PAASIKIVI JA HISTORIA
1. Ks. päiväkirjamerkinnät: 7.4.1927, 10.4.1927, 15.4.1927, 6.8.1927, 24.2.1928, 10.12.1928, 19.8.1929, 12.1.1932, Kauko Rumpunen (toim.), »Olen tullut jo kovin kiukkuiseksi», J. K. Paasikiven päiväkirjamerkintöjä 1914-1934 (Kansallisarkiston ystävät- Riksarkivets vänner ry). Helsinki 2000, ss. 74, 75, 76-77, 79, 84, 93-94, 102, 232 sekä päiväkirjamerkinnät 10.4.1927, Paasikivi, 2000, s. 75, jota vastaa Luku XXIX »Vuoden 1909 valtiolaina», Paasikivi, 1957, II, s. 22-29, ja 15.4.1927, Paasikivi, 2000, s. 76-77, jota vastaava tekstikohta käsittelee itsenäisyysajatuksen esiintuloa talvella 1911 Svinhufvudin, Paasikiven ja J. Castrenin keskusteluissa, Paasikivi, 1957, II, s. 199.
2. JKP:n pvk 24.10.1932, Paasikivi, 2000, s. 272, Polvinen–Heikkilä–Immonen, 1992, s. 397.
3. Lehtileike: Suomen Sosialidemokraatti: Ministeri Paasikivi Tukholmassa 6.6.1941 (Perustuu Stockholm’s Tidningenin haastatteluun. (Muistiinpanoja lähettiläsajalta Moskovasta 8.3.1941- 9.6.1941, JKP 11:13.
4. JKP IV:17: Nippu: JKP:n konsepti »Walmistettu 17./12.39 Toivolan ja Hannulan pyynnöstä amer. Viikkolehteä ‘The Life’ varten (koneella kirjoitettu; 17 sivua), sen englanninkielinen käännös (19 s.) JKP IV:18.
5. JKP:n pvk. 23.2.-3.3.1942, Paasikivi, 1991, s. 169, JKP VI:26 Nippu: Neuvostoliitto syksyllä 1939, vastaava luku Paasikivi, 1958, I, ss. 13-36.
6. Leo Valkonen, Tasavallan Presidenttiä haastattelemassa. Pikakirjoituslehti 1-2 (1947) s. 9.
7. Paasikivi, 1991, 19.2.43 s. 263-264. mainintoja kirjoittamisajasta sisältyy myös eräisiin Toimintani-kirjan lukuihin. Siten Paasikivi kirjoitti lukua »IV Ensimmäiset neuvottelut Moskovassa» (Toimintani 1, 37-55) kesällä 1943 sekä toisen osan lukua XII »Suomen ja Neuvostoliiton suhteet syksyllä ja talvella 1940-41 (Toimintani II, s. 175-201) edelleen vuonna 1943; Toimintani I, s. 53 ja Toimintani II, s. 189.
8. Luku XIV Paasikivi, 1958, II, s. 202-221, Paasikivi, 1958, II, ss. 60-88, käsikirjoituksen sivut 171-246, JKP VI:25, Arvi Korhonen, Paasikivi Moskovassa, Suomalainen Suomi 1958, s. 555.
9. JKP:n pvk 22.9.1944, Paasikivi, 1985, I, s. 33.
10. JKP:n pvk 3.10.1946, 30.10,1948, 2.12.1948, Paasikivi, 1985, 1, s. 382, 667,679; vrt Arvi Korhonen: »Reunamuistutuksia J. K. Paasikiven teokseen »Suomi ja Neuvostoliitto 1939-1941. 1. Syksystä 1939 Moskovan rauhaan.» Arvi Korhosen arkisto, kansio 107.
11. JKP pvk 7.1.1950, 25.3.54, Paasikivi, 1986, II, ss. 67, 408.
12. Paasikivi kertoi P. J. Hynniselle lukevansa uusia saksalaisia kirjoja Hitlerin ajasta yms., Paasikivi, 1985, 1, 16. 27.7.45 s. 76 sekä 1986, II, 16.5.50, 3.5.51, 29.7.51 ss. 118,218,233,
13. ks. Paasikiven merkintöjä Nazi-Soviet Relations sekä Falsifikatory istorii-dokumenttikokoelmista, JKP VI:35. Polvinen, 1995, s. 419.
14. Korhonen, ibid. s. 555.
15. JKP:n pvk 7.1.1950, Paasikivi, 1986, II, s. 67.
16. Esimerkit käsikirjoituksesta, JKP VI:24-25.
17. Muutetuista kohdista ks. esimerkkejä Polvinen, 1995, ss. 24, 75, 115, 116, 132, 134, 158, 170- 171, 179,209,241,419,420. Kymmenen vuotta myöhemmin kirjoitettuun »Paasikiven muistelmia sortovuosilta» sisältyi puolestaan kolme erillistä kohtaa, joissa Paasikivi suoraan sanoi noudattaneensa sortovuosilta nykypäiviin asti »johdonmukaista ohjelmaa» Venäjä-Neuvostoliiton suhteissaan, minkä lisäksi hän vielä viittasi siihen, että »varovaisuuden, neuvottelujen ja sovittelujen politiikkaa» oli ollut se »Paasikiven linja», jota hän oli noudattanut, Paasikivi, 1957, I, ss. 32, 77, 79 sekä II, s. 98.
18. JKP Vl:39 Jatkosota.
19. JKP Fagerholmille, 22.11.49 (21.11.49), Paasikivi, 1985, I, s. 54.
20. Kyseiset käsikirjoitusliuskat, joissa aikamäärät näkyvät marginaaleista, ovat kansioissa JKP VI: 8-10 sekä VI:13.
21. E. G. Gulin, »Elävä tuokio J. K. Paasikiven seurassa,» Suomen Kuvalehti n:o 1 1957, s. 11. Ryhtyessään kirjoittamaan muistelmiaan poliittisen toimintansa alkuvaiheista Paasikiven ei tarvinnut lähteä liikkeelle aivan tyhjältä pöydältä. Häneltä oli jo vuonna 1913 ilmestynyt muistelmakirjoitelma nimellä »Från tiden mellan den gamla och nya folkrepresentationen» kokoelmassa »Från brytningstider. Minnen och erfarenheter 2,» Borgå 1917. ss. 3-29. Suomeksi se ilmestyi nimellä »Vanhan ja uuden eduskunnan väliajalta» kokoelmassa »Murrosajoilta. Muistoja ja kokemuksia 2,» Porvoo 1918, s. 317-342. Ks siitä siteerauksia: Paasikivi, 1957, 1, ss. 179, 179-181, 216,218. Toinen Paasikiven laatima kirjoitelma, joka myös toimi pohjatekstinä muistelmissa, oli Yrjö-Koskisen syntymän satavuotisjuhlan yhteydessä Uudessa Suomessa ilmestynyt kaksiosainen kirjoitussarja. J. K. Paasikivi: Yrjö-Koskinen valtiomiehenä. 1. Suomalaisuuden taistelija. Uusi Suomi n:o 333 (10.12.1930) sekä J. K. Paasikivi: Yrjö-Koskinen valtiomiehenä II. »Routavuodet». Uusi Suomi n:o 334 (11.12.1930) ss. 4-5. Tämän lisäksi oli vielä eräitä lyhyempiä muistelmakatkelmia, joita Paasikivi myös käytti ks. Polvinen-Heikkilä-Immonen, 1989, ss. 265-269.
22. Paasikivi Gulinille kesällä 1956, Gulin, 1957, s. 11. Paasikiven haastattelu Hufvudstadsbladetille, Hufvudstadsbladet 14.11.1955, Paasikiven Linja, 1986, II s. 198.
23. Paasikivi, 1957, I, ss. 105,191,248 sekä II, ss. 5, 55, 65-66, 123-129,158, 170-171, 187.
24. JKP:n pvk 5.10. ja 12.10.1949, Paasikivi, 1986, II, s. 44, 46; Arvi Korhosen pvk. 5.10.1949, Arvi Korhosen arkisto, kansio 1. KA
25. Nippu: Muistelmien laatimiseen liittyvää aineistoa v. 1954 »Seitkari». Koneella kirjoitettu luettelo, jonka mukaan Seitkarin pitäisi tarkistaa arkistolähteitä, JKP VI:14.
26. JKP:n pvk 18.12.54, Paasikivi, 1986, II, s. 460.
27. Kyösti Haataja toimitti torpparivapautusta koskeneen muistion Paasikivelle 21.5.49, Paasikivi, 1986, II, s. 17. Ks. Kyösti Haatajan muistio »Torppariasiasta» 16.5.1949 5 siv. JKP 111:6. Maanvuokrakomiteasta ks. Polvinen–HeikkiläæImmonen 1989 ss. 164-170.
28. JKP:n pvk 22.11.50, 12.4.52, 7.10.52, Paasikivi, 1986, II, ss. 159, 276, 303-304, Paasikivi, 1957, II, s. 95, 98, 137. Vrt. Paasikiven kirje KOP:n pääjohtaja Matti Virkkusella 25.2.1954, jossa hän pyytää selvittämään, millä summalla KOP avusti Viron itsenäisyystaistelijoita. Paasikiven muistin mukaan summa oli 1 1/2 à 2 milj. markkaa, JKP VI:23.
