SAATESANAT

Ajatus Juho Kusti Paasikiven elämäkerran laatimisesta tuli tiettävästi ensi kerran esiin valmistauduttaessa hänen 75-vuotispäivänsä viet­toon v. 1945, jolloin silloinen oikeusministeri Urho Kekkonen tarjosi kirjoitustehtävää Paasikiven läheiselle tuttavalle, Helsingin yliopiston yleisen historian professori Arvi Korhoselle. Syystä tai toisesta tämä ei kuitenkaan ollut halukas ryhtymään työhön. Yhtä tuloksettomaksi jäi rouva Alli Paasikiven 1950-luvun lopussa, miehensä kuoleman jälkeen tekemä uusi tarjous, jonka Korhonen niinikään torjui viitaten kesken­ eräisinä oleviin muihin tutkimuksiinsa. Testamentin määräystä noudat­taen J. K. Paasikiven laaja arkisto siirrettiin Valtionarkistoon ja suljettiin kokonaisuudessaan 25 vuoden ajaksi.

Määräajan lähestyessä loppuaan elämäkertahanke virisi uudelleen Paasikivi-Seura r.y:n piirissä. Minulle tuolloin tarjotun tehtävän otin vas­taan tutkimuksellisena haasteena. Päinvastoin kuin arvostettu opettajani Arvi Korhonen, olen voinut lähestyä J. K. Paasikiveä kokonaan » ulkoa»päin. En ole häntä koskaan edes tavannut lukuunottamatta joitakin viral­lisia tilaisuuksia 1950-luvulla, jolloin nuori ylioppilas saattoi etäältä kat­seellaan seurata lähinnä karhumaisen vaikutuksen tekevää iäkästä val­tionpäämiestä. Tämä ulkokohtaisuus on merkinnyt yhtäältä menetystä, mutta rohkenen toisaalta pitää sitä myös etuna.

Työtovereina ovat rinnallani olleet jälleen uutta sukupolvea edusta­vat entiset oppilaani dosentti Hannu Heikkilä, joka on keskittynyt Paasi­kiven toimintaan talous- ja pankkimiehenä sekä filosofian tohtori Han­nu Immonen, joka käsittelee Paasikiveä agraaripoliitikkona, mm. torp­parilain keskeisenä puolestapuhujana. Muilta osin kirjan teksti on alle­kirjoittaneen käsialaa. Alustavan kartoituksen jälkeen varsinainen tutki­mus käynnistyi vuoden 1985 alussa. Molempia avustajiani haluan sydä­mellisesti kiittää hyvästä yhteistyöstä.

Jo alun pitäen oli selvää, että J. K. Paasikiven toiminta Suomen poliit­tisessa ja yhteiskuntaelämässä yli puolen vuosisadan aikavälillä (1800- luvun lopulta 1950-luvulle) edellytti useampi niteisen perusteoksen laa­timista. Nyt ilmestyvä ensimmäinen osa kattaa Paasikiven nuoruuden ja hänen poliittisen sekä talousmiesuransa kehityksen vuoden 1918 lop­puun, ts. kuningashankkeen luhistumiseen ja Paasikiven ensimmäisen hallituksen kaatumiseen saakka.

Luonnehtiessaan muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa v.  1956 muistelmakaavailujaan piispa E. G. Gulinille Paasikivi korosti työn vaati­man ajan määrää. »Tahtoisin käyttää laajaa tausta-ainesta ja luoda kuvan koko ajasta, jota käsittelen. Muuten tällaisilla muistelmilla ei ole paljon­kaan arvoa». Vielä suuremmassa määrin saman ongelman eteen joutuu elämäkerran kirjoittaja. Tieteelliset kriteerit täyttämään pyrkivässä bio­grafiassa ei voida tyytyä pelkkään subjektiivisia näkökohtia heijastavaan deskriptioon, vaan vaikuttajayksilö joudutaan liittämään siihen yhteis­kunnalliseen taustaan, johon hän kuuluu. Vain kartoittamalla tämä mo­lemminpuolinen vuorovaikutussuhde voidaan selvittää nuoren Paasiki­ven osuus oman aikansa Suomen politiikassa ja yhteiskunnassa. Taustan hahmottelussa on pitkälti voitu hyödyntää uuden historiantutkimuk­semme tuloksia, joiden ansiosta aikakauden kokonaiskuva on ratkaise­vasti täsmentynyt Paasikiven poismenon aikaan vuonna 1956 vallinnee­seen tilanteeseen verrattuna.

J. K. Paasikiven omaisille, tohtori Juhani Paasikivelle ja dosentti Aarne Koskimiehelle, olen kiitollinen heidän myötämielisestä avustaan tutki­musaineiston kokoamisessa. Rouva Irma Paasikiveä ei kiitokseni enää tavoita.

Lähdeluettelossa mainittujen, suuria palveluksia tehneiden arkisto­jen ja kirjastojen joukossa ovat »päivän kuorman» kantaneet ensi sijassa Valtionarkisto ja sen henkilökunta. Erityinen tunnustus kuuluu tässä yhteydessä Paasikiven arkiston järjestäjälle ja pikakirjoitusekspertille, maisteri Kauko Rumpuselle.

Taloudellisesti on teoksen valmistamisen tehnyt mahdolliseksi Suo­men Akatemian tutkijaprofessuuri, mistä täten esitän kunnioittavan kii­tokseni.

Helsingissä, heinäkuussa 1989

Tuomo Polvinen


                                                                                  

Olet viimeisellä sivulla. Jos haluat mennä takaisin, käytä selaimen Takaisin-painiketta, tai valitse kappale yläpuolelta.

Kun vierität sivua, seuraava sivu ladataan ja vieritetään automaattisesti näkyviin. Napsauta ylläolevaa valintaruutua poistaaksesi tämän pois käytöstä.

Jos haluat ladata seuraavan sivun automaattisesti vierittäessäsi sivua, napsauta ylläolevaa valintaruutua.