Vuonna 1870 Preussi ja Ranska joutuivat sotaan keskenään. Tämä oli Otto von Bismarckin, Aleksanteri Il:n ja Napoleon III:n aikakautta. Seuraavana vuonna Versaillesin linnan peilisalissa tehtiin tärkeä ratkaisu: Saksasta tuli keisarikunta. Eurooppaan syntyi uusi voimakeskus, jonka vaikutus kansainvälisessä politiikassa kasvoi nopeasti. Tappion kärsinyt Ranska odotti tilaisuutta iskeä takaisin.
Suuri pohjan sota oli romahduttanut Ruotsin suurvalta-aseman. Pietari Suuri oli osoittautunut oivalliseksi strategiksi ja tarmokkaaksi uudistajaksi. Venäjän uusi pääkaupunki rakennettiin Nevan rannalle. Näin pienen Suomen geopoliittinen asema muuttui tuntuvasti. Pietarissa vuosien 1870-1871 sotaa katsottiin syrjässä tapahtumien polttopisteestä. Englanti ei myöskään puuttunut tähän riitaan. Tosin Saksan voimistuminen herätti Venäjällä tiettyjä epaluuloja. Bismarckin ajan lopulla suurpoliittinen tilanne pysyi kuitenkin rauhallisena. Eurooppa välttyi suursodalta.
Autonomisessa Suomessa kielikysymys oli jakanut “yleisen mielipiteen” selviin rintamiin. Valtiopäivillä oli päästy uudistyön alkuun. J. V. Snellman oli asettanut Suomen kielen tulevaisuudelle selvat linjaviitat. Uusi Suometar näki päivänvalon vuonna 1869 ja Vikingen ilmestyi sanomalehtimarkkinoille seuraavana vuonna. Tiennäyttäjiä oli siis suomalaisille olemassa. Marraskuun lopulla 1870 Lahden markkinoille vaimonsa kanssa matkalla olleen Johan August Hellstenin ei tarvinnut ilmeisesti kysellä tietä, mutta heidän oli pakko pysähtyä noin 30 kilometriä ennen määränpäätä Koskella Huljalan Kulma-Seppälän taloon.
