1931

1/1 ’31 Eilisessä Uudessa Suomessa referoitu Professori Kettusen typerä kirjoitus Suomenmaassa, jossa hän vastustaa Svinhufvudin vaalia presidentiksi, kun hän on ruotsalaisniminen aatelismies!! Puolustaa Kalliota, joka on Suomalainen talonpoika. Kyllä sekin on professori!!

5/1 ’31 Tänään kokous Suomen Pankissa korkoasiasta. Kokoonkutsuttiin minun alotteestani siten, että Kivimäki tuli Tulenheimon kanssa luokseni ja sanoi puhelleensa valtiopäivillä erään säästöpankin ja osuuskassamiehien kanssa, jolloin oli lausuttu ajatus että koetetaan saada aikaan sopimus. Silloin minä soitin Rydille ja pyysin häntä kutsumaan kokoon kokouksen. KOP:n johtokunnassa on oltu jo kauan sitä mieltä, että talletuskorko olisi saatava alenemaan 1931 5 ½ à 5 %:iin. Tätä on ajettu pankkiyhdistyksen johtokunnassa.

7/1 ’31 Säveltäjä Pulli ‒ runolaulaja Onoilan pojanpoika ‒ syntynyt 1906, ylioppilas Wiipurista 1924. Wiipurissa opiskellut musiikkia ja Berlinissä 1927 ja Italiassa 1926. Aikoo Tartossa panna Runebergin päivänä yhdessä Eino Raition kanssa 2 konsertti-iltaa Suomalaista musiikkia. (Riiassa Klemetin kanssa.) Suomen Columbus gramofoniyhtiön edustaja. Tehnyt Schlagereja y.m. kevyttä musiikkia. Tarvitsee 2500 mk lainana. Maisteri Ikonen (Tekijäoikeustoimisto Teoston johtaja) maksaisi Pullille tulevista lisenssimaksuista. Waneriliike Selts takaisi vierailupäivältä 1000 mk + matkat ynnä prosentin tuloista. Toinen kon-sertti Tallinnassa Estoniassa. Suositus: Eino Raitio.

Res: (Johtokunta) Emme nyt voi tässä tehdä mitään.

8/1’31 Korkoasia. Kokouksessa Loimaalla hirvittäviä päätöksiä ‒ päättömiä ‒ korosta (6 % korkein kiinnityslainasta, 7 ½ % muusta). Kokous Lapuanliikkeen kokouksen yhteydessä (ja sen auktoriteetin alaisena). Pidetty Lapuan liikkeen kokous, jossa m.m. päätetty, että Aleksanteri II:n patsas on poistettava Senaatintorilta (!!) (Tällainen sivistymättömyys.) Samassa paikassa ja kokouksessa sitten päätettiin korosta. Suomenmaa tänään kirjoittaa suurisanaisesti hyväksyen tämän päätöksen. (Kyllä on kehno kansa ja kykenemätön tämä Suomen kansa!)

10/1 ’31. Pankkiyhdistyksen johtokunta JKP, Frey, Tulenheimo, Markula, Palojärvi. Yleishyödylliset apurahat.

JKP: Voisiko nyt luopua siitä täksi vuodeksi.

Frey: Sympatiseeraa tämän ehdotuksen kanssa. Enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta silloin emme voisi antaa kansantaloudellisille yhdistyksillekään. Ellei yhtiökokoukset myönnä, niin ei voi antaa vieraiseenn tarkoitukseen. Ja kauppaoppilaitoksillekaan eikä Ekonomiska Samfundetille.

Tulenheimo: Halukkaita poistamaan. Suojeluskunnille. Pienempiä avustuksia pitäisi voida antaa. Viime vuonna 250.000 mk. Kannattaa alotetta, jos hallintoneuvosto suostuu.

Markula: Yleiset avustukset pitäisi lopettaa. Säännöissä on maatalousrahasto. Hallintoneuvosto jakaa vuosittain siitä avustuksia.

Palojärvi: Voitto tulee yleisiin hyödyllisiin tarkoituksiin säästöpankkien kautta. Suoraan ei ole varattu mitään voitonjaossa.

Frey: Käsityöläispankilla on samanlainen määräys säännöissä kuin Maatalouspankilla. Joka tapauksessa supistetaan.

10/1 ’31 Wiimeisessä “Itsenäinen Suomi“ julkaisussa haukutaan Ståhlbergia (Svinhufvudin korottamiseksi). Tarton rauha: Luovuttiin muka Itä-Karjalasta, “johon meillä oli oikeus“ (!!!) Päättömyyttä!! Räikkönen on turha haihattelija.

11/1 ’31 Yksi nykyaikaisen demokratian ilmauksia on, että on alettu käsitellä korkoasioita kansankokouksissa. “Me vaadimme.“ Tähän on Gebhard esitelmineen ja kokouksineen ja agitatioineen pankkeja vastaan syypää suureksi osaksi. Nyt näkee, mihin vie.

Se menettely presidentin vaalissa, että on asetettava ehdokkaat, jotta “kansa itse saa valita“ (kuten Helsingin Sanomat vaatii) on huono. Esim 1931 vaaleis-sa haukuttiin kaikki ehdokkaat ja liattiin aivan häpeämättömästi. Esim Ajan Sana 10/1 31 tahtoo osottaa, että Ståhlberg oli yhdenvertaisuuslain (ellei puolustaja niin) toimeenpanon kannattaja, edistäjä, siihen myötävaikuttaja. Vaikka Ståhlberg on aina ollut tunnettu “passiivisen wastarinnan“ jyrkkänä miehenä. Tosiaan kurjaa. Kuvaavaa demokraattiselle järjestelmälle. Paras on, ettei presidenttiehdokasta “nimetä“, vaan valitaan 300 valitsijaa ‒ hyvää miestä ‒ jotka etsivät paraan presidentin. Nykyisen järjestelmän aikana liataan kandidaatit vaaliaikana. Se on moraalisesti hirmuisen alhaista. Sellaista on demokratia.

“13/1 ’31 Alopaeus kertoi että Kaisaniemen ravintolan omistaja, jolla oli vek-seli KOP:ssä, lausui (ja vaati) että puolet vekselistä pyyhittäisiin pois (annettai-siin anteeksi). Katsoi, että se on kohtuullista! Kuvaa ajan henkeä.

Kokous Ilmajoella 10/1 31, jossa kovia vaatimuksia koron alentamisesta. Huliganismin henki pääsee vallalle!

14/1 ’31 Relander ja Kallio pyrkivät kynsin hampain presidentiksi. Katsovat itsensä sopiviksi! Vaikka kumpikin osottanut täydellisen kykenemättömyytensä. He juuri ensi sijassa ovat syypäitä siihen, että maa on joutunut nykyiseen huonoon tilaan. Mutta kummaltakin puuttuu täydellisesti itsekritiikkiä. Saavutukset: kommunistilait. Hyvät kyllä ja tarpeelliset. Mutta ne oli niin selvät, että ne olisi Relanderin ja Kallion pitänyt voida ajaa läpi tarvitsematta “Kansanliikettä“ (Lapuan-liikettä), jonka kautta on kovin kalliita arvoja pantu alttiiksi. On tullut yleinen anarkian henki yhteiskuntaan ‒ yleinen huliganismi ‒ eikä ole tietoa, miten siitä päästä laillisiin ja säännöllisiin oloihin. (Kansankokoukset vaatimuksineen korosta y.m. taloudellisista asioista.)

19/1 ’31 Frey ilmoitti Yhdyspankin tekevän tilinpäätöksen seuraavilla perusteilla.

1) Osinko 19 %

2) Nettovoitto 46,8 miljoonaa, josta menee osinkoihin 45,6 miljoonaa. Jäännös voitto- ja tappiotilille

3) Yleishyödyllisiin ehdottaa 100.000 mk. Hallintoneuvoston valiokunta suostunut jo 200.000. Helsingin pankki ehdottaa 100.000 mk.

21/1 ’31 Kansantaloudellisen yhdistyksen kokouksessa J. Castrén alusti: “Rauta- ja maantiet.“ Wilkas keskustelu. Huomio: Me suomalaiset keskustelemme ja puhumme julkisesti aivan kuin olisimme kirkossa, vakavina, yksitotisina, ei mitään huumoria, leikinlaskua. Minä koetin vähän puhua leikillisesti.

22/1 ’31 Suomen valtiolliset laitokset:

1) Yksikamarinen eduskunta. Ei edes 2-kamarinen. Täydellinen epävarmuus, heikko kokoonpano ja siitä kaikki riippuu. Ylenmääräinen ja väärä käsitys eduskunnan mahdollisuuksista. Luullaan sen kautta voitavan yksityisten talous järjestää. Kaikkialla muualla kaksi kamaria.

2) Parlamenttarismi. Heikot ja lyhytaikaiset hallitukset.

3) Tasavalta ‒ presidentti, aina kuuden vuoden perästä suuri tappelu. Epäilyttävä, tokko tällaisilla valtiollisilla laitoksilla voidaan menestyä.

23/1 ’31 Puhuin Rydin kanssa kokouksista koron säännöstelyn johdosta, joita pidetään ympäri maata. “Kansanliike“ vaatii korkoja alas. (Johtajat ovat huonosti asioitaan hoitaneita maanviljelijöitä ‒ ahväärimiehiä. Agronomi Kivekäs (Ulvilan Stenbäckin poika) oli suurissa veloissa, pääsi inflation kautta vapaaksi ja nyt on uudestaan velassa. Perheentupa, mallasjuomatehdas: velkoja 2 kertaa niin paljon kuin omaisuutta. Piti 2 vuotta sitten tehdä konkurssin, mutta Länsi-Suomen Pankki ei tahtonut ottaa tappiota ja piti yllä y.m.s.) Kehoitin Rytiä ja Suomen Pankkia asettumaan julkisuudessa tätä liikettä vastaan. Se on vaarallinen. Kadotamme luottamuksen ulkomaalla, kun oikeuslaitos ja taloudelliset lait funktioneeraamasta estetään. Luoton, kreditin ensi ehto on, että oikeusjärjestys, ja -laitos toimii. Ellei velkamies maksa, voidaan tuomioistuin ja ulosottmies saada käyntiin. Ulkomaat ei voi luottaa sellaiseen pankkiin ja maahan, jossa lain kautta sekaannutaan ja estetään asiain luonnollinen kulku. Miten selviämme lyhytaikaisista luotoista, jos takauksemme ja luottomme pannaan lyhennykseen?

Ryti sanoi toimittaneensa, että Helsingin Sanomiin tulee kirjoitus toimituksen puolesta korkoasiassa. Pyysi minua toimittamaan Uuteen Suomeen ja Ajan Sanaan. Lupasin puhua Uuteen Suomeen. Ajan Sanaan en voi vaikuttaa.

Honkajuuri puhuu K. Koskimiehen kanssa, joka lupasi kirjoittaa asiasta, jota pitää tärkeänä.

24/1 ’31 Kuvaavaa! Ryti sanoo pelkäävänsä, että korkosäännöstelylaki vie krakkiin ‒ romahdukseen maan asiat, niin kuin asia on. Tätä lakia ajaa Kallio Suomen Pankin johtokunnan jäsen. Ryti ei uskalla tai tahdo tehdä mitään julkisesti. Kahden kesken on aina samaa mieltä kuin minä ja muut.

Muuten korkosäännöstelylain vaatimus on aivan logillinen johtopäätös “demokratiasta“, kuten se nyt käsitetään. Pyrkimys valtion ja eduskunnan kautta järjestää ja parantaa yksityisten taloudelliset olot ja luulo, että se on mahdollista. Keino tavallinen demokratinen demagogia, saada “kansa“ kannattamaan sitä. 24/1 ’31. J O Wasastjerna luuli, että niissä pankeissa ‒ ainakin Yhdyspankissa ‒ joilla on kunnollisia asiakkaita, teollisuus- ja kauppaliikeitä, tulee ainakin ensi syksystä olemaan paljon rahaa. Yhdyspankin talletukset lisääntyneet 100 miljoonaa. Alla som kan, betala bort och minska sina skulder. De stora och goda industrier trycka ned sina skulder (jo viime vuonna vähentäneet 100 miljoonaa kotimaisia ja 100 miljoonaa ulkomaisia sitoumuksiaan). Priserna och arbetslönerna komma att sjunka, därför mindre kapital fast i lager och i arbetslöner och i allmänhet i produktion. War och en behöver i sitt liv mindre pengar. Ellei uusia yrityksiä ja uusia kundeja esiinny, niin rahaa kokoontuu pankkeihin (paitsi niihin, joissa on huonoja kundeja, jotka ei voi vähentää velkojaan, Maakuntain Pankki ja Maatalouspankki). Wi komma att ha mycket pengar. Helsingin rakennusyrittelijäisyys niitä harvoja aloja, joihin voi sijoittaa.

24/1 ’31 Tönnisonin puolesta luonani Herra C. Treumundt, Eesti Kirjastuse Ühisus Postimees Tallinna konttorin johtaja luonani, Tönnisonin kirje mukana, pyytää diskonttaamaan 5000 Wiron kruunua vekseleissä, joissa toisessa on Eesti Pankin presidentin Jaaksonin ja toisessa konsuli Rütlin siirto. Johtokunta päätti diskontata nämät vekselit.

28/1 ’31 Warkaita kiinniottamaan meidän konttoreissamme ‒ Wärtsilän kavalluksen johdosta ‒ erityinen mies…

3/2 31 puhuin Jermanin kanssa, joka lupasi.

28/1 ’31. Wärtsilän asia. Kassörskan balanssi 200.000 mk. Ellei maksa, niin vangitaan.

31/1 ’31 Nykyinen taloudellinen kriisi. Tuotanto-olojen mullistus. Mullistukset historiallisissa oloissa, historiallisen kehityksen ja jatkuvaisuuden loukkaaminen liian suuressa mitassa. Sama ilmiö pienenä epäonnistuneiden suomalaisten liikemiesten keskuudessa: Loukattu historiallista kontinuiteettiä. Haluttu hypätä liian pitkä askel liian nopeasti. Historian ymmärtäminen on kaikissa oloissa välttämätön ja tärkeä.

3/2 ’31 Frey ilmoitti, että Kallio oli kysynyt äsken 1 miljoonan mk:n luottoa Suomenmaalle. (Meillä 3,5 miljoonaa.) Frey sanoi, että ei anna toisen pankin asiakkaalle. Kallio tarjonnut irtaimistokiinnitystä.

3/2 ’31 Tönnison esitys Postimees’en osakkeiden ostamiseksi.

Res: (Johtokunta) Emme voi ottaa osakkeita.

(Postimees on virolainen Helsingin Sanomat. Johtokunnan ajatus: myös poliit-tiselta kannalta huono asia. Tulee tunnetuksi ja silloin vaikuttaa ainoastaan huonosti.)

Obs! 24/1 diskontattu jälleen 5.000 Eestin kruunun vekselit.

4/2 ’31 Procopé tavannut Rydbeckin ja puhunut Wenäjän dumpingia. Rydbeck ja Procopé: “Ainoa mahdollisuus on, että päästään sovintoon Wenäjän kanssa, että Ruotsin ja Suomen viejät voisi ostaa pois Wenäjän tuotannon (noin 200 à 300 miljoonan kruunun affääri). Rydbeck oli asiaan innostunut. Honkajuuri puhui tänään samasta asiasta, oli kuullut Lontoosta.

6/2 31 Suomessa säätyläisluokka aina ollut ja on köyhä. Oma vika. Se olisi voinut joka sukupolvessa säästää hyvästi. Wirkamiesten palkat oli ennen korkeat. 30 vuotiana pääsi 4000 a 5000 mk tuloille. Mutta elivät ‒ tuhlasi ‒ tavat Ruotsista ja Pietarista. Hannes Leopold ansaitsi Hollolan tuomiokunnassa 12.000 à 13.000 mk. Elettiin kuin olisi ollut 20.000 mk tulot. Senaattori Eneberg, suuret tulot, ei jäänyt mitään. Jo ylioppilaana tietysti oltiin aina Catanissa ja Kämpissa y.m. 1:sen luokan ravintoloissa. Ei Berliinissä ylioppilaat menneet Hilleriin, Boschardtiin, Adloniin tai Bristoliin. Benn sanoo säästäneensä puolet tuloistaan sinä aikana, kun sai 5 shillinkiä viikossa. Aina voi säästää jos tahtoo, mutta ollaan ylpeitä: henkisiä työntekijöitä, virkamiehiä, professoreja, opettajia!! Ei saa kääntää huomiota materialistiseen puoleen. Todellisesti virkamiehet (ja professoritkin kaikkein suurimmalta osalta) on hantverkkareja eikä mitään muuta. Tavallinen ylpeys meillä.

6/2 ’31 Pitkäniemen intresantti kirjoitus Osuustoiminta lehdessä. Suomen pitäisi joko liittyä tulliunioniin Saksan kanssa tai pyrkiä Englannin yhteyteen dominionin asemaan. Huom. J. Jänneksen ohjelma, että Suomessa on luovuttava maanviljelystuotteiden viennistä, vaan tyydyttävä kotimaan kulutukseen. On myös kotimaista teollisuutta kehitettävä, jotta se kuluttaa elintarpeita. Wientiteollisuutta kehitettävä, jotta sillä maksettaisiin tuonti. Näissä on mielenkiin-oista se, että ne osottavat, että on selvittämätön probleemi Suomen taludellinen asema Euroopassa ja maailmassa.

Mitä politiikkaa on noudatettu. Pitkäniemen mielipidettä vastaan on sanotta, että pääsy Englannin yhteyteen ei riitä. Täytyy viedä myös muihin maihin Saksaan, Ranskaan, Hollantiin, Belgiaan, sellulosaa ja puutavaraa. (Pitkäniemen ehdotus myös tappaisi kotimaisen teollisuuden, sillä englantilaiset ei suostu meitä ottamaan dominioksi, paitsi jos heidän teollisuustavaransa tuonti Suomeen lisääntyy.) Kysymys on siis: Onko pienten maiden kannalta ehkä edullisinta vapaakauppa, minkä kautta pääsisimme, ei ainoastaan Englannin vaan myös, muiden maiden markkinoille. Nämät kaikki kysymykset on selvitettävä.

7/2 ’31 Riihimäen konttori ilmoitti, että Unionbankenin täkäläinen johtaja Lilius oli kehottanut erästä tuttavaansa Grönholmia(?) Riihimäellä myymään Maakuntapankin osakkeet, jotka ovat vakuutena jostakin lainasta. Kun Grönholm oli sanonut, että hän myy ja ostaa uusia osakkeita, oli Lilius sanonut, että hänen ei pidä ostaa KOP:n osakkeita, sillä KOP on samassa tilassa kuin Maakuntapankki(!!) (Kurjaa ja roistomaista.)

Honkajuuri ja minä puhuimme tämän johdosta Nysténin kanssa ja vaadimme selitystä. “Jos Lilius on näin sanonut, ei hän ole arvollinen olemaan pankinjohtajana, vaan hän on potkaistava pois“, sanoin minä Nysténille. Ellei selvitetä ja oikaista, sanoin ottavani asian esille Pankkiyhdistyksen johtokunnassa.

E. Tulenheimo soitti ja sanoi kuulleensa pari kolme tällaista tapausta heidän pankista. Kannatti asian esilleottamista Pankkiyhdistyksen johtokunnassa, että lähetetään yhteinen kehoitus, ettei puhu liikoja toisista pankeista.

8/2 ’31 Nykyään on se vaara, että valtiolta odotetaan kaikkea, liian paljon. Ihmiset odottaa ja luulee valtion voivan auttaa. Se tosin ei toteudu. Mutta valtio sekaantunut kuitenkin. Tuottaa suuren joukon ihmisiä, jotka ovat valtiosta riippuvaisia. Jo valtion yritykset sekaantua tuo uusia virkamiehiä y.m. Avustukset konsulenttejä y.m. Lisäksi tulee välttämätön virkamiehistö. Waara, että suuri osa kansaa tulee riippuvaisiksi valtiosta, saa elatuksensa siitä joko suorastaan tai välillisesti. Silloin (paitsi mitä valtion sotkeutuminen vaikuttaa taloudellisesti epäedullisesti) taistelu valtiossa ja vallasta siinä tulee yhä kiivaam-maksi, intohimoisemmaksi. (Se lankeemuksen enne.) Näin kävi Roomassa tasavallan viime aikoina (kts Ferrero II). Meillä on myös hirmuinen joukko ihmisiä jotka riippuvat valtiosta suorasti tai epäsuorasti.

11/2 ’31 Pankkiyhdistyksen johtokunta. JKP selostaa Liliuksen ja Gröndahlin asiasta, koskien Maakuntapankin ja KOP:n osakkeiden arvoa. JKP ehdotti, että pankit lähettäisivät kiertokirjeen, jossa terotetaan, ettei saa puhua pahaa muista rahalaitoksista.

Nystén kannattaa kiertokirjeen lähettämistä.

Frey myös katsoo, että kiertokirjeen voisi lähettää.

Tulenheimo totee sen, että varsinkin eri pankkien haarakonttoreista on levitetty huhuja, levottomuutta syntyy ja myyntejä on tapahtunut, useissa tapauksissa pankkimiesten kehotuksesta. Kiertokirjeen lähettämistä kannattaa. Maakuntainpankki on jo lähettänyt samantapaisen kiertokirjeen haarakonttoreilleen asiassa.

Nystén: Hyvä, jos lähetetään kiertokirje.

Res: Asiallisesti hyväksytty.

13/2 ’31 Presidentinvaali ensi maanantaina 16/2. Aivan epäselvä, mikä tulos. Sanomalehdissä hurja kirjottelu. Haukkuneet (Kuningas-asia). Relander ja hänen puoluelaisensa kuuluvat agiteeraavan kiihkoisasti. Eilen kuuluu olleen maalaisliittolaisten kokous, jossa oli ollut kiivas ‒ kiihkoinen ‒ väittely. Kyllä on kehno tämä järjestelmä. Kansankokoouksissa päätetään vaikeista taloudellisista y.m. asioista ja katsotaan sillä tavalla ne voitavan ratkaista. Mitä merkillisimpiä vaatimuksia: korko, Suomen Pankin setelinanto, velkojen poispyyhkiminen. Niukkanen kuuluu puhuneen, että veloista olisi pyyhittävä pois 30 %. !!! Demagogian kautta asiainajaminen on tosiaan kurjaa.

14/2 ’31 Ryti palannut. Käynyt Englannissa, Baselissa ja ??. Baselissa oli kansainvälisen pankin hallintoneuvoston kokous. Baselissa pessimismi. Tämä vuosi tulee vielä huonompi kuin 1930. Amerikalaiset hiukan optimistejä, että jo tänä vuonna alkaisi hidas parannus. Europalaiset ei sitä uskoneet. Syy depressioon: politiikka, sosialistinen henki ja rajoitukset kaikkialla. Hätäajan toimenpiteet läpeensä virheelliset, estävät paranemisen. Amerikassa taloudellinen vapaus suurin, hätätoimenpiteitä vähimmin, senvuoksi siellä paraneminen aikaisemmin.

15/2 ’31 Rantakari US:ssä puhuu presidentinvaaleista, että pitäisi olla imperatiivinen mandaatti kuten Amerikassa. Amerikassa nomineeraa vaalikokous ehdokkaat. Kansa ei äänestä henkilöä, vaan puoluetta. Usein vähän painavat ehdokkaat, jotka sitten itse agiteeraavat aivan hurjasti. Meillä nyt kl. 7 illalla 15/2 ei ole mitään selvyyttä vaalista, joka tapahtuu huomenna. Relander kuuluu saaneen maalaisliiton kannatusta enemmän kuin tähän asti. Melkein tasalla oli Pullinen sanonut.

Waaleissa saaneet: Tanner (sosialidemokraatit) 90, Kallio (maalaisliitto) 69, Svinhufvud 64, Ståhlberg 52 Ruotsalaiset n. 20, ei ehdokasta Jos Ruotsalaisilla olisi myös oma ehdokas, olisi siis 5 ehdokasta, ja imperatiivisen mandaatin nojalla tulisi lopulliseen vaaliin Tanner ja Kallio ilman muuta. Mutta olisi luultavasti tapahtunut (jos olisi imperatiivinen mandaatti niin, että sosialistit olisivat jo vaaleissa äänestäneet Ståhlbergiä. Ja silloin olisi Ståhlberg ja Kallio tulleet vaaliin.

17/2 ’31 Neuvottelu vuosikokouksesta Kairamo, K. Castrén, Suolahti, Hiidenheimo, JKP, MH, JA. JKP: Hallintoneuvostoon (Svinhufvudin sijaan uusi esimerkiksi Tulenheimo). Tilintarkastajat. Ignatius uudestaan. Ivalo uudestaan, ellei saada Helsingin Sanomien taholta jotakin toista, esimerkiksi Eljas Erkko. (K. Castrén otta selon Erkon suhteesta Maakuntainpankkiin).

K. Castrén 21/2 ’31 ilmoitti, että Erkko suostuu.

18/2 ’31 Wenäjän kauppavaltuuskunnan vekselejä ‒ Suomalaisten firmojen hyväksymiä.

Res: (koko johtokunta) Diskonttaamme sellaisten suomalaisten firmojen hyväksymiä vekselejä, jotka harkitsemme olevan hyviä. Määrästä sovittava.

21/2 ’31 Alfred Vendt, Postimees. Tarvitsisi vielä 5.000 Viron kruunua, nyt 2.500 kruunua, siirtäjä Puhk. Toisessa 2.500 kruunun vekselissä olisi siirtäjää, joku näistä kolmesta. Tönnison toivoo saavansa pitkäaikaisen luoton Lontoosta.

Res: (MH, Hiltunen) Otamme tämän Puhkin siirtämän vekselin. Myös toisen 2.500 kruunun vekselin otamme, jos Puhk sen siirtää tai Tallinna Kreditbank.