29. JKP:n pvk 27.12.1954, Paasikivi, 1986, II, s. 463, Arvi Korhosen pvk 28.12.1954, Arvi Korhosen arkisto kansio 1.
30. JKP:n pvk 6.1.1955, 4.2.1955, Paasikivi, 1986, II, s. 467,474.
31. Kimmo Ikonen, J. K. Paasikiven poliittinen toiminta Suomen itsenäisyyden murrosvaiheessa, Jyväskylä 1991, s. 371.
32. Paasikiven kirjekonsepti Holger Schildts Förlagsaktiebolag Helsingfors 27.7.1941, sekä Paasikiven kirjekonseptit Albert Bonnier, Chefskontoret Stockholm 27.7.1941 ja 15.9.1941, JKP VI: 37 Nippu: JKP:n kirjekonsepteja. – JKP:n vastauskirje: Kustannusosakeyhtiö A. Sohlman & CO (Tukholma). JKP:n pvk 21.9.1944, Paasikivi, 1985, I, s. 32, sekä kirje Natur och Kultur, kustannusyhtiölle, JKP:n pvk 28.12.1944, Paasikivi, 1985, I, s. 178.
33. JKP:n pvk 16.3.55, Paasikivi, 1986, II, ss. 484-85.
34. JKP:n pvk 16.3.1955 Paasikivi, 1986, II, ss. 484-485.
35. Paasikiven linja -teoksen materiaalia ja julkaisusuunnitelma, JKP 11:34
36. JKP:n pvk 9.8.50, Paasikivi, 1986, II, s. 131
37. Paasikivi, 1957, 1, s. 23, IV Yrjö-Koskisen ajatuksia JKP VI:1; kyseinen kohta on julkaistujen muistelmien ensimmäisen osan sivulla 23. Heikki Impolan huomautus marginaalissa.
38. Heikki Impolan kirjeet Paasikivelle 31.10. ja 20.11.1956 JKP 1:8, Impolan lähettämään aineistoon, jonka hän uskoi presidenttiä kiinnostavan kuului lisäksi rouva Stolypinan kirje Nikolai 11:lle, jossa hän kertoi miehensä viimeisistä hetkistä. Impola totesi, että se vahvisti oikeaksi mitä Stolypinin poika 1931 oli kirjoittanut »Le revue des deux Mondes -lehdessä, ibid. Ulkoasianneuvos Heikki Impolan tiedonanto 28.11.2002.
39. JKP VI:1 , jossa teksti: »Vain tähän saakka ehdittiin Presidentin viemät lisäykset viedä tähän kappaleseen, kun käsikirjoitus jätettiin WSOY:lle» . H.I. (=Heikki Impola), kyseinen kohta: Paasikivi, 1957, I, s. 43.
40. Ulkoasianneuvos Heikki lmpolan tiedonanto 28.11.2002. Valmiiksi ehti vain saksalaissuuntauksen taustaa koskeva luku, jonka Pekka Vuoristo on sittemmin julkaissut artikkelisarjana (Helsingin Sanomat, 27.5.,3.6.,ja 9.6.1984).
41. Ulkoasianneuvos Heikki Impolan tiedonanto 28.11.2002.
42. Irrallinen lehtileike Journal de Geneve 5.7.1956. Sen marginaaliin on lyijykynällä kirjoitettu päiväyksellä »Turku 11.7.56 (Kekkonen)» – Paasikivi on hahmotellut asialistaa Kekkosen odotettavissa olevaa vierailua varten. Sen kohta V: Muistelmat – Kekkosen lupaus lukea – 3 seikkaa: a) ettei N-liitto pahastu; b) ettei pelkästään(?) omalta kehulta(?); 3) Onko liian laaja, mitä kohtia lyhennetään; VI: Milloin Kekkonen voisi lukea?, JKP BII:1
43. Urho Kekkonen Alli Paasikivelle 15.3.1957 (JKP projekti)
44. Urho Kekkonen Alli Paasikivelle, kaksi kirjettä ilman päiväystä 21.12.1957-10.2.1958 väliseltä ajalta sekä kirjeet 10.2.1958, 31.2.1958, 5.3.1958, 6.3.1958, 10.3.1958. UKP projekti), ks. myös Urho Kekkosen päiväkirjat 1,1958-62 (Keuruu 2001) 14.2.1958, 17.2.1958, 24.2.1958, ss. 46, 47, 49.
45. Helsingin Sanomat n:o 324, 29.11.1960, s. 6, Kekkosen pvk 29.11.1960, Kekkonen, 2001, I, s. 378.
46. Paasikivi, 1958, I, s. 16, 27-28, 39 sekä II, ss. 36-37.
47. Kekkonen Alli Paasikivelle, ilman päiväystä 21.12.1957-10.2.l 958 väliseltä ajalta. Kirjan ilmestyttyä Urho Kekkonen kirjoitti Alli Paasikivelle 1.4.1958: »Pyydän sydämellisesti kiittää lähettämästänne minulle arvokkaalla omistuskirjoituksella varustetusta Juhon teoksesta. Minulle tuotti suurta iloa ja kunniaa saada lukea sen korrehtuurikappale. Toivon, että kirja saisi laajan menekin niin että oikea ja todenmukainen kuva Juhon historiallisesta työstä ia isänmaallisista ajatuksista leviää kautta Suomen kansan.»
48. Nippu: Suunnitelma muistelmiksi; Ensimmäisen lehden marginaaliin kirjoitettu: Vielä tarkistettava 11.1.1950, JKP VI:11.
49. Alfred Joachim Fischer: A Visit to Juho Kusti Paasikivi. The Norseman. A Review of Current Events. Vol XII No 6 (Nov.-Dec. 1954), ss. 386-390, JKP BIX:1.
50. Gulin. 1957, s. 11.
51. Paasikiven haastattelu Hufvudstadsbladetille. Hufvudstadsbladet 14.11.1955, Paasikiven Linja, 1986, II, s. 198. Näin myös ulkoasianneuvos Heikki Impolan mukaan 28.11.2002.
52. Alfred Joachim Fischer: A Visit to Juho Kusti Paasikivi. s. 390. JKP BIX:1. Fischerin jutun perusteella Helsingin Sanomien Lontoon kirjeenvaihtaja Teo Mertanen lähetti uutisen Helsingin Sanomiin, joka oli otsikoitu »J. K. Paasikiven muistiinpanot valtionarkistoon» ja jossa Mertanen referoi Fischerin artikkelia, Helsingin Sanomat 12.12.1954, JKP BIX:1.
53. Arvi Korhosen päiväkirja 28.12.1954, Arvi Korhosen arkisto kansio 1. Saman asian Paasikivi totesi kommunikeassaan 23.2.1956. Siinä hän ilmoitti mielipiteenään: »Minulla on paljon pikakirjoitettuja muistiinpanoja, jotka aion saada järjestykseen voidakseni luovuttaa ne Waltionarkistoon» JKP BV:2. ks. Kauko 1. Rumpunen. J. K. Paasikivi och hans dagböcker. HTF 3, 1986, ss. 373-384.
54. Suomen Kuvalehti n:o 32, 8.8.1986 ss. 51-52.
55. Kekkosen pvk 31.7.1959, Kekkonen, 2001, s. 258, Suomen Kuvalehden haastattelussa Maunu muisteli työn valmistuneen vasta syksyllä 1959.
56. Tämä käy ilmi Kekkosen kirjeestä Alli Paasikivelle 25.8.1959 UKP-projekti)
57. Kekkonen Alli Paasikivelle 25.8.1959
58. Matti Klinge ja Yrjö Blomstedt, saatesanat, Paasikivi, 1986, 1, s. 7, ks. Juhani Paasikivi, Monumentin sukua, Helsinki 1999 ss. 264-276, L. A. Puntila: Huomautin hyvin täsmällisesti. Toimittanut Kauko 1. Rumpunen, Keuruu, 1995, s. 170.
59. JKP:n pvk 24.4.1928, 25.11.1928; 10.12.1928, 17.3.1930, 17.4.1930, Paasikivi, 2000 ss. 85, 93-94, 112, 119-120, Paasikivi, 1957, I s. 67 sekä vastaavan kohdan käsikirjoitusversio JKP VI:4.
60. JKP:n pvk 25.3.1938, JKP 11:8.
61. JKP:n pvk 24.4.1928, 11.6.1930, Paasikivi, 2000, ss. 85, 130, JKP:n pvk 1.5.44, 31.5.44 Paasikivi, 1991, s. 404.
62. JKP:n pvk 11.6.1930 Paasikivi, 2000, s. 130
63. Paasikivi, 1958, I, s. 117 sekä II, ss. 3, 175 .
64. Paasikivi. 1958, I s. 58, 113, myös JKP IV:17.
65. Paasikivi, 1958,I s.10,sekä II ss.184-185,Sama näkökanta myös JKP:n pvk 31.10.1937, JKP 11:7, samoin JKP:n pvk 3.5.1938: JKP 11:8, Polvinen–Heikkilä–Immonen, 1989, ss. 51, 52,220
66. JKP:n pvk 2.9.1946, Paasikivi, 1985, I s. 360 Paasikivi, 1957, I, s. 67.
67. JKP:n pvk 7.1.48, 9.1.48, Paasikivi 1985, I, ss. 532, 534, JKP:n pvk 13.12.50 Paasikivi 1986, II s.165.
68. Paasikivi 1957, I, s. 62.
69. Todettakoon vielä selvyyden vuoksi, ettei Paasikivi missään yhteydessä viitannut sodanjälkeiseen aikaan »kolmantena sortokautena» ; itse asiassa hän vastusti tällaista näkemystä, koska se olisi hänen mielestään voinut antaa käsityksen, että sen hetkinen tilanne on analoginen routavuosiin ja että siten voitiin odottaa käännekohtaa (sota länsivaltojen ja Neuvostoliiton välillä tms.), joka muuttaisi tilanteen toiseksi, vrt. JKP:n pvk 13.6.1946 Paasikivi, 1985, I s. 326.
