1933
4/1 ’33 Kokous tänään SP:ssa vuoden 1932 osingoista. Honkajuuren kanssa sovittu seuraavaa.
1) KOP alensi 1931 osinkoa 3 %. Pankin osakkeenomistajat kyllä tarvitsisivat nyt osinkonsa. Osakkeenomistajien joukossa on paljon sellaisia, jotka ovat osingoista ‒ ainakin suhteellisesti ‒ riippuvaisia. Toiselta puolen tietysti runsaat varaukset ovat hyvät. KOP:ssa ei vielä tilinpäätös valmis. On kuitenkin tehty laskelmia 1932 tuloksesta. Niiden pohjalla tultu siihen, että voidaan vuodelta 1932 jakaa sama osinko kuin 1931 s.o. 16 %.
2) Sisäpoliittiset seikat kyllä huolestuttavia. Pankkiyhdistys sai jo elokuussa Hynnisen komitealta kirjeen osinkoasiassa. (Sen perustelu ei tosin ole pätevä.) Animositeetti ja agitatio pankkeja vastaan yhä jatkuu. Korkokysymys on edelleen agitation aiheena. Hallitus kaatui siihen. Ensi vaaleissa agitatiossa maa-laisliittolaisten (paitsi sosialistit) puolelta nähtävästi korkokysymys näyttelee hyvin tärkeää osaa. Lisäksi mm pankkilakiesitys tulee eduskunnassa esille lähikuukausien aikana. Tämä kaikki on hyvin huolestuttavaa. KOP:ssa on erityisesti voitu seurata tätä liikettä ja agitatiota. On pankkien yhteinen asia miten tämä kaikki mahdollisesti voi vaikuttaa osinkojen suuruuden määräämiseen. Se on meidän mielestämme yhteisesti harkittava. Ainoa mahdollinen yhteinen menettely on, joko pitää sama osinko kuin 1931, tai alentaa suhteellisesti, koska tässä on kysymys pankkien ulkopuolella olevista syistä.
KOP voi alentaa korkeintaan 2 % s.o. 14 %:iin. Hallintoneuvoston kanssa ei ole neuvoteltu. Tämä kaikki on ainoastaan alustavaa. Lopuksi kysyttävä, tuleeko Ryti kutsumaan uuden kokouksen, vai miten prosederataan?
9/1 ’33 Keskustelin K. Castrénin ja H. Suolahden kanssa osingosta. Referoin keskustelua Suomen Pankissa 4/1 33. Kumpikin, sekä K.C. että H. Suolahti olivat varmasti sitä mieltä, että jos KOP nyt alentaisi osingon ilman että Yhdyspankki tekee samoin, se vahingoittaisi KOP:tä. (Wieläpä olisi hyvä, jos KOP voisi pitää saman osingon, vaikka Yhdyspankki alentaisi.) Jos Yhdyspankki alentaa, voi KOP alentaa yhtä paljon. Se että Yhdyspankki alensi aino-astaan 1% 1931, on juuri hyvin paljon vaikuttanut Yhdyspankin eduksi. Sovimme, että jatkaisimme myöhemmin tätä keskustelua, ja että osinko määrätään vasta kun Yhdyspankin päätös on tiedossa.
10/1 ’33 Honkajuuren intelligenssi ei ole riittävän taipuisa (on liian kankea) KOP:n pääjohtajaksi (vaikeina aikoina). Hän on kyllä hyvin soliidi ja esimerkiksi teollisuuslaitosten johdossa hän olisi hyvä ja pankin pääjohtajana hyvänä aikana. Mutta vaikeissa oloissa hän voi “kadottaa kontenanssinsa“. Suhteellisen pienien asioiden vuoksi voi tehdä äkkinäisiä vähemmän harkittuja päätöksiä. (Esimerkiksi vuoden 1932 tilinpäätöstä tehtäessä parin kolmen miljoonan markan hän tahtoi vaikuttavan tilinpäätökseen ja osingon suuruuteen, vaikka sellainen määrä ei merkitse KOP:n asioissa mitään.)
11/1 ’33 Maila Talvio pyytää puutavaraa halvalla hinnalla tai ilmaiseksi. Osmo kylet auki. Arajärvi ottaa selvää.
14/1 ’33 Keskustelu tilinpäätöksestä ja osingosta. JKP, Birger Wegelius, E. Ilves ja Reinikka. Kaikki sitä mieltä, että KOP:n kannalta on edullista alentaa osinkoa esim 1 %. Ilves sitä mieltä, että olisi vahingollista olla alentamatta. Yleisö tulkitsisi sen väärin. Woisi katsoa sen keinotekoiseksi sekä arrangemangiksi. Honkjuuri ja Arajärvi ovat myös sitä mieltä, että voidaan alentaa esim 1 %.
16/1 ’33 Keskustelu 1932 vuoden osingosta. Läsnä JKP, Mauri Honkajuuri sekä Kairamo ja K. Castrén. Hallintoneuvoston kokous 30/1 33 maanantaina klo 7 i.p. JKP ilmoitti, mitä Frey oli kertonut, nimittäin että huomenillalla Yhdyspankilla hallintoneuvoston kokous, jossa periaatteellisesti keskustellaan m.m. osingosta, ei tosin silloin lopullista päätöstä, mutta ei muutu myöhemmin enää. Frey ehdottaa 1 % alennusta vuodelta 1932. Toiset ehdottavat 2 % alennusta, mutta hallintoneuvoston vanhemmat vastaan. Frey katsoo, että jos nyt ei alenneta, sisältää se moraalisen sitoumuksen jakaa sama osinko tulevana vuonnakin, mutta epätietoista on, voidaanko osinko pysyttää yhtä suurena. On varma, että osinko alennetaan 1 % (ainakin). Frey tekee siitä “kabinettikysymyksen“.
17/1 ’33 Neuvottelu osingosta. JKP, MH, Kairamo, Suolahti ja K. Castrén. Kairamo: Ehkä syytä lykätä kunnes Yhdyspankin kanta selvä. Jos Yhdyspankki alentaa 1 %:n, niin myös me alennamme 1 %. Jos kysymys suuremmasta alentamisesta, niin harkittava.
Honkajuuri: Kernaammin alentaisi 2 % kuin 1 %:n, riippumatta Yhdyspankista. Kriisi suurin, mitä on nähty.
K. Castrén: Taktilliselta kannalta vaikea mennä %-määrässä alemmaksi kuin Yhdyspankki, jos voimme tehdä sellaisen tilinpäätöksen. Mailma on paha, ja selitetään meitä vastaan, jos menemme enemmän kuin Yhdyspankki.
Kairamo: Jos Yhdyspankki menee vain 1 % ja KOP 2 %, niin miten vaikuttaa osakkeiden lainausarvoon (ja voi vaikuttaa myös talletuksiin)?
Honkajuuri: 14 % ei vaikuttaisi mitään, koska 11 % papereja exclusive osinko. Mutta kuka voi sanoa?
17/1 ’33 Gallen-Kallelan perikunta tarjoo Sammon Ryöstöä 182.425 mk:sta.
Res.: Emme voi ostaa.
18/1 ’33 Edelleen juorutaan ja agiteerataan KOP:tä vastaan. Svinhufvud oli eilen luonani, ja kertoi erään hänen ystävänsä sanoneen hänelle, että KOP:n osakepääoma oli kokonaan mennyt ja että KOP:n osakkeilla ei ole mitään arvoa ja kehottaneen Svinhufvudia myymään osakkeensa. Svinhufvud oli vastannut, ettei hän sitä tee eikä usko, mitä toinen puhui. Minä vakuutin Svinhufvudille, että jaamme tyydyttävän osingon. Kysymys on pienestä 1 % korkeintaan 2 % alentamisesta. 14 %:kin on hyvä korko. (Svinhufvud oli hyvin tyytyväinen kuullessaan tämän.)
19/1 ’33 Säntti ilmoitti kuulleensa, että hallituksessa valmistetaan pankkilakiin lisäystä pankkien adminstraatiosta ja talletusmoratoriosta. (Säntti arveli, olisiko tämä valmituksema korkosäännöstelyyn.) Puhuin mm. Relanderin kanssa joka lupasi lähettää huomenna nähtäväkseni paperit.
22/1 ’33 Nykyajan moraalittomuus. Taurialan pojan kiristysyritys. Kuulumatonta! Tahtoi kiristää rahaa uhkaamalla skandaliseerata lurjusten lehdessä! (Iskussa). Kuulumatonta!
23/1 ’33 Ryti palannut Genevestä ja Baselista.
1) Baselissa kaikki peloissaan, valmiit yrittämään jotakin aseman parantamiseksi. Ryti lupasi lähettää minulle paperin, josta näkee mitä on ajateltu.
2) Amerikan edustaja (“yksityisenä mielipiteenä”) sanoi, että sotavelat järjeste-tään ja Amerika alentaa tullejaan.
3) Marc Wallenberg, vanhempi kovin pessimistinen Ruotsiin nähden. Ammattiyhdistysten valta kovin suuri. Monta vaikeata vuotta on heillä edessään, jolloin syödään pääomaa, kunnes viisastutaan. Luottaa Suomeen, joka jo on käynyt läpi ja alentanut tuotantokustannukset. Osittain myös Norjassa parempi. Mutta Tanska on vaikeassa asemassa.
4) Puhuin Punnan kurssista, ettei SP koeta alentaa. Ryti seuraa puntaa. Niin kauan kuin tavarain hinnat ei nouse, ei alenna punnan kurssia.
5) Dollari: Amerikassa joko pyhitään farmarien velat pois tai alennetaan dollarin arvo.
24/1 ’33 Ryti: Pankkivaliokunnan jaosto tutkinut Suomen Pankin toimintakertomusta viime vuodelta. Pilppula pitänyt ääntä siitä, että KOP on muka saanut Suomen Pankilta kohtuuttomia etuja Maakuntainpankin yhdistämisessä(!!)
Kerroin, että hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan kokouksessa enemmistö yhtynyt johtokunnan ehdotukseen, että osinko alennetaan 2 % (s.o. 14 %:iin). Ryti sanoi että hän olisi alentanut enemmän.
Minä: Emme voi, koska voi järkyttää luottamusta.
Ryti: Olette kait poistaneet 50 miljoonaa?
Minä: Emme niin paljoa, kun Mkp on aiheuttanut lisämenoja 9 miljoonaa ja olemme maksaneet Suomen Pankkiin korkeita korkoja.
Ryti: Oletteko poistaneet Reposaaresta.
Minä: Reposaaressa ei ole suuria poistettavia.
Ryti: Mutta Kontron kuolinpesän laina?
Minä: Siinä on Suolahden tehtaiden osakkeet vakuutena ja jos faneerimarkkinat paranee, niin niillä on arvo.
Ryti myönsi sen. Kysyi sitten Metsäkeskuksesta, josta saamme tappiota. Minä vastasin että pieni asia. Sitten puhuimme KOP:n reserveistä. Voitto ja tappiotilillä on 15 miljoonaa.