21/2 ’31 Svinhufvud soitti. Hänen pakko erota hallintoneuvostosta, kun valittu presidentiksi. Svinhufvud huomautti, että Kotilainen olisi hyvä kiinnittää KOP:hen tai ainakin katsoa, ettei hän mene mihinkään muuhun pankkiin. Minä mainitsin, että oli aikomus pitää pieni hallintoneuvoston kokous. Svinhufvud vastasi saapuvansa. Lähempi sopiminen ensi maanantaina, kun nähdään miten Svinhufvudin terveys silloin. Honkajuuri huomautti, että olisi maalattava Svinhufvudin kuva pankkiin.

25/2 ’31 Ryti:

1. Korkosopimus: 300 säästöpankkia vastannut, ainoastaan 8 epäilevällä kannalla. Luulee, että myös osuuskassat yleensä suostuvat korkosopimukseen. SOK ja OTK myös suostuu.

2. Maataloustuottajat haluavat neuvotteluja, millä saada pankit suhtautumaan heidän ponsiinsa. Että pankit vaihtaisi saataviaan toisten pankkien kanssa, että yhden velallisen velat aina kokoontuisi yhteen pankkiin.

3. Puhuin Suomenmaassa y.m. puhutusta pulaohjelman valmistamisesta, s.o. ohjelma, jolla pula selvitettäisiin. Kysyin, tietääkö Ryti millaista ohjelmaa maalaisliittolaiset y.m. ajattelevat. Sunilan ja Hynnisen pulaohjelma (myllyn ja teurastamoiden rahoittaminen) ei paljon auta tätä pulaa. Ryti sanoi, ettei heillä ole muuta yleistä ohjelmaa. Mutta yksityisillä on omia ohjelmiaan: a) Niukkanen: että kolmasosa talletuksista konfiskeerataan ja käytetään velkojen lyhen-tämiseen. b) Pitkänen (maalaisliitto): setelejä lisätään (inflatio) = Y. Jahnsson. c) Jännes: valtio ottaa osan riskistä talonpoikain veloista. (Kauniita ohjelmia.)

25/2 ’31 Ministeri Åströmin raportti ulkoministerille 14/11 ’30 (Procopé lähetti nähtäväkseni jo 4/12 ’30). Keskustellut Wallstreetilla m m National City Com-panyssa Suomen obligatioiden kursseista y.m. Ståhlbergin kyyditys vaikuttanut huonosti, erittäin sen tähden, että Wallenius, Kenraalistabin päällikkö oli toimeenpanijana, mutta kurssien laskeminen oli yleinen kaikkiin eurooppalaisiin obligatioihin nähden. Päämäärämme saada luottomme Skandinavian maiden tasolla siirtyy pitemmälle.

2/3 ’31 Korpivaara. Auttoliikkeet konsolidoitaan. Näyttää olevan mahdollisuuksia saavuttaa terveempiä oloja tällä alalla. Mutta, jottei heti uusia yrittäjiä ilmestyisi, jos ajat vähän parantuisi, kysyy eikö pankkiyhdistys voisi antaa periaatteellista lupausta, että tällaisia uusia tulokkaita ei finansioida. Lupasin esittää Pankkiyhdistyksen johtokunnalle.

Kokous 26/3 ’31 Nystén: Ei saisi myydä muuten, kuin että ½ hinnasta käteisellä, toinen ½ korkeintaan vuoden aikana. Pankkien pitäisi vaatia tämä sekä vanhoilta, että uusilta yrittäjiltä.

Res: (Pankkiyhdistyksen johtokunta) Lähetetään kirjelmä pankeille ja autto-kauppiaille ‒ Korpivaaralle.

2/3 ’31 Setälä keskustelemassa asioistaan. Ilmoitti tulonsa nousevan noin 300.000 markkaan. Jos saa Aapisen kouluihin, toivoo siitä hyvän tulon. Ensi syksynä ilmestyy Sampo-teos (500 sivua, kuvitettu) josta saa suuremman palkkion. Welat 2/3 ’31: 2.189.206:05, korkoja 380,096:27= 2.569.302:32. Lisäksi: Talolalle laina 75.000 /osak., Salamalle 76.000 ja Tuusulan kunnalle 12.000. Lupasin harkita asiaa.

5/3 ’31 Wennola soitti. Puhui neuvotteluista Wenäläisten kanssa puutavara-asiassa. Moskovassa venäläiset ilmoittaneet meidän lähettiläälle, että venäläiset valmiit ottamaan meiltä vastaan konkreettisia ehdotuksia, mutta eivät tahdo itse tehdä alotetta asiassa. Wennola kehotti minua puhumaan von Julinin kanssa, joka on järkevämpi. Wreden kanssa ei kannata neuvotella, sanoi Wennola.

6/3 ’31 Julin matkalla. Honkajuuri ehdotti, että sanoisin venäläisille omana mielipiteenäni, että olisi asetuttava sille pohjalle, mikä oli olemassa ennen sotaa s.o. että vienti jakaantuisi samassa suhteessa kuin silloin. Hinnoista olisi sovittava.

Parooni Wrede ilmoitti myöhemmin, että Sahanomistajat olivat keskustelleet ja päättäneet seuraavaa: De finska sågägarena vilja ej uppträda som initiativtagarena i frågan, men skulle ryssarna vara beredda att diskutera priserna och qvoterna, så äro Sågägarena villiga att ingå i underhandlingar under förutsättning att svenskarna komma med. Underhandlingarna böra äga rum på neutral ort (förslagsvis i Köpenhamn).

6/3 ’31 Puhuin Solitanderin kanssa neuvotteluista venäläisten kanssa puutavara-asioissa. Solitander kannatti neuvotteluihin ryhtymistä, mutta Sahanomistajat eivät näy olevan halukkaita. Solitander valmis ryhtymään asiaan ensi tilassa. Sovimme, että vastaan venäläisille seuraavaa: Ilmoitan, mitä Sahanomistajat ovat sanoneet lisäten puhuneeni tänään Solitanderin kanssa, joka on asiasta intreseerattu, ja pyydän saada palata asiaan ensi tilassa.

6/3 ’31. Stokovsky. Vekselien diskonttaus. Limiitti 10 miljoonaa markkaa. Tahtoo, että otamme kaikki vekselit, joissa on venäläisten giro, huolimatta siitä, kuka on akseptantti. Mikä on vekselikorko?

Res: Diskonttaamme 10 miljoonaan asti ehdolla, että hyväksyjät ovat sellaisia suomalaisia firmoja, jotka voimme hyväksyä ja sellaisia, että niiden nimet kulkee Suomen Pankissa, jotta voimme vekselit rediskontata SP:ssa. Wekselit korkeintaan 3 kuukautta ja korko 9 %.

Ilmoitin Stokovskijlle 9/3 31, joka kiitti ystävällisyydestä lisäten, että luultavasti eivät tule diskonttaamaan. Korko tuntui hänestä korkealta.

10/3 ’31 Lehdissä pörssitiedoissa huudetaan: Uudet pohjakurssit KOP:llä, y.m. tällaista humpuukia kirjoitetaan. Hätyytetään ihmisiä ja herätetään paniikkia turhan päiten. Tuollaiset lehtikirjoittajat eivät ymmärrä näistä asioista mitään. Helsingin pörssin kurssit ei merkitse mitään. Lapsellinen pörssi.

11/3 ’31 Svinhufvud, Presidentti, luonani useampia kertoja.

27/2 31 puhui hallituksen muodostamisesta. Itse haluaisi muodostaa hallituksen etupäässä talousmiehistä. Ryti pääministeri, R. Walden kauppaministeri. (Walden ei mene pääministeriksi). (Tämä lienee Ingmanin ajatus, koska Svinhufvud mainitsi m.m. Einar Candolinin opetusministeriksi. Myöhemmin olemme saaneet tietää, että Ingman oli käynyt Svinhufvudin luona äsken.) Mutta Svinhufvud katsoo, että sellainen hallitus ei tule eduskunnan kanssa toimeen ja pian kaatuu. Sen vuoksi nyt Kallion hallitus, (vaikka ei luullut Kallion siihen oikein pystyvän.) Minä lausuin mielipiteenä, että Kallion pitäisi saada muodostaa hallitus, koska se on ainoa mahdollinen nykyoloissa. Jos hän joutuu voittamattomiin vaikeuksiin, niin silloin on asema toinen.

Eilen 10/3 Svinhufvud taas luonani. Läsnä neuvottelussa myös H. Suolahti, K Castrén, Arajärvi ja Honkajuuri. Svinhufvud sanoi Kallion puolesta pyytävänsä minua finassiministeriksi hänen hallitukseensa. Suolahti, Castrén, Arajärvi, Honkajuuri olivat sitä mieltä, että minun pitäisi mennä. Tänään 11/3 Svinhufvud jälleen luonani. Sanoi minun tuloni hallitukseen nostavan hallituksen ja myös presidentin prestigeä. Annoin kieltävän vastauksen. Syyt: 1) Perheolojen (Annan sairauden) vuoksi en voi mennä hallitukseen. En myös ole nykyään riittävän hyvissä voimissa. 2) Muut syyt, joita kaikkia en maininnut aivan selvästi: a) Nyt vielä ei ole asiat niin huonossa tilassa. Katastrofi ei ole ovella. Jos tarvittaisiin hallituksessa vahvempaa taloudellista ainesta, niin minä en yksin voisi mennä, vaan pitäisi olla 3 miestä, jotka ymmärtävät ja jotka näissä asioissa voisi toimia yhdessä (esimerkiksi Minä, Walden, Ryti), ja jotka yhdessä harkitsisivat asioita. b) Aiottu hallitus olisi sangen monivärinen (Kallio, Niukkanen y.m.). Jos minä menisin, odotettaisiin minulta paljon, että poistaisin taloudellisen pulan. Odotettaisiin sellaista, jota ei voi saavuttaa. Mutta jos olisi 3 miestä, niin suurempi luottamus ja ne tekisivät sen, mikä yleensä on saavutet-tavissa. c) En tahdo jättää pankkia, vaikka Honkajuuri onkin varalla.

Svinhufvud oli tyytyväinen triumviraatin ajatukseen. “Hyvä tietää, että olemme valmiit jos tarvitaan.“ Kysyin muista hallitusmiehistä. Svinhufvudin nykyisestä jäisi siis Vennola, Witting, Procopé, Wirkkunen, Koivisto. Lisää Niukkanen, Reinikka (finanssiministerin apulaiseksi), Kivimäki (sisäasiainministeriksi), Ahla (oikeusministeriksi.). Sosialiin joku kokoomuksesta, koska maalaisliittolaiset ei halua sitä nyt kieltolain vuoksi. Lapualaisiin nähden Svinhufvud sanoi, että hänellä oli valmis amnestiaesitys eduskunnalle, minkä hän aikoi antaa, mutta Mäntsälän asian takia (sosialisteja häiritty kokouksessa) jätti antamatta.  Asian järjestää nyt in casu.

12/3 ’31 Arajärvi kuullut, että edistysmieliset eivät suostu menemään hallitukseen muuten, kuin ehdolla, ettei siihen tule ketään nykyisen hallituksen jäsenistä!!! Laillisuuden palauttaminen. Tahtovat kaiketi lyödä Lapuan liikkeen maahan.

Finanstid 21/1 ’31 I Ugens løb miten pörssi arvostelee väärin ja kurssit muuttuvat stämmingin mukaan, ilman perustusta. Tuottaa vahinkoa ihmisille.

14/3 ’31 Waikea saada kokoon hallitusta. Kallio epäonnistui. Tahdotaan saada kaikki nykyiset (Svinhufvudin) hallituksen jäsenet jäämään pois, tai ainakin suuremmaksi osaksi. Laillisuuden palauttaminen. Kun Svinhufvud muodosti hallituksen kesällä 1930, niin erehdys, ettei voitu ottaa uuteen hallitukseen Kallion hallituksen miehiä. Nyt tahdotaan ottaa siitä revanchea. Kuten 1905.

Huom! Mitä vaikeuksia oli 1917 muodostettaessa Senaatin oikeusosastoa. Wrede, Nyberg, Grotenfelt tutkivat tarkasti voitiinko ottaa Andersin, Pehkonen, Peltonen jäseniksi. Minun huoneessani KOP:ssa alhaalla olivat neuvottelemassa kanssani siitä asiasta. Wihdoin hyväksyivät vaivalla meikäläiset jäseniksi.

16/3 ’31 Hufvudstadsbladet eilen kovasti suosittaa minua hallituksen muodostajaksi. Toisessa sijassa Rytiä.

16/3 31 Suomenmaassa 14/3 31 kirjoituksia, että yksityiset edut ovat politiikassa ensi sijassa, “Yhteinen etu“ on syrjä-asia!!!

20/3 ’31 Nykyinen hallitus puuha. Ensin Kallio (ei yhtään nykyisen Svinhufvudin hallituksen miehiä). Ei tullut mitään. Sitten Svinhufvud kääntyi Pehkosen puoleen ‒ ei suostunut. Sitten Sunilan puoleen. Hänen hallituksessaan ei yhtään Svinhufvudin hallituksen jäsentä! (Mautonta, isku Svinhufvudin hallitusta ja häntä itseään vastaan.) Sunila ei myös ottanut Reinikkaa finanssiministeriksi, vaikka hän on paljon parempi kuin Järvinen (joka on kykenemätön) ja on maalaisliittolainen. Personalliset riidat Sunilan ja Kallion välillä estivät ottamasta Reinikkaa, joka on Kallion kannattaja. Ranskassa otetaan aina mikäli mahdollista edellisen hallituksen jäseniä (ellei aivan ole kysymyksessä suunnan muutos).

21/3 ’31 Wiime aikoina lehdissä puhuttu tieteen heikosta tilasta Suomessa Rockefellerin säätiön edustajan lausuman johdosta. Korkeampi sivistys heikko Suomessa. Matalaa, ohutta. Pitäisi tieteelle panna paljon suurempi arvo. Tiedemiehet kunniaan. (Becker kertoi, ettei esim yliopiston professoreja kutsuta Presidentin juhliin. Mutta kaikenlaiset sinne kutsutaan ja edustajain vaimot y.m.) Edustajille liian suuri kunnia. Siihen pyritään. Helppo päästä nousemaan eduskunnan kautta: Ministeriksi. Diplomaatikutsuihin! Kuvat ja nimi sanomalehtiin. Mutta toista on päästä kansainvälisellä arenalla tieteen ensiriviin. Ministerit, enimmäkseen vähäkykyisiä ja -lahjaisia, jotka ei muulla alalla kykenisi mitään tekemään. Mutta eduskunnan kautta pääsevät nousemaan. Tiedemiesten palkat olisi myös parannettava. Ennen kaikkea olisi uudet korkeat päämäärät asetettava (ei vain urheilussa) ja tiedemiesten y.m. arvo kohotettava. “Henkinen työ“ sinänsä ei ole parempaa kuin käsityö. Wasta jos kohoaa henkisessä työssä korkealle ‒ silloin vasta voi vaatia arvoa ja korvausta. Politikot ja edustajat on yleisessä mielipiteessä asetettava muiden “käsityöläisten“ rinnalle. Useimmiten ovat vähemmän hyödyllisiä kuin tavalliset “käsityölaiset“. Silloin politiikka ei turmele sivistyselämäämme.

23/3 ’31 Woionmaa (Tartossa) väitti, että Amerikan sisällissodassa annettiin amnestia voitetuille heti. Toisin muka meillä v. 1918 tapausten jälkeen. Tämä ei ole oikein. Kts. Beard, History of the United States ss. 410‒411 ja erityiseti ss. 423‒424.

23/3 ’31 Svinhufvud luonani. Kysyy, eikö KOP voisi ottaa Procopétä pankkiin. Ellei KOP voi ottaa, aikoo mennä Freyn luo tarjoamaan häntä Yhdyspankkiin. Lausuin, että oikeinta olisi, että Procopé saisi sopivan valtion paikan, josta voisi olla käytettävissä. Paras ehkä Suomen Pankissa, kuten aikaisemmin oli tarkoitus, vaikkka Relanderin pyynnöstä Procopé peräytyi aikomuksistaan, ja Burgman tuli Suomen Pankkiin. Kansliapäällikön paikka ulkoministeriössä olisi myös hänelle sopiva paikka. Wäliaikaisena maaherran paikka Hämeenlinnassa niin kauan kuin Matsson on ministerinä.

26/3 ’31 Korkosopimus rahalaitosten välillä saatu aikaan. Initiatiivin otin minä, keskusteltuani Kivimäen ja E.Tulenheimon kanssa. Kehotin Rytiä kutsumaan kokouksen S P:iin. Neuvotteluista kts muistiinpanojani eri salkussa.

27/3 ’31 Stokovski (Wenäjän kauppavaltuuskunnan johtaja) luonani puhumassa neuvottelujen alkamisesta sopimuksen saamiseksi Wenäjän ja Suomen (ja Ruotsin) välillä. Stokovskj (matkustaa huomenna Moskovaan ja Maiski. Ovat saaneet Moskovasta ilmoituksen, että Moskovassa ollaan valmiit ryhtymään neuvotteluihin. Stokovskjn käsketty ottamaan selvää, ovatko suomalaiset halukkaita neuvotteluihin. Myös Ruotsalaisten pitäisi tulla mukaan sopimukseen, jos sellainen tulee voimaan. Stokovski haluaisi ennen lähtöään huomenna keskustella minun luonani jonkun suomalaisen puutavaramiehen kanssa ja lausui toivomuksen, että joku tulisi hänen kanssaan huomenna Moskovaan. Sovimme, että koetan järjestää tapaamisen Solitanderin kanssa huomenna kl. 1 täällä luonani KOP:ssä.

Myöhemmin luonani Solitander ja ulkoministeri Aarno Yrjö-Koskinen. Neuvottelimme (Honkajuuri mukana). Y-K oli puhunut Maiskin kanssa. Kysynyt m.m. sopiiko Hackzell neuvottelijaksi? Maiski todennut, että heillä ei ole mitään häntä vastaan. Myös oli Y-K kysynyt, että jos sahanomistajat ei tahdo virallisesti alottaa neuvotteluja, niin voiko Hackzell yksityisesti neuvotella. Siihenkin Maiski oli vastannut myöntävästi.

Solitander lupasi harkita asiaa ja huomenaamulla antaa vastauksen minulle. Obs! Sahanomistajien vastaus viime marraskuun alussa venäläisille, että valmiit neuvottelemaan edellytyksellä, että venäläiset suostuvat sellaisiin hintoihin, jotka on komersialisesti mahdollisia.

27/3 ’31 Kyösti Järvinen, finanssiministeri, soitti: Hallitus haluaisi asettaa komitean antamaan lausuntoa, mitkä rahalait voitaisiin lykätä toistaiseksi, jos budjettia ei muuten saada umpeen. Puheenjohtajaksi minut, jäsenet Ryti, Tanner ja Lohi. Suostuin neuvoteltuani Honkajuuren ja Arajärven kanssa.

28/3 ’31 Stokovskij ja Solitander ja minä keskustelimme puutavarasopimuksen aikaansaamisesta. Solitanderin kysymys on, onko hyvä tahto molemmin puolin. Ruotsin täytyy olla mukana.

Stokovskij: Solitander ollut epäilevä sopimuksen mahdollisuuteen Wenäjän kanssa. Oli kuullut tämän Maiskilta y.m. Stokovskij oli, keskusteltuaan JKP:n kanssa ollut yhteydessä Moskovan kanssa, ja sieltä oli ilmoitettu: Venäläiset ovat valmiit neuvotteluihin Suomen puutavarateollisuuden kanssa. Toivoi voivansa ilmoittaa Moskovassa jotakin tästä asiasta.

Solitander: 3 kysymystä: 1) Vankityö, venäläisten pitäisi selvittää, että sitä ei ole, koska se on tärkeää ulkomaisiin importööreihin nähden.

Stokovski: Molotov puheessaan äsken vastasi siihen, kielsi sen, ja Molotovin lausunto vastaa todellisuutta. Tämän kautta pitäisi sen asian olla selvä.

Solitanderin 2:nen kysymys: Koskisiko sopimus vasta vuotta 1932 ja sen jälkeistä aikaa, vai voiko se koskea myös kuluvaa vuotta 1931? Tulisiko sopimus yhdeksi vuodeksi, vai pitemmäksi ajaksi? Stokovskij: Nämät ovat käytännöllisiä kysymyksiä, joihin hän ei voi täsmälleen vastata. 1931 näyttää olevan “______“. Ehkä voi jotakin myös vuodelta 1931 tehdä. Omana mielipiteenään lausui, että sopimuksen pitäisi koskea useampia vuosia.  Solitander ilmoitti, että ensi tiistaina hänellä on neuvottelu sahanomistajain kanssa ja voi vasta sen jälkeen lausua lopullisesti. Nyt voi vain esittää personallisen mielipiteensä. Itse on neuvottelujen alkamisen puolella. Mutta asia on kovin waikea saada päätökseen. Lopputulos keskustelusta oli seuraava: Stokovski voi sanoa Moskovassa, että Solitander kannattaa personallisesti neuvotteluihin ryhtymistä, mutta ei voi sitoutua mihinkään, koska asia riippuu sahanomistajista, joiden kanssa neuvottelu ensi tiistaina.

Neuvottelut koskisi sekä puutavaratuotannon kvoottia että hintoja. Ruotsi tulee olla mukana. JKP on samaa mieltä kuin Solitander. Kun tiistain kokous on ollut, antaa Solitander Moskovan lähetystömme kautta jonkun tiedon Moskovaan Stokovskille joko sähkösanomalla, kirjeellä taikka jonkun lähetin kautta. Lähetin tehtävänä olisi sopia neuvottelujen alkamisen ohjelmasta (ajasta ja paikasta ja mahdollisesti ilmoitus, kutka Suomen ja Ruotsin puolesta ovat edustajina). Stokovski valmistaa asiaa Moskovassa siten, että venäläisten edustajat olisivat valmiit neuvotteluihin, jos niitä syntyy.

28/3 ’31 Kokoomuspuolueen säätiön hallituksen kokous Kämpissä. Minä valittiin puheenjohtajaksi Svinhufvudin sijaan. Illallisella pidin puheen. Sisältö seuraava:

1) Uusi hallitus. Siinä ei ketään Svinhufvudin hallituksen jäsentä, aivan uusia. Se ei ole hyvä. On puhuttu jatkuvaisuudesta, kontinuiteetistä hallituksessa. Hallituksen pysyväisyys. Siinä ei mitään tuloksia. Jos otettaisiin aina vanhasta hallituksesta jäseniä uuteen, niin jo sen kautta saataisiin kontinuiteettia. (Niin Ranskassa?)

2) Meillä tavallisesti uudet miehet, vaikka mitään syvempiä erimielisyyksiä ei ole. Nytkin on yksimielisyys asioissa yleinen porvarillisissa piireissä. Rauhallisten ja laillisten olojen palauttaminen, Kommunismin vastustaminen ja talouspulan lieventäminen. Niissä kaikki yksimielisiä, pyrkimykset yhteiset. Sen vuoksi ei syytä tällaisiin jyrkiin hallituksen muutoksiin.

3) Näyttää olevan meidän spesialiteettimme “laillisuuden paluttaminen“. Wiimeinen hallituksen muutoskin haiskahtaa “laillisuuden palauttamiselta“.

4) Olemme useampia kertoja jo “palauttaneet laillisuutta“ (ja seuraukset ei hyvät) ja se ei ole tapahtunut maan asioille parhaalla tavalla.

5) 1905 Routa-aika loppui, kun Japanin sota heikensi Wenäjän ja aikaansai siellä vallankumouksen. Silloinkin oli pyrkimys yhteinen, sama kaikille. Vanha-Suomalainen puolue ehdotti kokoomushallitusta. Toiset puolueet ei hyväksyneet. 1905 vuoden hallituksessa oli isänmaallisia miehiä (Kairamo, E. Nevanlinna y.m.) niitä ei hyväksytty, mutta ei ketään muutakaan, ei Danielsonia, E.G. Palménia y.m. Seuraus ikävä, huono. Kiivas puoluetaistelu, joka kesti 3 vuotta, kunnes 1908 päästiin tasapainoon. Sen merkki E. Hjeltin kokoomushallitus 1908. Mutta paljon katkeruutta ja rikkinäisyyttä olisi vältetty, jos 1905 olisi yhteisesti alettu toimia. Suurten asiain hoito kärsi. a) Eduskuntareformi olisi pitänyt yhdessä harkita. b) Vuokralainsäädäntö kärsi puoluehajaannuksesta ja olisi voinut viedä arvaamattomiin seurauksiin ellei olojen johdosta olisi saatu 1918 päätökseen (torpparivapautus). c) Kieltolaki sai alkunsa 1905 ja siihen vaikutti puoluekiihko ja kilpajuoksu. Olisi pitänyt sekin yhteisesti ja rauhassa harkita.

6) 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen ei tullut mitään Senaatin talousosastoon, mutta oikeusosaston muodostaminen vaikeampi “laillisten olojen palauttamisen johdosta“. Neuvottelut KOP:ssa minun luonani Oikeusosaston vanhasuomalaisista jäsenistä. (Rabbe August Wrede, Aug Nybergh ja Julius Grotenfelt ja minä.) Syynäsivät Pehkosen, Peltosen ja Andersinin ansioluetteloa, olivatko kelvolliset. Wihdoin hyväksyivät. Lapsellista.

7) Wiime kesänä, kun Svinhufvud muodosti hallituksen, erehdys (minun mielestäni) ettei otettu Kallion hallituksen miehiä. (Obs! Kallio kesällä 1930 kovin halveksittu “mennyt mies“. Nyt ollut lähellä tulla presidentiksi ja edelleen ensimmäisiä miehiä. Sellainen on “Kansan mielipide“, jota ei voi liioitella.)

8) Nyt Kallio ja hänen miehensä otti revanchia ‒ ajoi kaikki Svinhufvudinhallituksen miehet pois. (Sopimatonta Svinhufvudia kohtaan.)