70. Korjaus näkyy käsikirjoitusliuskalla JKP VI:1
71. Polvinen-Heikkiä-Immonen, 1989, s. 225.
72. Paasikivi, 1957, I, s. 230.
73. Paasikivi, 1957, I s. 33.
74. Paasikivi, 1957, I, ss. 62-63, Paasikivi, 1957, II s. 9.
75. Paasikivi, 1957, I, s. 2.
76. Paasikivi, 1957, I, s. 207.
77. Paasikivi, 1957, 1, ss. 2, 34, Paasikivi pohti muistelmiaan kirjoittaessaan sitä, missä raja tarkkaan ottaen kulki.
78. Paasikivi, I, s. 67, Korhosen haastattelu ilmestyi »Suomen Sosialidemokraatti» -lehdessä n:o 292, 29.10.1949. Paasikivi on arkistossaan olevaan leikkeeseen korostanut punakynällä voimakkaasti Korhosen lausunnosta mm. tämän kohdan, JKP Vll:50 Nippu: (Routavuodet?) -lehtileikkeitä v:lta 1930, 1949.
79. Paasikivi, 1957, I, s. 2.
80. Paasikivi, 1957, 1, s. 65, kyseistä artikkeleista ks. edellä viite n:o 21.
81. Paasikivi, 1957, 1, s. 65, tästä myös ibid. s. 56
82. Paasikivi, 1957, I, s. 4.
83. Paasikivi, 1957, I, s. 56. Muistelmiaan kirjoittaessaan Paasikivi pohti kysymystä siitä, miten pian sovinnon rakentamisen piti johtaa tulokseen. Konekirjoitettuun käsikirjoitukseen Paasikivi hahmotteli lyijykynällä seuraavia vaihtoehtoja: »ohjelma edellytti, että yritysten sovinnon rakentamiseksi Venäjän kanssa pitäisi suhteellisen pian viedä/ johtaa tulokseen /antaa perusteltuja toiveita onnistumisesta. JKP VI:8 Nippu: Sortovuosilta IMI, VIII, VII loppuok. IX, XI – Ensi osa norm. VII, VIII, IX, X, XL
84. Paasikivi. 1957, I, 79.
85. Paasikivi, 1957, I, ss. 33-40.
86. Puhe Tasavallan Presidentin rintakuvan paljastustilaisuudessa Hämäläis-osakunnassa lokakuun 1. päivänä 1951, Paasikiven linja, 1986, II, s. 143, puhe lainopillisen tiedekunnan tohtorien vihkiäisissä joulukuun 14. päivänä 1955 (Riemutohtorien tervehdys) Paasikiven Linja, 1986, II, s. 202, Paasikivi, 1957, 1, s. 58, Paasikivi, 1958, 1, s. 10, JKP:n pvk. 19.10.1937, JKP 11:7.
87. Paasikivi, 1957, I, ss. 193-194.
88. JKP VI:7 Koneella kirjoitettu ja lyijykynällä moneen kertaan muutettu sekä lopuksi yliviivattu osuus sen alkuperäisen konekirjoitustekstin mukaan, sekä JKP VI:10 Nippu: Sortovuosilta I ja II. pikakirjoituskatkelmia ym. sieltä täältä koneella kirjoitettu, monesta kohdasta lyijykynällä korjattu teksti, joka alkuperäisen konekirjoitusversion mukaan alkaa kesken lauseen
89. Paasikivi, 1957, I, ss. 57-58. Kysymys järjestä ja sen merkityksestä korostui muutenkin Paasikiven muistelmissa. Pohtiessaan yhteiskunnallisen reformitoiminnan lähtökohtia ja merkitystä Paasikivi kirjoitti: »Vain jos yhteiskunnan johtavat piirit ovat sairaita, etten sanoisi rappeutuneita, niin kuin l’ancien regime Ranskassa ennen vuotta 1789 ja Venäjällä ennen vuotta 1917, voivat ne passiivisina sietää epäkohtia. Järkevästi ajattelevat kansalaiset ymmärtävät, niin kuin heidän tuleekin ymmärtää, tällaisten epäkohtien poistamisen olevan kansan yhteinen etu, josta heidän oma etunsa oleellisesti riippuu. Elleivät he sitä ymmärrä, käy heidän huonosti. Se on uudemmastakin historiasta nähty.» Paasikivi, 1957, II, s. 152.
90. Paasikivi, 1957, II, ss. 198-199.
91. Paasikivi, 1957, I, s. 74.
92. Paasikivi, 1957, I, ss. 31-32.
93. JKP VI:4: 79b, vrt. Paasikivi, 1957, I, s. 32.
94. Paasikivi, 1957, I, s. 100, vrt. Polvinen–Heikkilä–lmmonen, 1989 ss. 205-206 sekä Hannu Immonen, Stolypin, terrorismi ja Suomi, HAik 1 (1991), s. 20-31.
95. Paasikivi, 1957 I, ss. 117, 129, 188, 193-194 sekä II, ss. 75, 85, 88, 178.
96. Paasikivi, 1957, II, s. 174.
97. Paasikivi, 1957, II, s. 188.
98. JKP VI:2 ks. Paasikivi, 1957, II, s. 11.
99. JKP VI:8 Nippu 10 Sortovuosilta I/XVII Eduskuntalaitoksen uudistaminen, vrt. Paasikivi, 1957, II, s. 180.
100. JKP:n pvk 9.4.1944, Paasikivi, 1991, s. 350, myös Paasikivi, 1958, I, s. 101.
101. JKP:n pvk 17.4.1930, Paasikivi, 2000, s. 119-120, J. K. Paasikivi: Yrjö-Koskinen valtiomiehenä II. »Routavuodet». Uusi Suomi n:o 334 (11.12.1930) ss. 4-5, Paasikivi, 1957, I, s. 65.
102. JKP:n pvk 25.11.1929 sekä 17.4.1930, Paasikivi, 2000, ss. 112, 119-120, Paasikivi, 1957, I, s. 65.
103. J. K. Paasikivi: Yrjö-Koskinen valtiomiehenä II. »Routavuodet». Uusi Suomi n:o 334 (11.12.1930) ss. 4-5, Paasikivi, 1958, II, ss. 184-185, Paasikivi, 1957, I, ss. 22, 65, 128 sekä II, s. 193
104. Vrt. Paasikivi 1957, I, s. 124.
105. Korhosen lausunto JKP VI:16.
106. Paasikiven formuloimana kohta kuuluu: »Mutta tulevaisuuden politiikkaa ei voi, ainakaan pääasioissa, rakentaa sattuman varaan. Se olisi uhkapeliä, jossa voidaan menettää sekä rahat että kukkaro. Sellaiseen ei meidän vanhasuomalaisten käsityksen mukaan, ainakaan pienillä kansoilla ole varaa.» Paasikivi, 1957, I, s. 124.
107. Gulin, 1957, s. 12, vrt. Gulin: Lisäaines J. K. Paasikiven historiaan. Päiväys: Tampereella 4.11.1964. E. G Gulin 2 (KA). Myöhemmissä kirjoitukissaan Gulin muutti Paasikiven käyttämän ilmauksen »Jumalan johto» muotoon »Jumalan johdatus» vrt. Eelis Gulin: Elämäni lahjat II, 1945- 1966. Porvoo 1988 s. 222. Se, että Paasikivi todella käytti sanaa »johto» eikä »johdatus» käy ilmi paitsi edellä mainitusta Gulinin artikkelista – myös Paasikiven Messuhallissa 13.3.1942 pitämän puheen konekirjoitusversion seuraavasta lauseesta, johon Paasikivi jälkeenpäin lisäsi täytekynällä oheisen, kursivoidun osuuden: »Niin hartaasti kuin halajamme rauhaa, on tämä taistelu yksimielisesti ja Kaitselmuksen johtoon luottaen kestettävä.» JKP 11:30.
108. Puhe uudenvuodenpäivänä 1949, Paasikiven Linja, 1986, II, s. 119; myös puhe uuden vuoden päivänä 1950, Ibid., s. 12,; kirje norjalaiselle piispa Berggraville 10.9.1949, Paasikivi, 1986, II, s. 37, puheen konsepti arkkipiispa Lehtosen virkaanastumistilaisuutta varten JKP II:31 ja puhe lainopillisen tiedekunnan tohtorien vihkiäisissä joulukuun 14 päivänä 1955 (Riemutohtorien tervehdys), jossa Paasikivi esitti ajatuksen seuraavassa muodossa: »Historian Jumala ei ole tähän asti kansaamme hyljännyt. Kun itse täytämme velvollisuutemme, ei hän ole meitä tulevaisuudessakaan hylkäävä.» Paasikiven Linja, 1986, II, s. 204.
109. Paasikiven puheet uudenvuoden päivinä 1946, 1948, 1951, 1952, puheet presidentin virkaanastujaistilaisuudessa 1946 ja 1950 puheet muotokuvan paljastustilaisuudessa Hämeenlinnan lyseon juhlasalissa 1950 sekä rintakuvan paljastustilaisuudessa Hämäläis-osakunnassa 1951 sekä puhe toisen presidenttikauden päättyessä maaliskuun 1 päivänä 1956, Paasikiven Linja (1986) II, ss. 61, 97, 137, 151, 72, 132, 134, 145,214.
