PUHE VALTIOPÄIVIEN PÄÄTTÄJÄISISSÄ TAMMIKUUN 25 PÄIVÄNÄ 1946
Herra Puhemies!
Suomen kansan edustajat!
Tasavallan Presidentin ollessa sairauden vuoksi estettynä hoitamasta valtion päämiehen virkaa on Hallitusmuodon mukaisesti pääministerin asiana täyttää hänen tehtävänsä.
Viime maaliskuussa pidetyissä vaaleissa, jotka toimitettiin perustuslakiemme säätämässä demokraattisessa järjestyksessä, Eduskunta sai huomattavalta osalta uuden kokoonpanon. Eduskunta vastaa Suomen kansan tahtoa ja nauttii kansan luottamusta sekä edustaa ei vain lain muodollisen säännöksen nojalla vaan myös tosiasiallisesti Suomen kansaa.
Välirauhansopimuksen täyttäminen on koko viime vuoden ollut valtiovallan tärkeimpiä tehtäviä. Käsitellessään sopimuksen täyttämisestä johtuvia kysymyksiä Eduskunta on noudattanut uusien poliittisten olosuhteiden osoittamaa suuntaa. Eduskunnan kannatuksen nojassa maan ulkopolitiikkaa on voitu hoitaa johdonmukaisesti ja määrätietoisesti ja tietä valmistaa lopulliseen rauhaan.
Hävitty sota on jättänyt kansamme kannettavaksi raskaan kuorman. Sodan seurausten ja vaurioiden korjaaminen painaa leimansa sekä valtiovallan, eduskunnan ja hallituksen, toimintaan että koko kansamme elämään. Sotakorvauksen suorittaminen ja korvauksen maksaminen siirtoväelle sekä uusien kotien hankkiminen tälle väestölle ynnä sodan johdosta epäjärjestykseen joutuneiden valtion raha-asioiden samoinkuin rahaolojen yleensä selvittäminen on tehtävä, joka vaatii kansaltamme valtavia ponnistuksia. Kuten Te, Herra Puhemies, lausuitte, ei nyt päättyvillä valtiopäivillä ole mitään laajempia kauaskantoisia kysymyksiä ratkaistu. Edellinen eduskunta oli käsitellyt suuret lainsäädäntötoimet: hyväksynyt toisen korvauslain ja toisen omaisuudenluovutusverolain sekä maanhankintalain. Näitä syvälle koskevia lakeja pannaan nykyään täytäntöön samalla kuin sotakorvausta ja muita välirauhansopimuksen aiheuttamia korvauksia suoritetaan. Mutta myös nykyinen eduskunta on sodan seurauksista aiheutuneiden taloudellisten kysymysten ratkaisemiseen käyttänyt paljon huolta ja työtä. Poikkeuksellisista oloista on johtunut, että eduskunnan on ollut käsiteltävä ei vähemmän kuin kolme lisämenoarviota viime vuodelle. Eduskunta on syyllä huomauttanut, että tällainen menettely ei sovellu valtion raha-asiain säännölliseen hoitoon. Sodan seurausten leima on läpeensä hallitsevana kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa ja siihen liittyvissä eri verolaeissa samoinkuin vuoden lopulla hyväksytyssä laissa rahaolojen säännöstelystä.
Kansanhuolto laajimmassa merkityksessään on vaatinut hallitukselta yhtämittaista huolenpitoa. Tarkastamalla näitä asioita koskevia asetuksia ja valtioneuvoston päätöksiä Eduskunta on seurannut hallituksen toimintaa taloudellisen elämän säännöstelemisessä.
Kulunut aika on siten mennyt pääasiallisesti sodan jälkien parantamiseen, mikä on vienyt käytettävissä olevat varat sekä, yhdessä ulkopolitiikan hoidon kanssa, huomion ja työn niin, että mahdollisuudet laajempien reformien suunnitteluihin ovat supistuneet. Mutta annetut esityksetkin, kaikkiaan noin puolitoistasataa, joista useimmat ovat tulleet loppuunkäsitellyiksi, merkitsevät kuitenkin laajaa ja monipuolista lainsäädäntötyötä. Sen yhteydessä kuin myös muutenkin Eduskunta on osallistunut, malttia ja itsehillintää osoittaen, rakentavaan valtiolliseen toimintaan ja siten arvokkaalla tavalla tukenut valtakunnan asiain hoitoa.
Kiitän Eduskuntaa sen näillä valtiopäivillä maan ja kansan hyväksi menestyksellä suorittamasta työstä ja julistan, Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa, vuoden 1945 valtiopäivät päättyneiksi.