9) Olemme kovapäistä kansaa oppimaan lähimmästäkään historiastamme. Toivottava, että kun jonkun ajan perästä nykyinen hallitus kaatuu, menetellään toisin.

10) Puoluevastakohtia vähennettävä. Koottava yhteen. Sanotaan: “Elämä on taistelua.“ Ei niin. Elämä on yhteistoimintaa. Kaikki olemme toisistamme riippuvaisia. Olemme solidarisia, solidariteetti. Kukaan ei tule toimeen yksin. Toisen menestys on toisen menetys. Esim. taloudellisella alalla. Taloudellinen kilpailu on palvelusta. Kilpailua siitä, kuka voi yleisöä (asiakkaitaan) parhaiten palvella. Se menestyy parhaiten. Pankkialalla, kun maan talous ei menesty, tuntuu heti pankin liikkeessä. Kun maan talous menestyy millä alalla tahansa, menestyy pankki.

30/3 ’31 Luutnantti Gallen-Kallela toi Gallen-vainajan luonnokset (entiset) seinämaalaukseen. Tarjoutui maalaamaan ne luonnosten mukaan. (telefoni 30 321)

Res: (koko johtokunta) Tyydymme siihen, että Gallenin kuolinpesä maksaa 100.000 mk ja jättää eskissit meille. Jos 100.000 mk jää lainaksi, niin tästä lähtien korkoa.

31/3 ’31 Uusi komitea valtion menojen pienentämistä varten. Sihteerit esittelijäneuvos Airaksinen ja Tohtori Tudeer. Kokous huomenna 1/4 Suomen Pankissa kl. 3 i.p.

1/4 ’31 Suostuin puheenjohtajaksi lautakuntaan valtiomenojen pienentämiseksi. Muut jäsenet: Ryti, Frey, Reinikka, W. Tanner. Ensiksi kysyttiin Furuhjelmia, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaa, mutta hän kieltäytyi ajanpuutteen vuoksi. Maalaisliittolaiset ajattelivat ensiksi Lohea, ja hänen ohellaan (minun ja Rydin ehdotuksesta) Reinikkaa, (siis 2 maalaisliittolaista) mutta Lohi oli matkustanut maalle eikä saatu kiinni ja siten yksin Reinikka. Sitä paitsi hän yksinkin riittänee maalaisliiton edustajaksi, kuten on muistakin puolueista ainoastaan yksi.

2/4 ’31 Solitander ilmoitti, että toissapäivänä sahamiesten kokouksessa asetettu toimikunta harkitsemaan sopimusasiaa Sovjetin kanssa puutavaran viennin alalla. Toimikunta asettuu yhteyteen Ruotsalaisten kanssa. Eilen 1/4 Solitander ilmoitti Maiskin kautta asiasta Stokovskille Moskovaan.

2/4 ’31 Perustuslakivaliokunnan mietintö hallituksen kertomuksen johdosta. Ankara moite Svinhufvudin hallitusta vastaan (Lapualaisuuden johdosta). Kuulumatonta! Täten hyökätään tasavallan nykyistä presidenttiä vastaan, sillä se kohdistuu pääasiassa häntä vastaan, joka oli hallituksensa kaikki kaikessa ‒ leimaa antava johtaja. Sunila oli sanonut, ettei hän tiedä asiasta. Puhuin P. Wirkkusen kanssa. Hän ilmoitti, että jo 2 viikkoa sitten oli puhuttu Sunilan kanssa (Kilpeläinen oli puhunut), että perustuslakivaliokunnassa on tällainen asia tulossa ja pyydetty häntä sitä hoitamaan. Sunila nähtävästi ei ole toiminut riittävän tarmokkaasti.

Wirkkunen sanoi, että Kokoomusryhmä on yksimielinen. Kokoomuspuolueen hallituksen jäsenet ovat solidarisia tässä asiassa ja myös Palmgren. Wirkkunen sanoi puhuneensa Svinhufvudin kanssa ennen hänen lähtöään maalle asiasta. Svinhufvud oli sanonut, ettei sellaista voi sallia.

Soitin myös Elias Erkolle, ja puhuin hänelle. Asia on vakava, tällainen hyökkäys presidenttiä vastaan. Se on kuulumatonta. Wie pahaan kriisiin. Aivan käsittämätön menettely perustuslakivaliokunnan puolesta. (Kuuluu olevan Estlanderin kirjoittama. Pölkkypää.) Nyt ‒ sanoin Erkolle ‒ on katsottava tulevaisuuteen, koetettava viedä maata eteenpäin. Nyt ovat olot alkaneet rauhottua. Päästy hyvään alkuun. Ja nyt, tällainen isku. Mikä tarkoitus? Pilaa kaiken elämän. Pyysin Erkkoa miettimään. Sillä tästä on jollakin tavalla päästävä pois. Erkko lupasi “viedä asian eteenpäin“.

Suomenmaa jankuttaa, että eduskunnalla on “oikeus“ antaa päästötodistus entiselle hallitukselle. (Tässä ei ole kysymys mikä “oikeus“ eduskunnalla on, vaan mikä menettely on paras maan yhteisten asioiden menestykselliselle eteenpäinviemiselle. Sitä on eduskunnan ajateltava. Mutta sitä se ei ajattele. Sekin on todistus, miten vähän se on tehtäviensä tasalla.)

3/4 ’31 Jatko edelliseen. Perustuslakivaliokunnan lausunto Svinhufvudin hallituksesta (ja Lapuan liikkeestä). Aivan tarpeeton ja järjetön. Osottaa meidän s.o. eduskunnan kykenemättömyyttä valtiolliseen järkevään toimintaan ja asioiden hoitoon. Todistus parlamenttarismin sopimattomuudesta meillä. Eduskunnan pitäisi aina katsoa, miten maan asiaoita voitaisiin paraiten viedä eteenpäin. Sen sijaan eduskunta (perustuslakivaliokunnan enemmistö) tahallaan rakentaa vaikeuksia ja valtiollisia kriisejä (ja ehkä katastrofeja) valtiollisen elämän tielle.

Kts. J. Forsmanin kirjoitus (Valvoja-Aika, maalisk 1931) “Suomalainen kansanvalta“ Sen uusi erikoisuus ehkä tulee olemaan nopeasti ja voimakkaasti toistuvat valtiolliset kriisit (s.184).

9/4 ’31 Budjetin vähennyslautakunta kokoontui 7/4. Kaikki läsnä. Sitten eilen 8/4 ja 9/4, ilman Tanneria, joka eilen ulkomaalle. Rahamarkkinain kireyteen, rahovarojen vähyyteen ja kovaan aikaan Suomessa on suurimpana syynä valtion (eduskunnan ja hallitusten) “heikkopäinen“ valtiontalouspolitiikka.

12/4 ’31 Mannerheim: Armeijan tila huono. Puuttuu aivan välttämätöntä. Hätäohjelma. Ei voi nyt ollenkaan ajatella sotaa. Sota Suomen ja Wenäjän välillä merkitsee enemmän kuin tavallinen sota. Jos tavallisessa sodassa häviää, niin förödmjukelse, mutta ei elämänkysymys, kuten jos me häviämme bolshevikien alle.

Svinhufvud: (samana päivänä)

1) Sotalaitos: Aivan välttämätön hätäohjelma. Sodan vaara suuri. Puolustusta ei voi lyödä laimin.

2) Perustuslakivaliokunnan kirjelmä. Kompromissi, kurja menettely ja kirjelmä kehno. Hävittää eduskunnan arvon kokonaan. Sovittu asia hallitusta muodostettaessa. Kilpeläinen puhunut Sunilan kanssa. Sunila heikko hoitamaan asiaa. Tahtovat jättää presidentin hoidettavaksi. Että kyllä hän hoitaa kokoomukselaiset, niin että eivät päästä katastrofiin.

Erik von Frenckell, kysyi onko komitealla valmiita ehdotuksia eduskunnalle ennen instuntokauden loppua vuoden 1932 budjettia varten.

(Miltei) Jokainen kansa, pitäen itseään loukattuna ja discriminated against, koettaa käsitellä depression ikäänkuin se olisi vain national happening, josta jokainen kansa voisi löytää pelastuksen by national policy alone ‒ omilla toimenpiteillään (kauppapolitiikallaan). Tämä politiikka Sauve qui peut ei kuitenkaan voi viedä hyviin tuloksiin, Näiden stupendous problemien ratkaisua ei voi ajatella muuten kuin / on vaikea ajatella näiden stupendous problemien ratkaisemista muuten kuin / kansainvälisen yhteistoiminnan kautta ‒ avulla. Mutta kunnes siihen päästään, kunnes ihmiskunta jälleen tulee järkiinsä, ‒ mais helas! milloin se tapahtuu ‒ siihen asti täytyy koettaa löytää jokin modus vivendi saadaksemme kansan edes rajoitetussa määrässa kulkemaan.

20/4 ’31 Mannerheim kävi luonani 12/4 31 puhumassa armeijan tarpeista. Aivan laiminlyöty viime vuosikymmenen kuluessa. Ei voisi nyt mitään sotaa käydä. Puuttuu aivan välttämättömin (ammuksia y.m.). Ei vaatteita, ei aseita riittävästi. Hätäohjelma 700 miljoonaa aivan välttämätön. Siitä 1931 budjetissa 75 miljoonaa, tarvitaan 625 miljoonaa (4 vuoden tai korkeintaan 5 vuoden aikana kuten budjetissa ajateltu).

Saman päivän illalla tapasin suomalais‒saksalaisen yhdistyksen kokouksessa Svinhufvudin, joka myös valitti, ettei armeijan tarpeista ole pidetty huolta, niinä vuosina, kun taloudellinen tila oli suhteellisen tyydyttävä, vaan sekin on jäänyt nyt huonoina aikoina korjattavaksi. Svinhufvud sanoi tulleensa perehtyessään ulkopoliittiseen tilanteeseen siihen käsitykseen, että hänen 6 vuottansa tuskin menee ilman, että joudumme sotaan. Sillä Wenäjä tuskin voi olla alkamatta sotaa läntisten naapuriensa kanssa, ja siihen me helposti sekaannumme. Me tietysti emme ala sotaa, meidän on koetettava säilyttää rauha. Mutta on oltava valmiina, koska se yksin voi pidättää bolshevikkeja hyökkäämästä meidän päällemme. Mannerheim sanoi presidentti Relanderin hokeneen, että “minä olen optimisti“ (kun oli puhe sodan mahdollisuudesta). Mannerheim lausui, että sillä optimismilla ei bolshevikkeja taistelussa voiteta.

20/4 31. Ryti kertoi joku päivä sitten Loimaan maanviljelijäin pulakokouksen lähetystön käynnistä hänen luonaan. Olivat puhuneet rauhalliseti, esittäneet vaikeata tilaansa. Saavat maksaa 12 % luotoistaan kaikkiin rahalaitoksiin.

Ryti: “Ottaako KOP:kin 12 %(?)

Vastasivat, että KOP ei ota niin paljoa. Edelleen lausuivat epäilyksen, että pankkien miehet havittelevat heidän talojaan ja ahdistavat heitä ja panevat uloshakuun, vaikka hoitavat korkonsa. Rydin kysymyksen johdosta olivat ilmoittaneet, että KOP tässäkin suhteessa menettelee hellävaraisemmin. Olivat myös puhuneet katkerasti Keskuslainarahastosta ja Gebhardista, joka oli kehottanut tekemään velkaa. Erityisesti katkeria olivat Maakuntapankille. Sanoneet ymmärtävänsä, että Maakuntapankilla on paljon tappioita, mutta tämän menettelyn kautta Maakuntapankki saa kaikki heidät niskoilleen ja poistettavakseen ja pankin tappiot vain suurenevat.

Ryti puhunut Gebhardin kanssa, joka ei luullut, että osuuskassat ottavat 12 %. Lupasi pitää tutkimuksen. Ryti puhunut myös E. Tulenheimon kanssa, joka sanonut, että Maakuntapankki ei ota 12 %, vaan 11 %. Ryti ehdotti että pankit sopisi keskenään, ettei ota maatalousluotoista enempää kuin 10 %. Korkeista huippukoroista aina puhutaan ja niiden johdosta pankeista puhutaan.

Lupasin ottaa asian esille Pankkiyhd(istykse)n johtok(unna)ssa.

Ryti: Maakuntapankilla on Suomen Pankista luottoa 55 miljoonaa (joka todellisuudessa rediskonttaus mutta on peitetty).

22/4 ’31 Luultavasti Gallen-Kallela ei luovuta skitsejä meidän ehdottamastamme hinnasta, vaan tarjoutuu tekemään näytteen seinämaalaukseen. Ilmoitin, ettemme suostu siihen ja annoin skitsit takaisin.

25/4 ’31 Pankkiyhdistyksen johtokunta. Korko-asia, että maanviljelijäin luotoista ei oteta enempää kuin 10 %.

Nystén hyväksyy.

Frey: Vaikka vaikea erottaa ja vaikea antaa alemmalla korolla toiselle kuin toiselle, niin voi kyväksyä.

Tulenheimo: Waikea määritellä, mitkä ovat puhtaita maatalousluottoja. Jos rajoitetaan maanviljelijöihin, jotka ovat pidättyneet affääreistä, niin ahdas ja siihen voi suostua. Mutta jos ulotetaan niihin, jotka ovat ryhtyneet affääreihin (puutavara, metsä, taloilla), niin siinä liiaksi laajenisi. Maaseudulla kaikki luotonottajat on maanviljelijöitä. Woiko siellä sortteerata. Juuri affäärimaanviljelijät huutavat ja käyvät lähetystöissä.

JKP: Uudistusvekselit ‒ miten?

Palojärvi: 10 % on jo niin korkea, että sen voisi kaikista maataloudellisista luotoista asettaa korkeimmaksi.

Frey: Jos suuret liikkeet diskonttaavat maalaisten hyväksymiä vekselejä, (koneet y.m.) ottavat maalaisilta itse maksavat pankkiin. Jos pankki ottaa uudistusvekseleistä 10 ½ %, niin liike itse ottaa maanviljelijältä 12 %.

Markula: Voi mennä 10 % puhtaista maatalousluotoista, mutta tahtoo itse harkita, mikä on sellainen. Ei ehdotonta sitoumusta.

Res: Kiertokirje, että hallitus on harkinnut ja lausuu sen toivomuksen, että varsinaisista maanviljelysluotoista ei otettaisi enempää kuin 10 %. Mutta harkintaoikeus on pankilla, mitkä luotot tähän ryhmään kuuluvat.

4/5 ’31 Svinhufvud söi suurusta pankissa. Huolissaan siitä, miten puolustuslaitoksen määrärahojen käy minun budjettikomiteassani. Katsoi aivan välttämättömaksi, että hätäohjelma hyväksytään. Sitä ei voi vastustaa, paitsi jos vakuutettu siitä, että anotut määrät ei ole tarpeellisia. Jos pitää ne tarpeellisina, niin ne on ensi sijassa annettava. Ne ovat “primum“. Käy kaikkien muiden tarpeiden edellä. Niihin on rahat hankittava. Muilla ei ole mitään arvoa, jos maa sortuu bolshevikien alle. Me Suomalaiset emme ala sotaa, sanoi Svinhufvud. Eikä venäläiset hyökkää yksin meidän päällemme. Mutta jos syntyy selkkauksia bolshevikien ja Puolan y.m. välillä, ja siihen on meidän jotenkin mahdoton pysyä erillään.

4/5 ’31 Stenroth mainitsee muistelmissaan hyökkäyksestä lokakuussa 1918 häntä vastaan. Svinhufvudin ja minun välillä ja Hallituksessa ei ollut mitään kysymystä eikä aikomusta Stenrothin poistamisesta. Päin vastoin. Asema oli tosiaan syksyllä 1918 saksalaisten tappioiden jälkeen vaikea meille hallituksessa. Piti koettaa muodostaa politiikka ‒ ottaa huomioon uusi tilanne, mutta samalla muistaa kunnian vaatimukset saksalaisia ja Saksaa kohtaan. (“Man of honour“) Onnistuimme sen tekemään. Ranskan hallituksen nootti 15/10 18 koskien kuninkaanvaalia osottaa, miten sotapsykoosi oli Ranskan muuten niin jalomielisen ja jalosti ja oikein tuntevassa kansassa hävittänyt nämät korkeat tunteet. Se ei käsittänyt, mitä kunnia vaati Suomen kansan puolelta. Miten Suomen kansaa olisi voinut halveksia, jos se olisi kääntänyt selkänsä Saksalle heti kun Saksa alkoi hävitä. Jos näin olisimme menetelleet, silloin olisi Suomen kansaa voinut todella halveksia.

5/5 ’31 Ryti oli eilen Majskin luona päivällisillä. Wenäläiset ei vielä antaneet suostumustaan siihen, että tyytyisivät 800.000 standarttiin. Maiski oli sanonut odottavansa vastausta näinä päivinä Moskovasta.

Ryti kuullut kuullut jälleen, että Stalin on syfilistinen ja hänen lääkärinsä on sanonut 1 ½ vuotta sitten, että Stalin voi elää korkeintaan 2 ½ vuotta. Sama lääkäri oli hoitanut Leniniä ja sanonut edeltäpäin myös L:n elinajan pituuden. Kun Stalin kuolee, on olemassa suuri selkkausten vaara, koska Stalin lienee ainoa, joka voi pitää järjestystä Wenäjällä.

9/5 ’31 Johtokunta 1) Talletuskorko olisi alennettava ½ % 1/7 31. Hyvä jos Suomen Pankki voi olla alentamatta. 2) 12 kuukauden talletukset sanottava heti irti. 3) Pankkivirkailijain palkkojen alentaminen. Alustavasti syytä neuvotella, jos valtion virkamiesten palkat alennetaan, ei voine välttää pankkivirkailijain palkkojen alentamista.

11/5 ’31 Pankkiyhdistyksen johtokunta Korko-asia. KOP kannattaa koron alentamista ½ %:lla.

Palojärvi kannattaa koron alentamista. Säästöpankkien edustaja kannattaa huomisessa kokouksessa.

Res: Hyväksytty, että korot 1/7 31 alennetaan ½ %:lla.

Pankkivirkailijain palkkakysymys ‒ palkkojen alentaminen. JKP esittää kannan.

Nystén: Hyvä, että suunta olisi ainakin ei-nouseva kuten tähän asti, vaan pikemminkin aleneva. Mutta eri pankkien palkat erilaiset, sen vuoksi vaikea päättää, että olisi yleensä 5 à 10 %:lla alennettava. Waan sanottava yleensä. Frey: Yhdyspankissa on alimmillakin virkamiehillä tulee vähenemään 3 %, kamreereilla 5 %. Johtokunnassa 15 % vähentynyt. Ruvettu tutkimaan henkilökunnan työmäärää jokaisessa osassa. Koetetaan jokaisen työvoima paraiten säästää. Ikäraja, että vanhemmat korkeapalkkaiset eläkkeelle. Täten voitaisiin alentaa palkkamenoa. Ei mielellään alentaisi parempien virkamiesten kiinteätä palkkamenoa. Saksassa kello 8, Ruotsissa kello 9, Suomessa kello 10. Työaika olisi pitennettävä 1 tunnilla. Rationalisoitava, säästettäisiin sen kautta menoja. Sopimus pankkiiyhdistyksessä: Helsingissä auki 6 tuntia ½ 10‒½ 4 tai 10‒4.

20/5′ 31 Svinhufvud luonani pankissa joku päivä sitten. Puhui puolustusesityksestä ja “hätäohjelmasta“. Pelkää, että sota syttyy muutaman vuoden kuluttua, koska Wenäjä ei voi selvitä ilman sotaa. Sotilasten perustelu hätäohjelmaan ei ole logillinen. Sen toteutuminen kestää 5 vuotta. Mutta kuka sanoo, että rauha kestää niin kauan? Täytyy määrätä, mitä heti tarvitaan ja siihen rahat antaa ‒ joitakin satojamiljoneja. Minä huomautin, ettei ole niin helppo saada kokoon niitä satojamiljoneja. Svinhufvud oli pahoillaan, että virkamiesten palkkoihin on koskettu. Svinhufvud kehotti minua Tampereen kokouksessa (kokoomus puolue) puhumaan siitä, että nyt pitää pysyä levossa. Saada hallitus pysymään ensi vaaliin asti. Ei nostaa riitaa esiin, pieniä asioita, vaan hoitaa yhdessä suuret asiat, puolustuskysymys.

21/5 ’31 Joku päivä sitten luonani Scheele Räävelistä. Puhelimme Wiron oloista. Vaikeuksia. Maanviljelys pää asia. Korot. Teollisuus on vanhaa. Osakeyhtiöt ei voi jakaa osinkoja. Osakkeet harvoissa käsissä, jotka ottavat voiton pois päältä. Polttokivestä toivoo tuloksia.

Kysyin: Mitä hän luulee Wiron tulevaisuudesta itsenäisenä valtiona.

Scheele vastasi: Nykyään ei voi muuta kuin toivoa status quon säilyttämiseksi.

21/5 ’31 Stokovskij soitti ja pyysi saada tavata minua yhdessä Solitanderin kanssa. Stokovskij ilmoitti saaneensa Moskovasta ilmoituksen, että venäläiset ovat valmiit lähettämään edustajansa neuvottelemaan suomalaisten kanssa puutavara-asioissa Berliniin 5/6 ’31.

Solitander kysyi, onko myös ruotsalaisille annettu sama vastaus.

Stokovskij ei sanonut tietävänsä. Kehotti suomalaisia ilmoittamaan ruotsalaisille. Wenäläiset näkevät mielellään, että ruotsalaiset tulevat mukaan, mutta Stokovskij toivoi, että ellei ruotsalaiset tule, että suomalaiset kuitenkin tulevat yksinkin.

Solitander ilmoitti, että ilman ruotsalaisia ei suomalaiset voi tulla neuvotteluihin. Lupasi asettua yhteyteen ruotsalaisien kanssa ja antaa vastauksen Stokovskijlle näinä päivinä.

28/5 ’31 Solitander puhumassa Honkajuuren ja minun kanssani. Solitander saanut Stokovskilta vastauksen kirjeeseensä, joka koskee puutavaraneuvotteluja. Stokovskij kirjoittaa että, jos ruotsalaiset haluavat ottaa osaa neuvotteluihin, voivat he kääntyä Wenäjän kauppavaltuuskunnan puoleen Tukholmassa. Myös Stokovskij kirjottaa, että muka Ryti oli ottanut initiatiivin ja tehnyt ehdotuksen, että ryhdyttäisiin neuvotteluihin Helsingissä ja pyytänyt hankkimaan siihen Exporlessin suostumuksen, ja että Stokovskijn ilmoitus 21/5 31 oli muka vastaus siihen Rydin ehdotukseen sillä rajoituksella, että neuvottelut tapahtuvat Berlinissä.

(Huom! Ryti ei sanonut mitään siitä, että hän oli tehnyt näitä ehdotuksia, vaan minä ainakin sain sen käsityksen, että Maiski ja Stokovskij olivat itsestään menneet Rydin luokse puhumaan m.m. näistä asioista.)

Sovimme Solitanderin kanssa, että venäläisten on käännyttävä asiassa ruotsalaisten puoleen, jos haluavat neuvotteluja saada aikaan. Ilman ruotsalaisia ei kannata neuvotella. (Kyllä venäläisten ja erityisesti bolshevikkien psykologia on merkillinen.)

1/6 ’31 Toissa päivänä soitti minulle R. Haarla Tampereelta pyytäen saada tavata minua tänään asiassa, josta presidentti Svinhufvud oli hänelle soittanut. Puhuin eilen telefonissa Svinhufvudin kanssa, joka ilmoitti asian koskevan mahdollisia mielenosotuksia Waasassa, kun huomenna sosialidemokraattinen lehti alkaa ilmestyä entisestä Kommunistien kirjapainosta. Svinhufvud sanoi puhuneensa sekä Haarlalle että Kosolalle y.m. Lapuan liikkeen johtajille, että nyt on luotettava hallitukseen ja presidenttiin, joiden tulee saada hoitaa asiat ilman sivullisten sekaantumista.

Tänään kl. ½ 11 a.p. Haarla tuli luokseni pankkiin. Hänen ollessaan luonani soitti Svinhufvud ja sanoi tulevansa luokseni pankkiin. Hetken perästä saapui ja keskustelimme kolmeen mieheen yhdessä. Haarla sanoi olevansa jotenkin vakuutettu (99>1), että jos sosialistinen lehti alkaa huomenna ilmestyä Waasassa, niin pohjalaiset lähtevät taas Waasaan ja toimeenpanevat siellä omavaltaisuuksia ‒ hävittävät kirjapainon tai muuta sellaista. Woi verikin vuotaa. Sen vuoksi olisi lehden ilmestyminen estettävä. Lehti on oikeastaan kommunistinen, vaikka sosialidemokraattinen leima.

(Haarla: Ei ole periaatteellista eroa kommunistien ja sosialidemokraattien välillä. Kummatkin valmiit diktatuuriin, kun vaan hetki heille sopiva.)

Svinhufvud: Ei ole mahdollista estää lehden ilmestymistä. Laki ei anna siihen oikeutta. Ei voi lain sivu ryhtyä pakkotoimiin. Jos Waasassa syntyy sekamelskaa, lähtee hän (Svinhufvud) sinne lentokoneella ja asettuu itse väliin ja hänen ruumiinsa yli ainoastaan voidaan ryhtyä väkivaltaisuuksiin. Nyt on luotettava hallitukseen ja presidenttiin, jotka tekevät velvollisuutensa kommunisteja vastaan. Jos lehti on kommunistinen niin se lakkautetaan. Sosialidemokraatteja vastaan ei voi väkivaltaa käyttää. Heitä on vastustettava toisilla keinoilla. Laittomuudet ja epäjärjestykset vahingoittavat suuresti porvarillisten yhteistoimin-taa ja presidentin asemaa. (Woi viedä siihen, että ei tiedä mitä hän ‒ Svinhufvud ‒ tulee tekemään. Kentiesi tarkoitti eroamisen mahdollisuutta.)