110. Paasikivi, 1957, I, ss. 5, 19, 21. Ks. myös Rafael Koskimies: Nuijamieheksi luotu. Yrjö Koskisen elämä ja toiminta vuosina 1860-1882. Keuruu 1968, ss. 247-249, 254.
111. Paasikivi, 1957, I, s. 26, Paasikiven puhe Kansallisen kokoomuksen esitelmätilaisuudessa lähestyvän presidentinvaalin johdosta tammikuun 11 päivänä 1925, Paasikiven Linja I, 1986, s. 19.
112. JKP:n pvk 4.10.1929, 4.12.1929, 2.5.1930, 8.5.1932, Paasikivi, 2000, ss. 106, 112-113, 124, 251-252, JKP:n pvk 9.4.1944, Paasikivi, 1991, s. 350, Paasikivi, 1957, II, s. 10, Polvinen–Heikkilä–Immonen, 1989, ss. 339, 348, 452-453.
113. JKP:n pvk 27.4.1942, Paasikivi, 1991, myös JKP:n pvk 5.9.50 Paasikivi, 1986, II. ss. 140-141 (kirje prof. Vilho A. Pesolalle). Paasikiven linja, 1986; I, s. 253,
114. Puheet kansallisen Kokoomuspuolueen juhlassa Helsingissä 8.3.1932, Tasavallan presidentin rintakuvan paljastustilaisuudessa Hämäläis-osakunnassa 1.10.1951 sekä uutena vuotena 1952, Paasikiven Linja, 1986, 1, s. 92 sekä II, ss. 143-144, 151, JKP:n pvk 30.3.1942, Paasikivi, 1991, ss. 174-175, JKP:n pvk 16.7.44 Paasikivi, 1985, I, s. 18, sekä I 7.9.1949, 30.1.1951, Paasikivi, 1986, II, s. 36. Paasikivi, 1957, I, ss. 23, 35,39, 40, 58, 77-80, 142, Paasikivi, 1958, I, ss. 131-132, 207 sekä II, s. 213
115. JKP:n pvk. 30.10.46, 20.7.52, 10.5.54, 10.7.54, Paasikivi, 1985, I, s. 382 sekä 1986, II, s. 291,418,429. Paasikivi, 1957, 1, s. 20-21
116. JKP:n pvk 19.2.1932, Paasikivi, 1991, s. 263.
117. kursivoitu osa on poistettu JKP VI:24, Paasikivi, 1958, 1, s. 19.
118. Paasikivi, 1958, I, s. 19.
119. siteeraus Paasikivi, 1958, I, s. 20, lähde Jacob Burckhardt, Weltgeschichtliche Betrachtungen, ss. 178-179.
120. Paasikivi 1958 I, s. 21.
121. JKP:n pvk 22.3.1940, JKP Il:12 sekä JKP:n pvk 23.1.48, 13.9.48, 7.11.48, 27.7.1950, Paasikivi 1985, I, ss. 544,654 671, 1986, II, s. 127.
122. JKP pvk 13.4.45, 20.4.1945, Paasikivi, 1986, I, ss. 135, 140.
123. Paasikivi, 1958, I, ss. 173-175.
124. Valtion ja talouselämän yhteistoiminta (Keskustelua Ruotsissa). Esitelmä Keskuskauppakamarin kokouksessa Tampereella maaliskuun 1 päivänä 1939, Paasikiven Linja, 1986, I, s. 245.
125. JKP:n pvk 11.11.1947, 20.10.52, Paasikivi, 1985, I, s. 503, sekä 1986, II, s. 307.
126. JKP VI:10 Nippu: Sortovuosilta I ja II. Pikakirjoituskatkelmia ym. sieltä täältä
127. JKP Vl:8 »XI Bobrikovin murha», vrt. Paasikivi, 1957,I, s. 89
128. Paasikivi, 1957, II, s. 174.
129. Paasikivi, 1957, II, s. 168, Polvinen–Heikkilä–Immonen. 1989, s. 305, Leningradin kukistumisen varalta laatimassaan puheessa Paasikivi totesi: »Historian Kostotar on nopeasti nostanut miekkansa ja iskenyt meidän puolestamme», J. K. Paasikiven puhe Leningradin kukistuessa. Kanava 8, 1994, s. 464.
130. JKP:n pvk JKP Il:12
131. JKP:n pvk 16.10.1933, Paasikivi, 2000, s. 300.
132. Puhe uuden vuoden päivänä 1950, Paasikiven linja II, 1986, s. 125 ks. Polvinen–Heikkilä–Immonen, 1992, s. 503.
133. Paasikivi, 1958, 1, s. 46 sekä II, ss. 184-185 (kirje Tannerille).
134. Paasikivi, 1958, I, s. 92, Paasikivi, 1957, 1, s. 60.
135. Paasikivi, 1957, I, ss. 46-47,84 sekä II, s. 180-181, Paasikivi, 1958, I, ss. 51, 91, Polvinen–Heikkilä–lmmonen, 1989, s. 51
136. Puhe itsenäisyyspäivänä 1944, Paasikiven Linja, 1986, II ss. 9, II, s. 80, arkistossaan olevaan puheen alkuperäiskappaleeseen Paasikivi on erityisesti korostanut tämän kohdan, JKP BII:1. Ks. myös päiväkirjamerkintä 20.8.46: «Nyt täytyy olla oikeus enemmän ottaa huomioon oma kansa. Se on myös reaalipolitiikkaa, sillä oma kansa on myös realiteetti ja sen mielialan ja ajatusten huomioonottaminen on myös reaalipolitiikkaa«, JKP:n pvk 20.8.46, myös 2.6.46, Paasikivi, 1985, ss. 353,319.
137. Paasikivi, 1958, I s. 214, II s. 86, Paasikiven puhe 13.3.42 (Messuhallissa). Puheen käsikirjoitus s. 4. JKP 11:30. Ei pelkästään historian tutkimus loukannut Paasikiven mielestä «moraalisia tuneita», vaan sitä samaa saattoi tehdä jo historiallisen aineiston tallettaminen. Luettuaan ruotsalaisen sanomalehtimies Arvid Fredborgin kirjasta «Bakom stålvallen», että Molotovin keskustelu Hitlerin kanssa Berliinissä marraskuussa 1940 oli otettu tulevia tarkoituksia varten talteen teräsnauhalle, Paasikivi kommentoi asiaa »Toimintani Moskovassa ja Suomessa» -kirjan käsikirjoituksessa seuraavasti: sekin hyvä kuva moraalisesta tasosta, jolla nykyajan suurvaltain johtajien kanssakäyminen liikkuu. Älkäämme hämmästykö mitään me Pohjolan pienten kansojen yksinkertaiset ihmiset. Arvi Korhosen huomautettua, että »ei kai voida pitää epämoraalisena muistiinpanojen tekemistä neuvotteluista tavalla, joka takaa täyden objektiivisuudem>, Paasikivi poisti kyseisen osuuden tekstistään. Paasikiven käsikirjoitus s. 538, JKP VI:25, Korhosen huomautukset, JKP VI:24.
138. Paasikivi, 1958, I s. 35, II s. 86, Paasikivi, 1957, I, s. 39, JKP:n pvk 3.3.42, Paasikivi, 1991, ss. 169-170.
139. Paasikivi, 1957, I, s. 39.
140. Paasikivi, 1958, II, s. 212-213.
141. Paasikivi, 1958, I, s. 95-96.
142. Paasikiven linja, 1986, II, s. 56-57.
143. Paasikivi, 1957 I, s. 77.
144. Hahmotellessaan sortovuosia käsitelleiden muistelmiinsa esipuhetta Paasikivi kirjoitti: » Historiassa on yleensä vaikea antaa lopullisia arvosteluja, koska ei voi olla varmasti sanoa hur det skulle vara, om det icke skulle vara som det är – koska ei voi kokeilla todistaa, minkälaisia tuloksia toisenlainen menettely olisi tuonut.« JKP VI:12 Nippu: Harkittavia lisäyksiä käsikirjoitukseen. Eduskunnan pikakirjoitustoimiston apulaispäällikkö Leo Valkonen kävi haastattelemassa Paasikiveä tämän pikakirjoitusharrastuksesta keväällä 1947. Haastattelun lopuksi Valkonen pyysi saada nähdä näytteen Paasikiven pikakirjoituskäsialasta, jolloin presidentti vei haastattelijan linnan vastaanottohuoneistosta yksityisasuntoonsa. Siellä Valkonen sai tarkasteltavakseen Paasikiven kirjoihinsa tekemiä pikakirjoitusmerkintöjä. Eräästä kirjasta Valkonen luki seuraavan merkinnän: »Hyvä kuvaus Napoleonin erehdyksistä», toisesta taas «Sivuhuomautus: historian kulku, jos olisi menetelty toisin, niin – -«. Paasikivi kommentoi huomautuksia toteamalla: «Tämä on historian filosofiaa.» Leo Valkonen: Tasavallan Presidenttiä haastattelemassa. Pikakirjoituslehti 1-2 (1947) s. 29.
145. Paasikivi, 1958, 1, ss. 69, 92-95, 146, 211, sekä II, ss. 52, 181-183 (kirje Tannerille); myös yksityisessä päiväkirjassaan Paasikivi totesi: 27.8.41: «Ei ole sanottu, että meitä olisi odottanut balttilaisten valtioiden kohtalo.« Paasikivi, 1991, s. 115.
