12/1 ’28 Ein Hauptvorzug der Demokratie ist die Führerauslese, die fortwährend sich erneuernde Möglichkeit, aus allen Volksschichten heraus Führer hervorzubringen. (Berliner Tageblatt 10/1 28).
8/2 ’28 Alfred Nybom: Nybom jätti noin 1,5 miljoonaa 8 perilliselle à 180000 mk. Tytöt ovat velkaa Alfred Nybomille lähes 500 000 mk. Perintö menee siihen.
24/2 28 Huom. K-O-P:n luotto Viron väliaikaiselle hallitukselle 1918 ja 1919. Poskan käynti minun luonani marraskuussa 1918. Minä olin marraskuun lopulla (vähän sen jälkeen kun olin eronnut hallituksesta), valtioneuvostossa puhumassa sen puolesta, että hallitus antoi 20 miljoonaa Virolle.
Ensimmäinen konttokurantti (500 000 mk) avattiin 21/12 ’18. Lisäksi 16/4 ’19 1 500 000 ja 10/4 ’19 laina 1 500 000.
Huom. Wiron ministeri Hellatin puhe illanvietossa 23/2 28. Olisimme (arvattavasti) antaneet enemmänkin, ellei hallitus olisi antanut riittävästi. Mutta tahdoimme kiristää hallituksen antamaan (kuten luonnollista oli).
Huom. Hellatin kirje KOP:lle saapui 28/2 ’28. Kaunis kiitos.
28/2 ’28 Toissa päivänä kävi edustaja, kunnallisneuvos Lehtinen puhumassa minulle, että maalaisliittolaisen uuden Helsingin-lehden osakkeiden kerääjä puhuu, että Uusi Suomi on KOP:n vaikutuksen alainen ja sen vuoksi täytyy perustaa Helsinkiin uusi lehti maanviljelijäin etuja ajamaan. Sama mies tarjosi minulle ja Arajärvelle ja Honkajuurelle lehden osakkeita, mutta emme ottaneet. Ja toisissa paikoissa levitti juttua, että olimme ottaneet osakkeita. Näin alhaista peliä meillä harjoitetaan.
28/2 ’28 Puoluepolitiikassa ei ole vaikuttava se, mikä on oikein ja tosi, vaan se, mitä “yleinen mielipide“ luulee, pitää, katsoo oikeaksi ja todeksi. Senvuoksi demokratiassa on ensin yleinen mielipide käännettävä oikean asian puolelle ja sitten vasta asia otettava esille. Haisteltava, mihin päin tuuli puhaltaa. Tätä ei meillä vanha suomalainen puolue ja Kokoomuspuolue ole ottaneet huomioon. (Ja antaa mennä äänestykseen, ja noudattaa enemmistön mieltä).
6/3 ’28 Nybomin neitien avustus. (Koko johtokunta.)
Wiksten: Bengt ja Alfred ostaa osakkeet neitien nykyiseen asuntoon ja jättää osakkeet KOP:lle säilytettäväksi, jotta neidit saavat asua (yhtiovuokraa vastaan) elinikänsä. 3 huonetta + kyökki. Me antaisimme saman eläkkeen, kuin alaikäisille lapsille (alle 18 vuotiaille). Siis 20 000 mk.
Arajärvi: Ei eläkettä, mutta ehkä satunnainen avustus toistaiseksi.
Honkajuuri: = Arajärvi. Res: Hyväksytään A Wikstenin ehdotus.
Huhtikuussa 1928 Helsingin valtauksen 10-vuotispäivän johdosta maalaisliittolaiset lehdet (Ilkka ja Liitto) kirjoittivat rumasti saksalaisista “valloittajista“. “Tulivat itsekkäissä tarkoituksissa“ ‒ ‘tyrkyttivät monarkiaa“ ‒ y.m. y.m.
15/4 ’28 Skandinaavinen orienteeraus. Suomi on nauttinut ulkomaalla suhteelisen suurta luottamusta. Suurempaa kuin “reunavaltiot“. Ei ole tarvinnut hakea Kansainliiton takuuta ulkomaisille lainoilleen. Syy:
1) Suomi on luettu jossakin määrässä kuuluvaksi samaan luokkaan kuin Ruotsi, Tanska ja Norja (Skandinavian maat). Minkä enemmän meidät luetaan “Skandinaviaan“, sen suurempi on luottamuksemme ulkomaalla. Minkä enemmän meidät luetaan “reunavaltioiksi“, sen pienempi on meillä luottamus.
