. 20.1.

27.12. SAK:n puheenjohtaja Sumu luonani.

Sumu: SAK ei ole vielä virallisesti määritellyt kantaansa. Huomenna on työvaliokunnan kokous.

Minä: Eikö voisi asiaa lykätä, jotta ei taas tarvitsisi lähiaikana ottaa asiaa uudestaan esille?

Sumu: Tätä asiaa on paljon SAK:ssa harkittu. Tilanne ei siedä lykkäystä aikapalkkoihin nähden. Kompensation vaikutus palkkojen nousun estämiseksi, jota SAK on kannattanut, on ollut vähäinen.

Minä: Eivätkö pelkää inflatiota?

Sumu: Ammattiyhdistyksissä on pelättävissä, että kommunistit voittavat alaa. Viime kesänä oli sosialidemokraattien asema ammattiyhdistyksissä vahva, mutta se on heikentymässä. Osuustoim.liikkeen vaalit olivat eräänlainen gallup. Kommunistit eivät välitä rahanarvon alentumisesta. He tahtovat sekaannusta. Nyt on mahdotonta lykätä palkankorotusasiaa. Mutta 15 %:sta voisi pudottaa kenties alemmaksi. On ajateltu, että korotus olisi saatava 1.1.50 alkaen.

31.12. Takki luonani.

On käymässä Moskovasta, jossa on ollut johtamassa kauppaneuvotteluja. Ollut siellä jo kuusi viikkoa.

Takki kertoi, että neuvottelut alettiin normaalisti, mutta sitten eivät ole menneet eteenpäin.

Ennen lähtöään Moskovasta oli toissa päiväna kauppaministeri Menshikovin luona, joka sanoi, että meidän valtuuskuntamme oli antanut täsmälliset ehdotukset, mutta heidän vastauksensa ei ole valmistunut heidän »organisatioissaan».

Menshikov oli sanonut, että he eivät voi antaa vielä mitään vastausta.

Moskovassa on nyt monta valtuuskuntaa, jotka odottavat. Puolan valtuuskunta on ollut jo yli 3 kuukautta. Sitten on Tšekkoslovakian, Romanian ja Bulgarian valtuuskunnat, jotka ovat myös olleet monta viikkoa.

Norjalaiset tulivat 22.12. ja heidän neuvottelunsa käyvät nopeasti, sillä venäläiset nähtävästi tarvitsevat valaanöljyä, jota norjalaiset tarjoavat.

Ruotsalaiset olivat ensin 5 viikkoa, nyt on alettu jatkaa neuvotteluja joulun jälkeen.

Mikä tähän kaikkeen on syy?

Takki: 1) Kenties heillä ei ole omaa plania¹ valmiina.

2) Koettavat siirtää kalenterivuodeksi.

3) Poliittiset syyt. Mutta kun koskee myös Puolaa ja muita »kansandemokratioita», niin tämä tuskin on syy.

Res. Olimme Takin kanssa yhtä mieltä, että meidän on pidettävä silmällä sitä, että emme tule taloudellisesti riippuvaisiksi Neuvostoliitosta.

¹ suunnitelmaa

31.12. Pohjoismaisen Kansanhiihto maaottelun lähetystö luonani:

Lehtori Kaloniemi, Suomen Hiihtoseuran puheenjohtaja,

Huolto-ohjaaja Leskinen, TUL:n hiihtojaoston puheenjohtaja,

Toimittaja Sevon (Finlands Svenska Skidförb.:n¹ varapuh.joht.),

Johtaja Rissanen (Pohjoismaisen kansanhiihdon järjestelytoimikunnan puheenjohtaja),

Toimittaja Tarvanen (toiminnanjohtaja),

antoivat minulle maaottelun merkin. – Juttelin jonkun aikaa heidän kanssaan.

¹ Suomen ruotsalaisen hiihtoliiton