146. Paasikivi, 1958, I, ss. 94-95, jatkosodan aikaisessa päiväkirjassaan Paasikivi totesi 31.5.44: «Niinpä näyttää, että jos me olisimme osanneet pysyä poissa nykyisestä suursodasta, olisimme luultavasti saaneet Moskovan rauhan korjatuksi meille siedettäväksi.» Paasikivi, i 991, s. 404, tästä myös pääministeri Paasikiven selostus ja vastauspuheenvuoroja sanomalehdistön edustajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, helmikuun 11. päivänä 1946, Paasikiven Linja, 1986, II, s. 48. Vrt. myös Heikki Ylikangas, Onko kontrafaktuaalinen tulkinta mahdollinen historiassa? Suomalaisen Tiedeakatemian vuosikirja 2002 ss. 170-171.
147. Paasikiven Linja, 1986, II, ss. 48-49.
148. ibid. s. 49
149. JKP:n pvk 14.8.46, 29.8.46, 18.11.46, Paasikivi, 1986, I, ss. 348, 357, 386. Tästä myös Martti Turtola, J. K. Paasikivi teoksessa, Tasavallan Presidentit. Sodan ja rauhan miehet 1940-1956. Ryti-Mannerheim-Paasikivi. Porvoo 1993, s. 170.
150. Paasikiven vastine Edwin Linkomiehen tulkintaan kevättalven 1944 rauhanneuvotteluista. Käsikirjoitus: Rauhanneuvottelut talvella ja keväällä 1944. Käsikirjoituksen sivu n:o 6 JKP II:21
151. Paasikiven kirje E. Hornborgille 5.9.47 Hornborgin Nya Arguksessa olleen kirjoituksen johdosta, jonka aiheena oli Neuvostoliiton Suomen politiikka, Paasikivi, 1986, I, s. 484.
152. Paasikivi, 1957, 1, s. 79
153. JKP VI:16 Nippu: Sisällysluettelot Prof. Arvi Korhosen muistio »Havaintoja ‘Muistelmista’ 1-VII» presidentti Paasikivelle Helsinki 4.1.1955.
154. Paasikivi, 1957, I, s. 78
155. Kimmo Rentola, Stalin, Mannerheim ja Suomen rauhanehdot 1944. HAik. 1/2001, ss. 50-52.
156. Paasikivi Vilho A. Pesolalle 5.9.1950, Paasikivi, 1986, II, ss. 140-141.
157. JKP Vl:24
158. Paasikivi, 1958, II, s. 29, JKP:n pvk 22.6.45, 9.12.45, Paasikivi, 1986, I, ss. 158,256.
159. Paasikivi, 1958, I, s. 97; tästä myös JKP:n pvk 12.12.1944, jossa Paasikivi pohtii Helon tekemää ehdotusta tutkimuksen tekemisestä Suomen ulkopolitiikasta. Paasikiven mielestä koko itsenäisyyden aikainen ulkopolitiikka oli »vinoa», mutta tutkimus oli syytä ulottaa ainoastaan vuoteen 1939 asti tai ehkä vuoteen 1938, Paasikivi, 1986, I, s. 70.
160. Paasikivi, 1958, I, s. 117.
161. Paasikivi, 19581, ss. 69, 87, 94, 97
162. Paasikivi, 1958, I, ss. 116, 117 sekä II, 221.
163. Paasikivi, 1958, II, s. 180.
164. Paasikivi, 1957, I, ss. 63-64, kyseinen käsikirjoitus: JKP VI:7. Käsikirjoituksessa Paasikiven lopputoteamus esiintyy hieman eri muodossa kuin painetussa tekstissä, joskin asiallisesti samansisältöisenä. Käsikirjoituksessa lukee: Minä puolustin varovaisempaa menettelyä. Olisiko sillä ja routavuosina huonossa kurssissa olleella »valtioviisaudella» päästy helpommalla, vai olisiko se tie muodostunut vielä tuhoisammaksi, sitä on tietysti nyttemmin vaikea todistaa varmasti.
165. Paasikivi, 1, ss. 7, 148, 163-165, 206, sekä II, s. 193.
166. käsikirjoituksen sivu 581, kursivoitu osuus on yliviivattu, JKP VI:25, Paasikivi, 1958, II, s. 205.
167. Paasikivi, I, ss. 207-208.
168. Paasikivi, 1958, I, ss. 205-206,
169. Paasikivi, 1958, I, ss. 216-217.
170. JKP:n pvk 11.1.1947, 19.3.47, Paasikivi, 1986, I, ss. 408, 428.
171. N Kalinin, Sovetsko-finskaja voina i predatel’skaja politika angliiskih leiboristov, Voprosy lstorii 3 (1950), ss. 26-46, JKP:n pvk 12.5.50, Paasikivi, 1986, I, s. 116.
172. Kalinin, s. 27.
173. JKP:n pvk 12.5.50, 16.5.50, Paasikivi, 1986, II, ss. 116,118.
174. JKP:n pvk 27.5.50, Paasikivi, 1986, II, s. 120
175. JKP:n pvk 12.5.50, 2.6.50, Paasikivi, 1986, II, ss. 116, 120-121, myös JKP:n pvk 9.10.51, Paasikivi, 1986, II, s. 248.
176. Paasikivi, 1958, I, s. 209, sekä 1957, II, s. 174.
177. JKP VI:4, Paasikivi, 1957, I, s. 83.
178. Paasikivi, 1957, I, s. 84, myös 1957, II, ss. 45, 172, 176, 180-181.
179. Paasikivi, 1958, II, s. 221, JKP VI:25 s. 628.
180. Paasikivi, 1958, I, ss. 208-209, sekä II, 4. Neuvostoliiton arvostelun lisäksi Paasikivi esitti myös peiteltyä Ruotsin arvostelua. Hän kirjoitti: »Jälkeenpäin ajatellessani ja Neuvostoliiton tavattomasta sotilaallisesta voimasta huolimatta en saata tulla muuhun tulokseen kuin että tieto Suomen ja Ruotsin yhteisestä puolustuksesta olisi todennäköisesti voinut estää talvisodan, varsinkin jos Suomen puolella samalla olisi neuvotteluissa v. 1939 noudatettu riittävän varovaista ja järkevää menettelyä.» Paasikivi, 1958, II, s. 51.
181. Paasikivi, 1958, I, s. 208.
182. Paasikivi, 1958, I, ss. 53, 93, 209, sekä II, s. 51.
183. Paasikivi, 1957, I, s. 138, sekä II, ss. 65-66, 187.
184. Paasikivi, 1957, I, s. 138-139, sekä II, s. 187, myös JKP:n pvk 27.3.1932, Paasikivi, 2000, ss. 242-243.
185. Paasikivi, I, s. 28, JKP VI:24. Venäjän perustuslakia saatavan kansalliskokouksen (Utšreditel’noe sobranie) vaalit pidettiin marraskuussa 1917, kolmisen viikkoa Leninin valtaantulon, 25.10 (7.11) 1917, jälkeen. Vaaleissa oli väliaikaisen hallituksen niistä antaman lain mukaan määrä valita hieman yli 800 edustajaa, todellisuudessa valituiksi tuli hieman yli 700. Suurimman paikkamäärän, 410 edustajaa, sai sosialistivallankumouksellinen suuntaus, seuraavaksi tulivat bolsevikit, jotka saivat 175 edustajaa. Tämän jälkeen tuli erilaisia kansallisia ryhmiä edustanut liittokunta 86 edustajaa, loput edustivat useita erillisiä ja pieniä poliittisia suuntauksia. Vaikka vaalit pidettiin keskellä vallankumousta ja sota-aikaa, niiden tulosta pidetään nykytiedon valossa Venäjän kansan poliittisen tahdon autenttisena ilmauksena (Oliver Radkey, »Russia goes to the Polls», USA, 1989 s. 42). Kansalliskokous kokoontui Petrogradissa 5./18.1.1918. Seuraavana päivänä Lenin hajotti sen. Koska vaalit olivat osoittautuneet bolsevikeille nöyryyttäväksi poliittiseksi takaiskuksi, koko kansalliskokousteema sivuutettiin Neuvosto-aikana asiaan mahdollisimman vähän huomiota kiinnittäen. Yhdysvalloissa 1950 ilmestynyt Oliver H. Radkeyn kirja »Election to the Russian Constituent Assembly» kiinnitti uudestaan huomion vaaleihin ja niiden merkitykseen. Paasikiven jatkosodan aikana kirjoittamissa muistelmissaan asiaan esittämä näkökulma oli siten uraauurtava ja se, että hän päätyi näkemykseensä Leninin kirjoituksia lukemalla, osoittaa oivaltavaa lähteiden käyttöä.
186. Paasikivi, I, ss. 27-28. Paasikivi ymmärsi kyynisyyden Yrjö-Koskisen määritelmän pohjalta, jonka mukaan kyynillisyys oli »rietasta itsekkäisyyttä» Paasikivi, I, s. 30.
187. Paasikivi, I, s. 28.
188. Paasikivi, II, ss. 16-17, JKP VI:25 s. 45.
189. Paasikivi, II, s. 41.
190. JKP VI:26 Osio: Neuvostoliitto syksyllä 1939 ss. 34-35.
191. Paasikiven avajaispuhe Historian Ystäväin Liiton vuosijuhlassa 10.12.1929. Uusi Suomi n:o 335 (11.12.1929) s. 14. ks Polvinen-Heikkilä–lmmonen, 1992, s. 372.