2) Luottamuksemme perustuu historiaan. Tästä näkyy, mitä historiallinen kehitys merkitsee. Entisyyden pohjalla nautimme luottamusta ja elämme. Ja historia osottaa meidät Skandinaviaan päin. Sekä geopoliittiset tosiasiat yleensä.
24/4 ’28 Kysymys passiivisen vastarinnan merkitys itsenäisyyden saavuttamisessa. Passiivisella vastarinnalla ei ollut siinä merkitystä. Wiron, Latvian ja Liettuan esimerkki, jossa ei ollut mitään passivista taistelua, mutta saavuttivat itsenäisyyden, kun olot muodostuivat soveliaiksi. Kansallishenki nousee som andeuppenbarelse ur askan, Snellman‒Yrjö-Koskinen.
Wanhat suomalaiset olivat kiivaimpia itsenäisyysmiehiä. Itse “alistuminen vaikutti ‒ kiihotti vihaan“. Koko ajan mielessä, kun aika tulisi, että tästä pääsisi. Waikutti psykologisest (rehellisiin) kiihkottomasti, vaan ei suinkaan… Wäliaikaisesti ylläpidettävä oloja mahdollisimman ehjinä, odotellen parempia aikoja. Se oli siis yhtä hyvin (ehkä enemmän) omiaan valmistamaan mieliä itsenäisyystaisteluun, kuin “passivinen vastarinta“.
Epähistoriallinen käsitys nykyään vallalla oleva sortovuosista. Historiassa vaikuttaa aina 2 tendenssiä, voimaa, suuntaa: Säilyttävä, konserveeraava (retardeeraava) ja eteenpäin puskeva. Kumpikin yhtä välttämättömiä. Luonnollista, että 1899 (sortoaikana) nämä molemmat suunnat vaikuttivat. Yrjö-Koskinen (vanha) 70 vuotta vanha, kokenut, suuri pitkä elämäntyö: Kyllä hän myös jotakin ymmärsi.
28/4 ’28 Ruotsin sosialistien motioni valtiopäivillä 1928 perintöverosta. Motiveissa esiintyy lause tähän suuntaan: Fattigdom bäres med jämnmod, då den delas av alla. Den blir outhärdlig, då den kan dagligen jämföras med andras överflöd. Wertaa Ferreron kirjoitusta Illustration’issa, jossa puhutaan: “Rationalisme egalitaire“(??).
21/7 ’28 Luonani Mr Robert J. Caldwell, alkuaan huomattava amerikalainen businessman, mutta ollut Wilsonin aikana poliittisissa toimissa jonkun europalaisen avustuskomitean puheenjohtaja. Nyt asuu Englannissa. Saastamoisen suositus. Keskustelu politiikasta.
Kysyi: Mitä ajattelin Wenäjän sotavarustuksista? Emmekö pelkää hyökkäystä Wenäjän puolelta.
Vastasin ettemme pelkää. Wenäjä ei kaiketi rohkene hyökätä.
“Jos hyökkää, mitä teette?“
“Sodimme vastaan ja Kansainliitto kaiketi auttaa“, vastasin.
Hän: “Kansainliitto on weak. Ei uskaltanut auttaa Liettuaa, kun Puola otti Wilnan. Mitä ajattelette Puolan‒Liettuan asiasta? Jos Puola hyökkää Liettuan päälle, mitä teette?“
Minä: “Se asia ei koske enemmän kuin muita ja erityisesti suurvaltoja.“
Hän: “Wähemmän vielä se meitä (Englantia) koskee kuin teitä. Te olette lähempänä kuin me.“
Minä: “Se voi synnyttää suuren sodan. Sen vuoksi se on Kansainliiton ja suurvaltojen asia.“
Hän ei oikein hyväksynyt tätä. Ei luottanut K-liittoon. Se on heikko.
Lisäksi kehotti Caldwell meitä tekemään propagandaa Amerikassa saadaksemme amerikkalaisia turisteja Suomeen. Olisi perustettava turistitoimisto New Yorkiin.