Nyt on tärkeät asiat esillä. Talouspula ja puolustuslaitos. Sota tuskin on vältettävissä. Bolshevistinen Wenäjä ei sorrukaan omaan mahdottomuuteensa. Ei voi bolshevistinen Wenäjä ja muu Eurooppa elää rinnakkain, vaan yhteentörmäys syntyy jossakin kohden ‒ ja siihen me sekaannumme pakostakin. Sen vuoksi yhteistoiminta välttämätöntä. Sitä ei saa pienten asiain vuoksi vahingoittaa ja Waasan kirjapaino on pieni asia. Sen hävittämisen kautta ei estetä sosialidemokraattisia lehtiä tulemasta Waasan lääniin. Sillä niitä voi tilata muualta, vaikka Waasassa ei painettaisikaan. Svinhufvud tulee vastustamaan pohjalaisia, jos yrittävät laittomuuksia. Kehotti Haarlaa myös vaikuttamaan siihen suuntaan.

Haarla sanoi itse puolestaan olevansa samaa mieltä, mutta pohjalaisia kansanjoukkoja ei voi hillitä.

Minä kannatin kaikessa Svinhufvudia. Svinhufvud lupasi tosin vielä ajatella, voisiko mitään tehdä laillisesti uutta lehteä vastaan, sen pohjalla, että se kentiesi on entisen kommunistilehden “vastike“, mutta ei luullut mitään olevan siinä kohden mahdollista tehdä.

1/6 ’31. Ryti lähetti hirmuisen pessimistisen kirjeen Montecarlosta.

4/6 ’31 Solitander soitti ilmoittaen, että venäläiset ilmoittaneet heidän puolestaan Berliniin tulevan neuvotteluihin 9/6 31 2 puutavaramiestä (Danishevskj ja eräs toinen) sekä yksi pankkimies. Katsoimme Solitanderin kanssa, että tämä ei aiheuta meidän puolestamme muutosta neuvottelijaimme kokoonpanoon. (Suomen puolesta menee Berliniin Jakob von Julin ja Solitander.) Suomen hallitus tahtoo neuvotteluihin mukaan valtion edustajana Cajanderin. Solitanderin ja minun mielestä ei ole hyvä, että hallituksen edustaja olisi mukana. Asia menee paraiten, jos yksityiset puutavaramiehet hoitavat. Ruotsista ei myöskään tule mitään hallituksen edustajaa.

10/6 ’31 Pelästyksissä myyvät osakkeita (myös KOP:n, Yhdyspankin y.m.). Tänään Aladin luonani taas puhumassa siitä, että KOP:n kurssit laskevat. Walitti että (käytyään joku vuosi sitten minun luonani) oli ostanut KOP:n osakkeita à 580. Ikävä keskustelu. Minä sanoin Aladinille, että jos pelkää, niin paras myydä pois osakkeensa. Minusta se on tuhmuutta, koska nyt pitäisi ostaa, kun kurssi on alhaalla ‒ on halpa.

Tällaiset ryssät ovat ikäviä osakkeenomistajia. Paras, kun niistä pääsisi.

10/6 ’31 Huom pulakokoukset ja ponnet!!! Bolshevistisia vaatimuksia! Jahnson ja Johanson asiantuntijoina. Ponnet eilisessä Ajan Sanassa ja tämänpäiväisissä muissa lehdissä.

10/6 ’31. Nyt on Ryti myös pessimistinen. Taloudellinen elämä kovin huonosti. Kyllä hoidetaan asioita sodan jälkeen kehnosti. Ei mitään käsitystä, miten parannus. Tosiaan nykyajan johtavat valtiomiehet heikkoja!!

10/6 ’31 Minun puheenjohtamani valtion menoarvion supistamislautakunnan mietintö saanut lehdissä yleensä suosiollisen vastaanoton.

10/6 ’31 Johtokuntaan:

1) Maanviljelijäin pakkohuutokaupat. Onko meillä niitä?

2) Korko ensi heinäkuusta alkaen.

3) Propaganda pankkien hyväksi — Kivimäen P.M.

4) Palkkakysymys — wuokrat.

10/6 ’31 Ryti soitti. Julin telefoneerannut hänelle neuvotteluista venäläisten kanssa Berlinissä, jotka alkoi eilen. Wenäläiset ei ottaneet esille rahakysymystä (s.o. luotonsaamista). Neuvottelut kulkeneet tuttavallisessa, vapaassa muodos-sa. Wenäläiset tuntuvat olevan “pehmeitä“ (Ruotsalaiset mukana.)

Ryti luki minulle myös Normannilta (Bank of England) saamansa P.M:n, joka sisälsi samaa, mitä Ryti kirjoitti minulle Monte Carlosta.

11/6 ’31 Ryti

1) Uusi keskustelu Berlinin kanssa (Julinin kanssa): Ei luultavasti johda tulokseen, vaan lähitulevaisuudessa jatketaan neuvotteluja uudessa kokouksessa. Ryssät hyvin halukkaita saamaan sopimuksen aikaan.

2) Keskuslainarahasto ilmoittanut, että eräällä osuuskassalla on näinä päivinä pakkohuutokauppa. Huolimaton, huono lainanottaja, joka ei ole maksanut korkojaan. Uhkaavat estää.

3) Kauppatase toukokuussa 1931 hyvä. ‒ ‒ ‒

6) Waltion lyhytaikainen velka nyt 390 miljoonaa. Kun uudistettiin 300 miljoonaa viime tammikuussa, niin tapahtui seuraavaa: Kun Lee Higginson viime tammikuussa taas kääntyi Guarantyn ja Chasen puoleen, kutsuen heitä uudistamaan osuutensa, vastasi he: “No more finnish papers.“ Mutta Lee Higginsonin yksi päämies meni personallisesti puhumaan ja sai “tällä kertaa“ mukaan Guaranty Trustin ja Chasen. Sen vuoksi ei varma, saadaanko uudistetuksi nyt heinäkuussa valtion lyhytaikaista velkaa. Ryti palatessaan Baselista äsken pu-hui siitä Mannin (National Cityn Berlinin edustaja) kanssa. Ryti sanoi ohimennen, että se tietysti saadaan uudistaa. Mann vastasi: “I hope so.“ “Teen parhaani, mutta nyt ei voi garanteerata mitään.“

14/6 ’31 Saavuin Tukholmaan Pohjoismaiden kansantaloudelliseen kokoukseen. Kansantaloudellinen Yhdistys otti osaa, mutta avkyld sen johdosta, ettei kieliasian johdosta kokousta voitu pitää Helsingissä 1930, kuten oli tarkoitettu.

Kl. 2 johtokuntien kokous. Suomen puolesta ehdotimme Ramsayn puheenjohtajaksi. Hän myös puhuu suomalaisten puolesta kaupungin päivällisillä tiistaina. Minä sopimuksen mukaan kieltäydyin kummastakin. Minä olin ajanut sitä, että KansantaloudellinenYhdistys ei muodollisesti vetäydy pois osanotosta, joskin olemme enemmän passiivisia. Tri Suviranta kuitenkin esiintyi rahakysymyksessä (Internationella penningpolitikens inverkan på konjunkturerna.)

Maanantai-iltana päivälliset Hasselbackenissa. Istuin Statsrådet Larsonin vieressä. (Sosialiministeri ollut aina raittiusmies, nuoresta alkaen.) Puhelin hänen kanssaan m.m. työpalkkojen alentamisesta. Sanoi syksyllä sen kysymyksen tulevan esille. Ehkä suurin osa sopimuksia sanotaan irti. Miten käy, ei voinut sanoa. Myönsi olevan suuria vaikeuksia.

Sunnuntai-iltana 14/6 puhelin päivällisillä Saltsjöbadenissa pitkälti prof Nielsenin ja Brismanin kanssa, Brismanin kanssa m.m. työpalkkojen alentamisesta. Brisman piti mahdollisena, että Ruotsin ammattiyhdistysten johtomiehet asettuvat järkevälle kannalle ja suostuvat välttämättömään palkkojen alentamiseen. Wuosien 1920‒1921 kriisissä, kun hinnat myös laskivat, olivat suostuneet alentamaan palkkoja niin, että tuotanto voi kannattavasti jatkua, ja sitten oli Ruotsissa vähitellen saatu tuotanto ja taloudelliset olot käyntiin ja sitten oli tullut hyvät vuodet. Luuli, että nyt menee samalla tavalla.

Rydbeck kertoi suuruksella maaanantaina 15/6 m.m., että oli koettanut saada ranskalaisia mukaan pelastamaan Itävaltalaista CreditAnstaltia, jottei siitä tule valtion pankkia, niinkuin Tanskan Landsmanndsbankista. Puhunut m.m. Ranskan finanssiministeri Flandinin kanssa, mutta poliittiset syyt näkyi olevan esteenä. Rydbeck katsoi poliittisten epäluottamuksien olevan esteenä olojen parantumiselle. Jos ne selviäisi, niin kaikki pian järjestyisi.

16/6 ’31 Enskilda Bankenissa puhelin pankinjohtaja Arvedsonin kanssa. Teollisuustyöväen palkat koetetaan saada alenemaan 20 %, joka sekään ei riittäisi. Ei luulla saatavan sitäkään, vaan ehkä 12 %. Suomessa alemmalla tack vare Lappo rörelsen.

16/6 ’31 Suuruksella Handelsbankissa. Teollisuuden työpalkkojen alentaminen. Sten: Jos voitaisiin alentaa palkkoja 25 %, niin se laskelmien mukaan riittäisi. Koetetaan tätä. Liikkeet niin vahvoja nykyään, että voivat kestää ½ vuotta seisomista, vieläpä kauemminkin. Tämän toivotaan riittävän, jotta saadaan aikaan sopimus alentamisesta.

Sunnuntaina 14/6 31 päivällisillä Rydbeck, Lagercrantz ja Henriques otti esille Piikkiön tapauksen, että oli estetty huutokauppa. 17/6 Örne lausunnossaan kokouksessa myös kosketteli sitä. Toistaiseksi pidetään se yksityisenä tapauksena, joka on kääntänyt huomiota, mutta joka pidetään satunnaisena laittomuutena, jollaisia esiintyy, ja joita vastaan valtiovalta reageeraa. (Mutta jos jatkuvat, niin asia tulee pahaksi.)

22/6 ’31 Pankkiyhdistyksen johtokunta. Pulakokoukset, pakkohuutokaupat. Palojärvi kertoo käynnistä pääministeri Sunilan luona. (Frey, Palojärvi, Keskuslainarahaston Korhunen) Sunila kehottanut välttämään pakkohuutokauppoja. Esitetty Sunilalle tilanne pakkohuutokaupoista. (Epärehelliset velalliset, valekaupat.) Säästöpankkien pakko hakea ulos saatavansa. Yksityiset hakevat enimmin ulos saataviaan. Niille ei voi mitään. Rahlaitokset kyllä koettavat välttää, mikäli mahdollista.

22/6 ’31 Korkolautakunnan kokous. Korkosopimus saatu loppumattomien keskustelujen jälkeen toimeen. Tänäänkin hirmuisen pitkä keskustelu pienestä asiasta (6 kuukauden talletustodistuksista, jotka säästöpankit tahtoo kieltää kokonaan, ettei sidota korkoa 6 kuukaudeksi eteenpäin). Pieni asia.

23/6 ’31 L. Ingman, arkkipiispa kirjoitti 20/6 31 Turun lääninsairaalasta. P.E Svinhufvudin 70-vuotispäivää olisi vietettävä kansallisen eheyttämisen merkeissä. Juhlia. Keräys rahastoksi, minkä tarkoituksen Svinhufvud määrää. Keskustelin Honkajuuren ja Arajärven kanssa.

Kutsun kokoon: Sunila, Kallio (maalaisliitto), Mantere, Ryti (edistys); H. Suolahti, Arajärvi, Honkajuuri, Stenroth, minä, K. Castrén, R. Walden (kokoomus); Frey, Ramsay (ruotsalaiset). Puhun myös Tannerin ja Ryömän kanssa.

23/6 ’31 JKP, Frey, G. Walden, Nystén. Keskustelu Kivimäen ehdottamasta propagandasta pankkien hyväksi.

JKP esittää Kivimäen ehdotuksen.

Nystén kannattaa Kivimäen ehdotusta. Hienotunteisesti ettei tiedä, että tulee pankkien puolelta.

JKP: Säntti tai Rantakari.

Frey: Kannattaa. Usein tarpeen antaa selvityksiä. Säntti ehkä parempi kun on nuorempi. Olisi toistaiseksi ainoastaan neljän suurimman pankin kustannettava (= 80 % pankkiliikkeestä).

Walden: Olisi jotakin tehtävä. Pelättävä, että pian huomataan, että on olemassa liike joka hoitaa propagandaa. Pitäisi koettaa saada sivulta päin kirjoituksia. Nyt on maaperä kiitollinen.. Aluksi järjestettävä ½ vuodeksi.

Nystén: Jos KOP antaa Säntin, olisi Säntin kanssa keskusteltava. Hän itse voisi järjestää homman.

Res: Minä kutsun Säntin tänne ensi tilassa, neuvottelemaan.

25/6 ’31 Tohtori Relander, Teollisuus Hypoteekki Pankki, kertoi tri Johansonin käyneen puhumassa propagandan teosta obligatiomarkkinain hyväksi. Sanonut Otto Stenrothin olevan asian johdossa. Kysyi eikö Teollisuus Hypoteekki Pankki myös tule mukaan.

Soitin Stenrothille, joka sanoi Johansonin eilen käyneen hänen luonaan ja pyytäneen häntä mukaan. Stenroth oli vastanut ylimalkaisesti, mutta ei ollut antanut mitään “tehtävää“ J:lle. (Asunto Hypoteekkipankki tarvitsee ulkomaista lainaa niin paljon kuin se on mahdollista, kotimaista lainaa ei voi ajatella.) Kehotin Stenrothia seuraamaan J:n puuhia.

Sanoin Relanderille, että Teollisuus Hypoteekki Pankki ei tarvitse nyt mitään lainaa. Olisi järjetöntä koettaa saada pankin ulkomaisia obligationeja virtaamaan kotimaahan. Johanson on muuten mahdoton mies. Teollisuus Hypoteekki Pankilla ei sen vuoksi ole mitään intressiä olla asiassa mukana. Relander kertoi Freyn, jolle oli asiasta puhunut, olleen samaa mieltä.

25/6 ’31 Hooverin ilmoitus sotavelkojen moratoriosta. Ryti kuullut, että voi tehdä myös jonkun pysyvän vaikutuksen. Kurssit tosin luultavasti laskevat jälleen. Mutta ehkä jää jotakin pysyväistä. Kuullut, että Amerikalaiset ajattelevat 3 vuoden moratoriota. Oli ajatelleet myös Suomen lainan 1919 Amerikasta kuuluvan moratorion alaisiin velkoihin.

(Minä: “Meidän sanottava, ettemme halua käyttää hyväksemme tätä moratoriota. Tekee hyvän vaikutuksen ulkomaalla.“)

Ryti ilmoitti National City Bankin vaatineen, että valtion lyhytaikaisesta luotosta, joka lankee heinäkuussa, on maksettava puolet lyhennyksenä. Ryti ilmoitti City Bankin Berlinin edustajalle, että jos City Bank vaatii tämän, niin kadottaa pankki täällä kaiken luottamuksensa, kun täten menettelee kaikkein vaikeimpana aikana. City Bankin edustajat sanoneet saaneensa määräyksen vaatia kaikista Europpaan myönnetyistä finanssiluotoista vähintäin puolet sisään. Olivat luvanneet puolustaa sitä, että pankki uudistaa Suomen valtion lyhytaikaisen luoton lyhentämättä.

Minä: “Tämä otettava huomioon, kun ensi syksynä vientiteollisuuden luotot on uusittava.“

Ryti lupasi ottaa myös sen asian esille City Bankin Berlinissä olevien edustajien kanssa.

Puhuin Rydille siitä että tohtori Suviranta pitäisi saada professoriksi yliopistoon. Ryti yhtä mieltä.

Minä kysyin, mitä on tehtävä Taloudellisen Neuvottelukunnan kanssa?

Ryti: Se on lopetettava. On tehnyt tehtävänsä. Muutamia hyviä julkaisuja. Hallitus ei kysykään sen mieltä.

Minä olin samaa mieltä.

26/6 ’31 Edellämainittuun Svinhufvudin 70-vuotispäivän kokoukseen 29/6 31 kl. 2 pankissa lupasi tulla: Sunila, Kallio, Ryti, Mantere, Frey, Ramsay, (Arajärvi matkoilla), Honkajuuri, K. Castrén, H. Suolahti ja Stenroth. Tanner matkoilla. Puhuin Ryömän kanssa. Hän epäili tokko sosialistit ovat mukana, mutta lupasi puhua asianomaisten kanssa ja ilmoittaa. Itse on maanantaina 29/6 virkamatkalla.

26/6 ’31 Pohjoismainen kansantalouskongressi Tukholmassa. Huomioita: Kansantaloustieteen kriisi myös nykyään. Tiede näkyy voivan vähän selvittää asioita. Epäonnistunut selvityksissään.

Le Bon’in uusi kirja Bases Scientiphiques a’una philosophie de l’histoire. Le Bon: Kansallisuusaate vanhettunut. Nykyaikainen aate: Suuret valtiolliset ja taloudelliset yhtymät ‒ ykseydet. Ainoastaan suuret sopivat nykyaikaiseen taloudelliseen ja teknilliseen kehitykseen. Itävallan jakaminen pieniin valtioihin sen vuoksi erehdys ‒ pirstottu. (Myös Ranska pitäisi kansallisuusaatteen nojalla jakaa moneen osaan.)

Minä: Sekä kansallisuusaate että suurten kokonaisuuksien aate on oikea. Molemmat aatteet oikeat. Tehtävä: Ne on sovitettava yhteen. Ei mahdoton. (Pan-Eurooppa? Onko se ratkaisu?) Suomen taloudelliset vaikeudet: Suomen löydettävä sija Europan taloudessa. Suomi vie ulkomaalle 49 % kansallistuotannostaan. Ainoastaan Tanska ja Belgia vie enemmän: 51 %. Kaikki muut vähemmän. Yleensä 20‒25 %. Tämä on merkillinen ja vaikuttava tosiasia. Politiikka on vaikeata. Psykologiset seikat.

29/6 ’31 Tapasin Nevanlinnan pankista mennessäni. Walitti, miten kehnosti on Suomen Pankin valtuusto nyt kokoonpantu. Maalaisliittolaisista: Lahdensuo, Westerinen ja Leppälä (kukaan ei ymmärrä mitään). Sosialidemokraateista: W. Tanner (hyvä), Ailio (ei ymmärrä, seuraa Tanneria) ja Helo (epäluotettava, ei tiedä, missä kulloinkin on). Ruotsalaisista: E. Frenckell (joka agiteerasi itsensä professori af Forsellesin sijaan). Eräs maalaisliittolainen pankkivaltuusmies oli kokouksessa sanonut: “Minulle on ilmoitettu, että Suomen Pankki perustettiin maanviljelyksen auttamiseksi.“ (!!) Tämä kauhistutti Nevanlinnaa.

Ja kyllä se onkin hirmuista, että valtiopankin hoitoon tällaiset tietämättömät voi vaikuttaa. Mutta kyllä talonpojat oli ennen yhtä tietämättömiä. 1904‒05 valtiopäivillä Huoponen lausui talonpoikaissäädyssä, kun oli puhe kertomuksesta Suomen Pankin tilasta ja Suomen Pankki oli kärsinyt tappioita Haller Sohle &Cn (Hamburg) konkurssissa: “Jos Suomen Pankki“, sanoi Huoponen, “olisi lainannut rahansa Suomen maanviljelijöille, (eikä saksalaiselle pankkiirille) ei sen olisi tarvinnut kärsiä tällaisia tappioita.“ Siis sama tietämättömyys kuin nykyäänkin. Musikka on musikka. Mutta ennen heillä ei ollut tällaisissa vaikeissa ja tärkeissä asioissa vaikutusvaltaa, kuten nyt.

3/7 ’31 Kehitys tosin aina menee vissiin suuntaan, riippuen syistä ‒ edellytyksistä. Esim demokraattinen kehitys nykyään näyttää olevan ainoa mahdollinen. Syyt siihen. Mutta ei ole sanottu, merkitseekö se kehitystä eteenpäin. Ehkä esim. taloudellisessa suhteessa köyhtymistä ja taaksepäin menoa. Sillä kehitys ei aina mene eteenpäin. Historia tuntee suuria ajanjaksoja, jolloin kehitys on mennyt taaksepäin. Orientin kehitys wuosituhansien kuluessa. Samoin Englannissa Anglo-Saxonien valloituksen jälkeen. Roomalaisesta vallasta ei jäänyt kuin tiet. Ja nekin vähitellen rappeutuivat.

Demokratia vaikeuttaa suuresti asiain hoitoa. Se vaatii demagogisia keinoja ‒ s.o. psykologista propagandaa, jotta joukot saadaan mukaan (kuten Le Bon opettaa). Se vaikuttaa joka alalla. Vieläpä sodassa. Sotakin on nykyään demokratisoitava, käytävä “demokraattisella“ pohjalla, jotta saadaan kansa mukaan. Esim. Mailmansota. Tulos: kansat aivan hulluiksi. Ja Versaillen y.m. rauhat mahdottomat, syynä nykyisiin vaikeuksiin. Wieläpä mieletön pykälä, että Saksa on yksin syypää sotaan!! Huom. Arthur Nicolsonin ajatus: Saksa on, Ranskan jälkeen vähimmin syyllinen, vain “taktillisesti“ syyllinen. Nicolson kirjoitti sodan aikana artikkelin siitä, mutta ei saanut julaistuksi(!!)

9/7 ’31 “En känd svensk finansman“ lausui: “ Jag hoppas, att vi aldrig skola få det så bra att vi icke ständigt ha allvarliga bekymmer att tänka på.“ (Stockholms Dagblad 10/1 29)

10/7 ’31 Monarkkinen henki on vallalla Suomessa edelleen. Kun presidentti rouvineen kulkee maaseudulla, puhuvat lehdet että “Korkeat vieraat“ saapuivat ja tekivät sitä ja sitä.

11/7 ’31 Arajärvi tiesi, että Helsingissä puhutaan “seuroissa“ paljon KOP:n suurista tappioista. Tämä hirmuisen tyhmien ja kateellisten ja pahansuopien ihmisten juoruaminen. Ihminen on tyhmä ja ilkeä elukka. Koskee eräitä pankkiliikkeitä.

11/7 ’31 Nystén sanoi tänään. Ollut pankkialalla 35 vuotta. Eroaisi heti jos voisi elää rentierina. E. Tulenheimo: “Jos olisi tiennyt, millaista pankkitoiminta on, olisin jäänyt asianajajaksi.“

11/7 ’31 Jokin aika sitten kävi luonani pankissa Aladin, valittamassa, että KOP:n osakkeiden kurssit laskee ja kyselemässä syytä. Hän aina tavan takaa käy pankin pääjohtajaa vaivaamassa, jo Nybomin aikana.

Minä: “Ei ihme että laskee, kun juuri Tekin olette myynyt KOP:n osakkeita.“

Aladin sanoi tarvinneensa rahaa tilan ostamiseen ja myyneensä 2000 kpl. Omistaa vielä 7000 kpl.

Minä: (suututti): “Jos pelkäätte on paras, että myytte pois osakkeenne. Minä omistan paljon enemmän KOP:n osakkeita kuin Te, mutta ostan niin paljon kuin vaan voin.“

Tähän loppui keskustelu.

11/7 ’31 Suomen Sosialidemokraatissa Sasu Punanen edelleen puhuu tavan takaa KOP:stä enemmän tai vähemmän pahaa. Soitin tänään päätoimittaja Anton Huotarille, joka sanoi: Sosialidemokraatilla ei ole KOP:tä vastaan. Sasu ei luultavasti pahaa tarkoita. Lupasi puhua Sasu Punaselle.

11/7 ’31 JKP, Frey, Nystén, E. Tulenheimo. Kysymys propagandasta pankkiliikkeen hyväksi. Maisteri Säntin ehdotus.

Nystén kannattaa asiaa. Ei pitäisi mitään rajoja asettaa toiminnalle, kustannukset vaatimattomat. Helsingin Pankki valmis maksamaan. Kivimäen ehdotus: Eri komitea. Ehkä paras, että Säntti saa aluksi toimi yksinään, yksityisenä henkilönä. Wasta tuonnempana esille kysymys komitean asettamisesta.

Frey: Melkein joka päivä sanomalehdissä vääriä tietoja ja ajatuksia pankeista ja pankkiliikkeestä. Kannattaa sen vuoksi asiaa. Toistaiseksi ottaa asia vapaaksi ilman rajoituksia ohjelmaan nähden. Sanomalehtileikkelekomitea on olemassa Wiljasen ja Norrménin komiteassa. Senkautta voi saada kirjoituksia lehtiin. Koskee Säntin ohjelman B osaa. Yhdyspankilla leikkelekokoelma.

Tulenheimo = Nystén & Frey. Olisi koetettava saada sivulta kirjoituksia ja sitä varten varoja kirjoituspalkkioihin.

Nystén: Ainakin aluksi pitäisi toiminnan olla salaista.

Res: Säntti otetaan 6 kuukaudeksi toimeen. Alkaa joko ensi elokuun alusta, tai ainakin 15/8 31 työnsä.

14/7 ’31 Solitander. Neuvottelujen venäläisten kanssa puutavaroiden viennistä piti jatkua 4/7 31 Berlinissä, mutta venäläiset ilmoittivat esteen, kun jo suomalaiset ja ruotsalaiset neuvottelijat (paitsi Solitander) oli Berlinissä. Suomalaiset ja ruotsalaiset ehdottivat, että jatketaan 28/7 31 Köpenhaminassa. Wenäläiset suostuneet.