Ryti: Teillähän on se talletus, josta Honkajuuri on puhunut?
Minä: Niin on 20 miljoonaa.
Minä: Muuten 10 à 20 miljoonaa ei merkitse paljoa meidän asioissamme. Wal-tamerentakaisen puolesta poistimme yli 100 miljoonaa.
Ryti: “Ai perhana, poistitteko niin paljon?“
Minä: Yhtenä vuonna 56 miljoonaa.
Ryti ihmetteli. Tähän keskustelu päättyi tästä asiasta.
28/1 ’33 Frey soitti. Tarkastaneet Turunmaan Pankin. Poistot ja varaukset nousevat omiin pääomiin (ehkä yli?). Yhdyspankki ei uskalla taata talletuksia. Pyytänyt Suomen Pankilta 5 miljoonan mk:n takausta, mutta Ryti kieltäytynyt siitä jyrkästi. Yhdyspankki valmis avustamaan selvittämisessä ja etukäteen maksamaan 75 % tallettajille. Jos SP olisi antanut 5 miljoonan garantian, olisi Yhdyspankki ottanut asian hoitaakseen. Hallintoneuvoston jäsenet vastaan. Tappio voi nousta 10 miljoonaan. Nystén moittinut, että pankki lopettanut maksunsa. Lindblad pelkäsi rusning. Paljon talojen huippukiinnityksiä. Talojen arvot menneet alas kovin.
Kokous huomenna KOP:ssä kl.12 päivällä.
Soitin Kyros Suomalaiselle, hän kertoi: Yhdyspankki on kovin radikaalisesti arvioinut luotot ja vakuudet, puolta radikaalisemmin kuin Mkp:n luotot arvioi-tiin. “Lapsellista, jos näin pienen asian vuoksi annetaan pankki mennä konkurssiin.“ Ymmärtää, että me emme mene tähän.
Neuvottelu illalla kl. ½ 8. Läsnä JKP, Mauri Honkajuuri, Birger Wegelius, Eero Ilves.
Res.: Emme voi olla mukana tässä asiassa, kun olemme jo ottaneet päällemme kaksi pankkia (Mkp & Luotto-Pankki).
28/1 ’33 Moraalittomuus menee maassamme hirveästi eteenpäin. Tänään “Is-ussa“ mitä törkeintä herjausta KOP:tä (Alkoholiliikettä y.m.) vastaan. Vastaava toimittaja Tauriala, (joka koetti kiristää minulta rahoja sähkölaitteista). Ryhdyimme toimenpiteisiin. Svinhufvud (Yngve) kävi oikeusministerin luona, joka kehotti poliisia ottamaan lehden takavarikkoon. Myös arkkitehti Nykänen kuuluu olevan mukana. Pari viikkoa sitten koettivat saada diskontatuksi meillä 35.000 mk yhteisen vekselin. Ei otettu. Hirveätä, mihin on jouduttu! Erityisesti KOP on parjausten esineenä! Se on palkinto siitä, että olemme avustaneet Suomalaista liike-elämää. Toiselta puolen ruotsalaiset pitävät huolta KOP:n saattamisesta epäluulon alaiseksi. Hiidenheimo kertoi joku päivä sitten, että eräs Yhdyspankin naisvirkailija oli lausunut, että “on rikollista, jos KOP jakaa osinkoa“ (viime vuodelta). Kaunista joukkoa!”
31/1 ’33 Helsingin Raastuvanoikeus kumosi eilen “Iskun“ takavarikon. Johtokunta (paitsi Wegelius). Res.: Kaarlo Ignatiuksen puoleen käännytään.
3/2 ’33 Honkajuuri ja Ilves kertoivat: Ilves oli tavannut Sohlbergin, (joka tosin oli kovin juovuksissa). Sohlberg oli valittanut, ettemme olleet antaneet panttilainakonttorille enemmän luottoa, vaikka äsken olimme saaneet Säästöpankkien Keskuspankista 7,5 miljoonaa rahaa tilille. Tämän oli Sohlberg saa-nut kuulla rouvaltaan, jolle taas sen oli kertonut rouva Palojärvi(!!) Samalla mainiten, että Honkajuuri oli käynyt Säästöpankkien Keskuspankissa Palojärven luona pyytämässä rahaa KOP:lle(!!)
Kuulumaton menettely Säästöpankkien Keskuspankin johtajan Palojärven puolelta. Kahdessa suhteessa kuulumatonta: 1) Asian oli hän esittänyt väärin. (Palojärvi itse soitti 23/1 33 minulle ja ehdotti yhteistoimintaa. Honkajuutri meni ainoastaan puhumaan korosta ja miten se soveltuu korkosopimukseen.) 2) Kuulumatonta, että Palojärvi puhuu tällaisia asioita rouvalleen, joka näkyy olevan juorukello. Miten sellaisen pankin ja pankkimiehen kanssa voi olla tekemisissä?
Toistaiseksi jätämme asian sikseen.
3/2 ’33 Puhuin telefonissa Eric v. Frenckellin kanssa, sen johdosta, että viimeisessä Finansbladetissa oli 2 kirjoitusta (Hj. v. Bonsdorffin ja Björkmanin), jotka sisälsivät vallan bolshevistista oppia.
Frenckell puolusti itseään sillä, että ruotsalaisella taholla ei saa kukaan muu ajatuksiaan esille, joka ei ole hyvässä suosiossa Amos Andersoniin, joka omistaa kaikki lehdet. Sen vuoksi sallii omissa nimissä fria uttalanden.
Minä: Voi kyllä tehdä niin, mutta toimituksen pitää koettaa oikoa vääriä mielipiteitä.
Frenckell lupasi harkita asiaa. Samassa yhteydessä Frenckell otti puheeksi myös Turunmaan Pankin asian, josta hän kirjoitti samassa numerossa. “Tycker Du att jag sköt över målet.“
Minä: En tunne asiaa.
Frenckell kertoi, että Lönnblad, Sakari Castrén ja joku muu oli perustanut yhtiön 150000 mk osakepääomalla pankin osakkeiden ostamiseksi ja se yhtiö oli saanut vetää yli 4 à 5 miljoonaa mk. Pankkitarkastus oli uhannut ilmoittaa asian oikeuskanslerille syytteeseen, ellei Lönnblad ja Castrén anna 5 miljoonan mk:n takuita pankille. He olivat sen tehneet.
4/2 ’33 Ryti ilmoitti: Puhunut Marcus Wallenbergin (junior) kanssa tänään Diesenin obligationi asiasta. Edellisen yhteydessä Marcus Wallenberg (jnr) kertoi seuraavaa: (Kuulleensa Jakobilta Berlinistä). Mailma sekaisin. Saksassa natsit aikovat heittää toverinsa ulos hallituksesta ensi tilassa. Samoin Lutherin valtiopankista, tilalle Feder. Silloin inflatio edessä. Amerikassa tila hirmuisen huono. Farmarien luotto on pyyhittävä pois, muu ei näy auttavan. Nyt ei luoteta mihinkään muuhun valuuttaan kuin puntaan. Pääoma pakenee Englantiin. Waikea pitää punnan kurssia niin alhaalla kuin se on. Tuskin voivat sitä estää nousemasta. Tanskan asiat “päin helvettiä“ Politikot päättävät asioista. Määränneet punnan kurssin, mutta ei ole yhtään valuuttavarastoa. Punta voi nousta (s.o. Tanskan kruunu alentua).
6/2 ’33 Suomen Sosialidemokraatti letkauttaa, että Yhdyspankki jakaa 17 % ja KOP 14 %, mutta Helsingin Osake Pankki “tyytyy“ 7 %:iin. Kuitenkin letkauttaa, että KOP ei ole “kilpajuoksussa“ voinut pysyä Yhdyspankin rinnalla.
Hävytöntä! Jos KOP olisi jakanut vähemmän, olisi tietysti sanonut, että KOP ei ole kyennyt jakamaan enempää. Suomalaiset on tosiaan matalamielistä ja kehnoa joukkoa!
6/2 ’33 Ryti kertoi “konfidentiellt“ telefonissa: Talas käynyt hänen luonaan puhumassa Maatalouspankin asioissa. Tammikuun alussa oli talletukset lisääntyneet, mutta Turunmaan pankin juttu oli pelottanut. Osakkeita tarjolla paljon pörssissä ja niiden kurssi laskenut ja (sen johdosta ?) talletukset alkaneet vähentyä. Talas oli ostanut osakkeita niin, että omistaa nyt vähän yli 1/4 osakepääomasta 60,0 milj. Talas ei halua ostaa enää. (“Ei tahdo tehdä konkurssia Maatalouspankin kanssa.“) Jos osto loppuu, niin kurssi menee alas ja se vaikuttaa talletuksiin. Talas ehdotti, että Suomen Pankki panisi takuurahaston 20 miljoonaa ja osakkeet otettaisiin pois pörssistä, jotta tallettajien luottamus palaa. Ryti sanoi vastanneensa Talaalle, että SP ei yksin voi hoitaa tätä asiaa, vaan KOP:n ja Yhdyspankin pitäisi olla mukana, jolloin voitaisiin panna 30 miljoonan takuurahasto (kukin ottaisi 10 miljoonaa mk). Talas haluaisi muuttaa Maatalouspankin “struktuuria“, niin, ettei se niin yksinomaan toimisi maataloutta varten; luulee sillä tavalla pankin voivan jatkaa toimintaansa.
Minä: 1) Osakkeita ei voida ottaa pois pörssistä, sillä osakkeenomistaja voi vaatia sen noteeraamista pörssissä. Ja kun on niin paljon (noin 3/4 = noin 44 miljoonaa mk) muilla kuin Talaalla, niin on edellytettävä, että osakkeiden joukosta sellainen vaatimus tehdään. 2) Takuurahaston asettaminen tuskin auttaisi. Maakuntain Pankkiin panimme yhdesssä SPn kanssa 60 miljoonaa etuoikeutettua pääomaa, mutta se ei auttanut.
(Ryti sanoi vastanneensa Talaalle tuumivansa asiaa ja palaavansa siihen.)
Honkajuuren kanssa, joka oli Kivimäen pyynnöstä hänen luonaan puhumassa erinäisistä asioista (“Isku“) Kivimäki, (pääministeri) oli puhunut myös Maatalouspankin asiasta, olimme sitä mieltä, että Suomen Pankin pitäisi garanterata Maatalouspankin talletukset ja sitten likviderata pankki. Me emme voi ottaa mitään uutta riskiä.
7/2 ’33 Tänään tilintarkastuspäivällisillä puhuin pankkiylitarkastaja Suomalaisen kanssa m.m. Helsingin pörssin ja sen noterausten merkityksestä pankeille. Suomalainen puhui jotenkin järkeviä mielipiteitä, seuraavaan tapaan, joka on sama kuin minun mielipiteeni.