25/7 ’28 Vanhat suomalaiset (Snellmania lukuunottamatta) eivät yleensä panneet taloudellisille asioille painoa (Yrjö-Koskinen, Meurman y.m.). Eikä heillä ollut oikeata käsitystä. He pitivät ainoana sääntönä: “Ei suuret tulot tee rikkaaksi, vaan pienet menot.“ Ei ollut suurempia positivisia vyejä. [Katovuosi]1867 osotti, että Suomen taloudellinen tila sangen kurja ja kehittymätön. (Y-K. Kirjallinen kuukausilehti 1867 tai 1868 eräässä kirjoituksessaan puhuu “taloudellisesta mudasta“.)
26/7 28 keskustelu Walter Ahlströmin kanssa Kämpissä. Pessimisti. Tulee nähtävästi (1929) kova rakennuskrachi. Tuonti vientiin verraten kovin suuri. Wuodentulotoiveet huonot. Puutavarahinnat luultavassti alenevat. Raaka-aine kallis. Sahaustulos tulee olemaan huono. Wiime talvena kaadetut kalliit puut sahataan ja myydään päasiallisesti vasta ensi tuotantovuonna. Puumassan hin-nan pieni nousu on vain ohimenevä. Myös sellulosan hinta on alennut ja tulee luultavasti vieläkin alenemaan. Paperimarkkinat myös huonot. On supistettava ensi vuonna sahatavaran tuontantoa 20 à 25 % edellytyksellä että, myös Ruotsi supistaa. Siitä tehtävä sopimus. Mutta tämä ei koskisi sellulosaa (eikä paperia) ?? Puutavarahuutokaupoissa elokuussa taas jokainen koettaa täyttää tarpeensa. Ei ole mahdollista saada aikaan sopimusta hinnoista tukkien ostajien kesken. (!!?)
Ahlström sanoi, että hänellä on yksityisiä rahoja 20 miljoonaa, jotka nyt ovat lainassa yhtiöllä 8 %. Kysyy minkä koron pankki maksaisi näistä rahoista. Lupasin palata asiaan.
3/8 ’28 Uusi ajatus. KOP voisi kentiesi vuosivoitosta määrätä esimerkiksi 1 milj mk käytettäväksi mineralien etsimisen avustamiseksi Suomessa.
10/8 ’28 Keskustelu Rydin kanssa:
1. Ryti ilmoitti: Maaseudun Keskuspankki ajanut itsensä kiinni. Ei saa irti edes dynamiitilla. Rediskonttauksia 70 miljoonaa, joka on hirveän suuri sille pankille.
2. Hyvä että KOP on saanut ylitysvelkansa maksuun, ettei voida Suomen Pankkia syyttää puolueellisuudesta, että antaa toisten pankkien pitää velkaa.
3. Suomen P. laajentanut suoranaista luotonantoa “kun Pfaler ja JKP ovat sanoneet, ettei he koskaan käytä Suomen P:n apua“.
Minä: “Emme ole sanoneet niin, vaan olemme sanoneet, että tulemme välttämään rediskonttauksia, kun S.P. ei ole mielestämme noudattanut asiallista me-nettelyä. 1921 kiellettiin rediskontata 10 miljoonaa vekselejä KOP:lle, kun KOP ei tahtonut myydä S.P:lle kulkulaitosobligationeja alakurssista. Rydin aikana Suomen P. sekaantuu talletukskoron määräämiseen, ja se voi tuottaa vaikeuksia vieläpä mahdottomuuksia pankeille. Mutta poikkeustapauksissa ja ohimenevästi voimme tarvita. Esimerkiksi 200 miljoonaa KOP ja Yhdyspankki kumpikin. Mutta Suomen P:n setelireservi on päästetty liian pieneksi.
Ryti: S.P:lla on 200 miljoonan edestä Suomen Valtion ulkomaisia obligationeja, jotka voidaan myydä ulkomaille ja senkautta laajentaa setelireserviä. Setelit eivät kuitenkaan pysy ulkomaalla ja sen vuoksi tarvitsee S.P. ulkomaista valuuttaa. S.P:lla on sellaiset suhteet, että voi saada nykyään 500 miljoonan markan luoton milloin tahansa.
Minä: Hyvä. Mutta jos tulee kova kriisi ulkomaalla, niin obligationien myynti voi olla vaikea ja luoton otto on myös ikävä. Paras on, että Suomen P:lla on aina suuret varat, jotka pidetään varalla näkyvissä. Psykologinen vaikutus. Ei kaikkia varoja tarvitse antaa ulos, joka on pankila. Ryti myönsi tämän mielipiteen oikeuden.
