1/12 ’14. Eilen K. F. Nybom puheli pitkälti kanssani. Hallintoneuvoston menettely sietämätön, vahingollinen. Sekaantuu johtokunnan tehtäviin. Senvuoksi johtokunnan pitäisi sanoa että Pentti jää. Erittäin näin sota-aikana ei pidä tehdä muutoksia.
Minä: Samaa mieltä, että sota-aikana ei mullistuksia, mutta Pentin ero ei ole “mullistus“ vaan pieni asia.
KFN: Pentin ero hänelle suuri asia. Ei tiedä, mitä seurauksia.
Minä: KFN:n asia erillään Pentin asiasta. Niitä ei voi verrata toisiinsa ja punnita vastakkain. Lausuin, että KFN:llä tuskin on nykyhetkellä oikeuttakaan erota. KFN ei varmasti sanonut, mitä aikoo tehdä, erotako vai jäädä. Tänään B. Nybom erosi ja pyysi erotodistusta.
1/12 ’14. Senaatista määräys että vihollisalamaisille ei saa maksuja suorittaa pankeista.
4. 12. 1914
3/12 ’14: K. F. Nybom jätti tänään kello 5 i.p. erohakemuksensa. Sebastian Gripenbergille. Gripenberg tuli kello 6–7 aikaan minun luokseni ja ilmoitti hallintoneuvoston kokouksessaan 1/12 päättäneen yksimielisesti, että KFN:n olisi erottava, mutta sovinnolla ja jäätävä johtokunnan neuvonantajaksi. SG ilmoitti KFN:n sanoneen, että A. Wiksten oli hänelle ilmoittanut eroavansa myös pankista. Tämän johdosta lausuin SG:lle omasta puolestani ajatelleeni, että KFN jäisi vielä joksikin vuodeksi pankin pääjohtajaksi – niin kauvaksi, kuin hänen voimansa sallisivat. Koska on paljon ihmisiä, jotka luultavasti luottamuksella ajattelevat pankin toimintaa ja tulevaisuutta niin kauvan, kuin hän on siellä. Joka tapauksessa olisi tärkeätä, että hän ei eroaisi närkästyneenä ja vihassa, vaan jos eroaa, niin jäisi johtokunnan neuvonantajaksi nauttien siitä palkkiota pankista. Toiseksi katsoin, että Wikstenin ei mitenkään nyt pitäisi erota, jos KFN eroaa, koska W:llä on suuri kokemus ja suuret sympatiat.
S.G. lähti minun luotani tapaamaan A Wiksteniä, ja ilmoitti 4/12 ’14, että W. oli valmis jäämään pankkiin.
4/12 ’14 aamulla tapasi SG KFN:n tämän kotona. SG oli kysynyt lähteekö hän heti vai 6 kk:n irtisanomisen jälkeen, johon KFN oli vastannut ei harkinneensa sitä asiaa. SG:n kysymykseen jäisikö hän johtokunnan neuvonantajaksi vastasi 1 KFN ei ajatelleensa vielä sitä asiaa eikä voinut sanoa siitä mitään. Hallintoneuvoston kokous määrätty tiistaiksi 8/12 ’14.
8/12 ’14 Hallintonevoston kokous kello ½ 8. Sitä ennen, kl. 6 i.p. hallintoneuvoston jäsenten yksityinen kokous, josta lähetettiin puheenjohtaja Gripenberg, varapuheenjohtaja Bonsdorff ja professori Aspelin- Haapkylä keskustelemaan KFN:n kanssa ja tekemään hänelle sen ehdotuksen, että hän jäisi johtokunnan neuvonatajaksi edelleen. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että erohakemuksen perustelu tulisi toisenlaiseksi, koska se nyt ilmoittaa, että yhteistyö ei hra KFN:n mielestä ole ollut tarkoitustaan vastaava.
Nybom ei ollut kotona, ja ilmoitettiin N:n kotona lähetystölle, ettei tiedetty missä hän on. Sen johdosta ajourneerattiin kokous huomiseksi 9 päiväksi joulukuuta.