Helsingin pörssi on heikko eikä siitä ole hyötyä. Sen noterauksilla ei ole arvoa. Jos vähänkin myydään osakkeita, laskee kurssi kovasti. Se ei voi suorittaa sitä, mitä pörssiltä odotetaan. Mutta jos pankkiosakkeiden kurssit kovin laskee (romahtaa) vaikuttaa se yleisössä luottamukseen pankkia kohtaan ja vaikuttaa talletuksiin. Sillä yleisö, tyhmää kyllä, panee pörssikursseille merkityksen (ja arvostelee siis pankkia niiden mukaan). Sen vuoksi ei voi negligerata pörssiä ja sen kursseja. Se on valitettava asia. Suomalainen sanoi ajatelleensa, että olisi hyvä (paras), jos voisi antaa pankkiosakkeiden kurssin laskea “5 mk:aan“ ja ostaa sitten pois kaikki osakkeet, olisi se paras. Mutta valitettavasti sitä ei voi tehdä pankkiosakkeisiin nähden (kuten teollisuusosakkeisiin nähden). Asia on sen vuoksi vaikea.
Sens moral: Täytyy koettaa hoitaa pankkiosakkeiden kurssia pörssissä, niin vaikeata kuin se on, kun pankki itse ei voi osakkeitaan ostaa.
9/2 ’33 Ryti kertoi Maatalous-Pankin asiasta. Suomen Pankki on luvannut ottaa puolet 30 miljoonan mk:n takuurahastosta, mutta vaatii että toisten pitää ottaa loppu. Talas neuvottelee Yhdyspankin kanssa, joka on halukas ottamaan osan, mutta ei toista puolta kokonaisuudessaan (s.o. 15 miljoonaa mk:aa).
10/2 ’33 Lehdissä on uutinen, että SP, Yhdyspankki ja Helsingin Osakepankki ovat yhteisesti antaneet Maatalouspankille takuurahaston. (Meidän kanssa Talas ei ole puhunut mitään tästä asiasta.)
11/2 ’33 Kaarlo Castrén kertoi erään rouvan puhuneen että, “KOP:n olemassaolo riippuu Suomen Pankista s.o. siitä, kuinka kauvan Suomen Pankki sitä tukee, kun KOP:llä muka on niin paljon rediskonttauksia. (KC oli lähettänyt rouvalle sen kehotuksen, että pitää suunsa kiinni, koska muuten KOP voi pan-na hänen miehensä konkurssiin.) Tällaista lorua puhuvat ‒ puolisivistyneet, joilla ei ole nähtävästi mitään oikeita asioita puhuttavana.
16/2 ’33 Kristinankaupungin ruotsinkielisessä lehdessä on hyökkäys KOP:tä vastaan. (Lehden Helsingin kirjeenvaihtajan, tri Hagforsin kirjoittama, ilmoitetaan.) KOP:llä muka on 500 sahaa ja “oerhörda belopp“ niissä kiinni. Ajattelemme vastata kirjoitukseen. Wanha ruotsinmielisyys istuu kiinni.
18/2 ’33 Englannin kauppavaltuuskunta lähti pois, oltuaan täällä maanantaista. Puheenjohtaja Sir Alan Anderson. Sanoivat saaneensa hyviä vaikutuksia. Sir Alan vanha vapaakaupan mies, mutta nyt saa ajaa vaihtokauppaa.
21/2 ’33 Lehdissä sähkösanoma Lontoosta, että Sir Alan saapunut sinne ja lausunut m.m. “Suomi ei väkilukuunsa verraten anna Englannin kansalle yhtä paljon työtä kuin Englanti antaa Suomen kansalle.“ Se on aivan “barter“ kanta.
21/2 ’33 Neuvottelu. JKP, M.H, Kairamo, H. Suolahti, K. Castrén ja J. Castrén. Hallintoneuvosto. K.A. Paloheimo luopuu. Walitaan yksi maalaisliittolainen lisäksi. Keskustellaan Reinikan kanssa kuka maalaisliittolainen otetaan. Tilintarkastajat. H. Ignatius, A. Leinonen, Eljas Erkko, N. Solja, V. Seppänen, Fritj. Nevanlinna. Varatilintarkastajat. Maanviljelijä Elias Tukia, Toimitusjohtaja K. Toivonen, Kapteeni Olli Paloheimo, Johtaja P. Wäyrynen.
21/2 ’33 Maatalousseurojen Keskusliiton kokous. Kovaa “omavaraisuutta“. Professori Rurik Pihkala pledeeraa lammashoidon puolesta. Että voidaan tyydyttää oma tarve sekä, jos enemmän tuotantoa, “olisi tälle tuotannolle kehitettävä sopivia vientimahdollisuuksia“. Meidän vaatimuksemme on kaikilla aloilla: meidän pitää saada vapaasti myydä kaikiin muihin maihin, mutta mikään muu maa ei saa tuoda tavaroitaan meille. (Meidän ei pidä ostaa mitään muualta.) Kuka ostaa, jos kaikki vain myyvät.
22/2 33 (JKP, MH, Kairamo, H. Suolahti) Res: Hallintoneuvostoon Professori K.T. Jutila.
1/3 ’33 Ryti: Suurilla pankeilla New Yorkissa ei hätää. Likviditeetti hyvä, maksavat kaikki talletukset. Pankkiliikkeellä ei tienaa mitään, mutta täytyy taistella olemansa puolesta. Tappioita ja huonoja luottoja on (Copper-kupariliike ja Chilen papereita).
2/3 ’33 Ryti: Saksa ‒ vaalit parodiaa. Ylläpitää epävarmuutta. Ottaa esille korridorikysymyksen. Puolalaiset ostaneet paljon sotatarpeita. Estää tavarantuonnin.
2/3 ’33 Saksan tapaukset. Kommunistien murhapoltto Valtiopäivätalossa Berlinissä. Hitlerin hallituksen diktatuuri.
Obs! Saksan kehitys vuoden 1918 jälkeen osottaa, että minä 1918 olin asiallisesti oikeassa. Demokratia, parlamenttarismi ja tasavalta ei sovellu Saksaan. Yritys on tehnyt siellä täydellisen haaksirikon. Olimme siis oikeassa edellyttäessämme, että vanha monarkinen järjestys (Obrigkeitsstaat) on ainoa, mikä sopii Saksaan. (Saksalaiset vain itse eivät sitä ymmärtäneet, vaan ovat tehneet epäonnistuneen ja tyhmän yrityksen koettaa toista järjestelmää (?) Emme kuitenkaan osanneet luulla, että Saksalaiset itse näin väärinkäsittäisivät itsensä ja oman historiansa ja oman henkensä vaatimukset, vaan ryhtyisivät tällaisiin yrityksiin heidän luonnolleen ja Saksan historialliselle kehitykselle vieraan hengen ‒ vieraiden muutosten toimeenpanemiseksi. Tämän yrityksen saksalaiset ovat tehneet, mutta se on epäonnistunut. Tätä me emme osanneet ottaa lukuun, kun kesällä 1918 koetimme saada jotakin käsitystä tulevasta kehityksestä Saksassa.
7/3 ’33 Eilen Professori Bertil Ohlin piti esitelmän Ekonomiska Samfundetin kokouksessa, johon Kansantaloudellisen Yhdistyksen jäsenet oli pyydetty, valtion finanssipoliittisista asioista. Valtion ja kunnan budjetin tasapainoa ei pitäisi laskea joka vuosi, vaan pitemmän ajan kuluessa esim 5 à 10 vuodessa. Kerätä varoja hyvinä vuosina. Käyttää huonoissa konjunktuureissa.
Esitelmän jatkona illallinen Seurahuoneella, johon pyysivät minutkin ottamaan osaa. Hauska keskustelu Ohlinin kanssa. Minua hämmästytti kaksi asiaa.
1) Nuoremmassa ruotsalaisessa kansantaloustiedemiesten polvessa, johon Ohlin kuuluu, näkyy olevan kova kallistuminen pois liberalismista, valtion järjestelevään toimintaan. Statsingripande. Nykyinen kriisi näyttää sitä mielipidettä vahvistaneen ja lisänneen. Ohlin näkyy katsovan, että vapauden epookki on ohi ja nyt alkaa toinen järjestelmä. Vapauden aika on aina kestänyt vähän aikaa ja sitten on “organisoitu“ talous. Samoin näyttää nyt olevan pakko tehdä. Olot ovat vieneet siihen.
(Huomautin. Aivan Hegeliläinen ajatustapa.)
2) Professori Cassel eroaa pian professorinvirasta ja sijaan tulee Myrdal, etevin hakijoista, (mutta sosialisti ja anhängare av statsingripande). Hän katsoo, että kun monella eri alalla valtio sekaantuu taloudellisiin asioihin, (verotus, taloudellinen lainsäädäntö y.m.) ja kun lisäksi on ammattiyhdistyslaitos y.m.s., niin ei mitään erikoista (on luonnollista), että valtio sekaantumalla johtaa taloudellista elämää.
Obs! On arveluttava ilmiö, että valtion väliintulon idea näin on voittamassa alaa kansantaloustiedemiestan keskuudessa.
7/3 ’33 Ryti sanoi kuulleensa Tukholmassa, että Ohlin on kadottanut arvonsa. Pidetään fantastina. Kirjoittaa Stockholms Tidningenissä toisena päivänä yhtä toisena päivänä jotakin toista. (Pilaantui Köpenhaminassa, jossa hemmoteltiin liiaksi.) Tukholmassa olivat Rydille sanoneet pankkipiireissä että “meillä on monta kansantaloustieteen professoria, jotka kaikki onneksi ovat asioista eri mieltä.“
17/3 ’33 Korpisaari kävi luonani.
1) Maalaisliittolaiset aikovat eduskunnassa, joka kokoontuu 3/4 33, ottaa esille kysymyksen korkosäännöstelystä vaaliagitaatiotarkoituksessa. Sitä kannattaa maalaisliitto, Kokoomuksesta 7, Ruotsalaisista 7. Riippuu miten Tanner saa miehensä pysymään koossa. Korpisaaren mielestä olisi vastaveto, jos talletuskorko alennettaisiin (s.o. tehtäisiin päätös siitä) ½ %:lla. Kerroin asian käsittelystä meillä ja lupasin otta sen esille uudestaan.
2) Korpisaaren mielestä pitäisi eduskuntaan saada meidän Lehtonen. Toivoi että emme panisi vastaan, vaan painostaisimme, että hän ottaisi ehdokkuuden vastaan. (Samoin Leivo. En puhunut mitään hänen asioistaan.) Meidän Forssan Mäkelä (MKPstä) kentiesi pannaan Isämmaallisen Kansanliikkeen puolesta ehdokkaaksi. Korpisaari toivoi ettemme panisi vastaan.
28/3 ’33 Ryti saanut City Bankilta kirjeen, jossa sanotaan, että senaatin tutkimuskomitea ei ole asettanut suomalaisia obligationeja huonojen joukkoon, koska Suomi on koko ajan ja vielä nytkin lunastanut kuponkinsa ja hoitanut maksunsa.