16/8 ’28 Ryti ilmoitti, että Putkinen Buenos Ayresissa on startannut uuden poliittisen lehden Waltamerentakaisen rahoilla. Putkinen mahdoton ‒ epäonnistunut kaikkialla. Tästä tulee 3‒4 miljoonaa tappiota.
30/8 ’28 Le Tempsissa luin tänään kirjoituksen, jossa sanottiin: Nykyään on ihmisille tärkeä (tärkeämpi kuin ennen) “confort et petits plaisirs“. (Taloudellisen puolen etusija.)
5/9 ’28 Doktor von Voss. Inhaber des Ostwelt Verlages, Herausgegeber der “Ost-Express“ (Berlin). Keskustelu:
1. Voss luuli, että Staatenbildung aus der Tiefebene der OstEuropas noch nicht zu Ende gebraucht. BolshevikkiWenäjällä menee alaspäin, kriisiä kohti. Wielä 2 ½ vuotta sitten Voss luuli evolutionin Wenäjällä mahdolliseksi. Nyt ei usko. Argumentti: Bolshevikkijohtajat eivät tiedä, mitä tahtovat. Politiikka horjuu toisesta suunnasta toiseen. Milloin talonpojille suotuisampi milloin taas toiseen suuntaan.
2. Ukrainassa viime vuosina nationalismi kovin vahvistunut. Ukrainan kieli vallalle. Kun bolshevikki häviää, heikkenee, niin Ukraina itsenäiseksi.
3. Puolassa sisäisiä kansallisia y.m. vaikeuksia. Ukrainalaisia kuuluu Puolaan. Sen vuoksi odotettavissa ristiriitoja tulevan Ukrainan ja Puolan välillä.
4. Voss ei luullut Bolshevikkien haluavan sotaa. Sisäinen heikkous ja vaikeudet siihen esteenä.
5. Latvian kommunistivaikeudet liioitellut. Hallitus hallitsee aseman.
6. Latvian ja Wiron tulevaisuus riippuu siitä, millaiseksi Wenäjä muodostuu.
10/9 ’28 Hugo Suolahti. Setälä tekemään etymologista sanakirjaa. Kysyi avustusta KOP:lta. Lupasin.
3/10 ’28 Suomen Pankin finanssipolitiikka. Ajanut kiinni. Myös sen menettely ulkomaisissa obligatsionilainoissa. S.P. (Rydin kirje) vähensi asiansa Svenska Handelsbankenissa, kun suuttui siitä, että Handelsbanken yhdessä KOP:n ja Föreningsbankenin kanssa teki Wiipurille edullisemman obligatsionilaina tarjouksen kuin S.P. y.m. sen kanssa. S.P. kirjoitti “då Ni här arbetar med privatbankerna och ej med statsbanken“. Oerhört!
8/10 ’28 Huom. Sosialidemokratin herjaukset ja syytteet Renvallia y.m. 1918 vuoden hallituksen jäseniä vastaan Pohjanmaan koskien ostoasiassa (Suomen Sosialidemokraatti 5/10 28, 6/10 28 ja 7/10 28) (Uusi Suomi 6/10 ja 7/10 28).
Stenroth sanoi tänään erään “kunnollisen kansalaisen“, puhuessaan tästä asiasta, lausuneen, ettei hän ollut kuullut, että Renvall tässä asiassa ollut saanut rahaa, mutta että yleisesti oli (tunnettu ja) puhuttu, että Arajärvi ja Renvall saivat suuren palkkion Gutzeitin osakekaupasta. (Kyllä on kaunista tämä Suomen kansa!).
8/10 28. Huom! Syksyllä 1918 ruotsinmaalainen kommunistinen lehti kertoi, että KOP oli saanut suuren hyödyn Gutzeitin asiasta, mikä näkyi siitäkin, että KOP:n marraskuun “voitto“ vastasi noin 50 % osakepääomasta!! Tämä oli tietysti Suomesta lähetetty kirjoitus ja tieto.
