PUHE VALTIOPÄIVIEN PÄÄTTÄJÄISISSÄ TAMMIKUUN 28 PÄIVÄNÄ 1955
Herra Puhemies!
Suomen kansan edustajat!
Maamme sekä sisä- että ulkopoliittinen tila ei ole tätä nykyä epäsuotuisa. Taloudelliset olot ovat tyydyttävät. Maatalouden tuotanto viimevuodelta on arvioitu pysyneen suunnilleen ennallaan. Mutta teollisuudessa on todettavissa vilkas nousukausi. Tuotanto on kasvanut kaikilla aloilla. Vientiteollisuuden suhdanteet ovat hyvät. Työllisyys on ollut huomattavasti parempi kuin edellisinä vuosina.
Kysymys talousolojen järjestämisestä ja taloudellisen tasapainotilan aikaansaamisesta tulevaisuutta silmällä pitäen on kuitenkin herättänyt erimielisyyttä. Erilaisia suunnitelmia on esitetty. Toimenpiteet, joihin hallitus on ryhtynyt, ovat aiheuttaneet arvostelua. Valitettavasti vielä ei ole löydetty yleistä kannatusta saavuttanutta yhtenäistä suuntaa ja ohjelmaa taloudellisten olojemme pitemmällä tähtäimellä järjestämiseksi. Toimenpiteiden tuloksia ja vaikutuksia, joihin taloudellisella alalla on ryhdytty tai joita on suunniteltu, on vielä vaikea varmasti arvioida. Mutta olojen järjestymisen edellytyksenä on, että hallitukselle annetaan riittävästi aikaa toimintaan ja suunnitelmiensa täytäntöön panemiseen.
Eduskunta on hyväksynyt esityksen työkyvyttömyyslaiksi, jonka mukaan kansaneläkevakuutuksen ulkopuolelle jääneillä suurilla henkilöryhmillä, vanhuksilla ja työkyvyttömillä, on oikeus avustukseen, joka vastaa kansaneläkelain mukaista lisäeläkettä. Eduskunnalle on annettu eräitä muitakin lainsäädäntöesityksiä, mutta niitä ei ole tällä istuntokaudella ehditty loppuun käsitellä. Eduskunnan niinkuin hallituksenkin työ ja huomio on suureksi osaksi kiintynyt valtion taloutta koskeviin ongelmiin. Valtion tulo- ja menoarvio, johon tulevan istuntokauden alussa esitetään hallituksen suunnitelmien aiheuttamia muutoksia ja lisäyksiä, on jotenkin pingoitettu, mikä tosiasia vaatii tulevaisuudessa huomiota Eduskunnan ja hallituksen puolelta.
Edellisillä valtiopäivillä lepäämään jätetty lakiesitys valtiollisten vaalien välisen määräajan pidentämisestä neljäksi vuodeksi on, saatuaan tämän Eduskunnan hyväksymisen, nyttemmin tullut voimaan.
Maamme ulkopolitiikassa on noudatettu samoja periaatteita, jotka koko sodan jälkeisen vuosikymmenen ovat olleet määräävinä. Pyrkimyksemme on ollut ja on pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, niinkuin 6 huhtikuuta 1948 Neuvostoliiton kanssa tekemässämme ystävyydensopimuksessa todetaan.
Sekä poliittiset että taloudelliset samoinkuin muut suhteemme Neuvostoliittoon ovat kehittyneet menestyksellisesti. Sopimus tavarantoimituksista viisivuotiskautena 1955–1960 on allekirjoitettu ja Eduskunta on sen hyväksynyt. Tyytyväisyydellä olemme tervehtineet Neuvostoliiton ministerineuvoston varapuheenjohtajan, kauppaministeri A. I. Mikojanin äskeistä käyntiä maassamme samoinkuin niitä vierailuja, jotka Eduskunnan ja Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston valtuuskunnat ovat tehneet toistensa luona.
Maamme suhteet läntisiin naapureihimme Ruotsiin ja toisiin pohjoismaihin samoinkuin muihin maihin ovat jatkuneet häiriintymättä. Mieluisassa muistissa säilytämme Islannin Presidentin ja hänen puolisonsa käynnin viime keväänä maassamme.
Kiittäen Eduskuntaa sen maan hyväksi tekemästä työstä julistan vuoden 1954 valtiopäivät päättyneiksi.