28/3 ’33 Pääministeri Kivimäki soitti. Tulevan vuoden budjetti tuottaa huolta. Erittäin työttömyys. Ajattelevat taas asettaa komitean. Ryti lupautunut jäseneksi, Tanner samoin. Kysyy minua puheenjohtajaksi. Maalaisliitosta Reinikan tilalle, koska on KOP:n pääjohtokunnassa, Tarkkanen tai Lohi. Frey tai v. Frenckell. Lupasin anataa vastauksen ylihuomenna. Nyt ei niin tärkeä työ kuin 2 vuotta sitten.
4/4 ’33 Ryti ilmoitti eilen 3/4 ’33 Juho Jännes on laskenut (ja jättänyt Kivimäelle laskelmansa), että Suomen kansallistuloista menee 39 % julkisiin menoihin. Tämä on maailman rekordi. Kamala numero!
6/4 ’33 Kivimäki puhui budjetti-neuvottelukunnasta. Minä epäilin ottaa vastaan puheenjohtajan tointa, kun on niin vähän aikaa. Puhuimme, että Tudeer ottaisi puheenjohtajan toimen huolekseen ja minä ja Ryti, (joka myös ei ota edesvastuuta päälleen) tulemme jäseniksi.
10/4—15/4 33 von der Goltz (ja Brück) Helsingissä. Goltz asui taas meillä.
Huhtikuussa olin jäsen komiteassa, joka valmisti lausuntoa vuoden 1934 budjettia varten. Puheenjohtajana Tudeer (minä en matkan vuoksi voinut ottaa puheenjohtajan tointa vastaan.) 25/4 33 päätimme työmme asiallisesti. Mietintö kirjoitetaan. Minä lähden huomenna Rayat’hin.
Lähdin ulkomaalle 26/4 ’33. Palasin Parisin Berlinin ja Tukholman kautta Helsinkiin 18/6 ’33.
30/6 ’33 Vuonna 1918 oli minulle pääasia Suomen saavutetun vapauden turvaaminen. Miten? Siitä pääasiallisesti harrastukseni monarkiaan (Saksalaiseen monarkiaan). Kysyin aina, mistä Suomi saa tuen valtiolliselle itsenäisyydelleen Wenäjää vastaan? (Tosin katsoin monarkian myös muutenkin paremmaksi, mutta se ei ollut pääasia.) Sodan jälkeen Kansainliitto oli se, mistä haettiin tukea pienten kansojen vapaudelle. Nyt Kansainliitto ei anna tukea, heikko, ei vastaa odotuksia, toiveita. Nyt siis on sama kysymys esillä ‒ ratkaisematta, kuin 1918. Mistä tukea Suomelle? Jos aseilla ratkaistaan ja jäämme kahden kesken, niin sorrumme taistelussa Wenäjän kanssa. (Kansainliitto ja kaikki kansainväliset harrastukset ovat meille, kuten muille pienille kansoille, edullisia, niitä kannatettava.)
Woi sanoa: 100 vuoden kokemus osottanut, että Wenäjällä ei ole mitään syytä …. ja että se sen vuoksi ei tarvitse Suomea, vaan antaa olla rauhassa. Näin jos järjellisesti. Mutta järki ei ratkaiseva, vaan intohimot, nationalismi y.m. epäjärjelliset. Sen vuoksi voimme kyllä joutua Wenäjän hyökkäyksen alaiseksi. (Puolustuslaitosta ylläpidettävä.) Jos Wenäläisten tarvitsee ainoastaan marssia Helsinkiin paraadimarssissa, niin he kyllä sen tekevät.) Mutta Suomen kysy-mysten kysymys on edelleen ratkaisematta.
5/7 ’33 Maailma edestakaisin ylös-alaisin. Kun Suomi maksoi amerikalle velastaan vuotuismaksun 15/6 33, niin pidetään sitä jonkunlaisena grace‘na (graasina). Yhdysvaltain hallitus oikein kiitti sydämellisesti Suomea! (Maksaa aikoinaan velkansa, hoitaa asiansa aikoinaan on graasi!! Den upp- och nedvända världen! Hullunkurista.) Osottaa, miten käsitteet ‒ erityisesti moraaliset käsitteet ovat sotkeutuneet.
8/7 ’33 Sanotaan Mussolini, fascismi tehnyt paljon taloudellista edistystä Italiassa. Miten laita on, en oikein tiedä. Helppo panna toimeen julkisia töitä ‒ faraotkin pyramidejä. Siinä ainoastaan tarmoa, ei viisautta niin paljon. Ei tarvitse pitää huolta kannattavaisuudesta, ei voitto ja tappiotiliä. Tärkein ei ole julkiset työt, vaan saada yksityinen taloudellinen elämä pulppuamaan. Siitä riippuu työttömyyden torjuminen ja edistys. Saada se käyntiin on oltava pyrkimys.
8/7 ’33 Sosialismi kapitalismin loiseläin, joka voi elää ainoastaan kapitalismin liepeillä. Muuten ei. Se on ristiriitoja. Liberalismi, vapaus tuo mukanaan tyytymättömyyttä. Sillä aina epätasainen omaisuuden jako. Suurin osa sellaisessa käsityksessä, että tuntee jotakin puuttuvan. Sitä ei voi auttaa. Warallisuutta on vähän. Kansallisvarallisuus on vähän yli 6 x kansallistulo. (Liioitellaan omaisuuksien suuruuksia.) Ja kansallisvarallisuuteen kuuluu julkinen omaisuus, maantiet, satamat, kanavat, hallintorakennukset, vaivaistalot, ja valtionmetsät ja meillä rautatiet. Muu omaisuus, joka varsinaisesti tuottaa, on siis vielä pienempi. Ei ole suurta jakamisen varaa. Siis aina on tyytymättömyyttä kun aina on “puutetta“ s.o. vähemmän tavaraa y.m. kuin tarvetta.
Mutta fasismin ja nazismin ansio: heikentää aineellisuuden, materialismin merkitystä. Se voisi korvata ja vähentää tyytymättömyyttä. Patriotismin merkitys (huom? Frederik Cygnaeusen puhe 13/5 48; ihannoiminen, ideaalisuus, romantismi). Mussolini: “patriotisme edalte.“ Jos se ja romantisismi, mystisismi vahvaksi, niin se heikentää materialismin merkitystä. Lisää ihmisten tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Se on suuri pluspuoli näissä liikkeissä.
13/7 33 Söin suuruksen Henry Bellin kanssa Kämpissä kahdenkesken. Bell kertoi:
1) Bell luulee Lontoon konferenssista tulevan joitakin tuloksia m.m. rahojen stabilisoimisena (Ranska ei luovu kullasta rentier-intressien vuoksi.)
2) Englanti ei rupea juoksemaan kilpaa Yhdysvaltojen kanssa rahan arvon alentamisessa. Englanti ei alenna £:n kurssia kilpaa dollarin kanssa.
3) Suomen ei pidä mennä mukaan Puolan Tsekkoslovakian y.m. Keski-Euroopan valtioiden kanssa puutavaratuotannon “järjestämisessä“. Nuo maat ovat aivan toisella, alhaisella, kannalla “puutavarakulttuurin“ alalla kuin Suomi Ruotsi ja Wenäjä. Eivät kilpaile Suomen kanssa. Keski-Euroopan maiden puheet tässä asiassa ovat turhanpäiväisiä: Wirkamiehet koettavat saada jotain tehtävää itselleen toimistoissaan.
4) Hitlerismi pysyy Saksassa kauvan. Mahdollista että johtaa sotaan Wenäjän kanssa. Suomen pitäisi Skandinavian maiden kanssa liittyä Englantiin yhteiseksi blokiksi. Englanti ei enää yhdy Eurooppalaiseen sotaan, vaan pysyy ulkopuolella (pitää kiinni Empirestä).
5) Suomalaisten puutavarafirmojen myyntipäälliköt liian paljon ulkomailla. Riittää kun käyvät yhden kerran vuodessa ulkomailla.
14/7 ’33 Mr Ambrose Boyson ja Edmund Hudson, Director of Boyson & Neame, Neame & Co (Paris) G.F. Neame (Bruxelles) luonani.
1. Slummit päätetty hävittää ja rakentaa uudestaan. Niitä on Lontoossa Manchesterissa ym. Tämä aiheuttaa puutavaran kysynnän lisääntymistä. Myös Building Societyt rakentavat pieniä rakennuksia. Hallitus rakentaa Slummit uudestaan. Mitä niille rakennuksille tehdään lopuksi, ei ole vielä selvää.
2. Ei pitäisi lisätä puutavaratuotantoa, ettei markkinat pilaannu.
14/7 ’33 Procopé, ministeri luonani.
1. Lontoon konferenssi. Ei tule mitään. Aivan väärä suunta. Siellä koko pyrkimys saada “protektionismi stabilisoiduksi“ ja lujasti perustetuksi. Waikka pitäisi koettaa saada suurempaa kaupan vapautta aikaan. 2. Procopé vähän pelkäsi, että englantilaiset alkaisi antaa punnan alentua. (Bell oli toista mieltä.) 3. Tuotannon rajoittaminen on vaarallinen, koska Lontoossa sitä ajatellaan shemaattisesti, s.o. jokainen maa vähentäisi nykyistä tuotantoaan samassa suhteessa (esimerkiksi neljäsosalla tai n.e.p.). Tähän ei Suomi voi mennä, me emme voi vähentää sillä tavalla. Sitä paitsi nykyinen tuotanto määrä ei kelpaa pohjaksi. (Olemme vähentäneet esimerkiksi sahausta 40‒50 % viime vuosina. Ei voida enää edelleen vähentää.)
19/7 ’33 Tuomari Strengell. Esitelmä pohjoismaiseen pankki- ja liikekurssiin. Esitelmiä: Järvinen avajaispuhe, Solitander vientiteollisuus, Wiljanen kotimarkkinateollisuus, J. Castrén turismi, Hackzell yhteistoiminnasta kauppapolitiikan alalla.
21/7 33 ilmoitin Strengellille, etten valitettavasti voi pitää esitelmää.
21/7 ’33 Neiti Oksanen Luotto Pankissa (josta Irma puhui). Sanottu irti. Voisiko saada paikkaa. Sairas. Tuberkelejä jalassa. Ontuu. (Avustaa omaisiaan?) Säälittävissä oloissa. Sovin Reinikan kanssa, että Neiti Oksanen saa työtä pääkonttorissa.
24/7 ’33 Kaarle Krohnin rahastoon (Kirjallisuuden Seuralle) annetaan 3000 mk seppeleen sijasta. (JKP. MH.) Hiltunen toimittaa.
1/8 ’33 Diesenin ja Repolan sahoille on pakko ostaa Wenäläisiltä tukkeja kun on mahdoton saada kotimaasta. Kivimäki (Honkajuuren ilmoituksen mukaan) pelkää, että eduskunnassa vaaditaan tulleja tai muita esteitä tukkien tuontia Wenäjältä vastaan. Riski siis tehdä sopimus ensi vuodeksi ryssien kanssa. Mutta muuta mahdollisuutta ei ole. Diesen ja Repola antaa työtä tuhansille ihmisille. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa riski; luottaa siihen, ettei eduskunta tee tuhmuksia. Mutta kuka tietää, mitä se tekee?