192. Paasikivi, 1958, II, ss. 191-192.
193. JKP BVI:1 Kirjekuori, jossa teksti: VII Kirja. Siinä koneella ja käsin kirjoitettuja lehtiä, joissa pohditaan Stolypinin Suomen politiikkaa. Julkaistu osuus tekstistä tekstiä on kohdassa: Paasikivi, 1957, II, 175.
194. Paasikivi, 1958, II, s. 14. Suunnilleen samanlaisen näkemyksen Paasikivi esitti myös Leningradin kukistumista varten valmistamassaan puheessa; ks. J. K. Paasikiven puhe Leningradin kukistuessa. Kanava 8 (1994) s. 463-465; myös JKP:n pvk. 2.6.1942, Paasikivi, 1991, s. 181
195. JKP VI:25 s. 595 sekä Paasikivi, 1958, II, ss. 202-221.
196. JKP pvk 7.11.41, 2.6.42 Paasikivi, 1991, s. 135, 181.
197. JKP:n pvk 11.8.48, 1985, I, s. 645, Paasikivi, 1957, II, s. 175, JKP BVI:1 sekä JKP VI:25.
198. Paasikivi, 1958, I, ss. 51, 91, Paasikivi, 1957, I, s. 84, II, s. 174.
199. JKP:n pvk 4.3.1947, Paasikivi, 1986, I, s. 423.
200. JKP:n pvk 13.9.48, Paasikivi, 1986, I, s. 652.
201. JKPVl:13 Nippu: Yrjö-Koskinen. Kats. 31.7.56. Paasikiven aversiosta venäjän kielen käyttöön Suomessa myös Tauno Jalanti Arvi Korhoselle 3.1.1957, s. 4. Arvi Korhosen arkisto, kansio 15.(KA). Huhtikuussa 1952 Paasikivi luennoi pääministeri Kekkoselle edellä mainitusta Yrjö-Koskisen venäjän kieltä koskeneesta lausunnosta, JKP:n pvk 3.4.52, Paasikivi, 1986, II, s. 275.
202. Paasikivi, 1958, II, s. 3.
203. Paasikivi, 1957, 1, ss. 84, 230 sekä II, s. 181. Sivulla 230 Paasikivi puhuu keisarillisesta Venäjästä, mutta tarkoittaa tosiasiassa Neuvostoliittoa.
204. JKP N:28 SNS-seuraan liittyvää aineistoa Nippu: Paasikiven lausunto/haastattelu ??? »Annettu Jacobsenille» (Santeri Jacobsonille) 21.10.1944.
205. Puhe itsenäisyyspäivänä 1944, Paasikiven Linja, 1986, II, s. 10.
206. Tasavallan Presidentin puhe Heidän Majesteeteilleen Ruotsin Kuninkaalle ja Kuningattarelle juhlapäivällisillä toukokuun 24. päivänä 1952, Paasikiven Linja, 1986, I, s. 155, puhe Suomen Akatemian vihkiäisjuhlassa marraskuun 29. päivänä 1948, Paasikiven Linja, 1986, II, s. 11. – Paasikivi, 1958, I, s. 4, 109, JKP:n pvk 10.4.1950, Paasikivi. 1986, II, s. 105, – JKP:n puhe Nordenin juhlassa 8.5.1945 Tanskan ja Norjan vapautumisen johdosta. Koneella kirjoitettu, paljon korjauksia ja täydennyksiä. JKP II:31.
207. Paasikiven Linja, 1986, II, s. 197.
208. Paasikivi:» Nykyisen kriisin aiheuttamia ajatuksia pienten valtioiden asemasta Muistiinpanoja alustukseen 20.5.1942» -Koneella kirjoitettu 1-17 sivua, JKP Il:30
209. Ibid. ss. 5-6
210. JKP VI:8; Nippu: Otsikko: Valmis norm. Ensi osa 1 1-VI; Ensi kosketukseni vanhasuomalaisiin johtomiehiin s. 1. Samanlaisen määritelmän poliittisista näkemyksistään Paasikivi esitti 1954 saksalais-englantilaiselle lehtimiehelle Alfred Joachim Fischerille; ks. Alfred Joachim Fischer: A Visit to Juho Kusti Paasikivi, ss. 386-390 JKP BIX:1; Paasikivi viittasi myös toisinaan puheissaan siihen, että hän oli kasvanut »liberaalisessa ajassa» ja »liberaalisissa aatteissa» ks. Puhe Ulkomaankauppaliiton päivällisillä huhtikuun 27 päivänä 1942, Paasikiven Linja, 1986, I, s. 253, puhe uudenvuodenpäivänä 1955 Paasikiven Linja, 1986, II, s. 175. Muistelmissaan Paasikivi viittasi ainoastaan siihen, että hän oli saanut kansantaloudellisen koulutuksensa liberalismin aatteissa ja että »vanhan liberalismin opinkappale valtion sekaantumisen vahingollisuudesta soveltumattomuudesta talouselämään ei pidä paikkaansa kaikissa oloissa» Paasikivi, 1957, I, s. 1
211. ibid. s. 5.
212. Rafael Koskimies, Taipuako vai taittua 1882-1903. Y. S. Yrjö-Koskisen elämä. Keuruu 1974 (Historian Ystäväin Liiton sarja n:o 19) s. 139.
213. JKP Il:30 Nippu: »Alustus 20.5.42 Nykyisen kriisin aiheuttamia ajatuksia» s. 6.
214. Paasikivi, 1958 I, s. 130, vrt. Koskimies ibid. s. 139.
215. Paasikivi, 1957, I, ss. 13-14.
216. Paasikivi, 1958, I, s. 173, JKP:n pvk 19.12.39 JKP II, JKP:n lähde: Die politischen Reden des Fürsten Bismarck. I B, s. 264
217. JKP IV:17: Nippu: JKP:n konsepti »Walmistettu 17./12.39 Toivolan ja Hannulan pyynnöstä amer. Viikkolehteä The Life’ varten
218. JKP:n pvk 19.12.1939 JKP II.
219. Paasikivi, 1958, I, s. 173.
220. Paasikivi, 1957, II, s. 189.
221. Paasikivi, 1957, I, lähdeviite n:o 2 sivulla 251, joka viittaa sivulle 15. Paasikivi viittasi tässä Benedetto Crocen ja Friedrich Meinecken näkemyksiin.
222. Paasikivi,1957, I, ss. 22-23, Paasikiven merkinnät Nazi-Soviet Relations dokumenttikokoelmasta, JKP VI:35, Matti Viikari, Saksalainen historiankirjoitus 1800-luvun puolivälistä ensimmäiseen maailmansotaan, Päivi Setälä – Pekka Suvanto – Matti Viikari, Historiankirjoituksen historia. Tampere 1983, s. 71.
223. Paasikivi: »Nykyisen kriisin aiheuttamia ajatuksia pienten valtioiden asemasta Muistiinpanoja alustukseen 20.5.1942», JKP 11:30, Paasikivi, 1957, I, ss. 22-23.
224. Paasikivi, 1958, I, s. 29,214,215.
225. Paasikivi, 1958, I, ss. 29, 209, 214 sekä II, ss. 86, 128, JKP:n pvk 19.2.43, Paasikivi, 1991, ss. 263-264.
226. JKP VI:25, Paasikivi, 1958, II, s. 3, Polvinen, 1995, s. 170.
227. Paasikivi, 1958, I, ss. 15, 131-132, 209 sekä II, s. 9.
228. Paasikivi pyrki pariinkin otteeseen selvittämään Raison d’Etat -käsitteen (Staatsräson, ital. Ragione di stato) tarkkaa suomenkielistä vastinetta. Lokakuussa 1942 prof. J. J. Mikkola ehdotti suomenkieliseksi vastineeksi: Objektiivisesti katsoen: Waltiosyy. Subj. katsoen: Valtiojärki (jota J. Forsman on käyttänyt). Paasikivi ehdotti puolestaan ‘Waltiotarkoitus’, mikä tuntui miellyttävän Mikkolaa. Myöhemmin Paasikiven mieleen tuli Waltiotavoite (valtiopyrkimys) (valtiohalu?), JKP: n pvk 27.10.42, Paasikivi, 1991 s. 229. Huhtikuussa 1949 Paasikivi tiedusteli asiaa V. A. Koskenniemeltä. Tällöin hän viittasi siihen, että Suomessa käytetty »valtion etu», ei vastannut Paasikiven mielestä käsitettä Staatsräson. Ruotsinkielessä käytetty statsnytta oli hänestä yhtä huono kuin suomalainen sana. JKP:n pvk 28.4.49, Paasikivi, 1986, II, s. 10. Ks. edelleen Eero Saarenheimo, Paasikivi ja valtionetu. (Yliopisto 7/1998) ss. 26-27.
229. Paasikivi, 1957, I, ss. 80-81.
230. Paasikivi, 1957, I, s. 81, JKP:n pvk 5.9.1950, Paasikivi, 1986, II, ss. 140-141.
231. Paasikivi, 1958 I, s. 53.
232. JKP:n pvk 4.5.43, Paasikivi, 1991, s. 282, JKP:n pvk 16.7.44, Paasikivi, 1986, I, s. 18, Paasikivi, 1957, I, s. 80,
233. Paasikivi, 1958, I, s. 35.
234. Paasikivi 1958, I, ss. 75, 99.
235. Paasikivi, 1958, I, ss. 58, 75, 99, 114.
236. Paasikivi, 1957, I, s. 131, myös II s. 191.
237. JKP IV:17 Nippu: JKP:n konsepti »Walmistettu 17./12.39 Toivolan ja Hannulan pyynnöstä amer. Viikkolehteä ‘The Life’ varten», tässä sivut 16-17.