14/7 ’31 H. Bell täällä. Oli ollut vielä muutama päivä sitten optimisti olojen paranemiseen nähden Hooverin ehdotuksen johdosta, mutta nyt oli pessimisti, kun Saksassa näin käy. Nyt ei voi sanoa mitään.

Puutavaramarkkinat: Englannissa pienet varastot, mutta kukaan ei uskalla ostaa, kun pelkää hintojen alenevan. Myös kaikki säästää ja elintaso alenee, kun ei ole varoja elää niinkuin ennen. Wenäläisten hinnanalennus (1 £) on paha Suomalaisille, jotka muutenkin kilpaa koettavat myydä toistensa ohi. Paha että suomalaisia laivaajia paljon Englannissa ja tarjoavat itse tavaroita oikealle ja vasemmalle. Bellin mielestä puutavaran hinnat ei tänä vuonna nouse, minkä vuoksi olisi paras suomalaisten myydä tinkimättä, päästäkseen irti tavaroista! Puola, Latvia, Rumania y.m. myyvät paljon puutavaraa ja millä hinnoilla tahansa. Se on huonoa, mutta englantilaiset nykyään tyytyvät siihen.

18/7 ’31 Saksan hirmuinen Kriisi. Huomattavaa, että Kansainliitto, sen neuvosto ja taloudelliset kommissoinit ovat kokonaan syrjäytetyt näistä asioista ja kriisin selvittelystä. Neuvottelut tapahtuvat yksinomaan harvojen suurvaltojen (Saksa, Ranska, Englanti, Amerika) edustajien välillä, kuten entiseen aikaan.

18/7 ’31 Svinhufvud lähetti erään (nähtävästi Johansonin) tekemän promemorian 2.500 miljoonan pakkolainan ottamisesta!! Surkeata, että tällaisia esityksiä voidaan presidentille!! jättää ja yleensä, että tällaisia ehdotuksia voi esiintyä. Puhuin Kallialan kanssa: Hallituksen pitäisi heti sanoa, että tällaisia ei saa tulla julkisuuteen, koska ne jo sillä vahingoittavat. Pelottavat tallettajia. Huudetaan maanviljelijän huonosta tilasta. Liian Welkaisille on vaikea. Mutta jos on kohtuulliset (normaali-)velat tai velattomat, niin ei mitään hätää.

K. Castrén palasi äsken Anjalasta ja Iitistä. Siellä ei maanviljelijät tiedä mitään pulasta ja vaikeuksista. Mutta teollisuus on se, mikä nykyään on todellisesti vaikeuksissa. Mutta se ei huuda.

27/7 ’31 Professori Jansson ja tohtori Johansson agiteeraavat tyhmien ja vahingollisten ehdotustensa puolesta ‒ pulakokouksissa ‒ demagogiaa! Kauniita tiedemiehiä!!

28/7 ’31 Svinhufvud luonani perjantaina 24/7 31. Puheli keskustelustaan Pätsin kanssa, joka oli ollut hänen luonaan vierailulla Kultarannassa. Päts sanonut, että Wiro ei ole paljon kärsinyt Saksan finanssikriisistä. (Päts ei taida oikein tuntea asioita.) Wirossa säädetty teollisuuslaitoksiin teollisuusneuvosto (!!)

5/8 ’31 Punta laski. Ranskan Pankki ei ostanut puntia. Syy: (Ruotsista ilmoit(ettu) Ensiksi: Amerikalaiset haluavat pyyhkiä pois sotavelat. Ranska sitä vastaan ja se syynä, että Ranska menee omaa uraansa. Toinen syy: Huhu, että eräs suuri Englannin pankki olisi maksuvaikeuksissa. Dementeerattiin. Myöhemmin punta nousi taas vähän ja rauhoittui.

5/8 ’31 Setälä. Puhutaan hänen asioistaan.

1) Eri laina Otavan osakkeiden maksuun. Osakkeet pantiksi.

2) Asioiden yleinen järjestely jää syksyyn.

3) Tilan kiinnittäminen. Instituutti Turkuun. Kansanvalistusseura ostaisi Setälän tilan (kansanyliopistoa varten).

6/8 ’31 Ryti kysyi konfidentiellt olisiko ajateltavissa, että KOP ottaisi Maakuntapankin ja Maatalouspankin. Lupasin Honkajuuren kanssa miettiä asiaa ja palata ensi viikolla.

8/8 ’31 Keskustelu Rydin kanssa pankissa Saksan asioita koskevan kokouksen jälkeen. Puhuimme siitä, että KOP ottaisi Maakuntainpankin ja Maatalouspankin, josta Ryti oli aikaisemmin minulta kysynyt, mitä ajattelisin sellaisesta tuumasta. Ryti piti sellaista yhtymistä hyödyllisenä pankkitoiminnan rationalisoimisen kannalta.

Minä kysyin, mikä oli aiheena, että Ryti oli ruvennut tällaista ajattelemaan?

Ryti: Maakuntainpankki oli aikoinaan saanut Ruotsista 10 miljoonan kruunun luoton. Se maksettiin viime vuonna 1930 pois siten, että Maakuntainpankki itse voi maksaa 5 miljoonaa kruunua ja toisen puolen suoritti Suomen Pankki antaen Maakuntapankille 50 miljoonan luoton, joka ei oikein sopinut Suomen Pankin sääntöihin. Maakuntainpankki ei voinut antaa vakuutta, niin että olisi voitu panna lainaksi tai kassakreditiiviksi, vaan se oli edelleen “sääntöjen ulkopuolella“. Kun se nyt äsken lankesi, kehotti Ryti rediskonttaamaan, jotta saadaan luotto säännölliseen muotoon. E. Tulenheimo oli pelännyt, että rediskonttausten lisääminen kovin vahingoittaisi Maakuntainpankkia maaseudulla, jossa jo nyt puhutaan paljon siitä, että pankilla on rediskonttauksia huomattava määrä, vaikka muilla suurpankeilla ei ole niitä. Oli senvuoksi pyytänyt, että asia saisi jäädä samalle kannalle kuin ennen.

Ryti sanoi minulle pelkäävänsä, että jos kriisi jatkuu ja jotakin tapahtuu, niin Maakuntainpankki joutuu vaikeuksiin. Sen vuoksi oli ajatellut, että KOP sen ottaisi ‒ profylaktinen toimenpide. Kun pankki on suuri, ei sitä voi olla auttamatta. Hän ei ollut vielä puhunut mitään Maakuntainpankin miehille. Sen johtokunnan jäsenet oli hyvin optimisteja pankkiinsa nähden, pitivät sitä kovin hyvänä pankkina, mutta Ryti luuli Maakuntainpankin hallintoneuvoston jäsenten olevan vähemmän optimisteja. Jos me olemme asiassa mukana, aikoi puhua asiasta Maakuntainpankin hallituksen puheenjohtajan Kaskisen kanssa ensiksi.

Minä: Millainen on Maakuntainpankin asema?

Ryti: Turun kaupungissa sillä on paljon huonoja liikkeitä ja tulee tappioita. Ehkä vararahastot riittävät poistoihin tai kentiesi vähän olisi osakepääomasta mennyt.

Minä: KOP:n asema on sellainen, että salaiset reservit hyvin riittävät kaikkiin poistoihin. Enin mitä voisi ajatella on, että meidän näkyvä rahastomme 400 miljoonaa Maakuntainpankin osakepääomaa vastaan, jos se on tallella.

Ryti sanoi laskeneensa, että KOP:n salaiset reservit ovat, ilman pankkitaloa, 150 miljoonaa, ja sen vuoksi hänkin katsoo, että Maakuntainpankki ei voisi vaatia muuta kuin 4 osaketta 1 vastaan KOP:ssä.

Sitten tein vähän selkoa meidän suuremmista luotoista, erityisesti Diesenistä. Huomautin, että me emme ota initiatiivia. Lupasin ensi viikolla antaa vastauksen, olemmeko periaatteessa vastaan koko puuhaa. Jos vastaus ei ole aivan kielteinen, ottaa Ryti asian Maakuntainpankin miesten (Kaskisen) kanssa esille, ilmoittamatta mitään puhuneensa minun kanssani. Jos asioista mitään tulee, saavat Maakuntainpankin miehet sitten kääntyä meidän puoleemme.

Mitä maatalouspankkiin tulee, olimme Rydin kanssa yksimielisiä, että sillä ei ole mitään olemisen edellytyksiä ja tarkoitusta. Ryti luuli, että sillä ei ole aivan suuria tappioita. Sahat se on hävittänyt ja sen luotot ovat hyvin pieniä ja Markula on varovainen.

10/8 ’31 Takausjärjestelmä on Suomessa aivan liian yleinen. Huono aika kaataa koko seudun. Takausjärjestelmää on tulevaisuudessa supistettava.

10/8 ’31 Anonymiset tai allekirjoitetut haukkuma- ja uhkauskirjeet pankeille tavallisia. Jos alkaa mennä asiat huonosti, niin silloin tulee kirjeitä. Hyökätään pankkia vastaan, ikäänkuin pankki puolustaisi “omia“ varojaan. Pankin varat ovat kaikki muiden ihmisten uskomia. Koetetaan myös päästä valekaupoilla ynnä muilla vääryydellä maksamasta velkoja ja takauksia. Osoittaa, millaisia roistoja ihmiset ovat.

10/8 ’31 Johanson Promemoriassa väitää, esimerkiksi, että Suomen valtiolainoista on maksettu korkeita korkoja sen vuoksi, että korko kotimaassa on kor-ea. Ei pidä paikkaansa. Suomen valtiolainoista ei ole sodan jälkeen maksettu liian korkeita korkoja verrattuna muihin valtioihin. Ei nytkään niiden korko ole liian korkea. Wertaa esimerkiksi The Economistin korkoluetteloja. Emme voi verrata itseämme Skandinavian maihin tarkoituksella vaatia samanlaisia ehtoja. Asetamme itsemme Skandinavian maiden rinnalle, mutta emme ota huomioon eroa varallisuudessa, köyhyyttämme. Meidän on kyllä pyrittävä “Skandinaviselle tasolle“. Mutta sille ei päästä huliganisoimisella. Eikä yht’äkkiä.

12/8 ’31 Juho Torppa kuuluu pitävän demagogisia esitelmiä m.m. pankkeja vastaan (2 suurkapitalistista pankkia jakaneet 19 % !) Vanha lurjus. Ei ymmärrä mitään.

12/8 ’31 Hyökkäykset pankkeja vastaan. (Uudenmaanläänin maataloustuottajat hyökkää y.m.) Pankkien asema hirmuisen vaikea. Tappiot hirmuiset. Luottamuksen ylläpitäminen. Miten käy, kun luottamus loppuu, osottaa Danatbankin ja Dresdner Bankin kohtalo Saksassa. Ellei pankki menesty (ja siis jaa osinkoja, joka on päämerkki menestymisestä) ei luottamus pysy, ei ulkomaalla eikä kotimaassa. Silloin talletukset ja muut tilit pois.

Paha ja vaikeudet johtuvat valtion sekaantumisesta ja keskuspankeista. Eivät ole voineet pitää rahan arvoa ja hintatasoa vakavana. Narranneet ihmisiä ja pankkeja. Aina missä valtio on mukana, siinä on paha. Kansantaloustiede ei vielä kelpaa mihinkään. Ei mitään apua. “Es gibt keine so miserable Wissen-schaft wie die Nationaloekonomie“ (Deutsche Bankin johtaja Wassermann 1921).

12/8 ’31 Neiti Heliä ilmoitti tänään pyynnöstäni, että KOP:n osakkeenomistajain lukumäärä oli: 1915 3942, 1917 noin 4900, 1926 12660 ja 1933 19200. Osakepääoma 200 miljoonaa siis noin 10.000 mk osakasta kohti. Osinko 38.000.000, siis = noin 1.900 mk osakasta kohti. (Talletukset ultimo 1930 n 1.800 miljoonaa, talletusten luku noin 180.000 = noin 10.000 mk talletusta kohti.) KOP ei siis ole mikään “kapitalistinen“, vaan sangen demokraattinen laitos.

13/8 ’31 Ryti kertoi eilen, että hallituksen valmistelemassa budjetissa 1932 on 200 miljoonan balanssi. Järvinen, finanssiministeri tahtoo täyttää sen kieltolain muuttamisella. Se menee läpi, kun saa hallituksessa 7 ääntä. Maalaisliittolaiset ankarasti vastaan. Ajattelevat jonkunlaista pakkolainaa, että virkamiehet ja muut jotka ovat valtiolta saamassa, pakotetaan ottamaan vastaan obligatioita. Jos hallituksen enemmistö hyväksyy kieltolain muuttamisen, niin maalaisliittolaiset eroavat ja pääsevät hallituksesta. Esitys kieltolain muuttamisesta ei mene läpi eduskunnassa ja silloin loppuhallituskin siis pois. Maalaisliittolaiset ja sosialistit vastustavat kieltolain muuttamista.

Siis vaikea kriisi tulossa. Tyhmää tämä kieltolain ylläpitäminen.

13/8 ’31 Suuren pankin johdossa on vastuu tavattoman raskas. KOP:ssä on 1930 ultimo 180000 tallettajaa (talletusta), 14000 juoksevaa tiliä ja noin 20000 osakkeenomistajaa. Siis 215000 ihmistä ‒ perhettä, jotka ovat uskoneet varansa KOP:n haltuun. Se on hirmuinen vastuu. Puhutaan “Suurkapitalisteista“ ja “suurkapitalismista“. KOP in päinvastoin oikea demokraattinen laitos.

15/8 ’31 Herman Gummerus, Jääkärit ja aktivistit. Paljon asioita, hyviä muistelmia. Järkevä mielipide, että Suomessa kapina itsenäisyys vasta, kun Saksa hyökkäisi Pietariin. Yksin emme voi alottaa. Se oli minunkin kantani.

18/8 ’31 Jääkäripataljoona. Suomalaisten menettely mailmansodan aikana, yhteys Saksalaisten kanssa. Muka moraalisesti ei oikea! Turha väite! Analoginen menettely Tsekkien yhteys ententin kanssa.

19/8 ’31 Grundherr käynyt Rydin luona. Grundherr hyvin pessimistinen Saksan oloihin nähden. Ensi talvena 10 miljoonaa työtöntä. Epäili, kestääkö Saksan yhteiskunta sitä!

19/8 ’31 Pankkiyhdistyksen johtokunta 1. Antolainauskoron alentaminen. (Sanomalehdissä väitetty, ettei alennettu suhteellisesti talletuskoron alenemisen kanssa.) Olisiko jotakin tehtävä? Sunila Arajärvelle lausunut huolensa, pyytänyt ottamaan esille asian Pankkiyhdistyksen johtokunnassa.

JKP: ‒ ‒ ‒

Nystén: a) Vanhat maanviljelysluotot alennettaisiin 9 ½ %:iin. Suostuu. b) Korko laskettu ainakin ½ %:lla, enemmänkin. c) 3 ½ % korkomarginaali ei riitä. Tarvitaan 4 à 4 ½ %. Suuret riskit. d) Ei olisi vastattava pankkiyhdistyksen puolesta. Yksityiset henkilöt vastaisi. Se olisi parempi.

Fieandt: Antolainauskorot alennettiin ½ %:lla, mutta ei enempää. Maanviljelysluottoja Yhdyspankilla vähän, ei poikkeusmääräystä niitä varten. Ei pitäisi olla poikkeusmääräystä. Haluaa puhua johtokunnan kanssa.

Nystén: Täytyy käyttää bluffia maatalousluottoja varten.

Palojärvi = Nystén, pyrittävä alentamaan maatalousluotot 9 ½ %:iin. Muutamat pankit ottavat sekundääriluotoista liian suuria korkoja. Ei pitäisi ottaa yli 10 % mistään. Huudetaan korkeimmista koroista. Pankkiyhdistys ei voi julkisesti puolustaa 4 à 4 ½ % marginaalia.

Walldén yhtyy Nysténiin. On alennettu ½ %:lla. Ei enemmällä. Ei ole valmis menemään 10 %:iin ylimpiin. Korkein korko on nyt Maakuntainpankilla 10 ½ %.

Markula: Alentaneet ½ %:lla (poikkeustapauksissa enemmällä). Luokitelleet luotot uudestaan, joissakin tapauksissa ei ½ %. Pitäisi olla suurempi ero luottojen välillä. Maatalousluotoista 10 % koskee alennettua talletuskorkoa. Tahtoo keskustella johtokunnassa.

Nystén yhtyy siihen että korkein korko on 10 %.

Fieandt: Yhdyspankissa korkein korko nyt 10 1/4 % (maaseutukonttoreissa.) Voi suostua 10 %. Pitää olla suuri ero 1 luokkaisen ja 3 luokkaisen luoton välillä.

Palojärvi: Nyt ei voi noudattaa periaatteita, vaan ottettava huomioon nykyiset olot.

Nystén: Toivomus, että maanviljelysluotot 9 ½ %:iin ja korkein korko yleensä kaikista luotoista 10 %. Res: 1. Todetaan että alennettu vähintäin ½ %. 2. Todetaan, että maanviljelysluotoista korkein 10 %. 3. Uusi kokous 27/8 31 4. Pankkiyhdistyksen ei ryhdyttävä julkiseen polemiikkiin.

2. asia. Suomen rahan huonontaminen.

JKP: Yhteinen julkilausuma.

Palojärvi: Kannattaa, ettei tällä kertaa aiota suostua, sallia sitä ‒ yli yksi miljoona tallettajaa. Osuuskassajärjestö yhtyy.

Fieandt: Kannattaa (julkisuudessa, ainoastaan jordbruk).

Nystén, Walldén, Markula kannattavat.

Res: Hyväksytään. Käännytään Kallialan puoleen.

3. asia. Saksan kauppa.

JKP: ‒ ‒ ‒  

Fieandt: Suotavaa olisi, jos päästäisiin siihen, että olisi velkaa yhtä paljon kuin saatavia. Mutta ei pankkien asia. Keskuskauppakamari paras.

Nystén: Vaikea asia, jos Saksa menee bolshevismiin niin, miten voi kuitata. Ostamalla käteisellä Saksasta, hinta alempi ja voi laskea, mitä maksaa. Pankkien pitää tehdä, jos jotakin on tehtävissä. Resoluutio: Lykätään ensi kokoukseen.

4. asia. Talletuskoron alentaminen.

Res: Lykätään ensi kokoukseen.

Fieandt: Voisi alentaa ennen kaikkea juoksevan tilin korkoa.

20/8 ’31 Lyhytnäköisiä ja heikkoja näkyy olevan myös Saksan, Englannin ja Amerikan pankkimiehet. Saksalaiset ottaneet hirmuisia lyhytaikaisia velkoja ulkomaalta, joita mahdoton maksaa vaadittaessa. Englantilaiset ja amerikalaiset pankkimiehet taas ajattelemattomuuttaan antaneet rahojaan Saksaan. Ulkomaalaiset pankkimiehet (samoin kuin muut talousjohtajat) ei sen parempia kuin me suomalaiset. Heillä on vaan niin paljon paremmat mahdollisuudet (luonnonvarat y.m.) kuin meillä. Meidän pitäisi olla sen vuoksi etevämpiä kuin muiden maiden. Ja kovin huonosti ovat suurten maiden finanssi- y.m. talousmiehet hoitaneet asiat, kun ovat ne päästäneet nykyiseen tilaan. Eivätkä nyt osaa tehdä mitään olojen parantamiseksi. Aina mennyt vain huonommaksi. Ei nuo johtajat näytä suuren arvoisia olevan.

24/8 ’31 Ryti ehdotti, että olisi pantava toimeen vastakokouksia pulakiihotusta vastaan. Kuullut, että Turun puolessa pulamiehet ovat ryhtyneet yhteistoimintaan kommunistien kanssa. (“Talonpoikain ja työmiesten neuvosto“) Minä lausuin ajatuksen, että olisi saatava aikaan tallettajain suuri adressi.

25/8 ’31 Jaakko Kahma puhumassa Suomen ja Englannin välisten taloudellisten suhteiden tehostamisesta. Englantilainen näyttely tänne ja Englantilainen viikko. Ajatteli perustettavaksi Suomalais‒englantilaisen taloudellisen yhdistyksen tätä varten. Kysyi minua sen etunenään. Sanoin kannattavani asiaa, mutta en luvannut asettua etunenään. En voi ryhtyä uusiin asioihin ja yrityksiin enää.

27/8 ’31 Pankkiyhdistyksen johtokunta.

Fieandt: Suomen Pankki vaatii sitoumuksissaan Suomen markoissa, jotka sisältävät niin paljon kultaa, kuin rahalaki määrää. Ehdottaa komitean asettamista tutkimaan asiaa. Komiteaan Fieandt, J.K. Paasikivi, Palojärvi. Asiamies sihteerinä.

Korkein antolainauskorko.

Fieandt: Suostuu siihen, että korkein antolainauskorko 10 % ja maanviljelysluottojen korkein korko 9 ½ % (vaikka viimemainittu periaatteellisesti epäoikea).

Walldén: Kannattaa 9 ½ % maanviljelysluotoista, mutta ei voi hyväksyä 10 % korkeimmaksi kaikista luotoista. (On paljon vielä 10 ½ % luottoja).

Markula: Hyväksyy 9 ½ % maanviljelysluotot, edellyttäen, että valikointi, mikä on maanviljelysluottoa, jää pankkien harkittavaksi. Mutta ei hyväksy 10 % korkeimmaksi. On vielä niin paljon yli 10 % (10 ½ %) luottoja, että tuottaisi vaikeuksia.

Nystén: Hyväksyy molemmat.

Palojärvi: = Nystén. Olisi tärkeätä, että 10 % korkein yleiseltä kannalta katsoen.

Res: 1) Yksimielisyys maanviljelysluotoista, korkein 9 ½ %. Asetutaan muiden pankkien kanssa yhteyteen. 2) Korkein korko 10 %, ei saada yksimielisyyttä.

Markula: Suuressa osassa talletuksia juoksee 6 % korolla, ei voi pienentää marginaalia. ½ % alennus ei pulakokouksia poista.

Walldén: Ei voi pienentää marginaalia tällä kertaa.

Talletuskoron alentaminen.

Fieandt: Tällä kertaa ei voida alentaa talletuskorkoa (6 kuukauden talletukset), mutta kyllä avistakorko ½ %:lla.

Walldén: Asia olisi lykättävä joksikin aikaa. On ollut ikävyyttä koron alentamisesta.

Markula: Ei voi nyt alentaa talletuskorkoa. Talletuskoron alentaminen on vaikuttanut talletusten vähenemiseen, ostetaan obligationeja. Pelkäävät, että vielä nytkin alennetaan korkoa. Sijoittaneet rahoja pankkien ohi. Maaseutukaupungeissa asianajajat sijoittavat rahoja. Sen vuoksi ei pitäisi tulla mitään julkisuuteen; talletuskoron alentaminen tekisi tallettajat levottomiksi.

Nystén: Olisi hyvä, jos päästäisiin alempiin korkoihin, mutta nykyinen tila ei aiheuta koron alentamista. Talletukset vähenevät ja rahan kysyntä on suuri. Ei myös avistakorkojen alentaminen ole paikallaan, ennen kuin rahatilanne paranee.

Palojärvi: Toiset säästöpankit vastustavat talletus%:n alentamista, luultavasti enemmistö sitä mieltä. Ei myöskään avistakorkoja alennettava. Odottavalla kannalla.

JKP: KOP valmis alentamaan.

Res: Asia lykätään.

31/8 ’31 Agitatio pankkeja vastaan jatkuu. Pulakokous Helsingissä 26‒27/8 31. Päätös m.m. 4 miljardin pakollisesta obligatiolainasta tallettajilta 4 %. Hullua. Tämänpäiväinen Suomenmaan koseria: Rahalaitosten julkilausumaa vastaan! Puhuin pitkälti telefonissa Suomenmaan päätoimittaja Hiekkalan kanssa. Hän katsoi meidän lukumme 1,4 miljoonaa tallettajaa liian korkeaksi. Muuten keskustelu ystävällinen ja Hiekkala sanoi “ei tarkoittaneensa pahaa“. Erityisesti komplimenteerasi minua, joka muka “vilpittömästi“ koetan ajaa asioita eteenpäin. Katsoi erityisesti pienviljelijäin olevan vaikeassa tilassa ja avun tarpeessa. Samoin maanviljelijäin, jotka esimerkiksi viime vuosina perinnönjaossa ostaneet tilan. Hän itse oli saapa sukulaisiltaan osuutta, ei ollut pariin vuoteen vaatinut korkoja eikä kuoletusta. Keskustelu päättyi ystävällisesti. Sanoin olevani valmis milloin tahansa keskusteluun ja tietojen antamiseen.

1/9 ’31 Tänään luonani Eino Tulenheimo. Kertoi Rydin puuhista pankkien yhdistämiseksi. Ryti oli kertonut puhuneensa minunkin kanssani asiasta ja minä olin luvannut antaa näinä päivinä vastauksen. Tulenheimo esiintyi siinä hengessä, että hän ei yhdistämistä kannattanut. (“Olisi liian vähän, jos suomalaiselle taholle jäisi vain yksi suurpankki“, sanoi hän.) Myönsi kulujen vähenevän yhdistämisen kautta, millä olisi merkitystä erittäin, jos eduskunta hyväksyisi koron säännöstelylain tai muita rajoittavia lakeja.

Maakuntapankin miehet ei olleet antaneet asiaan mitään vastausta, ja tuli kysymään, millä kannalla asia on. Maakuntainpankki toimii hyvin, eikä ole vaikeuksissa.

Minä: Ryti oli minulle asiasta puhunut ja minä mainitsin siitä Honkajuurelle, mutta sen enempää emme ole asiasta keskustelleet. Asia jäi siihen.