8/10 28 Keskustelu kanteen nostamisesta Sosialidemokraattia vastaan Pohjanmaan koskiasian johdosta, josta Sosialidemokraatti on tehnyt syytöksiä Renvallia y.m. 1918 vuoden hallituksen jäseniä vastaan. Svinhufvud katsoo, että kanne on nostettava. Renvall ei katso tarpeelliseksi kanteen nostamista (K. Ignatius ja K. Castrén myös sitä mieltä. Ei nosta yksin, Kalevan vuoksi, mutta kyllä yhdessä). J. Castrén valmis vastaamaan, Arajärvi, samoin, mutta kaikki 1918 vuoden hallituksen jäsenet. Stenroth, luulee, että jos kaikki 1918 vuoden hallituksen jäsenet nostavat, niin se herättää ilkkumista. Mutta on mukana, jos muut katsovat syytä olevan. Talas, on mukana, mutta näkisi mieluummin, ettei koko hallitus nostaisi kannetta. Sario, suostuu mukaan, Arthur Castrén, samoin. Thesleff, ei ole kääntänyt huomiota asiaan, mutta on mukana. Setälälle kirjoitetaan. Päätettiin, että Renvall pyytää K. Ignatiuksen valmistamaan promemorian asiasta juridisessa suhteessa. Sitten päätetään. Ennenkuin haaste otetaan, hankitaan kirjallisesti tieto Åströmien todistuksesta.
9/10 ’28 Kenraali Kivekäs kysyy paikkaa. On nyt hyvin ahtaalla. Kahden vuoden kunnallisverot maksamatta, 10 000, vähittäismaksua pianosta maksamatta noin 5000 mk. Eläke 26 000 mk. Osoite: Kauniainen.
12/10 ’28 Hain Suomen Pankin johtajan virkaa vuonna 1913. Aikomukseni oli, jäädä S.Pankkiin ja olla samalla Eduskunnassa, edellyttäen, että valitsijat antaisivat äänensä. Katsoin, että oli paikallaan, että Suomen P. oli edustettuna Eduskunnassa.
Olin koko lailla valmistautunut SPankin toimeen. Juristi ‒ spesialioppinut finanssioikeus ja sen yhteydessä finanssioppi. Mutta erityisesti olin Waltiokonttorissa ollessani perehtynyt pankkioppiin, kirjallisuuteen, sangen moni-puolisesti, ei vähimmin setelipankkioppiin. Olin Waltiokonttorissa 10 vuotta, 1 ½ vuotta finanssitoimituskunnan päällikkönä valtiopäivillä y.m. Waltiokonttorissa oli sen verran tilaisuutta, että voi saada teoreettisille opinnoille valaistusta (ulkomaiset tilit y.m.).
Nyt kun katselen taaksepäin, voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että 1913 olin paremmin valmistautunut Suomen Pankkiin kuin 1914 paljon vaikeampaan toimeen KOP:iin. Sillä normaalisissa rauhallisissa oloissa setelipankin ‒ keskuspankin ‒ johto on jotenkin yksinkertaista. Kultakanta regleeraa itsensä. (kts. Prof. Jägerin lausunto 1926) Mutta yksityispankin hoito on vaikeampi sen vuoksi, että tämä riippuu kaikki luotonannosta ja sen oikea arvosteleminen vaatii sekä kokemusta, mutta samalla erityistä soveliaisuutta, “synnynäisiä edellytyksiä“, liikemiehen ominaisuuksia. Keskuspankin johdossa niitä vaaditaan paljon vähemmän.
Mutta minun pankki- ja liikekokemukseni olivat vuonna 1913 vähäiset. Jotakin “liikemiehen silmää“ ja kykyä katsella liikeasioita “affäärimiehen“ kannalta ehkä jo lapsuudesta ollut (isä kauppias ja nuorena kesät koulu- ja ylioppilasaikaan oleskelin enimmäkseen pienten liikemiesten kanssa Lahdessa). Siitä ei suoranaisia tietoja, mutta se kehitti vissiä kykyä asettua liikemiehen (pienen) kannalle. Koulu- ja ylioppilastoverini virkamiesperheistä. Luulin huomanneeni niiltä puuttuvan tällaisen ominaisuuden. Eivät niin helposti osaneet asettua ‒ ymmärtää ‒ liikemiehen kantaa ja mentaliteettia. Olin 1896 KOP:ssa H(ämeen)linnassa harjoittelija ja valvojana Lahdessa vuosina 1898‒1900.
Otettava selko virkahakemukseni käsittelystä. Pankkivaltuustossa ja Suomen Pankin johtokunnassa 1913.
16/10 ’28 Onkohan muissa kansoissa niin kurjia individejä, kuin Suomen kansassa? Tänään soitti eräs minulle ja haukkui telefonissa aivan syyttä. En ole kenenkään kanssa riidassa. Saan nimettömiä kirjeitä vieläpä sain Suomen Sosialidemokratista leikkeleitä. Parkhotelliin Meraniin syksyllä 1926 Riihimäen ja Wikstenin asian johdosta.
