LIITE 1
Ulkoministeri Molotovin vastaehdotus 27.3.1948
1 artikla
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuisivat hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta Suomi, uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona ja täyttäen velvollisuutensa tämän sopimuksen mukaan tulee yhdessä Neuvostoliiton kanssa taistelemaan hyökkäystä vastaan ja käyttämään kaikki sen käytettävissä olevat voimat alueensa loukkaamattomuuden puolustamiseen maalla, merellä ja ilmassa.
Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto tämän sopimuksen mukaisesti antaa sille (Suomelle) välttämätöntä apua.
2 artikla
Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä tarkoituksessa poistaa edellisessä kohdassa edellytetyn hyökkäyksen uhka.
LIITE 2
Kenraali Heinrichsin laatima luonnos Suomen vastaehdotukseksi 29.3.1948
1 artikla
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuu hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai jonkin sen kanssa liittoutuneen valtakunnan taholta, Suomi tulee itsenäisyytensä velvoitusten mukaisesti taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi.
Suomi kohdistaa (tällöin) kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa (ja tekee sen) tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti Neuvostoliiton avustamana ja yhdessä sen kanssa.
Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tämän sopimuksen mukaisesti tarpeellista apua, josta sopimuspuolet neuvottelevat keskenään.
2 artikla
Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä 1. kohdassa tarkoitetun hyökkäyksen uhkan torjumiseksi Suomen alueella.
LIITE 3
Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä
Suomen Tasavallan Presidentti ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö, pyrkien jatkuvasti kehittämään ystävällisiä suhteita Svomen ja SNTL:n välillä, vakuuttuneina siitä, että hyvien naapuruussuhteiden ja yhteistoiminnan lujittaminen Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä on molempien maiden elinetujen mukaista, ottaen huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, sekä ilmaisten järkkymättömän pyrkimyksensä yhteistoimintaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden mukaisesti, ovat tässä tarkoituksessa päättäneet tehdä tämän sopimuksen ja määränneet valtuutetuikseen:
Suomen Tasavallan Presidentti: Suomen Tasavallan Pääministerin Mauno Pekkalan;
Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö: SNT-Liiton Ministerineuvoston Puheenjohtajan sijaisen ja Ulkoasiainministerin Vjatseslav Mihailovits Molotovin, jotka, vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissä olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.
Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.
2 artikla
Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1 artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.
3 artikla
Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat tarkoituksenaan olevan mitä vilpittömimmin osallistua kaikkiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen sopusoinnussa Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden kanssa.
4. artikla
Korkeat Sopimuspuolet vahvistavat Pariisissa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetun rauhansopimuksen 3 artiklaan sisältyvän sitoumuksen olla tekemättä mitään liittoja ja osallistumatta liittymiin, jotka ovat suunnatut toista Korkeata Sopimuspuolta vastaan.
5 artikla
Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat päättäneensä toimia yhteistyön ja ystävyyden hengessä Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisten ja kulttuurisuhteiden jatkuvaksi kehittämiseksi ja lujittamiseksi.
6 artikla
Korkeat Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan suvereenisuuden ja riippumattomuuden molemminpuolisen kunnioittamisen ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita.
7 artikla
Tämän sopimuksen noudattaminen tapahtuu Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön periaatteiden mukaisesti.
8 artikla
Tämä sopimus on ratifioitava ja se pysyy voimassa kymmenen vuotta sen voimaantulopäivästä lukien. Sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjain vaihtamisesta, mikä tapahtuu Helsingissä mahdollisimman pian.
Ellei kumpikaan korkea Sopimuspuoli ole sanonut irti sopimusta vuotta ennen mainitun kymmenvuotiskauden päättymistä, se pysyy voimassa viisivuotiskausittain, kunnes jompikumpi Korkea Sopimuspuoli tekee vuotta ennen kulumassa olevan viisivuotiskauden loppua kirjallisen ilmoituksen aikomuksestaan lopettaa sen voimassaolo.
Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja vahvistaneet sen sineteillään.
Tehtiin Moskovan kaupungissa 6 päivänä huhtikuuta 1948 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, ja molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.
Suomen Tasavallan Presidentin valtuuttamana
Mauno Pekkala
(L.S.)
SNTL:n Korkeimman Neuvoston valtuuttamana
V. Molotov
(L.S.)