Soitin sitten Rydille, moittien häntä että oli jo nyt puhunut keskustelustaan minun kanssani Maakuntainpankin miehille. Minä hämmästyin, kun Tulenheimo puhui kanssani sillä edellytyksellä!

Sanoin Rydille: KOP ei etsi yhdistämistä. Jos Maakuntainpankki katsoo sellaisen yhtymisen itselleen tarpeelliseksi ja kääntyy ehdotuksella puoleemme, harkitsemme, voimmeko ottaa sellaisen yrityksen ja taakan kantaaksemme. Jos suostumme asiaan, voi Maakuntapankki olla varma, että emme pyri ottamaan itsellemme Maakuntapankin osakkaiden omaisuutta, vaan annamme heille sen, mitä he ovat kohtuuden ja oikeuden mukaan saavat. Tämä on meidän kantamme. Kehoitin Rytiä olemaan varovainen keskusteluissaan Maakuntainpankin kanssa, mikäli meitä koskee.

Ryti sanoi ensin kääntyessään Maakuntainpankin puoleen olleensa mainitsematta mitään puheistaan minun kanssani, oli vasta sitten kun oli puhunut Tulenheimon ja Kivimäen kanssa uuden kerran, maininnut puhuneensa minun kanssani. Ryti oli puhunut myös Maatalouspankin Markulan kanssa. Markula oli myöntänyt Maatalouspankin yhtymisen voivan olla paras ratkaisu heille. Nyt vielä oli Maatalouspankin osakepääoma tallessa, mutta jos tällaista aikaa jatkuu, ei tiedä, miten käy. Markula oli tullut siihen päätökseen, että Maatalouspankin yhtyminen toiseen pankkiin olisi paras ratkaisu. Hänellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta siinä asiassa vaan se riippuu Talaasta. Talas ei yhdy Maakuntainpankkiin, koska oli saanut huonon käsityksen sen pankin miehistä edellisissä neuvotteluissa. Siis joko KOP:hen tai SavoKarjalan Pankkiin. Ei luullut KOP:n suostuvan, kun ollut vastaan yhtymisiä.

Ryti siihen sanonut, että KOP ei ehkä nyt asetu aivan kielteiselle kannalle. Asia jäänyt siihen.

Minä sanoin Rydille, että joku vuosi sitten sanoin Talaalle, että jos hän aikoo yhtyä johonkin pankkiin, älköön tehkö lopullista päätöstä, ennen kuin on puhunut minun kanssani.

2/9 ’31 Hallituksen säästöbudjetti 1932 annettu eilen eduskunnalle. Noudatettu “Paasikiven komitean“ / supistamislautakunnan suuntaviivoja. Hyvin meidän ehdotuksemme kestänyt.

5/9 ’31 Ryti kertoi: E. Tulenheimo oli käynyt hänen luonaan puhumassa pankkien yhdistymisestä. Tulenheimo kertonut keskustelustaan minun kanssani, josta tullut siihen käsitykseen, että minä (ja Honkajuuri) olemme koko asiata vastaan. Tulenheimo kertonut, että hän ja Walldén ovat ehdottomasti yhtymisen kannalla. Tulenheimo katsoo, että jos me olemme periaatteellisesti mukana, niin paras panna asia toimeen niin pian kuin mahdollista. Maakuntainpankin johtokunnassa on yhtymisen vastustajia, mutta Tulenheimo luuli sen menevän läpi, kun hän ja Walldén ovat asian puolella. Yhtiökokouksessa kaiketi osaksi vastustusta, kun se on eräille piireille pettymys, mutta luuli sielläkin sen menevän läpi. Tulenheimo valmis esittämään meille Maakuntainpankin suuret luotot ja tappiot. Ei vaadi saada nähdä KOP:n luottoja, vaan ehdottaa, että me teemme sitten ehdotuksen, missä suhteessa osakkeita annetaan (s.o. mikä on KOP:n ja Maakuntainpankin osakkeiden välinen suhde). He sitten harkitsevat asiaa, joko hyväksyvät, tai koetetaan sovitella taikka hylkäävät ehdotuksen, ellei päästä sopimukseen. Lupasin neuvotella asiasta Honkajuuren kanssa ja palata asiaan ensi viikolla.

7/9 ’31 Maakuntainpankin yhdistäminen KOP:hen. Tänään olin Rydin luona Suomen Pankissa keskustelemassa yhtymisasiasta.

1. Mkp:n omista osakkeista. Ryti sanoi Tulenheimon kertoneen, että heillä on nyt noin 100000 kpl, jotka ovat yksityisten nimessä ja vastuussa (Hjort ym). Pankki tosin antanut rahat.

Minä: Myös toiseen pankkiin pantatut toisen pankin osakkeet vaikeuttavat. Keskustelussa ei muuta keinoa keksitty, kuin että lainat täytyy antaa seisoa ilman vakuutta, mutta ottaa osakkeet “pensioniin“, siksi kunnes ne voi myydä. 2. Mkp:n rediskonttaukset ja takaukset. Rediskonttaukset noin 76 miljoonaa, velka Ruotsiin 4 miljoonaa kruunua = noin 40 miljoonaa markkaa, yhteensä 116 miljoonaa. Lisäksi Mkp:n aksepteja diskontattu Suomen Pankkiin 20 miljoonaa, yhteensä 136 miljoonaa, (siis noin 150 miljoonaa.) Takauksia 31/7 31 108 miljoonaa. 1 ½ vuotta sitten oli rediskonttauksia yli 200 miljoonaa. On vähentäneet noin 100 miljoonaa.

3. Puhuimme myös Mkp:n luotoista. Ryti: Tampereella ei ole heikkoja. Tuskin myöskään Helsingissä. Turussa on koko joukko heikkoja. Ryti luetteli niitä joukon. Lupasin Honkajuuren kanssa tuumia asiaa ja asettua yhteyteen Tulenheimon kanssa.

Honkajuuren kanssa harkittu. Honkajuuri on epäilevä. Pelkää että saamme suuren joukon “roskaa“ ‒ huonoja luottoja. Omista asioistamme voimme vähitellen selviytyä.

9/9 ’31 Keskusteltiin johtokunnassa vientiluotoista Ilveksen ulkomaanmatkan johdosta. Ohjeet seuraavasti:

1) Olisi saatava uudistetuksi mahdollisimman paljon vientiluottoja, joita on jälellä. (Kun talletukset vähenee, emme voisi lisätä kotimaista lainanantoa siirtämällä ulkomaiset luotot kotiin. Lisäksi korko kotimaisessa lainauksessa korkeampi kuin ulkomaisista luotoista.) Tämä päämäärä johon pyrittävä, mutta jota ei sanottava ulkomaalaisille.

2. Ulkomaisille pankkimiehille Ilves ilmoittaa, että vähennämme luottoja, kun sahatavaratuotanto vähenee. Mutta ensi sijassa täytynee vähentää Englantilaisia luottoja. Senvuoksi olisi Amerikalaisia luottoja saatava uudistetuksi mahdollisimman paljon. (Koron eron saa Ilves mainita luottojen uudistamisen syynä. Sen ulkomaiset pankkimiehet ymmärtää.)

10/9 ’31 R.A.Wrede tämänpäiväisessä Hufvudstadsbladetissa moittii, että myös torparlagen 1909 oli fördärvlig lag. Ei mainitse, että 1918 vuoden torpparien vapautuslaki oli “fördärvlig“. 1909 vuoden laki (takautuvine määräyksineen) oli välttämätön edellytys 1918 vuoden vapautukselle. (Muuten ei 1918 olisi ollut mitään vapautettavaa. Huom. Irlannin lait.) Säätyeduskunnan syy, että päästettiin kehittymään torpparilaitos niin pitkälle, että olot tuli mahdottomiksi. RAW on jo aivan kalkkeutunut.

12/9 ’31 Kirje Minniltä, valtion asiamies Vientipankin konkurssissa, koskien tallettajien turvaamista. Hallitus tahtoo pankkilain esille ‒ “jonakin toimenpiteenä“ yleisen mielipiteen rauhoittamiseksi ‒ Vientipankin johdosta. Paniikkilainsäädäntö! Vievät asiat hunningolle!

14/9 ’31 Ryti soitti: “Pienviljelijässä“ (sanomalehti) törkeä kirjoitus pankeista, erikoisesti tarkoitettu KOP:tä. “Pankki, jonka sitoumukset on 2.500 miljoonaa, omat varat vähän yli 400 miljoonaa ja jonka varat on sijoitettu pankin omaan haltuun joutuneisiin teollisuuslaitoksinn ja kiinteimistöihin, ei kykene vastaamaan tallettajille (!!) Nähtävästi tri Johanssonin kirjoitus. Hirmuista! Roistomaista!

(On sekin yliopiston mies. Osottaa, miten alhaista ja heikkoa kaikki täällä Suomessa on.)

14/9 ’31 Pankkiyhdistyksen johtokunta.

Minnin kirje Wientipankin asiassa.

JKP esittää: Pienet talletukset?

Markula: Ei voi pienille jakaa enempää kuin muille.

Frey: Wientipankissa on myös suuria talletuksia, jotka on siirretty Yhdyspankista. Luottoa voidaan myöntää, jos vakuutta voidaan antaa. Sanomalehdet kirjoittavat, että kun on pankkitarkastus, niin tallettajien etujen pitäisi olla turvattu.

Nystén: Minnin kirjelmä sellainen, ettei sitä voisi odottaa valtion virkamieheltä. Sopimaton! Pankkitarkastus helmi‒maaliskuussa 1930 sitä mieltä, että Vientipankin osakkeet oli nimellisarvossa. Viime tarkastuksessa selvisi, että kaikki luotot oli myönnetty jobbareille. Luulee, että osinko konkurssista tulee hyvin pieneksi. Kaikki on yliarvoja, ja suurin osa lainanottajista huonoja. Pankkien ei pitäisi tehdä mitään, vaikka uhkauksia. Vahingoittaisi pankkeja. Olisi pitänyt auttaa ennen konkurssia, jos olisi autettu.

Frey = Nystén. Vientipankin asia vaikuttaa pankkilakiin. Valtiovarainministeriö jättää kiireellisen esityksen eduskunnalle. Valtiovarainministeriö tilannut eri ehdotuksia nykyisen pankkilain muutokseksi. Pankkitarkastus vastannut, että nykyinen pankkilaki ei anna tarkastukselle riittävää valtuutta. Ehdottaa, että valtioneuvosto saa peruuttaa toimiluvan, jos pankin hallinnossa havaitaan sellaisia epäkohtia, että yleinen etu tulee loukatuksi.

Res: 1. Jos pääsee suullisella vastauksella, niin paras. 2. Kirjeen sävy sopimaton. 3. Ainoastaan luottoon nähden vakuutta vastaan voidaan jotakin tehdä. (Ilmoitettu Minnille telefonissa 15/9 ’31.)

15/9 ’31 Puhuin Rydin kanssa pankkilakikomitean ehdotuksesta. Erityisesti oikeudesta omistaa teollisuusosakkeita. Ryti lupasi ottaa esille asian vielä, että pankki saisi omistaa sellaisia osakkeita ainakin 5 % omista varoista.

16/9 ’31 Ilves soitti Berlinistä.

1. Ollut koko ajan pankkimiesten kanssa neuvotteluissa. Mieliala Saksassa hyvin hermostunut. Eräs Credit Lyonnais’n edustaja lausunut, että Ranska on periaatteessa toisella kannalla kuin muut maat. Ranskalla ei ole mitään sitä vastaan, jos Saksa särkyy ja menee nurin (s.o. jos Saksassa olot menee sekaisin).

2. Meidän luottomme. Ilves tänään keskustellut 3 tuntia City Bankin miesten kanssa. Käyty koko Suomi (ja meidän pankki) läpi. Ilves sanonut, että lyhen-nämme (noin 25 % luottoja), mutta haluamme ensi sijassa lyhentää englantilaisia (Lontoossa). City Bankin herrat sen hyvin ymmärsivät. Ehdottavat New Yorkiin, että meidän luotot City Bankissa uusitaan entisen suuruisina. Keskustelu kulki ystävällisessä äänilajissa.

3. Guaranty Trust, meillä siellä miljoona dollaria. Sen edustajat ei saaneet vielä ohjeita New Yorkista. Pankki näkyy itse olevan tiukalla.

4. First National Bank (Boston). Meillä 500.000 dollaria. Lähettäneet Suomeen edustajan ottamaan selvää taloudellisesta tilasta. Vasta sen jälkeen ratkaisee kysymyksen luottojen pienentämisestä.

5. Kaikki kuulleet Suomesta hyvää. Suomi ei sanottavasti mukana nykyisessä kansainvälisessä finanssikriisissä. Sen vuoksi “Suomen kurssi korkealla“(!!) 6. Ilves kysyi, onko puutavarasopimus Wenäläisten kanssa edistynyt. Wastasin Solitanderin eilen minulle sanoneen olevansa optimistinen.

21/9 ’31 Englannin Pankki lopettanut setelien lunastamisen kullalla. Puhelin telefonissa Rydbeckin kanssa Tukholmaan. Rydbeck kertoi:

1. Ingen anledning till oro. Englands händelser måste göra det klart för Frankrike ock Amerika, att de måste hjälpa att återställa guldmyntfoten i England. Annars förlorar deras guld sitt värde.

2. Englands officiella ståndpunkt är, att återtaga guldmyntfotet. Rydbeck luuli, että Englanti ei mene takaisin vanhaan kultapariteettiin. Tuskin voisi sen tehdä. (Siis rahan arvon alennus.)

3. Sverige intar tillsvidare avvaktande ståndpunkt. Diskontot höjes antagligen till 5‒6 %.

4. Stockholms börs stänges sannolikt.

21/9 ’31 Ryti ilmoitti:

1. Suomen Pankilla ei virallisia noteerauksia ‒ myy puntia lauvantain noteeraukseen.

2. Pariisi sulkee pörssin. Amerika sulkee obligatiopörssin. Kaikki myy obligatioita saadakseen rahaa irti.

3. Ruotsi korottaa diskonton 5 %:iin. Sulkee pörssin. Odottaa 3‒4 päivää.

4. Ranskalaiset kadottaneet päänsä. Amerika sanoo, jos Englanti menee rappiolle, niin Amerika myös. Amerikalla paljon saatavia Englannista.

5. Amerikan ja Ranskan kanssa neuvottelut järjestelystä, että antaisivat suuria luottoja Englannille ja Saksalle jo tällä viikolla. Englannissa luullaan, ellei pian saada järjestykseen, kestää sekasorto kauvan ‒ 6 kuukautta.

6. Englanti aikoo palata kultakannalle vanhan pariteetin pohjalla. Toivovat, luottoa lisäämättä, saavansa hinnat nousemaan (ja siis kullan arvon laskemaan?). Siis inflation sen kautta.

21/9 ’31 Pankkiyhdistyksen johtokunta.

I. Pörssin aukipitäminen.

Frey: Voisi pitää huomenna sulettuna ‒ päättää päivästä päivään.

Nystén: Pitäisi määrätä jo edeltäpäin, milloin pidetään sulettuna.

Tulenheimo: Pitäisi pitää kiinni.

Markula: Kaksi päivää sulettuna ja sitten päättää uudestaan.

Neovius: Stängas tisdag & onsdag och hållas öppen torsdag och fredag, om icke oforutsädda orsaker.

Res: Pariksi päiväksi kiinni ja sitten nähdään.

II. Waluutta kysymys.

Frey: Myyneet saksanmarkkoja ja muita huonoja valuuttoja, mutta ei kultavaluuttoja; vähän perittäviä varten. Suomen Pankki ei myy edes pienempiä perittäviä varten. Tukholmasta tieto, että Englanti ei palaa entiseen kultapariteettiin, alentaa 10 %. Ruotsi luultavasti seuraisi mukana.

Res: 1. Valuuttaa myydään perittäviin, joihin saadaan Suomen Pankista 1 % korkoa, kun punta lauvantain kurssiin. 2. Noudattaa Suomen Pankin menettelyä. 3. Matkailijoille 1 % korotus. 4. Muuta valuutan myyntiä ei tehdä. 5. Ostetaan dollareja.

III. Nystén: Korkoasia. Englannin pankin diskontto nyt 6 % = Suomen. Muut diskontot myös nousseet. Välikorkoja 8 ½—10 ½ % voisi vähän korottaa.

Frey: Ei korottaa korkoja ennen kuin Suomen Pankki korottaa. Silloin voisimme korottaa “välikorkoja“. Res: Jätetään toistaiseksi.

22‒23/9 ’31 Pohjoismainen Kauppakokous Helsingissä. Minä presidenttinä. Onnistui hyvin. Kts. sanomalehtien selontekoja, erityisesti Kauppalehden.

24/9 ’31 Casselin kirjoitus Svenska Dagbladetissa 22/9 31 Englannin katastrofista. Nyt Cassel painostaa kovasti (“att förbättra betalningsbalansen“) ‒ maksubilanssin merkitystä. Ennen hän pani sille vähemmän merkitystä. Ennen pani ainoan painon betalningsmedelsförsörjningen (kvantiteettiteoriaan), joka automaattisesti järjestää asian.

26/9 ’31 Waikeuksia saada amerikkalaiset vientiluotot uudistetuksi. Guaranty Trust oli luvannut uudistaa, mutta tänään tuli sähkösanoma, ettei uudistakaan. Tässä kuussa on vähennetty takauksia ulkomaalle ja muita ulkomaisia luottoja ‒ tilejä ‒ suoritettu, minkä vuoksi ollut pakko lisätä huomattavasti rediskonttauksia. Ostettu myös dollareja ja niillä puntia liikkeiden puntavelkojen lyhentämiseksi. Täten voitettu (m.m. Diesenin hyväksi).

Juoruja liikkeellä. (Korpisaari kertoi, että myös KOP:tä vastaan.) Suomalaiset liikemiehet paitsi kykenemättömiä, epäonnistuneita myös juonittelijoita. Waikka itse he kärsisivät ensinnä ja enimmin pankkien vaikeuksista. Sen vuoksi heidän pitäisi vähimmin juoruta. Mutta menettelevät päinvastoin.

28/9 ’31 Ryti eilen palasi Tukholmasta. Kertoi:

1. Suomen Pankin ohjelma: Marc Vallenberg koettaa saada Ranskasta meille 300 miljoonan frangin lainan vuodeksi.Société Générale suostunut. Neuvottelee Paris Bas’n kanssa. Credit Lyonais ei vielä vastannut. Dollariluottoja koetetaan uudistaa niin paljon kuin mahdollista.

2. Tukholmassa kerrottu, että Wenäjän luullaan lakkauttavan maksunsa lähitulevaisuudessa.

3. Kreugerin asemaa pidetään vakavana. Ostanut tytäryhtiöittensä kautta uusia osakkeitaan korkeista kursseista ‒ kurssin ylläpitämiseksi. Tarvitsee pian paljon ulkomaan valuuttaa maksuihinsa, mutta saa sen hankkia itse miten voi. Pankit ei voi hankkia valuuttaa hänelle sitä varten.

4. Skandinaviska Banken voi Kreugerin vuoksi joutua vaikeuksiin.

1/10 ’31 Wäinö Aaltonen. 70.000 mk laina langennut. Korot maksamatta. Eduskuntatalosta saatavana vielä 180.000 mk, jonka käyttäisi velkoihin. Valmistuu joulun jälkeen. Antaisi KOP:lle valtakirjan. 50.000 muihin ja 130.000 mk KOP:n asioiden lyhentämiseen. Tuo huomenna sopimuksen.

1/10 ’31 Banque d’ Acceptation. Sovittu antaa meille 10 miljoonan frangin akseptiluoton. Kaikki selvä. Tänään sähkösanoma, että pyytää “toistaiseksi“ olemaan käyttämättä. Merkillinen menettely. Samanlainen kuin amerikalaisten pankkien. Guaranty Trust lupasi uudistaa miljoona dollaria, mutta sitten peruutti sähkösanomalla.

2/10 ’31 Ryti kertoi: Landsmandsbank Köpenhamina soittanut, että on huhuja siellä, että KOP menee nurin (!!!) Ryti vastannut, että KOP absolut hyvä! ja käskenyt dementeeraamaan. (Pankki- ja liikemiehet ovat maailman suurimpia juoruajia. Landmandsbankilla on meillä 200.000 dollaria. Luultavasti pelkää sitä.)

3/10 ’31 Nyt käy ilmi, miten vaarallista ja epäviisasta oli, että on otettu niin paljon lyhytaikaisia ulkomaisia luottoja vientiliikkeille y.m., eikä ole nopeasti niitä lyhennetty. Tähän on myös Ryti syypää. Hän rupesi niitä puuhaamaan “järjestämään“. Hänen ja Keskuspankin olisi päin vastoin pitänyt katsoa, että niistä pian olisi päästy eroon ja kovasti lyhennetty. Katsoa maan ja pankkien likviditeettiä. Hän on niitä päin vastoin tyrkyttänyt (E. Tulenheimon kertomus).

3/10 ’31 Telefonissa Rydin kanssa. Quesnay kertonut telefonissa Rydille: Vaikeudet suurenee. Ensi viikko nähtävästi hirmuisen vaikea. Suurten artikkelien hinnat ei nouse punnissa, vaan alkaneet laskea (punnissakin). Pelättävä ettei edes 20 % devalvatio riitä. Amerikassa myös kriisi pahenee. Eivät tiedä mitä tehdä.

Kysyin Rydiltä, mitä Quesnay neuvoo meitä tekemään? Quesnay kehottaa vielä pitämään kiinni ainakin muodollisesti ensi viikon. Ensi lauvantaista maanantaihin 10‒13/10 31 Baselin Pankin hallintoneuvoston kokous, jossa asia esille. Silloin ehkä selvenee, mille tasolle raha aiotaan jättää ja mitä suunnitelmia. Quesnay vakuutettu, että devalvatio tulee jotenkin yleiseksi. Ensi viikko hirmuisen vaikea. Suomessa olisi Q:n mielestä, jos on tarve, kovasti rajoitettava valuutan myyntiä. Vaikka tulisi kaksi valuuttapörssiä (musta pörssi). Olisi kuitenkin muodollisesti pidettävä kiinni vanhasta kultamarkasta ja sitten oltava mukana päättämässä, mihin rahan arvossa mennään. Nykyoloissa ei tee mitään, vaikka olisi millaisia rajoituksia ja reglementtejä, sanoi Q. Vaikka pantaisiin kotimainen moratorio.

Rydin mielestä olisi harkittava:

1) Miten Suomen markkain meno ulkomaille voidaan estää. Ei valuuttaa muille, kuin pankkien omien sitoumusten täyttämiseen.

2) Musta pörssi: Vapaassa valuuttakaupassa, jossa kurssit nousee, kentiesi joku pankki myisi yhteiseen laskuun korkeasta kurssista.

3) Rediskontaukset. Sovittava, mitkä vekselit kelpaa.

Ehdotin myös vientiliikkeiden vekselejä, kun rahat menee niiden ulkolaisten velkojen maksamiseen ja tavara on myymättä. Ryti hyväksyi tämän.

8/10 ’31 Hävyttömiä juoruja levitetään KOP:stä. Että KOP pian romahtaa. M.m. oli Pörssiklubissa puhuttu tästä aivan yleisesti kertoi H. Suolahti minulle. Tällainen juoruaminen on kauhistuttavaa ‒ vastuutonta. KOP:llä ei ole mitään hätää eikä juoruajilla ole mitään aihetta. Myyvät osakkeitaan, hupsut. “Suuri yleisö“ on tyhmä. Erityisesti se, joka yrittää spekuleerata pörssissä osakkeilla, ja sitten ensimäisestä syystä pelästyy. Wuosien kuluessa korottivat KOP:n kurssit ylettömän korkealle, ja nyt menevät toiseen äärimäisyyteen. Nykyinen aika on hirmuisen raskas ja vaikea pankkien johdoille. Epäluulo vaikuttaa helposti tallettajiin. Juorut leviävät myös helposti ulkomaille. Banque d’Acception kirjoitti Rydille, ilmoittaen Parisissa olevan huhuja, että KOP on vaikeuksissa ja menee kumoon!! (Tietysti suomalainen lähde alkuaan.) Peruutti jo lupaa-mansa luoton 10 miljoonaa frangia. Dansk Landmandsbank oli telefonissa kysynyt Rydiltä KOP:stä, kertoneet huhuista, että KOP menee kumoon. Sellaisia vaikeuksia on muiden nykyisten vaikeuksien lisäksi voitettavana.

10/10 ’31 Maakuntain Pankin yhdistymisasiassa tapahtunut seuraavaa: Kuun alkupäivinä kävin puhumassa Rydin kanssa, joka ajaa asiaa tarmokkaasti ja lupaa Suomen Pankin kannatusta.

Keskustelimme sitten asiasta johtokunnassa ja sitten yksityissesti Kairamon, H. Suolahden ja K. Castrénin kanssa ynnä lisäksi R. Waldenin, Tikanojan ja Aaltosen kanssa, jotka täällä hallintoneuvoston kokousta varten 7/10. He eivät olleet vastaan, Walden erityisesti huomauttaen, että Suomen Pankilta on saatava vahvat lupaukset avusta ja että Suomen Pankin täytyy ottaa huomattavasti riskiä päällensä asian viemiseksi tulokseen.

Torstaina 8/10 31 Honkajuuri, B. Wegelius ja Ilves tarkastivat kurssoorisesti Maakuntainpankin luottoja.