16/10 28 Neuvottelu Suomen Pankissa JKP ‒Frey‒Ryti‒Gråsten.
1. Ryti kysyi, mitä ajattelimme asemasta. Minä esitin meidän kantamme: Huolestuneita. Sahatavaraaa jää 250000 standarttia yli talven. (Ryti ei luullut jäävän niin paljon.)
Minä: En kuitenkaan nyt ehdottaisi diskonttoprosentia korotettavaksi vielä, vaikka se tilanteeseen nähden voisi olla paikallaan. Sillä se johtaisi siihen, että keskipankit korottaisivat talletuskoron ainakin 7 %:iin ja KOP ja Yhdyspankki menisivät silloin myös samaan. Nostaisi lainanantokorkoa ja se vaikeuttaisi taloudellista elämää, erittäinkin kun sahatavaraa jää makaamaan yli talven ja korkomenot siis nousevat. Tuontia on koetettava pitää kohtuullisuuden rajoissa. Erityisesti olisi myös vaikutettava osuustoiminnallisiin keskusliikkeisiin.
Kulutus on meillä organisoitu effektivisesti osuustoiminnan kautta, mutta tuotanto ei ole niin järjestynyt. (Tämän Ryti myönsi).
Minä: Suomen Pankin pitäisi tehdä itsensä likviidiksi, päästä pysyvistä teollisuusluotoista, joita on ottanut. Ne ei sovi setelipankille.
Ryti vastasi, että suurimmaksi osaksi Suomen P:n suora luotonanto on sesonkiluottoa, joka keväällä on suurimmallaan, mutta syksyllä pieni. Sitä paitsi S.P. niihin on sitonut vain omia pääomiaan (noin yksi miljardia). Ei seteleitä. Esi-merkiksi Gutzeit keväällä 70 miljoonaa, nyt ei juuri mitään. Se on siis lyhytaikaista, mutta ei pysyvää.
Minä: Tämäkin S.P:n luotto on sellaista, että S.P. on kireimmillään samaan aikaan kuin Yksityispankit ja helpolla, kun pankitkin ovat helpossa tilassa. Suomen P. ei siis voi auttaa pankkeja (=rediskontata), kun tarvitaan. Rediskonttauksien täytyy voida nousta esimerkiksi miljardiin. Ruotsissa paljon suurempi rediskonttaus. KOP ei ole viime vuosina (tietyistä syistä) rediskontannut paljoa, vaan on käyttänyt ulkomaista luottoa, mutta oikeampi (parempi) olisi rediskontata enemmän, jotta rahaolojen kiristyminen heti vaikuttaisi (tuntuisi) keskuspankissa ja jotta yleisö heti näkisi millainen tilanne on. Nyt yleisö arvostelee väärin tilannetta, kun ei ole rediskonttauksia.
Ryti: Suomen P voi rediskontata miljardin, jos tarvitaan. Rediskonttaus ei meillä voi nousta niin korkealle kuin Ruotsissa, kun meillä on pankeilla suuret exporttiluotot, jotka vastaavat rediskonttausta. Minä: Suomen P. viime vuonna ja viime aikoina yleensä on arvostellut asemaa liian optimistisesti, alentaen viime vuonna diskonttoprosenttia 3 kertaa. Yleisö sai liian optimistisen käsityksen ja se on vaikuttanut rakennusteollisuuteen ynnä muuhun yritteliäisyyteen. Olisi aina muistettava meidän lyhytaikainen ulkomainen velkamme, jota olisi ruvettava vähentämään, sen mukaan kuin rahatilanne helpottuu, eikä käytettävä kaikkia uusiin investeerauksiin, vaan osa velkojen takaisin maksamiseen.
Ryti: Väitti, että kaksi diskonton alentamista viime vuonna perustuivat taloudellisten olojen paranemiseen ja kolmas tehtiin, koska valtiolainan otto oli edessä ja haluttiin sen kautta saada parempia lainaehtoja. Minä en voinut katsoa, että taloudelliset olot viime vuonna olisivat oikeuttaneet kaksi diskonton alennusta.