2/8 ’33 Ryti telefonissa.
1.Amerikan dollariluotot paras maksaa pois ja ottaa Lontoosta £-luottoa. Amerikka on niin laskematon, ettei tiedä mitä siellä tapahtuu. Rooth pelkää, että Yhdysvallat voi asettaa tuontikieltoja.
2. Suomalais‒Englantilainen kauppasopimus. Englanti pyrkii vuoden 1929 kutomotulleihin meillä.
3. Saksa. Hitler näkyy perääntyvän. Englannissa ollaan vähemmän levottomia Saksaan nähden kuin Amerikaan nähden.
4/8 ’33 Procopé, Paperiyhdistys puhui telefonissa luottamuksellisesti. Kun pankit ei voineet maksaa parempaa korkoa kuin 4 ½ % 6 kuukauden rahoista, lainasi hän rahat valtiolle!! (Siis valtio täten maksaa enemmän kuin pankit, jotka ovat sidotut korkolautakunnan päätöksellä.)
7/8 ’33 Ryti pessimistinen tulevaisuuteen nähden. Kaikkien maiden täytyy tulla toistaiseksi omillaan toimeen. Elintaso alennettava. Ryti (samoin kuin minä) oli lukenut ja kuullut imperiumharrastuksista Englannissa. Erityisesti on Kanada vaarallinen sellulosaan nähden, jota voi tuottaa paljon ja vallata Englannin markkinat, jos dominioille annetaan etusija, kuten imperium-liike vaatii. Bell oli Rydille sanonut, että sahatavara ei ole yhtä pahan uhan alainen Kanadan puolelta. Suomen pitäisi pyrkiä yhä enemmän dominion asemaan, tuumi Ryti. (Saman ajatuksen lausui Pitkäniemi muutama vuosi sitten.)
7/8 ’33 Olemme maksaneet dollarivekselejä pois sitä mukaa kuin ovat langenneet. Hankimme asiakkaillemme lisää punta-luottoa Lontoosta, mikäli tarvitaan. Amerikkalaiset pankit ovat merkillisiä. Luvanneet lähettää edustajansa tänne tähän aikaan neuvottelemaan tulevan kampanjan luotoista. Ei ole tähän asti ollut ketään. Ensin tarjosivat luottoa kuin kauppamatkustajat, ja nyt vetävät edelleen sisään. Paras päästä eroon amerikalaisista. Ne ei sovi ollenkaan mailman finansseihin. Onnellista, että vienti ollut tänä vuonna hyvä ja siten tullut valuuttaa riittävästi, jotta on voitu maksaa amerikalaiset pois. Kyllä on ollut Amerikalaisista luotoista viime vuosina “ikävyyksiä“.
9/8 ’33 Ryti mainitsi Jopsonin kertoneen, että Bank of Scotlandin johtaja White saapuu tänne englantilaisen viikon aikana ja luultavasti pitäisi esitelmän, jos pankkiyhdistys haluaa. Luulee että White, joka on holidaylla, mieluummin on pitämättä. Itse Ryti myös sitä mieltä, että ehkä parempi, jos ei vaivata. Lupasin ottaa esille Pankkiyhdistyksen johtokunnassa.
11/8 ’33 Ryti telefonissa
Mann ei luota Rooseveltin puuhiin. Tehdään tyhmyyksiä. Mutta Amerikka on oikea maa, ja putoo jaloilleen. Mutta viivyttää normaalista paranemista, joka muuten menisi pikemmin.
Mann sanonut, että City Bank antaa luottoa niin paljon kuin halutaan. Ryti oli sanonut, ettemme halua, kun rettelöivät.
12/8 ’33 Rahatilanne helpottunut. Wienti tyydyttävä. (Laivaukset myös aikaisemmat kuin edellisinä vuosina.) Ulkomaisia lyhytaikaisia luottoja vähemmän kuin edellisinä vuosina. Se helpottanut myös asemaa. Myös KOP:n kassa-tilanne paljon helpompi, vaikka velkoja Suomen Pankille lyhennetty melkoisesti tämän vuoden aikana.
12/8 ’33 Toissapäivänä olin Svinhufvudin luona Lauri Ingmanin kanssa.
1) Puserojen kantaminen. Kielto. Rajoitetaan virkamiehiin virantoimituksessa. LI ja minä kehoitimme varovaisuuteen tässä asiassa.
2) Svinhufvud kertoi, että entinen esikunnan päällikkö kenr. Enckell oli sitä mieltä, että Suomi ei voi puolustaa itseään Wenäjää vastaan. (Samaa mieltä oli myös kenr. Gadolin asevelvollisuuskomiteassa.) Enckell vaikutti pres Ståhlbergiin, joka muutenkin oli välinpitämätön puolustustaitokseen nähden.
3) Svinhufvud toivoo paljon taloudellisesta neuvottelukunnasta. Minä olen skeptillinen siihen nähden.
4) Suojeluskuntain “puhdistuksesta“ ei tule mitään. (Malmberg lähtee opintomatkalle vuoden lopussa.)
5) Minä varoitin harkitsemattomista toimenpiteistä taloudellisella alalla.
18/8 ’33 I. G. Farbenindustrien miehiä, Doktor Ilgner, Gattineau ja Schiller Helsingissä puhumassa taloudellisen yhteyden vilkastuttamisesta. Keskusteluista Ilgnerin kanssa seuraavaa:
Ilgner kertoi:
Nyt on tapahtunut Strukturveränderungen (verwandlungen) taloudellisissa oloissa. Sen vuoksi ei enää voi noudattaa ennen sotaa -menettelyä, vaan täytyy olla suunnittelu (planieren) enemmän, mutta ei Planwirtschaft. Esimerkiksi typpiteollisuus. Typin tuotantokapasiteetti on nyt yli 4 kertaa suurempi kuin typin kysyntä. Koska monet maat ovat (valtion tukemina = tullit ym.) rakentaneet typpitehtaita ilman tarvetta. Ennen sotaa rakennettiin tehdas vain, kun oli jotakin tietoa ja todennäköistä “varmuutta“ menekistä. Sodan jälkeen toisin. (Sotilasnäkökohdat vaikuttavat vain vähän nykyisen toutantokapasiteetin suuruuteen.) Sen vuoksi on typpiteollisuuden ollut pakko tehdä kansainvälisiä sopimuksia keskenään.
Nyt on mailma tullut paljon lähemmäksi toisiaan ‒ kulkuneuvot, radiot y.m. ‒ että nyt ei voi niin toimia yksin kuin ennen. Täytyy ottaa naapuri huomioon.
Minä: Onko siis ajateltava, että iänkaiken ylläpitää tällaista tilaa, että tuotantokyky on yli 4 kertaa suurempi kuin tarve?
Ilgner: Täytyy tietysti toivoa tulevaisuudessa päästävän täysin tasapainoon. Silloin voi olla toinen menettely jälleen mahdollinen.
Sens moral (minun): Typpiteollisuuden nykyinen tila (kapisiteetti yli 4 x kulutuksen) ei ole johtunut “kapitalismin sisäisistä“ ominaisuuksista, ei kapitalismin syystä, vaan siitä että valtiot ovat sekaantuneet taloudellisen elämän kulkuun ja saaneet sen menemään “ei-kapitalistiseen“ suuntaan. Siis interventionismi. Tässäkin on taas osotus interventionismin vahingollisuudesta, siitä miten interventionismi pilaa asiat ja johtaa talouselämän vaikeuksiin ja rappiolle. Sitä vastoin kapitalistinen järjestelmä on tässäkin osannut ryhtyä toimenpiteisiin (Kansainväliseen järjestelyyn) interventionismin vahingollisten seurausten poistamiseksi respective lieventämiseksi.
Työttömyys on Saksassa Hitlerin aikana vähentynyt 2,0 miljoonaa, josta 800.000 on sesonkiparannuksen johdosta ja 1.200.000 todellisen parannuksen johdosta. Otettu lisää väkeä yksityisten töihin. Sen perustus: 1) Verotuksen lieventäminen. Automobilitehtaat on ausverkauft. Jos tilaa uuden auton, kestää se monta kuukautta. On määrätty, että uudet autot ovat veroista vapaita. Sen vuoksi ostettu paljon uusia auttoja, niin, että tehtailla on paljon työtä. 2) Verokuittijärjestelmä lisännyt yritteliäisyyttä. Sens moral. Siis heti kun valtio on vähentänyt verojaan, s.o. kun valtion raatelukynnet on vedetty sisään, kun valtion molokinkita on pienentynyt, heti on elämä alkanut pulseerata. Tämä on kuvaavaa.
Ilgner sanoi esitelmässään m. m. että Saksassa kyllä ymmärretään, että Saksa ei voi erota ‒ isoleerautua ‒ mailman kaupasta. Aikovat lisätä tuontia m.m. pohjoismaista, jotka ostavat Saksasta paljon.
Ilgner sanoi myös esitelmässään jotain siihen suuntaan, että Saksa ei voi mennä inflatioon, mutta jos tulisi yleinen kansainvälinen devalvatio, mikä ennemmin tai myöhemmin tuleekin ‒ niin silloin Saksa menisi mukaan uuteen raha-arvoon, ja se olisi paras ratkaisu. Näin, jos oikein hänet ymmärsin.
18/8 ’33 Svinhufvud soitti. Saanut Paavo Virkkusen brosyyrin (Mietteitä), jota ei hyväksynyt. Svinhufvud lähetti minulle sen ja pyysi asettumaan yhteyteen Haatajan kanssa. Tärkeintä on, että Kokoomuspuolue erottautuu IKL:stä eduskunnassa ja alkaa noudattaa itsenäistä menettelyä. Pitäisi saada ajattelevan maltillisen oikeiston viikkolehti pian aikaan.
21/8 ’33 Illustrierte Zeitung 17/8 ’33 sisältää kirjoituksen Fragen der Zeit. Deutschland und die Weltwirtschaft. Antaa hyvän esityksen nazien autarkiapyrkimyksistä. Walaiseva. Hirmuinen pienille maille. Otettava esitelmään Oulussa. Illustrierte Zeitungin numero on salkussa “Fasismi & Nazismi“.
22/8 ’33 Waltiovarainministeriö pyysi minulta lausuntoa ehdotuksesta valtioneuvoston päätökseksi, joka sisältää tarkennetut säännökset pankkitarkastusviraston järjestysmuodosta ja toiminnasta. Tänään lähetin lausunnon. Olin neuvotellut siitä v. Fieandtin kanssa (Frey oli poissa) sekä Honkajuuren, Arajärven ja Ilveksen kanssa (myös Reinikan).
23/8 ’33 Rudolf Walden luonani KOP:ssä. Sitten söimme meillä päivällisen, jossa oli myös Honkajuuri ja Pentti. Keskusteltiin politiikasta. Kerroin Svinhufvudin puheista ja huolista.