238. JKP:n pvk, 18.6.45, Paasikivi, 1985 I, s. 156.
239. 244) JKP:n pvk 19.2.1942, Paasikivi, 1991, s. 168.
240. Paasikivi, 1958, I, ss. 55, 58, 207.
241. JKP:n pvk 27.4.1932, Paasikivi, 2000, s. 249, JKP:n pvk 7.6.41, 8.4.44, Paasikivi, 1991, ss. 239-330, puhe lainopillisen tiedekunnan tohtorien vihkiäisissä joulukuun 14. päivänä 1955 (Riemutohtorien tervehdys), Paasikiven Linja, 1986, II, s. 203, Paasikivi, 1958, II, ss. 175, 192, Paasikivi, I, s. 49.
242. JKP VI:8 IV Yrjö-Koskisen ajatuksia Suomen tulevaisuudesta V Suomen aseman vaikeudet VI Perustuslaillisten kanta; vrt. myös Puhe Tasavallan Presidentin rintakuvan paljastustilaisuudessa Hämäläis-osakunnassa lokakuun 1. päivänä 1951, jossa Paasikivi totesi: «Ajatteleva ja inhimillisesti tunteva ihminen ei voi omaksua synkkää pessimististä käsitystä, että tässä suhteessa [moraalisessa kehityksessä, H.I.] ei olisi parannusta odotettavissa.« Paasikiven Linja II, 1986, s. 143-144, JKP:n pvk 5.9.50 (kirje Vilho A. Pesolalle), Paasikivi, 1986 II, ss. 140-141.
243. Paasikivi, 19571, ss. 23-24.
244. Paasikivi, 1958, II, s. 13, JKP:n pvk 26.10.41, 1.6.42, Paasikivi, 1991, ss. 133,179
245. Paasikivi, 1958, I, ss. 35-36,173, II, s. 86, Paasikivi, 1957, I, s. 69.
246. Paasikivi: «Nykyisen kriisin aiheuttamia ajatuksia pienten valtioiden asemasta Muistiinpanoja alustukseen 20.5.1942« koneella kirjoitetun osuuden liitteenä on Paasikiven täytekynällä kirjoittama konsepti, jossa 1-50 numeroitua sivua. Sen viimeisellä sivulla (50) Paasikivi esittää edellä esitetyn «kysymyksen«, jota ei ole koneella kirjoitetussa osuudessa, JKP 11:30.
247. JKP:n pvk 9.-11.2.42, s. 167, Paasikivi, 1991.
248. JKP:n pvk 17.9.42. Paasikivi, 1991, ss. 195-196.
249. Paasikivi, 1958, I, s. 132.
250. Paasikivi, 1958, II, s. 85.
251. Puhe Tasavallan Presidentin astuessa virkaansa uudelleen valittuna maaliskuun 1. päivänä 1950, Paasikiven Linja II, 1986, s. 132, puhekonsepti virkaanastumispuhetta varten: «pienten valto jen asema nykyaikana: niiden merkitys kansainvälisessä politiikassa on ollut ja mennyt«, JKP:n pvk 5.2.50, Paasikivi, 1986, II, s. 73.
252. Paasikivi, 1957 1, ss. 23-24.
253. Paasikiven Linja, 1986, II, ss. 118-119.
254. JKP:n pvk 17.8.1946, Paasikivi, 1986, 1, s. 350, Paasikivi, 1957, I, ss. 15-16, 234.
255. JKP:n pvk 1.10.1946, Paasikivi, 1986, I, s. 372.
256. JKP VI:3, kursivoitu osuus on ylipyyhitty.
257. JKP:n pvk 17.8.1946, Paasikivi, 1986, I, s. 350
258. Paasikivi, 1957, I, s. 45, Georg Schwarzenberger kirja Power Politics, 2. painos 1951, s. 157
259. JKP pvk 29.1.1952, Paasikivi, 1986, II, s. 263. Paasikivi seurasi erittäin tarkasti USA:n presidenttien Harry S. Trumanin ja Dwight D. Eisenhowerin sekä ulkoministeri John Forster Dullesin amerikkalaisessa lehdistössä julkaistuja puheita ja kirjoituksia ja merkitsi tarkkaan ja hyväksyvästi alleviivauksillaan ja muilla merkinnöillään niissä esiintyneet moraaliset näkökohdat, joilla he perustelivat politiikkaansa. Paasikiven lähteinä olivat ruotsalaisten ja englantilaisten lehtien lisäksi Pariisissa ilmestynyt New York Herald Tribune, New York Timesin kansainvälinen painos, sekä etenkin Yhdysvaltain Helsingin tiedotustoimiston toimittamat lehdistökatsaukset – Daily Wireless Bulletin – the United States Information Service – jotka Paasikivi niinikään tutki erittäin tarkkaan, JKP VIl:50-59.
260. Paasikivi, 1957, I, s. 16.
261. Arvi Korhonen: Pienten kansojen ongelma (Pienet kansat maailmanhistoriassa. Kirjoittaneet Arvi Korhonen, Erik Castren, J. E. Salomaa, Rafael Koskimies, L. Wennervirta, Iivari Leiviskä, Aarne A. Koskinen. Historian aitta XI. Toimittanut Historian ystäväin liitto.) Riihimäki 1951, ss. 7-16
262. ibid. 12, s. 16.
263. Paasikivi: »Nykyisen kriisin aiheuttamia ajatuksia pienten valtioiden asemasta Muistiinpanoja alustukseen 20.5.1942» s. 3, JKP II:30
264. Paasikivi, 1958, I, s. 55.
265. Paasikivi, 1958, I, s. 35-36, 55 sekä II, s. 4
266. Paasikivi, 1957, I, s. 136.
267. Paasikivi, 1958, I, s. 52.
268. JKP VI:3; kursivoitu osuus on ylipyyhitty kohdasta: Paasikivi, 1957, 1, s. 16.
269. Paasikivi, 1958 II, s. 86,118, Paasikivi, 1957 II, s. 167
270. Paasikivi: »Nykyisen kriisin aiheuttamia ajatuksia pienten valtioiden asemasta Muistiinpanoja alustukseen 20.5.1942»s. 2. JKP II:30. Paasikivellä oli alun perin tarkoituksena kirjoittaa Toimintani Moskovassa ja Suomessa kirjan toisen osan päätteeksi »loppumietteitä pienten kansojen ja valtioiden asemasta ja tulevaisuudesta». Hän kuitenkin luopui ajatuksesta, vrt. huomautus Toimintani Moskovassa ja Suomessa -kirjan käsikirjoituksen lopussa JKP VI:25
271. Puhe Tasavallan Presidentin astuessa virkaansa uudelleen valittuna maaliskuun 1. päivänä 1950 Paasikiven Linja, 1986, II, s. 132, myös JKP:n pvk 5.2.1950, Paasikivi, 1986, II, s. 73-74, Tasavallan Presidentin radiopuhe Jean Sibeliuksen 90-vuotispäivänä joulukuun 8. päivänä 1955, Paasikiven Linja, 1986, II, s. 201, Paasikivi, 1957, I, ss. 22-23.
272. Puhe Kansallisen kokoomuksen esitelmätilaisuudessa lähestyvän presidentinvaalin johdosta tammikuun 11 päivänä 1925, Paasikiven Linja, 1986, I ss. 21-22.
273. JKP :n pvk 11.10.1932, Paasikivi, 2000, s. 272.
274. JKP:n pvk 18.6.41, Paasikivi, 1991, s. 94
275. JKP:n pvk 26.3.1941, Paasikivi, 1991 ss. 17-19, Paasikivi, 1957, I, s. 74.
276. Kyseessä ovat Snellmanin valtio-opin (Läran om staten) luvut 65, 66 ja 67. Ks. J V. Snellman, Samlade arbeten III, 1842-1843, Helsingfors 1993, ss. 487-498.
277. Paasikivi: » Nykyisen kriisin aiheuttamia ajatuksia pienten valtioiden asemasta Muistiinpanoja alustukseen 20.5.1942» JKP II:30, Paasikivi, 19571, s. 71, vrt. Snellman, ibid. s. 488. Vrt. Jussi Teljo: Valtio ja yhteiskunta Snellmanin valtiofilosofiassa. Helsinki 1934, s. 84.
278. Paasikivi, 1957 I, s. 71, Arvi Korhosen päiväkirja 5.10.1949. Arvi Korhosen arkisto, kansio 1. (KA).
279. Paasikivi, 1957 I, s. 69.
280. Puhe itsenäisyyspäivänä 1944, Paasikiven Linja, 1986, II, s. 9.
281. Paasikivi, 1957 I, s. 75. vrt. TH. Rein: Juhana Vilhelm Snellman. Kolmas, korjattu ja kuvitettu painos. 1-II. Helsinki 1928., I, s. 55.
282. Paasikivi, 1957 I, s. 75..
283. vrt. Rein, ibid.