Ryti esitti että S.P. rupeisi tarkemmin luokittelemaan redistkontattavia vekselejä (“eligible“ “ineligible“). Toisia vekselejä (esimerkiksi auttovekselejä) ei ollenkaan rediskontattaisi, ainoastaan hyvät tavaravekselit alimman koron mukaan, muut korkeamman.
Minä pidin tämän menettelyn hyvänä.
Ryti toivoi S.P:n, KOP:n ja Yhdyspankin välillä yhteistoimintaa, mikäli on yhteisiä kundeja, etteivät kundit maksa toisesta pankista ottamalla luotolla velkoja toisiin.
Minä suostuin siihen.
Frey oli yhtä mieltä minun kanssani näistä asioista, vaikka pani enemmän painoa diskonton korotukseen. Lausui kuitenkin, ettei hän pitänyt diskonton korotusta nyt heti välttämättömänä, vaan luuli se voitavan lykätä vuoden loppuun tai ensi vuoden alkuun.
24/10 ’28 Huom! Kun Länsi-Suomen Pankki perustettiin, tarjottiin pääjohtajan paikkaa minulle. Kieltäydyin. En halunnut muuttaa pois Helsingistä.
Obs! Myös neuvottelut Suomi yhtiön kanssa vuonna 1914, että olisin tullut sinne johtokuntaan. Olin siihen nähden positivisella kannalla.
26/10 ’28 Lokakuussa (ja syyskuussa) 1928 (Taamalan tilakaupan yhteydessä) paljon puhetta 1918 Pohjanmaan koskien ostamisesta. Suomen Sosialide-mokraatin hyökkäys Renvallia ja muita 1918 vuoden hallituksen jäseniä vastaan. Kysymys syytteen nostamisesta Sosialidemokraattia vastaan. Svinhufvud kovasti syytteen nostamisen puolella.
6/11 ’28 Suomen Pankki on arvostellessaan Suomen raha-asiallista ja taloudellista tilaa pahasti erehtynyt viime vuosina. 1927 katsoi olojen olevan “verrattavissa“ oloihin ennen mailmansotaa (kts. S.P:n johtokunnan lausunto koronkiskomisehdotuksesta syksyllä 1927, loka- tai marraskuussa). Pankkiyhdistyksen johtokunta lausunnossaan 26/11 27 torjui S.P:n yksityispankkeja vastaan tekemät syytökset ja huomautti, että rahatilanne Suomessa ei ole ollenkaan niin hyvä kuin S.P. oli katsonut. S.P. alensi 1927 diskottokorkoa 3 kertaa ja sai aikaan yleisen optimistisen mielialan, joka kiihotti rakennustoimintaa y.m. Se oli suuresti syynä rahamarkkinain kovaan kiristymiseen vuonna 1928.
Huom. minun asiallisesti kova, mutta muodollisesti siivo kritiikkini neuvottelussa valtioneuvostossa 23/10 28.
6/11 ’28 Beer, Union Trust Company, amerikkalainen pankkiedustaja Berlinissä luonani. Intresantti keskustelu m.m.
1. Bolshevikeista: Eräs bolshevikki, Berlinissä, kuului nähtävästi Bolshevikkien edustajiin Berlinissä, sanoi Beerille: “Wenäjä on sietänyt 300 vuotta tsarismin iestä. Ajatus oli: miksi ei se sietäisi satoja vuosia myös bolshevikkien iestä?
2. Yhdysvalloissa on hyvinvointi viime vuosikymmeninä suuresti kehittynyt. Ero elinstandartissa eri kansanluokkien kesken on vähentynyt ja vähenee. Beer oli viime vuonna käymässä Amerikassa. Oli erään pankkinsa pienen virkamiehen luona kutsuilla. Pari päivää sen jälkeen oli pankin vicepresidentin luona kutsuilla. Kummassakin perheessä ei kotien ja elämän välillä ollut suurta eroa. Pääero oli, että virkamies asui helpossa kaupunginosassa ja vicepresidentti asui kalliissa kaupunginosassa. Ja toinen ero oli, että virkamies ajoi Chevrolet-autolla ja vicepresident Cadillac-autolla! Mutta pääasiassa asuivat ja elivät samalla tavalla.
