Juho Kusti Paasikiven syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 130 vuotta. Runsaan vuoden toiminut Kansallisarkiston ystävät – Riksarkivets Vänner ry on ottanut aloitteen tämän kirjan julkaisemiseksi. Teoksen puhtaat tuotot ohjataan yhdistyksen tarkoitusperien mukaan arkistonkäyttäjien tutkimusedellytysten kehittämiseen. Yhdistys kiittää tekijänoikeuksien haltijaa, tohtori Juhani Paasikiveä, jonka suosiollinen suhtautuminen on osaltaan tehnyt mahdolliseksi pääsyn kurkistamaan suomalaisen suurmiehen kiinnostaviin kehitysvaiheisiin hänen oman kynänsä piirtämän kuvan kautta. Kiitoksen ansaitsee myös arkistolaitoksen pääjohtaja Kari Tarkiainen, joka on suonut tutkija Kauko Rumpuselle mahdollisuuden osallistua tämän teoksen toimitustyöhön.
Paasikiven yksityisarkistossa on säilynyt päiväkirjoja kutakuinkin yhtenäisenä sarjana kaksikymmentäluvulta lähtien. Vuosien 1941–1956 päiväkirjat on jo julkaistu. Viime vuosikymmenen alussa toteutettiin silloisessa Valtionarkistossa hanke, jossa pääosin pikakirjoituksella laaditut päiväkirjat muunnettiin normaaliin kirjoitusmuotoon. Tämä teos perustuu tuolloin tuotetulle aineistolle. Entisen Kansallis-Osake-Pankin jäljillä on vielä joitakin käsittelemättömiä päiväkirjaluonteisia vahakansivihkoja.
Senaattori Paasikiven varhemmat päiväkirjat muodostavan eräänlaisen “ensimmäisen tasavallan” taloudellisen, poliittisen ja valtiollisen taustatiedon tesauruksen. Pankkitoimiensa ohella pääjohtaja osallistuu mitä moninaisimpiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin. Milloin hän on rauhanneuvottelija, milloin puuhaa valtiolainaa, milloin pohtii presidentin kanssa hallituskysymystä… Valtakunnan keskeiset vaikuttajat näyttäytyvät hänen muistiinpanojensa sivuilla mitä erilaisimmissa yhteyksissä; kaikki itsenäisen Suomen Kekkosta edeltäneet presidentit ovat läsnä näiden päiväkirjojen sivuilla.
Merkinnät liittyvät sellaisiin yleisiin tai ammattiasioihin, joita Paasikivi henkilökohtaisesti hoiti, tai joissa hän tavalla tai toisella olisi halunnut olla mukana tai jotka hänen mielestään olisi pitänyt hoitaa aivan muulla tavalla. Valikoiman lukemattomat yksityiskohdat välittävät kokonaiskuvan konservatiivisen talousmiehen ja poliitikon kehityksestä kohti uransa huipentumaa.
Julkaistavan valikoiman muistiinpanot ovat Paasikiven pankinjohtaja kaudelta vuosilta 1914–1934. Tämän jakson valitsemiseen oli moniakin syitä. Ensinnäkin ajanjakso muodostaa selvän yhtenäisen kokonaisuuden. Toiseksi sen kuluessa Paasikivi palaa toistuvasti ensimmäisen hallituksensa aikoihin selvittäen itselleenkin tuonaikaista ajatteluaan. Kolmanneksi tuolloin pankkitoiminta heijastui hyvin kerkeästi yhteiskuntaan ja vastaavasti yhteiskunnallinen kehitys vaikutti vahvasti pankkiliikkeeseen sitä mukaa kuin taloudelliset suhdanteet vaihtelevat. Neljänneksi Paasikiven luonnehdinnat ihmisistä ja ilmiöistä ympärillään ovat kenties kärjekkäimmillään 1920- ja 1930-luvuilla. Sanalla sanoen Paasikiven muistiinpanot tuovat uusia näkökulmia paitsi hänen persoonaansa – myös tähän menneisyytemme ajanjaksoon.
Julkaistut muistiinpanot ovat otos isommasta joukosta. Mukaan on valittu yhteiskunnan kehityksen kannalta keskeisiä ajan ilmiöitä ja niiden tunnusmerkkejä yksityishenkilön merkinnöissä. Pois on mahdollisuuksien mukaan karsittu toistoja ja ammattiasioiden yksityiskohtia. Kaikkien merkintöjen julkaiseminen olisi edellyttänyt raskasta selitysapparaattia niin maailmantapahtumien kuin kotimaisenkin kehityksen osalta. Myös ihmisiä olisi pitänyt esitellä ja sijoittaa taustaansa. Tämä kaikki olisi vaatinut vuosien työn, millaiseen ei ollut mahdollisuuksia. Sitä paitsi taustatiedon tarvitsijoiden käytettävillä on professori Tuomo Polvisen ja hänen työryhmänsä erinomainen valtiomieselämäkerta.