8/12 ’14 Nybom puhui minun kanssani pankissa ja m.m. valitti sitä, että hallintoneuvoston jäsenet respektive tarkastajat eivät ole hänen kanssaan “ystävällisesti keskustelleet“ vaan suorastaan hyökänneet, ja saattaneet asiat nykyiselle kannalle. Ei tuntenut hallintoneuvoston “programmia“. Viittasi siihen, voisiko hän käyttää hyväkseen 6 kuukauden irtisanomista. Sanoi jonkun verran tahtovansa olla mukana pankin tilinpäätöstä tekemässä, vaikka se ei tulisikaan olemaan hauskaa.
19/12 ’14 Iisalmen konttorin johtaja Kemppainen täällä: Noin 6 vuotta sitten oli suuri animositeetti KOP:tä vastaan. Wäisälä antoi liian helposti ja liian paljon rahaa. Ruoste hänen jälkeensä taas kiristi liian rajusti. Kemppainen sanoi, että antamalla maalaisille satunnaisissa tarpeissa pieniä vekselejä, saadaan suuri symppatiia. Eikä riskeerata paljon. Kun talolliset sitten myyvät metsää, niin panevat rahat pankkiin. Kauppapankin määräys, että tallettajat saavat voitto-osinkoa, vaikuttaa heidän edukseen.
20/12 ’14 Serlachiusen päivällisen jälkeen keskustelu Pitkäniemen kanssa. Hänen ohjelmansa. KOP asetettava leveämmälle pohjalle, kaikki suomalaiset hallintoneuvostoon. Lavonius, jos Salaman ja Suomen välit saadaan selvitetyksi. Hyväksyi myös Otto Stenrothin, vaikka hän on viekas mies. Johtokuntaan Haarla ja Brofeldt. Oli myös itse Pniemi valmis tulemaan hallintoneuvostoon.
29/12 ’14 Keskustelu Nybomin kanssa. N. alkoi puhua Nuorsuomalaisista. Ne ovat mitätöntä väkeä. Antavat toisten johtaa itseänsä.
Minä: Venäläis-suomalaisessa asiassa.
Nybom: Muissakin.
Minä: Meidän täytyy saada nuorsuomalaisien kannatus.
Nybom: Kyllä, mutta se saadaan siten, että annetaan luottoa ilman erotusta, kuten annamme ruotsalaisille, venäläisille y.m.
Minä: Luotonanto on juuri pääasia. Sen kautta vasta voidaan vaikuttaa suomalaiseen taloudelliseen elämään.
Nybom: Ellei pidetä jyrkkää “meikäläistä“ suuntaa, menetämme kannatuksen. Kansa katsoo, ettei KOP ole sen parempi tai merkillisempi kuin muutkaan pankit ja menee sinne.
Minä: On pidettävä suomalainen suunta. Kun kansa huomaa, että nyt tahdotaan koota koko suomalaista kansaa, niin se tekee hyvän vaikutuksen. Täytyy saada vihamielinen agitaatio Nuorsuomalaisten puolelta pois.
13/1 1915 Olin keskustelussa KFN:n kanssa. Oli puhe poistoista, erittäin L:n poistosta.
Nybom: Nyt ei ole syytä poistaa L:n veloista mitään, ei ole tietoa, tuleeko ja paljonko tappiota. Voi poistaa tulevaisuudessa, kun asia selviää.
Minä: Jos olisi varma, että tulevaisuudessa voidaan saada takaisin tappiot L:ltä, niin voisi jättää poistamatta. Mutta sitä epäilen. Tosin nyt ei aivan sopiva aika poistamiseen. Jos voitaisiin lykätä, niin hyvä. Mutta laki pakottaa poistamaan epävarmat saatavat. Muuten on bilanssi väärä (Pankkilaki 1886 ja Osakeyhtiölaki 1895). Sitä paitsi nämät tappiot ovat yleisesti tunnettu. Epätietoisuus taas on pankille vahingollisempi kuin selvyys.
Tähän Nybom: Tämä asia täytyy jättää siksi, kuin voitto- ja tappiotili on pääasiallisesti valmis.
20/1 ’15 Saatu tietää, että KFN myy [Kansallis-Osake-Pankin] osakkeitaan. On myös vienyt talletuksiaan Yhdyspankkiin ja Privatbankeniin.