Hyvä kuva kehityksestä saadaan filmiteollisuuden kehityksestä: “Vergnügungsindustrie“. Ennen työväki kävi esikaupunkien huonoissa ja yksinkertaisissa kinoissa. Nyt eräs suuri yhtiö rakentaa eri kaupunkeihin Yhdysvalloissa kinoja. New Yorkiin on tehty suuri 6000 hengen kino. Mitä suurin luxus. Vahtimestarit livreessä ja valkoiset hansikkaat kädessä. Suuri osa publiikkia on “työväkeä“. Mutta tietysti myös “ylempiä“ luokkia. Siinäkin ero “tarpeiden tyydyttämisessä“ eri luokkien välillä häviää, pienenee.
6/11 ’28 Wuolle. Ehdottaa, että hän tekisi tutkimuksen, selvityksen eri teollisuuksista. Ensiksi kemiallisesta teollisuudesta. Sen mahdollisuuksista Suomessa. Jos näemme siitä olevan hyötyä, niin maksamme työpalkan, mutta se riippuu meidän harkinnastamme. (1916 vuoden Wuolteen vihko)
Ruotsinmielisten taistelu KOP:tä vastaan. Dagens Press (esimerkisi 24/11 1928) Waltamerentakaisen asian yhteydessä koetti vahingoittaa niin paljon kuin mahdollista. Eivät voi sulattaa sitä, että joutuvat yhä enemmän syrjään.
Oululaisen, maalaisliiton lehden “Liiton“ roistomainen menettely vuoden 1918 senaattoreja vastaan Pohjanmaan koskiasiassa. Vaikka Suomen Sosialidemokraatti peruutti syytöksensä, kirjoittaa “Liitto“ kaksimielisesti.
10/12 ’28 Muistiin: Sortovuosilla oli se vaikutus itsenäisyysasiaan, että ne herättivät vihaa Wenäjää ja venäläisiä vastaan. Wiha ei ollut pienin Vanhasuomalaiseen puolueeseen kuuluvissa. Syntyi vakaumus, että Wenäjän kanssa ja yhteydessä ei Suomi voi elää; valtiollinen kuolema siinä. Sen vuoksi vanhasuomalaisen puolueen jäsenissä heti 1914 paljon saksalaismielisiä. Toivottiin Saksan voittavan ja murskaavan Wenäjän. Sortoaika: “Myöntyväisyys“ ei ollut helpompi kuin “vastarinta“. Edv Neovius sanoi kerran minulle, kahden kesken: “Tämä on kovin raskasta, ei ole ‘sympaattista’, mutta minkä sille tekee.“ Hän kärsi kauheasti; sukulaiset ja ystävät hylkäsivät. “Alistuvaisuuden“ opin menettelyä määräsi vanha Yrjö-Koskinen. Kyllä se oli hänellekin raskasta. Hänen jälkeensä Danielsson. Kyllä hänkin sen otti painavasti.
18/12 ’28 Pankin hoito usein vaikeata? Täytyy asettua sille kannalle, että pankinjohtaja ymmärtää joka asian paremmin kuin muut. Muuten kundi hoitaa pankkia. Vaikeuksista esimerkiksi Pitkäniemi. Rusthollarit perustivat faneeritehtaan. Me varotimme. Rusthollarit sanoivat, antakaa meidän koettaa, meillä on varaa vastata. Miksi te estätte meitä yrittämästä. Jos olisimme kieltäneet, niin olisi tullut suuri huuto. KOP ei ymmärrä, eikä anna toimia tuotannon hyväksi. Me annoimme luoton. Yritys epäonnistui täydellisesti. Suuret tappiot. Rusthollarit olisi olleet velvolliset maksamaan. Jos olisimme ottaneet, niin olisivat joutuneet maantielle. Siitäkin tyytymättömyys. Olisi sanottu: KOP:n piti sittenkin ymmärtää asia paraiten. Miksi ei kieltänyt luottoa ja estänyt yritystä. Päätimme ottaa rusthollareilta ainoastaan metsät ja jättää heille tilat ja ottaa itse tappiota useampia miljoneja.
Huom! Talonpoikien takauksiin suurista summista ei muutenkaan ole luotettava. Jos talonpojalla on 500000 mk tila, niin hän maksaa 50000 à 100000 markan takauksen. Mutta jos kysymys on joutua pois tilalta, niin hän on tyhjä, kun ulosottaja tulee. Siirtää omaisuutensa.
21/12 28 Kauppalehti kirjoitus “Uusi Suurpankki“. Kehutaan kovasti. KOP:lle hyvä, vähentää kilpailua. Mutta taloudelliselle elämälle ei hyödyksi. Tarvitaan provinssipankkeja. Niiden häviäminen huono asia.