1) Walden ja Pentti: Hallituksen nykyinen politiikka auttaa, vahvistaa sosialismia. On ikäänkuin hallitus toimisi sosialistien (ja edistyksen, ja keskustan?) vaatimuksien mukaan ja sen toiveiden täyttämiseksi. IKL:n jahti surullinen. Kotitarkastus. “Ajan Suunnan“ takavarikot ja syytteet. “Puserolaki“ huono. Ei olisi pitänyt sitä tehdä. Suomen Sosialidemokraatin joka numero ansaisisi takavarikon. Sellaista on sen kirjoittelu. Sosialistit koko ajan luokkasotaa. Täytyy päästä siihen, että luokkasodan lietsominen on kielletty ja estetty.
2) Ajan Suunta ja A. Suomenpoika ajaa tarmokkaimmin Sosialismia vastaan, joka yhteinen vihollinen. Niin kauan kuin IKL niin tarmokkaasti ja melkein yksin ainoastaan Kokoomuspuolueen tukemana taistelee Sosialisteja vastaan, on mahdoton asettua IKL:ää vastaan.
3) U.S asettuu kriitilliselle kannalle IKL:ään erityisesti, jos se edelleen esittää rabulistisia taloudellisia suunnitelmia (joita muutammat IKL:n miehet ajattelee).
4) A. Suomenpojan taistelu Sasua ja Sosialidemokraattia vastaan on ollut menestyksellinen ‒ loistava. Henkisesti “lyönyt kuoliaaksi“ Sasun, joka on kadottanut suurimman osan gloriakehäänsä ja loistoaan, joka hänellä oli myös porvarien keskellä.
5) Hallituksen pitäisi hillitä kiihkoansa IKL:ää vastaan ja ryhtyä taisteluun yhteistä vihollista, sosialismia vastaan.
6) Suojeluskunnant. Arka asia. Malmbergin “komennus“ ei saa saada sitä näköä, että sietäisi alistumisen “laillisuusrintaman“ vaatimuksiin. Woi viedä vaarallisiin konsekvensseihin.
7) Personallisella keskustelulla ja kosketuksella IKL:n (Sundströmin, Annalan) kanssa voidaan asiat helposti hoitaa (luuli Valden). Mutta sitä ei ole edes yritetty.
8) Nykyisen hallituksen menettely vahvistaa sosialismia, kun kaikki kohdistetaan sosialismin päävastustajaan (IKL:ään). Hallituksen pitäisi heti? taistella sosialisteja vastaan.
9) Minä: Svinhufvudin pitäisi itse keskustella esim. tämän piirin s.o. Waldenin, Pentin Honkajuuren ja ehkä Hugo Suolahden kanssa, jotta kuulisi nämät mielipiteet.
10) Lupasin refereerata tämän keskustelunSvinhufvudille.
2/9 33 Olin Svinhufvudin luona 25/8. Svinhufvud näkyi olevan jotenkin jyrkällä kannalla IKL:ään nähden, joka hänen mielestään oli syynä porvarilliseen hajaantumiseen ja joka on antanut aihetta luuloon, että se hautoo kumouksellisia tuumia. Svinhufvud oli taipuvainen puhumaan Waldenin kanssa (mutta ei näkynyt olevan taipuvainen yhteyteen Pentin kanssa.) Kehotti muuten puhumaan Kivimäen kanssa.
17/9 ’33 Nykyinen hetki taloudellisessa suhteessa. Waikea saada selville suuria (perus)kysymyksiä. Mutta ei voi selittää yksityisiä kysymyksiäkään, ellei pääse johonkin selvyyteen suurista kysymyksistä. Sen vuoksi vaikea tila. Myös jos aijotaan perustaa uusi teollisuus- tai muu yritys, on saatava pohja laskelmalta. Se riippuu siitä, miten “Suuret asiat“ mailmassa järjestyvät. Siis: Suuret (ideat) niistä on saatava jotain käsitystä.
22/9 ’33 Yliruusi, Suomen Pienviljelijän toimittaja pyytää KOP:tä kannattamaan lehteään (tai minua personallisesti). Wastasin, että pankki ei avusta Sanomalehtiä. (Antaa luottoa Sanomalehtiyrityksille, mutta nyt ei anneta tällaista uutta luottoaa. Yliruusi ei sanonut luoton olevan kysymyksessä, vaan avustuksen.) Pitkä keskustelu, jossa hän ylipäänsä sanoi olevansa samaa mieltä kuin minä. Lopuksi veti esille lehden “Pienviljelijän“ numeron, jossa kerrottiin “pienviljelijäin pankkiliikettä koskevasta aloitteesta“. Suuressa rubriikissa mainittiin, että Hallitus nimittää edustajansa pankkien johtokuntiin. Yliruusi lausui, että “minusta riippuu tuleeko tästä laki!“
Minä kysyin “onko tarkotuksenne koettaa kiristää?“
Yliruusi kielsi sen.
Kun minun täytyi lähteä pois, loppui keskustelumme siihen. Myöhemmin samana päivänä Yliruusi soitti ja sanoi syntyneen väärinkäsityksen ja väitti lausuneensa: “Minusta riippuu, millä tavalla tämä asia käsitellään (tulee käsiteltäväksi).“
Minä vastasin, että hänen sanansa olivat toiset. Siteerasin ne kuten edellä mainittu. Sanoin heti kirjoittaneeni hänen sanansa muistiin ja että hän tietysti tarkotti eduskunnan päätöksen syntymistä. Lisäsin, että tämä osottaa, miten alas moraali on mennyt.
26/9 ’33 Johtokunta (JKP, MH, JA). Kivimäen luotto KOP:lle. Kivimäki sanoo asemansa vaikeutuvan, kun näkyy tämä asia olevan tunnettu. Oli puhunut siitä Honkajuuren kanssa.
Päätimme: Luotto n. 4,4 milj., vakuus osakkeita, joiden pörssiarvo nyt 4,2 milj. Otamme osakkeet notariaattiosastolle ja realiseeraamme parhaimman mukaan. Mutta pidätämme itsellemme oikeuden ensi kesäkuuhun asti tehdä tilityksen Kivimäen kanssa. Jos joudumme tappiolle, tulee Kivimäen siitä vastata. Tämä on “Gentleman agreement“, mutta annamme velkakontrahdin pois ja Kivimäki voi sanoa, että on velastaan vapaa.
27/9 ’33 Arkkitehti Alvar Aalto muuttaa Helsinkiin. Tarvitsee luottoa. Kassakreditiivi 100.000 mk (minimi 60.000 mk). Wiipurissa kirjasto. Pian alkaa rakennus. Lontoon näyttely y.m. tuloja ja menoja.
20/10 ’33 Ilmoitettu Aallolle, että myönnämme 60.000 mk, [jos] 4 takausta.
29/9 ’33 Ryti kertoi kuulleensa. Rooseveltin puuhiin Europassa ei usko kukaan. “Nation“ kehottaa myymään dollaripaperit ja ainakin muuttamaan dollariobigatiot Equity share -kantaosakkeihin.
2/10 ’33 Palojärvi. Postisäästöpankin johtajan virkaan postisäästöpankin hallintoneuvosto ehdottanut vanhemman hallitussihteeri v. Bonsdorffin. Waltioneuvoston enemmistö (m.m. molemmat valtiovarainministerit) ehdottaneet tri Heloa. Svinhufvud ottanut asiakirjat.
6‒7/10 ’33 Kauppa- ja teollisuus päivät Oulussa. Pidin esitelmän: Eräitä taloudellisia peruskysymyksiä, painosta: “Politiikka ja talous“. Pidin myös pari puhetta. Onnistuneet päivät.
Olen aikonut lopettaa omasta puolestani Suomen kansan opettamisen. Kalliala 9/10 pyysi pitämään Kansantaloudellisessa Yhdistyksessä esitelmän Valtion tehtävistä. En uskalla ryhtyä siihen.
10/10 ’33 Näihin aikoihin on täytynyt käyttää paljon puuhaa neuvotteluihin hallituksen kanssa. Metsähallitus ei tahdo hyväksyä huutokaupoissa tarjottuja hintoja. Samoin muut metsänmyyjät vaatii korkeita hintoja. Liian optimistiset laskelmat. Luullaan konjunktuurin kovin parantuneen. Nähtävästi taas liioitellaan. Hallituksessa oli neuvottelukokous, jossa oli Ryti, Jännes, Koskikallio (maatalous tuottajain keskusliitto). Vientiteollisuutta edusti Wälimaa, joka luki sahateollisuuden harjoittajain hyväksymän promemorian, jonka Honkajuuri oli kirjoittanut (ilman että Wälimaa tiesi siitä). Honkajuuri on hoitanut näitä asioita yhdessä Lampénin kanssa.
Toinen asia: Eduskunnassa tahtovat kieltää venäläisen puutavaran tuonnin (myös tukkien). Koskee Dieseniä ja Repolaa. Ulkoministeri Hackzellille on annettu tästä materialia. (Hackzell kertoi Wenäjän lähettilään ilmoittaneen hänelle, että tämä toimenpide katsotaan epäystävälliseksi teoksi Wenäjää kohtaan.)
16/10 ’33 Maist. Benedikt Wolontis aikoo kirjoittaa väitöskirjan pankkien ottolainauksesta ja pyytää tietoja meiltä. Aikoo tutkia niiden maantieteellistä jakaantumista.
Wastasin, että emme voi antaa nykyisiä numeroita. Sitäpaitsi katson sellaisen tutkimuksen olevan hyödyttömän. Materiaalia on vähän, pankkien talletukset ovat sitten 1913 vähentyneet. Koko pankkiteoria on nykyään sekaisin. Setelipankkiteoria ja rahateoria on aivan uudistuksen tarpeessa ja liikepankkiteoriaa ei vielä voi sanoa ollenkaan löytyvän. Kehoitin ottamaan jonkun todella hyödyllisen aineen.
16/10 ’33. Nykyiset suurpoliittiset tapaukset. Saksan eroaminen Kansainliitosta ja varustuksien supistamis konferenssista. Onnettomuus, että mailmansota päättyi siten, että toinen puoli voitti ja toinen hävisi. Tällainen tulos on aina huono. Synnyttää revanchepyrkimyksen hävinneessä ja voitetun sortamista voittajan puolelta. Olisi ollut paras, jos mailmansota olisi loppunut “ei voittajia, eikä voitettuja“ (partie remise).
17/10 ’33 Honkajuuri kertoi.
1. Keväällä Kämpin eteisessä tuli hänen luokseen ‒ vähän liikutettu ‒ herrasmies, ja hyvin pilkallisesti puhui “om Kansallisbanken“. Honkajuuri ei vastannut. Sitten herrasmies esitti itsensä: “Baron Wrede“. Honkajuuri pani kätensä taskuihin ja vastasi: “Paska parooni“ ja käänsi selkänsä. In vino veritas! Osottaa, mikä viha noissa piireissä vallitsee (kiehuu) KOP:tä vastaan.
