PUHE ETELÄ-POHJANMAAN MAANVILJELYSSEURAN 90-VUOTISJUHLASSA JA ETELÄ- POHJANMAAN MAANVILJELYSSEURAN MAATALOUSNÄYTTELYN AVAJAISISSA HEINÄKUUN 3 PÄIVÄNÄ 1953
Kansalaiset!
Tervehdin teitä, kokoontunutta juhlayleisöä. Lähetän Teidän kauttanne sekä vaimoni että oman tervehdykseni kaikille eteläpohjalaisille, näiden lakeuksien kansalle, miehille ja naisille, nuorille ja vanhoille.
Olemme kokoontuneet työn juhlan merkeissä: viettämään Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran 90-vuotisjuhlaa ja tutustumaan Seuran toimeenpanemassa näyttelyssä maatalouden saavutuksiin ja tämän elinkeinon harjoittamisen avuksi tarjolla oleviin tieteen, tekniikan ja teollisuuden tuloksiin.
Minulla ei ole ollut tilaisuutta mieskohtaisesti seurata Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran toimintaa kuluneina aikoina. Mutta lukiessani selostuksia Seuran työstä olen havainnut, miten pontevasti ja innokkaasti Seura on tehnyt työtä tämän valtaisen maatalousalueen kohottamiseksi ja kehittämiseksi, miten laajaa ja monipuolista sen toiminta on ollut. Olen nähnyt, miten pyrkimykset myös kansan yleisen valistuksen edistämiseksi ovat olleet Seuran johtajien sydäntä lähellä. Lukemattomat ovat aloitteet ja toimenpiteet, joihin Seurassa on ryhdytty. Saavutukset maatalouden alalla ovat huomattavat. Ilman epäilystä voi yhtyä siihen toteamukseen, että varmasti saavutukset ovat olleet suurelta osalta sen voimallisen toiminnan ansiota, jota Seura on 90 vuoden aikana suorittanut.
Samalla kun kiitän Seuraa sen tähänastisesta työstä, toivotan sille parhainta menestystä tulevien vuosikymmenien aikana. Älköön Seura ja sen johtomiehet ja -naiset ja muut toimihenkilöt antako innon laueta ja tarmon herpaantua. Kohottamalla ja edistämällä oman seutunsa taloudellista ja henkistä elämää he tekevät työtä koko kansamme, koko rakkaan isänmaamme hyväksi.
Maatalouden alalla oli maassamme 1930-luvun lopulla päästy ilahuttaviin tuloksiin. Elintarvikkeiden tuotannossa omavaraisuus oli suurimmaksi osaksi saavutettu. Kansamme voi pääasiassa saada tarpeellisen ravinnon omista pelloista ja omasta maataloudesta. Mutta sitten tulivat raskaat sodat ja niiden mukanaan tuomat menetykset, jotka ankarasti koskivat myös maataloutta. Vähitellen on vaurioita korjattu, mutta vielä ei ole päästy ennen sotia saavutetulle tasolle. Liian suuri osa kansamme tarvitsemasta leivästä on vielä vieraista maista tuotava. Ottaen huomioon maatalouden ja maata viljelevän väestön merkityksen maassamme tätä asiain tilaa ei voi pitää tyydyttävänä.
Viime aikana on puhuttu maatalouden merkityksestä ja sen asemasta maamme yleisessä taloudessa. Miten suhde toiselta puolen maatalouden ja toiselta puolen teollisuuden ja muiden elinkeinojen välillä muodostuukin, ei ole epäilystä, että maatalous tulee aina olemaan sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti maamme peruselinkeinoja. Maatalous kaikkine mitä siihen kuuluu on oleva kansamme. tärkeimpiä elämän muotoja. Omalla konnullaan ahertava maanviljelijä-talonpoika on aina oleva maamme ja kansamme kannattavimpia voimia. Maatalouden kehittäminen ja kohottaminen on senvuoksi isänmaan menestykselle tähdellisimpiä tehtäviä.
Näillä ajatuksilla julistan Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran maatalousnäyttelyn avatuksi.