9/10 31 Honkajuuri ilmoitti saaneensa tarkastuksesta huonomman käsityksen kuin oli odottanut. Turun luotot ovat, paitsi että on melkoisia tappioita, hirmuisen jäätyneitä. Suuria luottoja on annettu maatilakiinnityksiä vastaan. Samoin on Helsingin taloihin huippukiinnityksiä. Näistä ei saa rahaa irti. Honkajuuri pessimistinen. Ehdotti, että vastataan Tulenheimolle, että emme voi suostua Tulenheimon ehdotukseen, että osakkeiden suhde olisi 1:3 tai 3:10 ei myöskään 2:7 (=1:3,5), vaan 1:4. Jos Mkp hyväksyy tämän, toimitamme varsinaisen tarkastuksen ja sen jälkeen annamme lopullisen päätöksemme, voimmeko suostua. Ellei Mkp suostu 1:4, niin asian täytyy raueta.

Tämän ilmoitin Tulenheimolle 9/10 31.

10/10 31 Tulenheimo ilmoitti suostuvansa tähän. Kutsunee Turun ja Tampereen miehet tänne 10/10 tarkastamaan luottoja.

8/10 kirjoitin Rydille kirjeen asiasta, ja 9/10 31 Ryti vastasi. Näyttää siltä, että meidän täytyy vaatia Suomen Pankilta laajempaa tukea Mkp:n jäätyneiden luottojen järjestämiseksi.

Uudessa Suomessa oli 9/10 31 uutinen asiasta. Ympäri maata tunnettu. Suuri humu.

10/10 31. Suomen markka ja valuuttakysymys kuluneella viikolla.

Sunnuntaina 4/10 31 kokous KOP:ssä valuuttatilanteesta. JKP selosti keskustelua Rydin kanssa eilen ja tänään. Harkittava miten Suomen markan meneminen ulkomaalle estetään. Waluuttaa vain omien ja taattujen sitoumusten maksamiseen.

Honkajuuri: Suomen markka olisi alennettava. Muuten tallettajien paniikki pelättävä.

Nystén: Markan alentaminen tuskin estäisi paniikkia. 1) Remburssien avaaminen lopetettava ‒ ei muita kuin avistarembursseja ‒ kundin silloin tuotava valuutta. 2) Ei otettava vastaan Suomen markkoja ulkomaisille tileille. 3) Valuuttaperittävissä otettava ylihintaa yli Suomen Pankin kurssien.

Fieandt: Voimme kestää jonkun päivän. Pelättävä paniikki tallettajien kesken, ellei Suomen markkaa alenneta.

Honkajuuri: Jos Suomen Pankki ilmoittaa, että kultakannasta on luovuttu, niin tulee rauhallisuus.

Nystén: Kultakannasta luopuminen ei vaikuta paniikkiin.

Frey: Asiallisesti selvä. Luopuminen jo tapahtunut. Ei voida kestää enempää kuin pari kolme päivää. Päätettiin pyytää Ryti saapumaan tähän kokoukseen neuvottelemaan.

Honkajuuri: Rydille ilmoitettava, että kun kultakannasta on joka tapauksessa luovuttava, on paras tehdä se heti. Mutta olemme joka tapauksessa lojaaleja Suomen Pankkia kohtaan.

Ryti saapui kokoukseen (KOP:ssä minun huoneessani). Minä esitin meidän mielipiteemme: Olemme muut, paitsi Nystén, sitä mieltä, että kultakantaa ei voi kauvaa ylläpitää. Olemme pessimistejä siihen nähden.

Ryti: Meillä ei syytä pessimismiin. Kysymys on koko kapitalistisen luottojärjestelmän ylläpitämisestä. Woimme selviytyä koko hyvin. Nyt kaikki huomio, että pankkien ja julkisien laitosten ulkomaiset velat voidaan suorittaa. Ulkomaiset velat voidaan hoitaa, mutta kotimaan painostus olisi poistettava. Eksportörit ei myy valuuttaa nykyisiin kursseihin. Olisi pysyttävä muodollisella kultakannalla ainakin kunnes Baselin pankkikokous on ollut ja nähdään tulos. Ryti esittää ehdotuksen valuuttakaupan järjestämiseksi. (Sama kuin 1919 ja 1920 noudatettu. Kumottu lokakuussa 1920.) Suomen Pankki tulee maksamaan punnista 184 mk, myyntikurssi 190‒193.

Honkajuuri: Väliaikaisena Rydin ehdotus hyvä. Kurssien kohottamisen kautta saadaan ekspörtörit myymään valuuttoja.

Keskustelun aikana huomautimme muut paitsi Nystén, että olisi paras niin paljon kuin mahdollista luopua kultakannasta. Minä huomautin m.m., että korottamalla punnan kurssin todellisuudessa luovumme kultakannasta. En luullut mahdolliseksi palata siihen enää sitten, kun jo olemme luopuneet. Kun Englanti ja Skandinavia on luopuneet kullasta, on meidän mahdoton siitä pitää kiinni tosiasiallisesti. Mutta viikon ajan voimme vitkua, vaikka asema merkillinen.

Tulos: noudatamme lojaalisesti Suomen Pankin toivomuksia valuuttakaupassa ja tuemme SP:ia ensi viikon. Viikon kuluttua asia tulee uudestaan esille, kun nähdään, saadaanko ja mitä aikaan Baselissa 10‒12/10 31.

8/10 31 Ryti pyysi minua neuvottelemaan SP:iin ja ilmoitti, että Baselin kokouksessa ei saada mitään aikaan. Ranska ei halukas mihinkään rahan arvon alentamiseen. Pelkää valitsijoita. Sen vuoksi Ryti aikoo ensi maanantaina luopua kultakannasta. Alentaa Smk:n noin 15 %, s.o. noin Skandinavian kruunujen tasolle. Walden oli sanonut, että se riittää, jos eksportti pääsee kilpailijoidensa tasolle. Nykyinen asema on mahdoton ylläpitää. Minä kannatin kovasti häntä, että luovutaan kullasta.

10/10 31. Frey ja minä Rydin luona (korkokokouksen jälkeen). Kehoitimme Rytiä laskemaan markan punnan tasalle, jotta vientiteollisuutemme voisi työskennellä ja myydä. Ryti oli samaa mieltä. Minä huomautin, että kun Suomen pääostajamaa Englanti ja kilpailijat Ruotsi ja Norja ja Tanska ovat luopuneet kullasta ja päästäneet valuuttansa alenemaan, niin Suomen on mahdoton pysyä kultakannalla. Ryti ilmoitti laskevansa Smk:n punnan tasolle, ehkä ensin vähän allekin, ja sitten nostavansa. Toivoi SP:n voivan hoitaa asian.

12/10 ’31 Pienviljelijä levittää roistomaista lentolehteä Tampereella. M.m. siinä sanotaan: “Tilannetta omiaan pahentamaan kierot selitykset kahden suurpankin, KOP:n ja Maakuntainpankin epävarmuudesta.“ Oikeusministeri Kivimäki kehottaa tekemään ilmiannon, koska asianomistajarikos, eikä hän voi muuten ryhtyä toimiin. Minä, Käpy ja Arajärvi päätimme, ettemme rupea prosessiin. Ihmiset tosiaan kurjia.

12/10 ’31 Tänään Suomen Pankki päätti luopua kultakannasta. Humoristista. Wiime päivään asti Suomen Pankin pääjohtaja ja pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja ovat puhuneet, että pankki pitää kiinni kultakannasta!!! Kts lehtiä.

13/10 ’31 Juorut KOP:stä kuuluvat edelleen jatkuvan. KOP:n osakkeita tarjotaan paljon pörssissä. Juorut ruotsinkielisissä Helsinkiläisissä piireissä ja samoista piireistä myös osakkeet heitetään markkinoille. Syynä on nähtävästi Pitkärannan miesten (Diesen) idioottimaiset numerot, jotka on tulleet tunnetuksi.

13/10 ’31 KOP:n ja Maakuntainpankin yhtyminen.

Lauvantain 10/10 31 ja koko sunnuntain 11/10 31 iltapäivään asti tarkastivat Honkajuuri, Wegelius, Arajärvi, Ilves, Neovius, Mäki ja J. Koskimies Mkp:n luottoja. Tulos hyvin pessimistinen. Päätös: Emme voi mennä asiaan eikä siis ottaa pankkia.

Tämän surullisen päätöksen jälkeen Honkajuuri ja minä menimme sunnuntaina iltapäivällä Rydin luokse sen ilmoittamaan ja samalla neuvottelemaan, mitä olisi tehtävä. Ryti m.m. kysyi, emmekö ottaisi pankkia ilman mitään korvausta. Vastasimme ettemme voi mennä asiaan. Ajattelimme ja mainitsimme m.m., että valtio takaisi Mkp:n talletukset. Se olisi ollut epäilyttävä järjestys kun valtio sekaantuisi täten pankkien asioihin. Mainitsimme myös, että Suomen Pankki ottaisi ensin 100 miljoonan riskin s.o. luotot, joiden tappiot arvioimme 100 miljjoonaan.

Ryti vastasi, ettei SP voi sellaisia tappioita ottaa. Keskustelun kuluessa Ryti esitti, että Maakuntainpankkiin pantaisiin etuoikeutettua pääomaa 60 à 100 miljoonaa markkaa. Wihdoin päätyimme siihen, että Suomen Pankki ja KOP kumpikin panee etuoikeutettua pääomaa 30 miljoonaa ja yhdistymisen lopullinen ratkaisu lykätään tuonnemmaksi, kunnes nähdään, mikä arvo Mkp:n osakkeilla on.

Samana iltana Rydin luona redigeerattiin sanomalehtiin kommunike asiasta. kts. lehtiä!

Suomen Pankin valtuusmiehet ja KOP:n hallintoneuvosto hyväksyi tämän esityksen maanantaina.

13/10 ’31 Tulenheimo kertoi, että Ryti oli Pankkivaltuusmiesten kokouksessa ilmoittanut, että olimme arvioineet tappiot 150 miljoonaksi. Ikävä että Ryti on niin helläsuinen ja puhuu kaikki.

14/10 ’31 KOP:n osakkeita myytiin tänäänkin huomattava määrä, kuten eilen. Ruotsalaiset, etupäässä Helsinkiläiset, myyvät pääasiallisesti. Suomalaisista piireistä ei myydä juuri ollenkaan. Paras, jos ruotsinkieliset eivät yleensä ostaisi KOP:n osakkeita, kun eivät ole mitään KOP:n lämpimiä ystäviä. Heillä on Yhdyspankki ja Helsingin Pankki, jotka ovat heitä lähempänä. Pitäkööt niiden osakkeita.

14/10 ’31 E. Tulenheimo esitti seuraavan: Että ensitilassa tehtäisiin fusionipäätös, jonka lopullinen toimeenpano tapahtuu niin pian kuin se havaitaan tarkoituksenmukaiseksi. Honkajuuri ja minä lupasimme harkita asiaa ja palata siihen.

15/10 ’31 Rydin kanssa Maakuntainpankin johtokunnan järjestelystä! Ilmoitin, että Honkajuuri ja minä olimme m.m. vähän ajatelleet Reinikkaa pääjohtajaksi, jos Tulenheimo siirtyy Tampereelle. Kysyin, mitä Ryti siitä ajatteli? Ryti hyväksyi mielellään tämän ehdotuksen. Rydin mielestä Mkp:n johtajien palkat ovat liian korkeat. Olisi alennettava.

15/10 ’31 Helsingin Pörssi on lapsellisen narrimainen. 13/10 ’31, kun markka erotettiin kullasta, hullu hausse, eilen ja tänään takaisin entiselle tasolle.

17/10 ’31 Hannes Ignatius tarjoutuu tarkastustyöhön Maakuntain Pankissa fusionin yhteydessä.

17/10 ’31 Pankinjohtajat Nikula ja Hertzberg tarjoavat Etelä-Suomen pankkia KOP:lle. “Pankkitarkastus lausunut sen toivomuksen.“

19/10 31 ilmoitin Nikulalle ettemme ole intresseerattuja asiasta. (Puhuin asiasta Honkajuuren, Arajuuren ja Ilveksen kanssa.)

17/10 ’31 Eilen ja tänään kuulimme, että Helsingin ruotsalainen säästöpankki (Helsingfors Sparbank) Hra Nyman, johtaja kehottaa ja vaatii sinne pantattuja KOP:n osakkeita myymään ja puhuu pahaa KOP:stä. (“KOP horjuu“ y.m.s.) Kurjaa! Soitin tänään Hra Nymanille asiasta (sitten kun olimme ottaneet asiasta täyden selon eräältä ystävältämme Serenius’elta, jolle hra Nyman oli näin puhunut). Nyman kielsi asian. Sanoi, ei puhuneensa mitään pahaa (“juoruja“) eikä kehottaneensa myymään.

“Möjligen missförstånd, då sparbanken i anledning av kursernas nedgång, yrkat på att få tilläggssäkerhet eller avbetalning.“

Minä: “Därtill har ni full rätt, därtill säger jag ingenting.“

Hra Nyman kielsi ja änkytti eikä tiennyt mitä sanoa. Silminnähtävästi valehteli. Minä läksytin hänet hyvästi, kuten hän ansaitsi. Sanoin, että on oerhört och opatriotiskt tällaisena aikana siten menetellä ja saada aikaan häiriöitä, paniikkia, rauhattomuutta, nyt kun meidän kaikkien pitäisi hålla ihop.

Hra Nyman pyysi saada personligt samtal.

Minä: Olen valmis siihen.

Asia jäi sitten toistaiseksi.

19/10 ’31 Eilen Maakuntainpankin hallintoneuvoston kokous. Välillä neuvottelu Rydin ja minun sekä Mkp:n hallintoneuvoston delegation (Peltonen, Julin, Jutila) välillä. (Minä soitin Honkajuurelle, joka samaa mieltä kuin minä.) Lopulta Suostuin siihen, että Reinikka Mkp:n johtokuntaan KOP:n edustajana, Suomen Pankin puolesta Gråsten asiain seuraajaksi. Suostuin myös sii-hen, että äänioikeus kaikilla osakkeilla samanlainen ja rajoittamaton. Kivimäki sanoi tänään, että hänen ehdotuksestaan säännöissä etuoikeutettujen osakkeiden osinko, 8 %, jätetty pois ja otetaan yhtiökokouksen päätökseen, jota menettelyä eräät yhtiöt ovat noudattaneet. Kivimäki sanoi Mkp:n johtokunnan yksimielisesti ajavan yhdistymistä eikä hallintoneuvostossakaan kukaan ollut ilmaissut toista mielipidettä. Honkajuuri ja minä katsomme välttämättömäksi, että yhdistymisasia saadaan selväksi ja varmaksi siten, että Tulenheimo ja Mkp:n johtokunta miehen sanalla sitoutuu sitä vilpittömästi kaikin voimin ajamaan.

20/10 ’31 Nimetön kirje ja jostakin ruotsalaisesta lauvantailehdestä leikkele, jossa puhutaan pahaa KOP:stä m.m. että se ostaa omia osakkeitaan. (Todellinen ajojahti KOP:tä vastaan.) Mikäli KOP ostanut omia osakkeita, on ne heti poistettu s.o. ostettu salaisella reservillä (poistetuilla varoilla).

Mannerheim myynyt 1700 KOP:n osaketta.

Tänään käännyin R. Waldenin puoleen kysyen häntä konsortioon, joka ostaa KOP:n osakkeita. Hämmästyksekseni Walden ilmoitti, että hän päinvastoin on pakotettu myymään KOP:n osakkeet. K. Castrén puhunut hänen kanssaan ja hän sanoi, että hänellä on Helsingin Osakepankissa 4 miljoonan laina. korkoa korotettu 10 ½ à 11 %:iin ja hän on päättänyt myydä kaikki muut osakkeensa paitsi Yhtyneet Paperitehtaat, m.m. yli 2000 KOP:n ja 3000 Yhdyspankin osaketta. Ei ollut ajatellut, että hänellä olisi mitään huonoa odotettavaa sentähden, että hän on KOP:n hallintoneuvostossa. Lupasi tulla puhumaan minun kanssani asiasta. Paras on, ettei edellytä mitään toisilta ennenkuin näkee millaisia he oikeastaan ovat.

21/10 ’31 “Suuri yleisö“, joukot (tavalliset ihmiset ja yleensä kaikki ihmiset, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta) noudattavat toiminnassaan periaatetta: “Sauve qui peut“. Mistään välittämättä. (Aivan kuin Amerikan Yhdysvallat nykyisessä mailman kriisissä, jonka ne juuri sen kautta ovat aikaansaaneet tai ainakin sitä kovasti vaikeuttaneet.) Tämä on pankkimiehen aina muistissa pidettävä, ja sen mukaan toimintansa asetettava. Siis: Kun kriisi ja vaikeudet tulevat, niin “Sauve qui peut“, ajattelee “yleisö“.

21/10 ’31 Perustamme taas konsortion KOP:n osakkeiden hoitamiseksi. Tyhmä yleisö taas suorastaan pakottaa meidät siihen. Kuten 1915 ja 1921, jolloin myös perustimme konsortiot. Se toiminta oli hyvin hyödyllinen KOP:lle ja yleiseltä kannalta ja konsortiolle ja sen jäsenille hyvin edullinen. Myimme ostamamme osakkeet korkeisiin hintoihin. 1921 saimme ostaa hyvin paljon osakkeita ja kun kurssit nousivat, koetimme estää niiden ylenmääräistä nousua, mutta osakevarastomme loppui kesken. Näin tyhmä on “yleisö“. Pakottaa meidät ansaitsemaan, vaikka emme siitä välittäisi. Nyt saamme ostaa alhaisesta kurssista takaisin osakkeita, jotka joku vuosi sitten myimme korkeista kursseista. Jonkun ajan perästä taas voimme myydä osakkeet paljon korkeammista kursseista, s.o. hyvällä voitolla. Meidän vikamme ei ole, että yleisö, kansa on näin typerää, että myy osakkeitaan tällaisena kriisiaikana, jolloin ostajia on vähän ja kurssit huonot. Nyt pitäisi ostaa osakkeita eikä myydä.

21/10 ’31 Hirmuinen edesvastaus, mikä lepää meidän (KOP:n) johtokunnan jäsenten, erityisesti JKP:n, pääjohtajan ja hänen apulaisensa päällä. Se painaa hirveänä painona ja estää yön unen. Erityisesti tällaisina aikoina kuin nyt, kun yleinen rauhattomuus yleisössä ja suuret vaikeudet kaikilla tahoilla. Hyvä, että Suomen Pankissa on nyt mies, Ryti, jonka intelligenssi on norja ja jolla on lahjoja ymmärtää asioita, eikä ole vain byrokraatti.

21/10 ’31 Keskustelu R. Waldenin kanssa, joka ajattelemattomuudessa alkanut myydä KOP:n osakkeita, (päästäkseen maksamasta korkeita korkoja lainoistaan Helsingin Pankkiin). Walden ei ajatellut, mikä oleellinen ero on pankkiosakkeiden ja teollisuusosakkeiden välillä. Jos teollisuusosakkeiden kurssit painuu miten alhaalle tahansa, ei väliä. Esimerkiksi Kajaanin osakkeet nyt 50 % nimellisarvosta. Ei väliä. Teollisuusliikkeelle ei muuta tärkeä, kuin että luotonantajan (pankin) luottamus siihen säilyy. Mutta pankkiosakkeiden kurssin tavaton lasku heikentää luottamusta pankkiin ja tekee tallettajat levottomiksi. Ja se on estettävä. Sen vuoksi on pankkiosakkeiden kursseja “hoidettava“. Ne ei kelpaa spekulatioesineiksi, vaan ainoastaan oikeiksi sijoituksiksi. Pankin toiminta perustuu yleisön luottamukseen. Teollisuusliike ei tarvitse yleisön luottamusta.

23/10 ’31 KOP:n osakkeita on paljon heikoissa käsissä ja nähtävästi myös spekulanttien käsissä, jotka ovat ostaneet niitä tarkoituksella myydä korkeammasta kurssista voitolla. Useita suuria parttioja on nyt lähtenyt liikkeelle. Sellaisia ovat suomalaiset liikemiehet. Yhdyspankin osakkeet ovat paljon enemmän varmoissa käsissä, josta eivät lähde liikkeelle. Suurosakkeenomistajat ovat vaarallisia.

24/10 ’31 Sanomalehdet myös meillä tekevät aivan liian suuren numeron pörssistä ja sen tapahtumista. Liioitellaan kaikkialla pörssin merkitystä ja sen mielipidettä. Sen arvioimiset ovat tavan takaa osottautuneet vääriksi. Esim Nyorkin (NewYorkin) pörssin “laskelmat“ syksyllä 1929. Meidän pörssimme li-säksi ei kelpaa mihinkään. Sen “noteeraukset“ ja mahdollisuudet ovat olemattomia, merkityksettömiä.

24/10 ’31 KOP:n johtokunta ei ole tässä raskaassa taistelussa ja nykyisissä vaikeuksissa saanut juuri mitään apua, edes lähimmiltään! s.o. hallintoneuvostolta. Saanut taistella aivan yksinään. Hallintoneuvoston jäsenten asia kuitenkin olisi ollut vaikuttaa vastavirtauksen aikaansaamiseksi panetteluja ja juonia vastaan. Mutta mitään ei siltä taholta ole lähtenyt.

25/10 ’31 Pienviljelijäin lehti (toimittaja Yliruusi) Tampereella kuuluu edellen joka numerossaan hyökkäävän KOP:tä vastaan. Väittää että KOP:n tila huono eikä vastaa sitoumuksistaan. (Oriveden kansanopiston johtaja Laaksovirta kuuluu myös siihen koplaan.) Selittämätöntä, miksi hyökkää KOP:tä vastaan, vaikka me olemme enemmän kuin muut pankit koettaneet kannattaa yleisiäkin asioita, m.m. pienviljelijäin pyrkimyksiä. Minä myös personallisesti aina ollut sen asian puolella. Suomalaisten surkean kehno luonne. Tulevaisuudessa paras, että pankkitoimissa ei ota mitään “yleisiä näkökohtia“ huomioon. Ei siitä saa muuta kuin kiittämättömyyttä palkakseen, kuten nyt nähdään.

25/10 ’31 Ryti kertoi eilen kuulleensa hallituspiireistä (ministeri Kivimäki?) arvelun, että KOP on finanssioinut täällä pidetyn kokouksen, jossa hyväksytiin “valtiollinen ohjelma“ ja jonka lähetystölle pääministeri Sunila puhui kovia sanoja. Tässä arvelussa ei ole mitään perää.

25/10 ’31 Helsingin pörssi ‒ juorupörssi. Jonkunlainen huvilaitos joka antaa aihetta juoruihin ja tuo vaihtelua harmaaseen jokapäiväisyyteen. Mutta sen hyöty on hyvin kyseenalainen.

27/10 ’31 Pankkiyhdistyksen johtokunta. Keskustelu Keskuslainarahaston kirjelmästä 26/10 31, koskien kultaklausulin poistamista. Yleinen mielipide, että voidaan suostua.

Korkokysymys.

JKP: Mielummin näkisi, jos ei tarvitsisi nostaa ja pudottaa.

Nystén: Vaikka edelliskerralla nostamisen puolesta, niin kun vuoden vaihte lähenee, niin paras odottaa.

Palojärvi: Maaseudulla vastustavat koron nostamista, kun maanviljely ei kestä korkeampia korkoja. Kaupungeissa enemmän korotuksen puolesta, mutta ei varmasti. Sen vuoksi odotettava vuoden loppua. Frey: Olisi syytä nostaa talletuskorko 6 %:iin psykologisista syistä, kun tallettajat tyytymättömiä. Mutta korkeampia antolainauskorkoja ei tarvitsisi eikä pitäisi nostaa. Mutta kun aika kulunut näin pitkälle, niin tuskin nostaa ennen kuin 1/1 32. Waltiovarain ministeri tänään sanonut Freylle, ettei valtio voisi maksaa vekselejä tässä kurssissa. Ajattelee palkintolainaa. Raha tulee olemaan vähissä.

Markula: Jätettävä toistaiseksi, mutta uudestaan esille hyvissä ajoin ennen vuoden loppua.

Tulenheimo: Yhtyy Freyhin, olisi vähitellen alettava puhua.

Res: Asia lykätään. Otetaan esille marraskuun puolivälissä.

Pankkilakiehdotus. Waltiovarainministeriö pyytää lausuntoa. 3-miehinen valiokunta valmistamaan lausuntoa. JKP, Nystén, Markula ja Neovius.

29/10 ’31 Kiinteimistöt Oy:n järjestely. (Läsnä JKP, M. Honkajuuri, J. Arajärvi, B. Wegelius ja E. Ilves.) Sovittiin seuraavasta:

1) J. K. Paasikivi ostaa OY Kiinteimistöt osakkeita 1.680.000 markalla (pari-hinnasta) ja maksaa tämän siten, että KOP ostaa häneltä 1400 kpl Rauma Wood:in osakkeita 1.200 mk:n hinnasta kappaleelta sillä ehdolla, että J.K.P. on oikeutettu lunastamaan sanotut osakkeet pankilta takaisin samasta hinnasta (s.o. 1.200 mk:lla kappale).

2) M. Honkajuuri ostaa Oy Kiinteimistöt osakkeita … markalla (pari-hinnasta) ja maksaa tämän siten, että KOP ostaa häneltä … kpl Rauma Wood:in osakkeita 1.200 mk:n hinnasta kappaleelta niinikään sillä ehdolla, että M. Honkajuuri on oikeutettu lunastamaan sanotut osakkeet takaisin pankilta samasta hinnasta (s.o. 1.200 mk:lla kappale).

29/10 ’31 Meillä johtokunnalla ei ole nykyisenä ylen raskaana aikana juuri mitään apua keltään, ei edes hallintoneuvoston jäseniltä. Yksin saamme taistella. Ei edes sellaiset miehet kuin Aaltonen (ja Tikanoja) ole halukkaita auttamaan meitä. Tämä on tulevaisuuteen nähden hyvä opetus. Pankilla pitäisi olla 20 à 30 à 40 miljoonan markan salainen rahasto osakkeiden kaupan järjestämiseksi. Se on tulevaisuudessa pidettävä silmällä ja sellainen vähitellen kerättävä (muodostettava).