284. JKP:n pvk 18.4.47, Paasikivi, 1986, s. 445. Asiasta tuli Paasikiven mukaan »laajanpuoleinen keskustelu. Stassen näkyi olevan asioista intressoitu». Paasikiven alustava luonnos keskusteluaan varten Stassenin kanssa JKP 11:32 (Stassen 18.4.47). Muistion mukaan Paasikivi sanoi: If you will be elected president of the great world power USA, Mr. Stassen so try to work for justice in the international relations and also for justice for the small peoples. Muistion marginaaliin Paasikivi on kirjoittanut: »Tämän sanoin.»
285. Paasikivi, 1958, 1, s. 58.
286. Puhe itsenäisyyspäivänä 1948, puhe lainopillisen tiedekunnan tohtorien vihkiäisissä joulukuun 14. päivänä 1955 (Riemutohtorien tervehdys) sekä puhe parlamenttienvälisen liiton 44. Konferenssin avajaisissa elokuun 25. päivänä 1955, Paasikiven Linja, 1986, II, ss. 115-116, 190, 203.
287. JKP:n pvk 18.4.47, Paasikivi, 1986, II, s. 445.
288. Paasikivi, 1957, I, ss. 16, 72.
289. Paasikivi, 1958, I, s. 130, sama kohta myös Paasikivi, 1957, I, s. 13, JKP:n pvk 30.3.42, Paasikivi, 1991, s. 175, Politiikka ja talous. Esitelmä kauppa- ja teollisuuspäivillä Oulussa lokakuun 6. päivänä 1933, Paasikiven Linja, 1986, I, s. 194, myös puhe uudenvuodenpäivänä 1956, Paasikiven Linja, 1986, II, s. 206.
290. Puhe Kansallisen kokoomuksen esitelmätilaisuudessa lähestyvän presidentinvaalin johdosta tammikuun 11. päivänä 1925, Paasikiven Linja, 1986, I, ss. 22-23.
291. JKP:n pvk 30.6.1933, Paasikivi, 2000, ss. 291-291, JKP:n pvk 19.10.1937, JKP II:7.
292. JKP:n pvk 14.12.1938, sisältää jäljennöksen kirjeestä prof. E. Linkomiehelle, JKP II:9
293. JKP:n pvk 19.1.1951, Paasikivi, II, s. 177. Paasikiven jatkosodan aikana kirjoittamiin muistelmiinsa liittyy kohta, jossa hän kirjoitti: »Suomen tapaus syksyllä 1939 osoitti jälleen, että Kansainliiton merkitystä liioiteltiin. Olipa Kansainliitto ollut sikäli suorastaan vahingoksi, että se tuuditti jäsenvaltiot jonkinlaiseen turvallisuuden tunteeseen saattaen osaltaan ne laiminlyömään maanpuolustuksen ja johtaen ylipäänsä arvostelemaan väärin kansainvälisiä oloja.» Paasikivi, 1958, I, s. 129. Tämä näkemys heijastaa jälleen hänen ajattelunsa jakautumista kahteen osaan sen mukaan miten asiat olivat ja miten niiden olisi pitänyt olla. Tässä nimeomaisesssa tapauksessa kysymys on siis siitä, miten asiat Paasikiven mielestä reaalisesti olivat.
294. Pääministeri Paasikiven selostus sanomalehdistön edustajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa joulukuussa 1945, Paasikiven Linja, 1986, II, ss. 34–35.
295. Paasikivi, 1957, I, s. 131.
296. Pitäisi olla kohdassa Paasikivi, 1958, II, s. 61.
297. Paasikivi, 1958, I, ss. 124,126,183. sekä II, s. 13-14, Paasikivi, 1957, II, s. 167, JKP:n pvk 25.9.42, Paasikivi, 1991, s. 210.
298. JKP:n pvk 13.4.1939, JKP 11:10.
299. Paasikivi, 1958. II, s. 14, Paasikivi, 1957, I, ss. 19,251.
300. Paasikivi, 1958, I, s. 54; Paasikivi, 1957, I, ss. 20, 23.
301. JKP:n pvk 14.12.1938, sisältää jäljennöksen kirjeestä prof. E. Linkomiehelle, JKP 11:9
302. JKP:n pvk 5.8.1939. Elokuun 5. päivänä 1939. Paasikivi liitti tämän ajatuksen mukaan Väinö Tannerille samana päivänä lähettämäänsä kirjeeseen. Pari vuotta myöhemmin, syksyllä 1941, jolloin Paasikivi ryhtyi laatimaan teoksensa »Toimintani Moskovassa ja Suomessa » käsikirjoitusta, hän liitti saman ajatuksen mukaan teoksensa alkulehdille; ks. Polvinen, 1992, ss. 506-507, jossa kirje on siteerattu in extenso sekä Paasikivi, 1958, I, s. 12.
303. JKP:n pvk 5.9.1950, Paasikivi, 1986, II, ss. 140-141, samasta asiasta myös Paasikivi, I, ss. 74-75.
304. JKP VI:12
305. Paasikivi, 1957, I, ss. 68-69.
306. Paasikivi, 1957, I, ss. 14-16. Paasikiven mielestä olisi pitänyt menetellä päinvastoin ja yrittää nostaa todellinen elämä ideaalien tasolle JKP VI:35 Ref. Nazi-Soviet Relations dokumenttikokoelmaa 1948.
307. Paasikivi, 1958, I, ss. 207-208 sekä II, s. 181-183; Paasikivi, 1957, I, ss. 81-82. JKP:n pvk 30.3.42, 13.3.44, Paasikivi, 1991, ss. 175,351.
308. vrt. Polvinen–Heikkilä–lmmonen, 1989, s. 16.
309. Paasikivi, 1957, I, s. 82. Paasikiven poliittisen ja historiallisen ajattelun kaikkein keskeisimpänä elementtinä on varsin laajasti pidetty realistista valtapolitiikan korostamista. Esimerkkeinä voidaan mainita kulttuuritaustoiltaan ja lähestymistavoiltaan niinkin erilaiset tutkijat kuin V. V. Pohlebkin ja Martti Turtola, jotka tuovat esille tämän näkökannan lähes yhtäpitävin sanoin. Siten Pohlebkin kirjoittaa: »Objektivisteista hän [Paasikivi, H.I.] ei välittänyt niin kuin ei niistäkään, jotka laativat historiallisista tapahtumista moraalisia ja eettisiä selityksiä. Paasikivi piti sellaisia historiankirjoittajia tyhjänpäiväisinä ja hämmästeli, miten he saattoivatkin puhua ‘oikeuksista’ ja ‘tunteista’, kun historiassa esiintyi niin selvästi reaalisia kategorioita: voima, taloudellinen mahti tai heikkous, kansalliset edut ja valtiollinen välttämättömyys, »V. V. Pohlebkin, J. K. Paasikivi ja Neuvostoliitto. Espoo 1980, s. 42. Turtola puolestaan toteaa: »Paasikiven realismi näkyy voiman korottamisessa kaiken poliittisen toiminnan ensisijaiseksi tekijäksi. Ensi katsannolla saattaisi näyttää, ettei Paasikivessä ole pisaraakaan idealismia. Hän on aina jalat tukevasti maassa. Se ei kuitenkaan loppuun saakka pidä paikkkaansa. JKP:n idealismi elää hänen kulttuurin ja kulttuuriarvojen korostamisessaan,» Martti Turtola, J. K. Paasikivi teoksessa Tasavallan Presidentit. Sodan ja rauhan miehet 1940-1956. Ryti-Mannerheim-Paasikivi. s. 145.
310. Paasikivi, 1991, 19.2.43 ss. 263-264, Paasikivi, 1958, I, s. 96.
311. Paasikiven puhe akateemikoille, 2.4.1948, JKP 11:32.
312. JKP:n pvk 19.2.43, Paasikivi, 1991, ss. 263-264.
313. JKP:n pvk, ibid.
314. JKP Vl:9 Nippu: Sortovuosilta 1/XVIII-XXIII »Käsikirjoituksia» Ensi osa 5 Xvi-Xxi
315. Politiikka ja talous. Esitelmä kauppa- ja teollisuuspäivillä Oulussa lokakuun 6. päivänä 1933, Paasikiven Linja, 1986, I, s. 194, myös puhe uudenvuodenpäivänä 1956, Paasikiven Linja, 1986, II, s. 206
316. Puhe Tasavallan Presidentin astuessa virkaansa uudelleen valittuna maaliskuun 1. päivänä 1950, Paasikiven Linja, 1986, II, s. 132, JKP:n pvk 27.2.1951, 29.3.1951, Paasikivi, 1986, II, ss. 193,206, Paasikivi, 1957, 1, s. 63.
317. Paasikivi, 1957, I, s. 81. Vrt.. Augustinus, Jumalan valtio I (kirjat 1-10), suomentanut Heikki Koskenniemi, Juva 2003, s. 217. Muistelmiensa lisäksi Paasikivi viittaa Augustinuksen lausumaan myös päiväkirjassaan 5.9.1950, Paasikivi, 1986 II, ss. 140-141, sekä monissa käsikirjoitusversioissaan ja muistiinpanoissaan JKP VI:8 VIII J. V. Snellmanin ajatuksia, JKP VI:10 Nippu: Sortovuosilta I ja II. Pikakirjoituskatkelmia ym. sieltä täältä, sekä toistuvasti Nazi-Soviet Relations ja Falsifikatory istorii dokumenttikokoelmista tekemissään muistiinpanoissa, OKP VI:35). Paasikivi näyttää siten pitäneen Augustinuksen lausumaa omana tunnuslauseenaan.
