PUHE UUDENVUODENPÄIVÄNÄ 1955
Kansalaiset!
Olemme jälleen siirtyneet uuteen vuoteen.
Kansoille rauha ja ihmisille hyvä tahto on joulun julistus. Eikä vain joulun tunnus, vaan ihmiskunnan vuosisatainen toivo. Varsinkin suurten sotien ja katastrofien jälkeen rauhan ja hyvän tahdon kaipuu on noussut voimakkaana. Niin on ollut nytkin, historian hirvittävimmän sodan jälkeen.
Toivojemme rauhaa ja hyvää tahtoa ei ole nyt enempää kuin ennen saavutettu.
Suurvaltojen välisissä suhteissa ilmeni joku aika sitten merkkejä jännityksen lievenemisestä. Viime aikana on kehitys valitettavasti alkanut kulkea jälleen huonompaan suuntaan. Jännitys ja erimielisyydet suurten valtaryhmitysten välillä ovat lisääntyneet. Mitä tulevaisuus tuo mukanaan, ei ole tällä hetkellä mahdollista sanoa.
Meidän kansamme pyrkimys on ollut pysyä suurvaltojen riitojen ulkopuolella ja se on tulevaisuudessakin oleva johtotähtemme. Kuluneena vuonna maamme ulkopoliittinen tila onkin ollut tyydyttävä. Suhteemme suureen naapuriimme Neuvostoliittoon ovat kehittyneet suotuisasti. Samoin läntiseen naapuriimme Ruotsiin ynnä toisiin pohjoismaihin niinkuin myös muihin maihin ne ovat jatkuneet menestyksellisesti.
Sisäpoliittisella alalla kulunut vuosi jättää erilaisia muistoja. Ei ole ollut sellaista vakavuutta ja rauhallisuutta kuin olisi toivottava. Jouduimme toimeenpanemaan viime maaliskuussa, ennen määräaikaa, valtiolliset vaalit. Sen jälkeen hallitus kahdesti vaihtui. Vuoden lopulla syntyi kolmaskin hallituspula, mutta sen onnistuimme nopeasti selvittämään.
Olemme tosin itsenäisyytemme alkuajoista asti tottuneet alituisiin hallitusten vaihtoihin. Ehkäpä niiden aiheuttaman hälinän merkitys toisinaan yliarvioidaan. Mutta joka tapauksessa tällainen, valtakunnan korkeaan elimeen liittyvä epävakavuus on valitettava tosiasia. Se ei ole omiaan edistämään valtion ja kansakunnan yhteisten asiain hoitoa.
Se ei myöskään ole omiaan ylläpitämään ja kohottamaan arvoamme maailman silmissä. Hallitusten usein tapahtuva vaihtuminen voidaan helposti pitää ilmaisuna siitä, että demokraattiset parlamentaariset laitokset eivät toimi riittävän kitkattomasti ja menestyksellisesti. On hartaasti toivottava ja odotettava, että kansalaiset erikseen ja kansakunta kokonaisuudessaan vakavasti kääntävät huomionsa tähän kuuluviin kysymyksiin.
Syynä epävakavaan tilaan ovat olleet etupäässä taloudelliset seikat. Ne ovat viime vuosina aiheuttaneet erimielisyyttä. Ottaen huomioon, että taloudellinen elämämme sotien johdosta joutui kokonaan pois raiteiltaan, on vaikeuksien edelleen esiintyminen selitettävissä. Viime vuosina on tavan takaa esitetty enemmän tai vähemmän synkkiä ennustuksia sekä huolta ja pelkoa tulevaisuuteen nähden. On todettava, että nämä ennustukset eivät suinkaan aina ole osuneet oikeaan. Tällä hetkellä ovat suhdanteet suotuisat ja taloudellinen tila tyydyttävä. Miten tulevaisuudessa kehitys tulee menemään, sitä en rupea ennustamaan. Siihen vaikuttavat monet ulkopuoliset tekijät, jotka eivät ole meidän hallittavissamme. Liialliseen pessimismiin ei kuitenkaan ole aihetta.
Kehitys on vienyt valtion yhä suurempaan sekaantumiseen taloudelliseen elämään. Tällainen kehitys ei ole vain meidän maassamme, vaan useimmissa muissakin maissa esiintyvä ilmiö. Monimutkaisia tukipalkkiojärjestelmiä ja muita menetelmiä käytetään taloudellisen toiminnan ohjaamiseksi, niin meillä kuin muualla. Viime vuosisadan taloudellisen liberalismin aatteissa kasvaneille, joihin minäkin kuulun, tällainen hinnanmuodostuksen ja muiden taloudellisten lakien syrjäyttäminen tuntuu tietenkin oudolta. Mutta olemme niin monessa sekä taloudellisessa että valtiollisessa asiassa saaneet tottua sellaiseen, jota minun nuoruudessani ja vielä vuosisadan alussa ei olisi hyväksyttyeikäpidetty mahdollisena. Maailma on nopeasti muuttunut.
Suomen kansa on historiansa vaiheiden aikana joutunut kokemaan monenlaisia onnenvaiheita ja koettelemuksia – suurempia kuin nykyiset sisäpoliittiset vastukset. Ei ole epäilyä, että me näistäkin selviämme.
Näillä ajatuksilla toivotan kuulijoilleni ja koko Suomen kansalle onnellista uutta vuotta.