2. Toinen juttu. Wäinö Kivellä on Yhdyspankissa luottoa ja sitoumuksia, joihin joutunut talojen takauksista. Hänellä on riittävä vakuus ja m.m. 6000 kpl KOP:n osakkeita. Yhdyspankki on vaatinut myymään osakkeet. Tämän yhteydessä oli v. Fieandt (“Fjanten“) sanonut m.m. “Nyt ovat osakkeet 390 mk, mutta jonkun ajan perästä ehkä 300 mk:ssa.“(!!) Roistomaista mutta kuvaavaa!!
18/10 ’33 Arkkitehti Snellman ehdotti, että pankkisalin peräseinää käytettäisiin mainostarkoituksiin. Iskulauseita. Numeroita y.m.
Res: (johtokunta kaikki) Ei nyt ruveta tähän.
18/10 ’33 Keväällä ollessani Pariisissa Quillaume, sveitsiläinen kansantaloustieteilijä sanoi yhdessä veljensä kanssa laskeneensa jo 2 vuotta sitten, että mailman pankkien joukossa tulee tapahtumaan falliitteja, (s.o. poistoja) noin 45 miljardin dollarin arvosta. Niin paljon hänen laskujensa mukaan oli pankkien bilansseissa konttokurantteja, joilla ei ollut reaalista vastinetta (“ilmaa“). (Amerikassa onkin sen jälkeen tapahtunut paljon pankkien vararikkoja.)
28/10 ’33 Haataja luonani puhumassa “maltillisten kokoomuslaisten“ julkilausumasta ja toiminnasta. On valmistettu ehdotus sellaiseksi, alla seitsemän nimeä. Sanoin, ettei julkaiseminen tällä hetkellä ole opportunia. Edessä kunnallisvaalit Helsingissä; vältettävä porvarillista hajaantumista. Myös olisi koetettava saada Uusi Suomi ajamaan kokoomuspuolueen puhdasta ohjelmaa. Sen vuoksi vältettävä, ettei kuilu tule suuremmaksi kuin välttämätöntä.
3/11 ’33 Wuorineuvos Lampén lausui joku päivä sitten: Edistys riippuu pienestä valiojoukosta ‒ muutamista harvoista. Suuremmassa maassa on chancit suuremmat siitä, että noita valioita on enemmän kuin pienemmässä maassa. Se on etu. (Puhe oli Ruotsista ja Suomesta.)
3/11 ’33 Olen KOP:ssä ollessani ollut jo 3 kertaa suurissa poistoissa: 1914‒15, 1921‒22 ja 1931‒32. En voi olla enää neljättä kertaa mukana. Sen vuoksi äärimmäinen varovaisuus tarpeen. Samoin olen pankkiaikanani ollut 3 kertaa mukana tukemassa KOP:n osakkeita. 1915, 1921‒22, ja nyt kahden viime vuoden aikana konsortion, Kiinteimistöt kautta.
3/11 33 Luen Machiavelin Le Prince. Tavaton ihmisten tuntija. Ottaa ihmiset sellaisina ‒ huonoina ‒ kun ne ovat ja neuvoo Ruhtinasta menettelemään sen mukaan. Pankkimiehellä on siitä paljon oppimista. Senkin on ennen kaikkea otettava ihmiset sellaisina kuin ne ovat.
4/11 ’33 Pitkä rauhan ja tavattoman edistyksen aika ennen maailmansotaa oli poikkeus historiassa. Tavallisesti historiassa ovat sodat lukuisammat ja rauha lyhempi. Myös vapaat kauppaolot ennen sotaa oli poikkeukselliset ja edistyksen edellytys. Tällaisia tuskin enää voidaan odottaa. (A. Lampén m.m. on lausunut tällaisia ajatuksia.)
8/11 ’33 Vientipankki (“roskapankki“) on aikaansaanut paljon pahaa. Se on suurelta osalta vaikuttanut uuden pankkilain laatimiseen ja sitä käytetään pelottamaan tallettajia, jotka siinä menettivät suuren osan talletuksiaan (kts. Auran radioesitelmää 31/10 33 “Säästäväisyys päivänä“.) Ylipäänsä suuri osa siitä mitä Paloheimot ovat yrittäneet, on epäonnistunut Tosin Arvi Paloheimo ei ole juriidisesti rikoslain alla syyllinen eikä siis rangaistukseen vikapää, mutta hän on tyhmä ja hoiti vientipankkia päin mäntyyn.
8/11 ’33 Farmand 4/11 ’33 Pääkirjoitus: “Fagfolk“ hyvä kirjoitus parlamenttarismista ja demokratiasta Norjan viime vaalien johdosta, jossa sosialistit saivat paljon voittoja. Middelmådigheden vallitseva valittujen joukossa. Kyvyt ei pääse esille. The man in the street behersker oss. Ja kuitenkin olot on nyt toiset kuin 19. vuosisadalla. Tarvittaisiin taitoa.
11/11 ’33 Sosialismi menee eteenpäin demokraattisissa maissa. Vieläpä Sveitsissäkin, jossa näinä päivinä Geneven Grand Conseil’in vaalissa sosialistit saivat suuria voittoja. Heidän äänimääränsä lisääntyi ja heillä tulee olemaan 45 edustajaa. Porvarillisilla yhteensä 55 edustajaa. (Porvarilliset agiteerasivat tarmokkaasti.) Näyttää siltä, kuin ei muu kuin faskismi ja hitlerismi voisi vastustaa sosialismia. Kun ultrademokraattisessa Sveitsissäkin sosialismi näin leviää. (Demokratiassa siis sosialismi laajenee.) Myös Skandinavian maissa so-sialismi viime vuosina suuresti vahvistunut. Sosialistinen hallitus on Tanskassa ja Ruotsissa. Norjassa sosialistit viime vaaleissa äsken voittivat paljon.
11/11 ’33 Ilves kertoi eilen puhuneensa äsken Gratenau’n kanssa Saksasta. Hän oli kertonut, että täytyy sanoa, että Saksan kansa on nyt onnellisempi (tuntee itsensä onnellisemmaksi) kuin ennen Hitleriä, mutta yleinen elintaso on alempi kuin ennen. Mutta sille seikalle ei kansa pane enää niin suurta merkitystä kuin ennen.
Siis: Uusi elämänfilosofia. Tämä on hyvä asia, että materialistinen maailmankatsantokanta (-katsomus) kadottaa vaikutustaan ja valtaansa.
13/11 ’33 Pres. Svinhufvud puhumassa huoliaan nykyisestä poliittisesta asemasta. (Arajärvi läsnä.) Kivimäki ollut sunnuntaina (12/11) Lauttakylässä pitämässä esitelmää. Kuulijoita paljon. Kertoneet, että edellisenä sunnuntaina IKLläiset prof. Sundström ja Somersalo (eversti) olleet samassa paikassa ja puhuneet paljon kokoomusta vastaan. Svinhufvud pelkäsi että IKL saa Kokoomuksen tuhottua ja eduskunnassa kannatusta maalaisliitolta ja sosialisteiltä taloudellisessa ohjelmassaan ja näin kehitys menee vasemmalle. Kuka sitten hoitaa maan asiat. Jos uudet vaalit, voi IKL hävittää kokonaan kokoomuksen. Svinhufvud katsoo, että suunniteltu viikkolehti olisi pian perustettava. Lu-pasimme Arajärven kanssa ajatella asiaa.
14/11 ’33 Taloudellinen elämä valoisampi. Honkajuuri luulee, että ensi talvena rahan runsaus suuri, niin ettemme voi sijoittaa. Puutavara-asiakkaat saa rahaa. Vientiliikkeen merkitys meille. Se antanut tilauksia konetehtaille, se rakentaa ja laajentaa. Välillisesti myös vaikuttanut. Oulussa kerrottiin, että kun metsätyöt lisääntyneet, niin erään villatehtaan (villakauppiaan?) varastot loppui, kun tarvitaan metsätyömiehille villavaatteita. Sianlihaa (kotimaista) ostetaan metsätöihin y.m. Vienti siis pohja konjunktuurin valkenemiselle sekä suoranaisesti että epäsuorasti. (Kaikinpuolisesti.)
16/11 ’33 Suomalaiset rakennusmestarit ovat suureksi osaksi epäonnistuneet (lukuunottamatta Ahdetta ja ehkä jotakin muuta vanhempaan polveen kuuluvaa). Heillä on tarmoa, “sisua“, yritteliäisyyttä, mutta äly, “nerokkaisuus“, viisaus puuttuu (ei ole riittävä). Merkillinen tosiasia! Mikä on syy?
16/11 ’33 Pankkeja todella kyllä tarkastetaan. 1) Pankkitarkastus 2) Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta 3) tilintarkastajat (Obs! uudet säännöt, joihin valtioneuvosto vaati panna sen lisäyksen, että tilintarkastajat saavat myös ulkopuolella varsinaisen tarkastuksen tarkastaa.) Kohta ehkä tarkastamme vain toisiamme. Eikä kukaan tee enää oikeata tuottavaa työtä.
19/11 ’33 KOP:n johtokunta ei viime vuosien vaikeuksissa saanut tukea ja apua keneltäkään. Hallintoneuvostosta ei mitään tukea osakekonsortiossa. Johtokunta sai yksin järjestää asian. (Minä ja Honkajuuri pääasiallisesti järjestimme asian.) Sens moral! KOP:n johtokunta älköön vastaisuudessakaan luottako muuta kuin itseensä.
22/11 ’33 Kotonani päivälliset. Johtokunnan jäsenet ym. Kivimäki (pääministeri) Ryti ja Kallio (Suomen Pankki) ja Harry Holma (Pariisin lähettiläämme). Hyvä päivällinen. Juteltiin koko paljo asioita.
Kivimäki: Nykyinen järjestelmä ei mene. Ei kukaan jaksa olla hallituksessa. Pitäisi saada muodostumaan “keskusta“ järkevistä miehistä porvarillisista puolueista. Kivimäki yhtyi siihen, että demokratia on “hallitsemisen vaiken muoto“.
Holma: Miten me teemme, jos Ranska ja Belgia vaativat meitä ostamaan yhtä paljon kuin he ostavat meiltä?
25/11 ’33 Maisteri Säntti luonani. Kalliala, pankkivaliokunnan sihteeri pyytänyt häneltä tietoja. Valiokunnassa maalaisliiton (tai pienviljelijäin) anomus korkomarginaalin rajoittamisesta 1 ½ %:iin(!!) (Vaikka jo verot tekee lähes 3/4 %.) Eduskunta on nykyään niin kurjasti kokoonpantu, että siltä voi odottaa mitä tahansa. Jos erottaa pois parikymmentä edustajaa, on jälellä oleva joukko aivan heikkoa (ala-arvoista). Sosialistit ovat nykyisin asioiden hoitoon nähden paras turva!! (Surkea tila.) Kuten Kivimäki sanoi: “Tämä ei mene näin.“ Minä luulen, että päättyy diktaturiin, fascismiin ja se ehkä onkin paras.
28/11 ’33 Ikävä riita Kairamon ja minun välillä (kts kirjeenvaihto). Kairamolla väärä käsitys hallintoneuvoston tehtävistä, merkityksestä ja vastuusta.