30/10 ’31 Honkajuuri kertoi saaneensa varmoja tietoja siitä, että Yhdyspankin taholta on toimittu KOP:tä vastaan näinä meille vaikeina aikoina. Tämä kaikki on lurjusmaista ja se on tulevaisuudessa mielessä pidettävä. Huom! mitä Arajärvi kuuli hra Sereniukselta ja hänen rouvaltaan siitä, mitä Helsingfors Sparbankin johtaja Nyman teki. Nyman pakotti Sereniuksen maksamaan lainan, jossa oli KOP:n osakkeita panttina.

31/10 ’31 (lauvantaina) Kokous Suomen Pankissa Rydin luona: minä, Frey ja Nystén. Pitkä keskustelu valuutta-asioista. Rydin kanta: rajoitettava tuonti ja suojeltava ‒ SP myy valuuttaa ainoastaan viljaan ja raaka-aineisiin ‒ valuuttavarastoa. Minä kannatan Rytiä. Sanoin: Ei ole muuta käytettävä kuin vienti-valuutta, sillä tultava toimeen.

2/11 ’31 Kokous Suomen Pankissa Rydin luona JKP, Frey, Nystén. Minä Sovittiin:

1. Valuuttaosastojen päälliköt (yhdessä Backmansonin kanssa) tekevät ehdotuksen valuuttakaupan järjestämiseksi.

2. Kokous valtioneuvostossa finanssiministeriössä yhdessä tuonin- ja viennin edustajain kanssa.

4/11 ’31 Tänään valuutta-asetus pantu jälleen voimaan. Suomen markkoja ei lupa maksaa ulkomaisille tileille.

4/11 ’31 R. Walden ja minä kävimme presidentti Svinhufvudin luona kl. 3‒4. Puhuimme nykyisestä taloudellisesta asemasta. Valtion budjettia ei ilman suuria vaurioita tasapainoon ilman uusia veroja. Muut verot kuin alkoholiverot ei mahdollisia. Myös Suomen markan asema kriitillinen. Mistä valuuttaa, kun luottoa ei? Ainoa maa Ranska. Jos kieltolaki kumottaisiin voisi kyllä Ranskasta saada lainan. Procopén, joka nyt Lontoossa, pitäisi sondeerata Pariisissa. Svinhuvud hyväksyi tuumamme ja lupasi ryhtyä asiaan.

Kl. 9 illalla Ryti ilmoitti olleensa Järvisen kanssa Svinhuvudin luona, jossa oli sovittu, että sekä Ryti että Järvinen soittaa huomen aamulla Procopélle, jotta hän sondeeraa Pariisissa, mitä mahdollisuuksia sieltä on saada laina, jos kieltolaki kumotaan. Wasta sen jälkeen alkavat Ryti ja Järvinen [sekä] presidentti rynnistyksen maalaisliittolaisia ministerejä vastaan.

4/11 ’31 Tri Perret soitti kuulleensa Puolan lähetystöstä, että KOP:n asema on epävarma. Eilen englanninkielen lehtori kertoi, että hänelle oli Englannin lähetystön taholta kerrottu, että KOP:n asema on heikko ja kehotettu ottamaan tili pois. (Englannin lähetystö on siirtänyt rahojaan Yhdyspankkiin, oli Perret’lle samalla ilmoitettu.)

Puhuin Rydille, joka lupasi puhua tänään Puolan lähettiläälle, joka tulee kl. 3 Rydin luo. Ryti lupasi myös hoitaa asian Englannin lähetystössä. Ei tosin tunne Englannin uutta lähettilästä, mutta tuntee muita henkilöitä lähetystössä.

4/11 ’31 Wiime viikolla pörssin johtaja Söderhjelm oli kutsunut KOP:n pörssiedustajan Löfqvistin sivuhuoneeseen pörssissä ja m.m. kysynyt, ostaako KOP itse osakkeitaan. Kuulumaton menettely pörssijohtajan puolelta! Näyttää siltä, että ruotsalaiset oikein liigana koettavat vahingoittaa KOP:tä. Se on pidettävä tulevaisuudessa muistissa. Honkajuuri sanoo hänellä olevan todistuksia siitä, että Yhdyspankin taholta on myös koetettu vaikuttaa ihmisiin ja herättää niissä epäluottamusta KOP:n osakkeihin ja KOP:hen nähden.

5/11 ’31 Wuorenlehto kertoi seuraavaa: Viime lauvantaina tuli hänen luokseen tanskalainen Aggerholm, (erään tanskalaisen liikkeen johtaja täällä), jolla on tili K-O-P:ssa. Hän (Aggerholm) kertoi Englannin täkäläisessä lähetystössä kehotetun häntä ottamaan pois rahansa KOP:stä, koska se on epävarma. Aggerholm sanoi vastanneensa, ettei uskonut sitä, vaan aikoi pitää tilinsä edelleen KOP:ssä ja panevansa tililleen lisää rahaa. Aggerholm myi shekin, kuten ennen, ja jätti rahat tililleen.

5/11 ’31 Ryti minun pyynnöstäni puhui KOP:tä koskevista juoruista ja huhuista Puolan lähettilään rouvan kanssa (joka kuuluu olevan intelligentimpi kuin hänen miehensä). Ryti sanoi jyrkästi peruuttaneensa ne ja Rva Harwath oli sanonut olevansa tyytyväinen, että oli saanut tämän tiedon ja luvannut ilmoittaa asian kaikille niille, jotka ovat hänelle asiasta puhuneet. Tänään Ryti puhui asiasta Mr Jerram’in, Englannin kauppa-attasean kanssa. Jerram oli sanonut pari kolme viikkoa sitten kuulleensa KOP:tä koskevista jutuista, mutta ei ollut kääntänyt niihin huomiota. Ei voinut taata, eikö Englannin lähetystössä mahdollisesti joku henkilö ollut puhunut näistä huhuista. Jerram sanoi kirjoittavansa Lähettiläälle Sperlingille, joka nykyään on Englannissa ja jää sinne tammikuuhun asti. Hän puhuu asiasta myös lähetystön muille virkamiehille, ja sanoi voivansa taata, että tästä asiasta puhuminen Englannin lähetystön taholta loppuu.

7/11 ’31 Englannin Charge d’affaires Burnbyry (lähettiläs Sperling on poissa) oli luonani pankissa puhumassa. Kutsuin Wuorenlehdon sisään, hän kertoi Burnburylle tapauksen tanskalaisen asiakkaan kanssa. B sanoi kuulustelleensa eilen kaikkia lähetystön virkamiehiä ja jokainen oli kieltänyt puhuneensa asiasta. Sperling oli kertonut kuulleensa huhuista, mutta ei ollut kellekään ulkopuoliselle asiasta maininnut.

Minä lausuin jotenkin ankarilla sanoilla kummastukseni tästä asiasta ‒ myös Sperlingin puheista. Jos haluavat tietoja olisi heidän pitänyt kääntyä Suomen Pankin pääjohtajan puoleen. Nyt on näitä juoruja kerrottu diplomaattipiireissä ja meille tehty vahinkoa. Huomautin, että ympäri mailman kulkee juoruja Bar-lays Bankin ja Lloyds Bankin heikosta asemasta ja tappioista. Minä pidän nämät pankit first class. Ja jos Saastamoinen rupeaisi niistä puhumaan, olisi hän sopimaton lähettilääksi.

Puhuin myös Yrjö-Koskiselle, (ulkoministerille) asiasta, joka lupasi puhua Burnburylle. Kovin ikävä ja kuulumaton juttu tämä.

Eilen 6/11 31 kuulin, että hallitus ja valtiovarainvaliokunta ajattelee uusia veroja (liikevaihtovero ja tulo- ja omaisuusveron korottamista) budgetin tasoittamiseksi. Soitin tänään sekä Järviselle että pääministeri Sunilalle asiasta. Pyysin hartaasti, että uusia veroja ei panna kannettavaksi, paitsi jos Alkoholivero. Sunila sanoi tarvittavan yli 100 miljoonaa (jos virkamiesten palkkoja ei alenneta). Liikevaihtovero on Saksassa, Ranskassa, Belgiassa. Kieltolakia ei saada muutetuksi tähän hätään eikä mukaan tähän budgettiin. Vasta kun Björkenheimin komitean ehdotuksesta otetaan asia esille. Sunila puhui myös sokerin, bensinin ja vehnäjauhotullien korottamisesta. Minä sanoin, että ellei alkoholiveroa, niin menoja olisi supistettava. (Sunila: Ei voi yhtäkkiä puolta menoista supistaa.) Huomautin taloudellisen aseman vakavuudesta. Sunila lupasi esittää asian harkittavaksi. Minä ilmoitin tiedon uusista veroaikeista herättävän talouspiireissä suurta levottomuutta ja pelkoa. Pyysin hartaasti hoitamaan tätä asiaa ja ennenkaikkea harkitsemaan kieltolakiasiaa.

9/11 ’31 KOP:n lokakuun bilanssi hirmuisen rasittunut. Suomen rahan kullasta irtaantumisen (ja myös huhujen johdosta joita on levitetty KOP:stä).

9/11 ’31 Tänään tieto, että Puumalan asioimiston kassörska kavaltanut 500.000 à 600.000 mk. 1929 Savonlinnan kassörska kavalsi 500.000 mk. 1930 Värtsilässä kasörska kavalsi. Siis 3 kassörskaa kavaltanut 2 vuodessa. Ennen pidettiin naisia sopivina kassanhoitajiksi, koska ovat rehellisiä. Nyt tämä luulo osottautuu olevan väärä. Syy suhde miehiin, eroottiset. Ennen kasörskat sivistyneistä perheistä. Nyt sivistymättömistä. Se myös vaikuttaa.

9/11 ’31 Mustassa pörssissä maksetaan punnasta 220 mk, dollarista vähän alle 60 mk! Tuojat saavat hyväkseen voiton vientiliikkeiden kustannuksella. Pitäisi ryhtyä toimiin.

12/11 ’31 Frey: Walio myy valuuttaa kenelle tahansa. Eilen näki Yhdyspankin shekkejä, Valion myymiä muille kuin osuusliikkeille. Kallio istuu. Puhuin Pitkäniemen kanssa. Hän sanoi: Walio myynyt 208 mk punnasta. Valion täytyy olla kilpailukykyinen. Ellei, menee voi muille vientifirmoille. Wielä herkempi on juustokauppa. Puhuin asiasta Rydin kanssa: Lupasi lähettää Kallion puhumaan Pitkäniemen kanssa. Kallio on ollut jo tutkimassa. Suomen mk:n kurssin alentaminen ei lisää valuuttaa. Kun pääsemme nykyisen kriisin ohi ja saamme lyhytaikaiset luotot järjestykseen, niin tila helpponee. Solitander tänään sanonut, että pian alkaa viennistä tulla valuuttaa. On pidettävä kiinni punnasta. Ei päästettävä Suomen mk:aa pois punnan tasolta.

12/11 ’31 Pankkiyhdistyksen johtokunta.

Frey: Tila valuuttamarkkinoilla sietämätön, koska on vientiliikkeitä ‒ Walio ‒ jotka myyvät vapaasti. On vaikea pakottaa muita vientiliikkeitä alemmista kursseista. Etenkin [kun] Suomen Pankin johtokunnan jäsen istuu Valion hallinnossa. Joko loppu Walion menettelystä tai kurssi vapaaksi.

Nystén: Pankit on mustanpörssin mukaan joutuneet vaikeaan välikäteen. Mutta Helsingfors Aktie Bank pakottaa kundit myymään valuutat pankille, muuten luotot pois. Puhunut Rydin kanssa, että tämä tilanne ei voi jatkua, valtion täytyy tehdä jotain saadakseen valuutat pois mustasta pörssistä. Jokaisen pankin täytyy vaatia valuutat vientiliikkeiltään Suomen Pankin kurssiin.

JKP kertoi kertoi keskustelusta Pitkäniemen ja Rydin kanssa.

Frey: Laki, joka pakottaa antamaan vientivaluutan ei auta, vaan lopettaa viennin. Valuutasta olisi maksettava käypä kurssi.

Palojärvi: Yhtyy JKP:hen. Hirveää, jos Suomen mk alenisi arvossa. Tallettajat pelästyisi. Koko sisäelämä menisi pilalle.

Frey: Lain pitää olla sama kaikille. Toinen ei saa myydä korkeammalla hinnalla valuuttaa kuin toiset. Romahdus tapahtuu lähitulevaisuudessa, elle saada ulkomaista lainaa. Siihen toiveet pienet ?, edellyttäen että kieltolaki kumotaan. Kauppatase hyvä, mutta maksutase on vinossa.

Nystén: Mustapörssi jatkuu vaikka punta nostetaankin. Tuonnin säännöstely on vallalla pidettävä. Aika nyt vaikeampi kuin koskaan ennen. Meidän täytyy auttaa SP:ia ja koettaa saada valuutat. Musta pörssi täytyy saada pois.

Res: 1. Rydille refereerataan tämä. Smk koetettava pitää punnan tasalla. 2. Saatava vientivaluutat pankeille pois mustasta pörssistä. SP:n koetettava vaikutettava Valioon. 3. Rydin harkittavaksi, olisi pidettävä iso kollokvio, johon myös Pitkäniemi kutsutaan ‒ sekä Palojärvi ja Kalliala.

14/11 ’31 Englannin kauppa-attashea Jerram luonani. Pitkä keskustelu. Ensin suomalais-englantilaisen kauppayhdistyksen perustamisesta. Sitten ikävästä asiasta, KOP:tä koskevista juoruista (kts. edelle). Lopputulos, että we consider this trouble settled.

16/11 ’31 Kl. 2 oli Suomen Pankissa neuvottelu Maakuntainpankin asiassa. Ryti, Heurlin, JKP, Honkajuuri, E. Tulenheimo ja Kataja (Mkp:n Turun konttorin johtaja). Tulenheimo oli pyytänyt tätä neuvottelua. Mkp:n rahantarve vuoden loppuun yhteensä noin 20 miljoonaa, mikäli hän nyt voi laskea. Kun Suomen Pankkiin kelpaavat paperit loppuu, niin ehdotti että KOP asettaisi ni-mensä yhteiseen vekseliin Mkp:n kanssa, joka diskontataan SP:ssa.

JKP ja Honkajuuri ilmoittivat, että KOP ei voi mennä enempiin sitoumuksiin kuin 30 miljoonan osakkeet. Wasta kun Reinikan ja Gråstenin selvitys on valmis, otetaan KOP:ssä yhdistymisasia harkittavaksi. Siinä on kaksi puolta: 1) Maakuntainpankin sijoitusten varmuus, s.o. tappiot. Se voidaan harkita Reinikan ja Gråstenin selvityksen nojalla. 2) Likviditeetti, mistä on neuvoteltava SP:n kanssa. Toistaiseksi SP:n olisi hoidettava Mkp:n rahan tarve.

Ryti: Suomen Pankki on antanut riittävästi rahaa Mkp:lle, jolla ei ole enää vekselejä eikä muita lainotettaviksi SP:ssa kelpaavia papereja. SP ei voi antaa enempää. Uhkasi Mkp:n ovien kiinnipanemisella, joka vaikuttaisi muihinkin pankkeihin.

Minä: KOP:n velvollisuus ei ole yleisen pankkiedun vuoksi yksinään ottaa taakkoja. Se velvollisuus on SP:n ja kaikkien pankkien yhteinen asia.

Tulos: Minä ja Honkajuuri lupasimme ottaa yhtymisasian esille KOP:ssä heti, kun aineisto on saatavissa. Toistaiseksi SP auttaa Mkp:tä sen rahantarpeessa.

25/11 ’31 Waltiolta saimme tänään lainaksi 20 miljoonaa kuukaudeksi. Korko 8 % (!!). Kun puhutaan korkeista koroista ja moititaan pankkeja, on tämä korko (8 % 1 kuukauden rahoista) otettava huomioon ja pidettävä muistissa. (Tämä on aivan toisenlaista nylkemistä kuin pankkien koron ottaminen.)

2/12 ’31 Tänään Gråsten ja Reinikka antoi lausuntonsa Maakuntainpankin  tarkastuksesta. Surullinen tulos!

3/12 ’31 Eilen illalla Svinhufvud kutsui minut luokseen linnaan. Samaan aikaan tuli sinne sattumalta Ingman. Istuimme tunnin ajan. Svinhufvud kertoi pelkäävänsä, että hallituspula voi esiintyä milloin tahansa. Nyt jo kieltolakiasian yhteydessä, koska Kilpeläinen (sosialiministeri) ja Solja (sisäministerin apu-lainen) äänestävät kieltolain muuttamista suoraan ja muut (maalaisliittolaiset) Sunila y.m. kansanäänestystä. Sunila uhkaa tehdä kabinettikysymyksen, jos sosialiministeri ei yhdy kansanäänestykseen. (Äänestysasian esittää oikeusministeri Kivimäki.) Jos hallitus hajoo, sanoi kääntyvänsä minun puoleeni.

Svinhufvud hyvin päättäväisesti vaati minua hallitusta muodostamaan, erityisesti pitäen silmällä taloudellisia asioita. Sanoi minun nauttivan luottamusta myös muissa puolueissa. Ingman ja minä kehotimme Svinhufvudia vaikuttamaan tarmokkaasti, että hallitus pysyy paikoillaan. Kilpeläisen pitäisi antaa perää, vaikka lausuu pöytäkirjaan oikean mielipiteensä. (Kilpeläinen soitti samaan aikaan Svinhufvudille, ja Svinhufvud kehotti häntä siihen suuntaan.) Muuten en luvannut mitään. Svinhufvud kehotti minua tuumimaan “listaa“ uutta hallitusta varten.

Tänään 3/12 31 Ingman luonani. Katsoi, että Svinhufvudin hallitushuoli on vielä ennenaikainen. Jos hallitus poistuu ja kysymys on kieltolain ajamisesta, niin Ingmanin mielestä Kivimäki on myös sopiva.

Tänään myös Svinhufvud luonani. Puhuimme m.m. samasta asiasta. En luvan-nut mitään. Puhelimme “listasta“.

Minä: Mahdollinen: Ryti salkuton, R. Walden johonkin salkkuun, Pitkäniemi.

Svinhufvud: J. Castrén ehkä pääministeriksi tai professori Hjelmman. Kivimäki ei Svinhufvudin mielestä riittävän hyvä. Svinhufvud mainitsi myös H. Suolahti, jos terveys kestää.

Minä: H. Suolahti hyvä.

7/12 ’31 Eilen illalla käyty ‒ johtokunta ynnä Neovius ja Mäki (Turusta) ‒ läpi Maakuntainpankin johtokunnan selitys Gråstenin ja Reinikan arvion johdosta. Vastasin tänään telefonissa Tulenheimolle, että meidän ideamme eroavat niin suuresti heidän ideoistaan (koskien arviota), että näyttää vaikealta päästä yhteiseen tulokseen. Tuumikaa nyt jotakin muita ehdotuksia.

9/12 ’31 Pankin hoidossa on tärkeä (välttämätön) että on traditio olemassa ‒ oikea solidi traditio, periytynyt edellisiltä ajoilta. Se on pankkiliikkeen (kuten muunkin liiketoiminnan) tärkein tuki ja ohje. KOP:ssä ei ollut minun tullessani mitään traditiota. Nybom oli möblerannut johtokunnan (kuten hallintoneuvostonkin) aivan heikosti kokoon. Ei ollut mitään periytynyttä traditiota.

Mitä oli periytynyttä, oli vaarallista sellaista, joka helposti vei vinoon ja vaurioihin. (“Suomalaisen liike-elämän tukeminen“ y.m.s., joka oli kovin vaarallista, riskabelia.) Yhdyspankissa on olemassa traditiota enemmän kuin KOP:ssä. Wiisas toimenpide ottaa J O Wasastjerna hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Häntä ennen Wegelius, vanha pankkimies.

11/12 ’31 Eilen olimme Honkajuuren kanssa Rydin puheilla Maakuntain-pankin yhtymisasiassa. Ryti oli tarkastanut Gråstenin ja Reinikan arvion ja hyväksyi sen. Puhui ensin, että KOP antaisi 1:8 osaketta vastaan. Me sanoimme, että ei mahdollista. Puhuimme 1:15 vastaan ja maksu kokonaan rahassa. Ryti puhui myös 1:10 vastaan osakkeissa.

Tänään 11/12 31 harkittu asiaa Honkajuuren ja Reinikan kanssa. Katsottiin, että olisi paras, että KOP maksaisi osakkeiden hinnan rahassa, joa asiaan ylipäänsä mennään. Silloin emme voi kuitenkaan maksaa enempää kuin 20 mk osakkeelta = 23 miljoonaa. (Lisäksi tulee jo maksamamme 30 miljoonaa ynnä SP:lle maksettava 30 miljoonaa,) yhteensä 83 miljoonaa markkaa. Jos annettaisiin osakkeita, niin voisi maksaa jonkun verran enemmän, mutta on pelättävä, että suuri osa annettavista KOP:n osakkeista joutuu myytäväksi pörssiin. Lisäksi on Mkp:llä pankilla itsellä ja KOP:llä paljon Mkp:n osakkeita, jotka kuitenkin on järjestettävä rahalla. Tämä vaikeuttaa asiaa.

Kairamo oli pankissa. Hän oli hyvin epäilevällä kannalla Mkp:n asiaan nähden ja yhtymiseen nähden. Samaa mieltä oli ollut hallintoneuvoston valiokunta, joka asiaa oli harkinnut.

12/12 ’31 Laadin uuden Promemorian asiasta edellä olevien ajatusten pohjalla. Tulenheimo ja Walden oli keskustelemassa Honkajuuren ja minun kanssa. Huomauttivat, että KOP:n kannalta on parempi, jos maksetaan enemmän tulevaisuutta silmälläpitäen. Puhui 1:6. Tulenheimo sanoi katsovansa asiaa yleiseltä kannalta. Jos Maakuntainpankki menisi nurin, menisi koko Lounais-Suomi ja suuri osa Hämettä nurin. Se on estettävä. Luuli, että osakkeita ei tulisi vaihtamisen jälkeen paljon markkinoille.

Myöhemmin kl 5 i.p. olimme Honkajuuri ja Minä Rydin luona. Hän esitti Suomen Pankin ehdot. Rydin mielestä KOP:n pitäisi antaa 1:10 osakkeissa. Jos maksetaan rahassa ainoastaan 20 mk, saa koko asia liian paljon konkurssi-realisation luonteen ja leiman. Ei ole fusioni.

13/12 ’31 Wainsteinin suuruksella mainitsi oikeuskansleri Makkonen, että hänellä on 3 valitusta pankkiasioissa. Joku kuukausi sitten oli tehty valitus myös KOP:n haarakonttorin johtajaa vastaan, mutta kun paperi oli epäselvä, vaati Makkonen uutta paperia, mutta ei ole tullut.

“Pankkeja“ pidetään jonakin pahuuden edustajana. KOP on 200.000 perheen luottamusmies. Valvoo heidän oikeuttaan. Se on moraalisesti tärkeämpi kuin yhden lainanottajan, jolla on ehkä 100 tallettajan ja pankin osakkeenomistajan varat, jotka hän on tuhlannut. Moraalinen puoli on pankilla useimmassa tapauksessa. Mutta “yleinen mielipide“ katsoo päinvastoin.

14/12 ’31 Johtokunta, kaikki paitsi Ilves. Enempää kuin 20 mk ei voida antaa. Osakkeenomistajat ovat tyytymättömät joka tapauksessa, vaikka annettaisiin 1:10. Paras maksaa rahassa. Minä JKP olin sitä mieltä, että olisi ollut annettava KOP:n osakkeita suhteessa 1:10, jota olisi voinut katsoa generösiksi tarjoukseksi, ja sen siksi selittää. Se olisi JKP:n mielestä ollut tulevaisuutta silmälläpitäen myös KOP:lle edullisempi, kuin tämä alhainen tarjous 20 mk kpl. Tosin 20 mk (= 23 miljoonaa) jotenkin vastaa Gråstenin ja Reinikan arviota.

14/12 ’31 illalla Ryti ilmoitti, että Tulenheimo ja Kataja oli olleet hänen luonaan. Ryti ilmoitti heille, että KOP:n johtokunta ei mene yli 20 mk:sta. Tulenheimo ja Kataja ilmoittivat, että Julin suostuu siihen. Haarlasta ei tiedä. Heidän täytyy koettaa saada asia hallintoneuvostossa läpi. Heillä ei ole muuta mahdollisuutta.

18/12 ’31 Ryti ilmoitti, että Suomen Pankin valtuustossa asia kohdannut kovaa vastustusta (Erik v. Frenckell). Katsottiin, että kun KOP maksaa osakkeista 20 mk, niin SP tulee tekemään uhrauksia siten Maakuntainpankin osakkaiden hyväksi, joiden tulee ensi sijassa kärsiä uhraukset. Kun lisäksi asia ei vielä ole sovittu lopullisesti KOP:n ja Mkp:n välillä, niin lykkäsivät pankkivaltuusmiehet kysymyksen käsittelyn ensi maanantaiksi, jolloin asia otetaan esille, jos KOP ja Mkp ovat asian sitä ennen sopineet.

Anna kuoli tiistaina 22/12 ’31 kl. 9.15 aamulla. Varma oli yksin hänen luonaan silloin, antoi ruiskutuksen. Minä olin kylpyhuoneessa, kun Varma tuli sinne ja peittäen kädellään silmänsä sanoi: “Se on loppu.“ Edellisen yön Anna oli ollut hyvin kipeä. Useasti kutsunut hoitajattaren luokseen. Edellisenä iltana oli puhunut Wellamon kanssa 10 minuuttia. Varma ja minä luimme tavalliseen aikaan kl. 1/2 8 illalla virren “Din sol går bort“. Arkku vietiin 23/12 31 hautakappeliin. Hautajaiset olivat sunnuntaina 27/12 ’31 vanhan hautausmaan kappelissa.