Minun mielipiteeni: Hallintoneuvoston toiminta meillä muodostunut “lisätilintarkastukseksi“ (steriiliksi). Johtokunta ei saanut KOP:n hallintoneuvoston jäseniltä edes tukea kahden viime vuoden aikana osakkeiden tukemisyrityksessään. Johtokunta sai yksin sen taistella ja hoitaa. (H. Suolahti ja K. Castrén olivat tosin voimiensa mukaan mukana, ainakin Suolahti.) Tämä koski minuun kovasti.
Pankissa on (keskiorgaanien joukossa) ainoastaan yksi, joka tekee positiivista, rakentavaa työtä: Johtokunta. Kaikki muut, tilintarkastajat, pankkitarkastus ja myös hallintoneuvosto, niinkuin sen toiminta on muodostunut, tekevät ei-rakentavaa työtä: tarkastusta. Tarkastus on tosin välttämätön, mutta se ei vie eteenpäin pankkia. Teoreettinen esimerkki: Jos pankki olisi niin hyvin hoidettu, että ei löytyisi mistään muistuttamista, silloin hallintoneuvosto, tilintarkas-tajat ja pankkitarkastus ainoastaan toteaisi, että kaikki on hyvin. Mutta mitään apua siitä ei olisi pankin johdolle.
39 kertaa on minun aikanani hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta tehnyt tarkastuksen ja antanut lausuntonsa. En muista yhtään tapausta, että niistä olisimme saaneet positiivisia Anregungen? Woi konstateerata tuhman sijoituksen, mutta se on tavallisesti liian myöhään. Esim 1920, jolloin jouduimme erehdyksestä Dieseniin, (olin Tartossa) Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta olisi voinut keväällä 1920 slå alarm, jos olisi konstruktiivisesti katsellut. (Tietysti vika oli Diesenin asiassa johtokunnan.)
Olen miltei katkeroitunut hallintoneuvostoa kohtaan, kun emme viime vuosina saaneet siltä taholta apua taistellessamme KOP:n puolesta (osakerynnäkkö pörssissä). Johtokunta sai yksin taistella.
29/11 ’33 Hallintoneuvosto on Suomessa (ainakin KOP:ssa) muodostunnut jotenkin hedelmättömäksi orgaaniksi, ainoastaan jonkunlaiseksi lisätilintarkastajalaitokseksi, ilman rakentavaa, positiivista merkitystä. Toisin muualla. Sak-sassa, josta kaiketi meidän hallintoneuvostomme on saatu, oli Aufsichtsrat’in tehtävä, ennen jolloin pankkiliike siellä oli etevä, aivan toinen. Sen kontrollitehtävä oli sivuasia. Kts. Obst; Das Bankgeschäft II s. 308:
Seine Aufgabe besteht heute weniger in der Kontrolle, als darin dem Direktium mit Rat und Tat zur Seite zu stehen und Beziehungen anzuknüpfen und festzulegen. Aufsichtsrat kann nicht die Aufgabe erfüllen ….. die Geschäftsführung des Gesellsch ….. zu überwachen — —.
Englannin oloista kts Jaffe s.263‒267. Ranskassa esim Credit Lyonnais’ssa Conseil d`Adminstration yhdessä johtajien kanssa hoitaa materialisesti asiat.
Tullessani pankkiin 1914 oli minulla Obstin ja Jaffen esitys mielessä ja ajatte-lin samantapaisia periaatteita pohjaksi meidänkin hallintoneuvoston toiminnalle. Mutta kehitys ollut toinen. Meidän pienissä oloissamme tämä tuskin koskaan käy päinsä. On jo vaikea saada sopivata väkeä. Esim teollisuus- ja kauppamiehiä ei voi käyttää lausumaan mielipiteensä muiden samalla alalla toimivien luottoasioista ‒ ovat puolueellisia, jäävejä. Ja muutenkin on vaikea saada niin eteviä asiantuntijoita. Suurissa oloissa (Englannissa ja Saksassa ennen sotaa) se ehkä kävi päinsä. Tarpeellinen sellainen järjestelmä kyllä olisi.
Esim 1918‒1923 jolloin minä ja Honkajuuri olimme kokemattomia, olisi esim yksi hyvä teollisuusmies ja yksi hyvä kauppamies hallintoneuvostossa voineet olla suureksi avuksi Diesenin, Waltamerentakaisen Kauppa OY:n y.m. asioissa. Olisivat heti voineet nähdä niiden heikot kohdat ja slå alarm. Nyt meidän hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta 2 kertaa vuodessa piti tarkastuksen ilman, että huomasi mitään ja ilman, että sillä oli mitään viisauksia annettavana. Tätä ei voine auttaa meillä, vaan täytynee jäädä asia entiselleen. Minun ei olekaan syytä ottaa asiaa esille. Honkajuuri luultavasti pitää asian nykyisestä järjestyksestä.
5/12 ’33 Wäinö Aaltonen. Langennut molemmat lainat KOP:ssa. Saapa Kiven patsaasta noin 185.000. Antaisi valtakirjan nostaa sen. Tarvitsisi korkoihin y.m. 45.000 mk. Patsas valmistuu kevättalvella. Lupasin tuumia asiaa.
5/12 ’33 Riita minun ja Kairamon välillä on viime aikoina kärjistynyt. (Kts. kirjeenvaihtoa) Syy: Roska-asia.
1/12 Suolahti luonani. Luulevat minun hermoni olevan levon tarpeessa. Olen keskustellut Honkajuuren ja Arajärven kanssa. Olen jo vuosikausien kuluessa harkinnut ja päättänyt kauvan sitten erota pankista heti kun kriisi on helpottunut. Tämän olen johtokunnan jäsenille monesti viime vuosien kuluessa ilmoittanut. Olen puhunut siitä niin useasti, että sanovat sen jo alkaneen hermostuttaa. Ensi vuosi 1934 on nähtävästi yhtä hyvä kuin 1933 ja ensi vuosi on sopiva minun luopua pääjohtajan toimesta. Olen kestänyt pankkiaikanani 3 kriisiä. Neljättä kriisiä en halua olla mukana. Olisin tyhmä, jos en eroaisi ensi vuonna, kun voin jättää pankin tyydyttävässä kunnossa jälkeläiselleni (ja kun jälkeläiseni on valmis). Asiallisesti siis kysymys on selvä.
(Kairamon menettely ei ole ollut sopiva. Olisin odottanut, että joku heistä (Kairamo, Suolahti, K Castrén, J Castrén, R. Walden) olisi tullut puhumaan kanssani, jolloin asia olisi minun aikomusteni mukaan järjestynyt itsestään. Suolahti, K. Castrén ja Walden myönsivät minulle, että tämä menettely olisikin ollut paras, mutta eivät tulleet sitä ajatelleeksi.)
Eilen ja tänään olemme keskustelleet asiasta Honkajuuren ja Arajärven kanssa ja he ovat täysin yhtä minun kanssani, että seuraava minun ehdotukseni on hyvä.
1) On oltava niin kuin ei mitään riitaa olisi tapahtunut, koska muu voisi vahingoittaa pankkia. Pankin menestys on asetettava ennen kaikkea muuta.
2) Minä teen pääjohtajana tämän vuoden tilinpäätöksen.
3) Kun tilinpäätös ja tarkastus ja vuosikokous on ohi, ilmoitan hallintoneuvostolle (maalis‒huhtikuussa 1934) aikovani erota joulukuun 10. pnä 1934, jolloin olen ollut tasan 2 vuosikymmentä pääjohtajana.
4) Keväällä lähden ulkomaille (olen siis poissa hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan työn aikana.) Palattuani olen enemmän nimellisesti pankissa työssä ‒ niin paljon kuin Honkajuuri haluaa.
5) Eroanomukseni voidaan saattaa julkisuuteen, milloin parhaaksi katsotaan. Harkittava Honkajuuren kanssa, sanotaanko siinä jo keväällä jotakin jälkeläisestäni. Minun nimeni on käytettävissä niin kuin pankin etu vaatii. Honkajuuri ajattelee voivan olla hyvä, että olisi jokin aika jolloin olisimme ikäänkuin yhdessä, siten että minunkin nimeni olisi vastuussa edelleen pankista, jotta ei tule mitään jyrkkää “leikkausta“. Minä ilmoitin, että suostun siihen, mitä Honkajuuri katsoo hyödylliseksi.
6) Erottuani jään pankin johtokunnan käytettäväksi neuvottelijana, milloin johtokunta sen harkitsee tarpeelliseksi. Siitä voidaan minulle maksaa eri palkkio, esim 100.000 mk.
7) Vuoden 1935 yhtiökokouksessa minut valitaan hallintoneuvostoon, mutta en halua mitään erityistä funktiota siinä ‒ siis en puheenjohtajan paikkaa, johon Kairamon jälkeen tulee Suolahti, en myöskään varapuheenjohtajan paikkaa enkä myöskään tarkastusvaliokunnan jäsenen paikkaa. Tätä haluan siitä syystä, että haluan lähteä pankista ystävänä ja aina ylläpitää hyviä suhteita johtokun-taan ja pankkiin ja myös siitä syystä, että edelleen tulen olemaan pankin suuri osakkeenomistaja. Tahdon aina tukea ja auttaa pankkia kaikessa missä voin sen tehdä.
8) Kun olen Rauma Woodin yksityisistä osakkaista kolmanneksi suurin, sovittiin Honkajuuren kanssa, että tulen sen johtokuntaan. Tämäkin on omiaan sitomaan minut KOP:hen.
Ylihuomenna on neuvottelu meidän kolmen ja Suolahden kesken. Honkajuuri ja Arajärvi katsovat, että tämä ohjelma on hyvä ja he kannattavat sitä.
Minä huomautin lopuksi, että minä en hyvästi voi mennä pitemmälle kuin mitä tässä on sovittu.
7/12 ’33 Hugo Suolahti täällä. Keskustelimme yhdessä Honkajuuren ja Arajärven kanssa. Suolahti hyväksyi meidän sunnitelmamme ja lupasi hoitaa asian.
7/12 ’33 Puhuimme H. Suolahden kanssa Saksalaisten avun välttämättömyydestä 1918. Mannerheim sanoi minulle monta vuotta sitten, että se ei olisi ollut tarpeen. Suolahti yhtä mieltä minun kanssa, että Saksan apu oli välttämätön. Kertoi erään kansalaisryhmän kanssa olleensa mukana anomassa, että pyydettäisiin saksalaisia apuun.
16/12 ’33 KOP:n osakkeiden ostokonsortio selvitetty hyvällä voitolla. Minun voittoni on 2.520 KOP:n osaketta. Perustimme sen johtokunnan toimesta, miltei yksinomaan johtokunnan jäseniä (Honkajuuri ja minä suurimmat yhteensä 5 miljoonaa.) Emme saaneet ulkopuolelta juuri mitään apua (H. Suolahti 50.000, K. Castrén 50.000.) Nyt riskeeraus kääntyi meille hyväksi voitoksi. Olisi tietysti voinut mennä toisin päinkin.
