LÄHDEVIITTEET

TARTON RAUHA

Paasikiven komitea

1. Polvinen, 1971, ss. 328-333 ja siinä mainitut lähteet.

2. Rajajoen aseleponeuvotteluista ja niiden taustasta ks. ibid. ss. 333-347 ja siinä mainitut lähteet.

3. Izvestija TsK KPSS 9/1990, s. 141., Polvinen, 1971, ss. 347-348 ja siinä mainitut lähteet.

4. Puolan hyökkäyksen tavoitteista ja Neuvosto-Venäjän rauhantarjouksen taustasta ks. lähemmin ibid. ss. 337-339 ja 347-348 sekä siinä mainitut lähteet. Ks. myös Osmo Hyytiä, Puolueettomuuden ja rauhan linja. SDP:n suhtautuminen Suomen ulkopolitiikkaan ja turvallisuuskysymyksiin. Toukokuu 1918-toukokuu 1922. Jyväskylä 1986. ss. 127-130. Venäläisestä lehdistökirjoittelusta ks. Timo Vihavainen, Suomi neuvostolehdis­ tössä 1918-1920. Vammala 1988. ss. 196-204.

5. Enckell, II, 1956, ss. 166-173.

6. JKP:n pikakirjoitusmuistiinpano 10.4.1920 ja siihen liittyvä kysymysluettelo.JKP Il:8. Erich mainitsee päiväkirjassaan Paasikiven käyneen jo 8.4.1920 »puhumassa rauhanneu­ votteluista», joten JKP oli siis jo hyvissä ajoin ennen vierailuaan tasavallan presidentin luona selvillä häntä odottavasta tehtävästä. Erichin päiväkirja 8.4.1920. Rafael Erichin arkisto, kansio 45, VA.

7. Valtioneuvoston ptk. 16.4.1920. Vielä 18.6.1920 Svinhufvud totesi Erichille: »Sota olisi ollut parempi kuin rauhanneuvottelut». Erichin pvk. 18.6.1920. Rafael Erichin arkis­ to, kansio 45. VA.

8. Erichin luonnoksesta ja 19.4.1920 pidetystä hallituksen ulkoasiainvaliokunnan ja Paa­sikiven komitean yhteisestä kokouksesta ks. UM 12 F 1-2., Jääskeläinen, 1961, s. 280., Väinö Tanner, Tarton rauha. Sen syntyvaiheet ja -vaikeudet. Helsinki 1949. s. 34.

9. Paasikiven komitean ptk. 20.4. ja 26.4.1920. UM 12 F 1., Rafael Erichin pvk. 19.4. ja 20.4.1920. Rafael Erichin arkisto, kansio 45. VA. Komitea alajaostoineen piti tämän jälkeen kokouksiaan UM:n arkistossa säilyneiden viimeistelemättömien pöytäkirjamer­kintöjen mukaan ainakin 27.4., 28.4., 4.5., 12.5., 15.5., 19.5., 20.5., 21.5., 22.5., 25.5., 26.5., 27.5. ja 29.5. UM 12 F 1.

10. Keisarillisessa asetuksessa, johon suomalaiset vetosivat (Suomen Asetuskokoelma 51 1864), säädettiin:»… ; hvarhos Wi nådigst wele förklara att vederlag för den ifrågavaran­ de marken framdeles kommer att tilldelas Finland antingen i den kuststräcka inwid Ishafvet österom Jakobself och inwid Stolboa viken, rörande upplåtande hwaraf tili fiskelägen för de finske Lapparne fråga härförinnan blifwit väckt, eller och, efter grade­ ring och värdering, uti wid gränsen emot Finland belägna disponibla egor inom ofwan­ berörde guvernement.»

11. Paasikiven komitean ptk. 26.4.1920 ja sopimusluonnos. UM 12 F 1.

12. Esko Vuorisjärvi, Petsamon nikkeli kansainvälisessä politiikassa 1939-1944. Keuruu 1990. ss. 19-21 ja siinä mainitut lähteet. Ks. lisäksi Enckell, II, 1956, ss. 146–148.

13. JKP:n muistiinpano 26.4.1920. JKP ill:31. Ks. myös Hyytiä, 1986, ss. 131-133, 146.

14. Paasikiven komitean ptk. 15.5. ja 21.5.1920. UM 12 F 1. Ks. myös JKP:n muistiin­ panoja 21.5.1920. JKP ill:31 sekä Paasikiven komitean aluejaoston ehdotusta, joka siis näin tuli yleisistunnossa hyväksytyksi. Ibidem., Paavolainen, 1979, ss. 325-327. Sen sijaan Paavolaisen tulkinta Voionmaan voitosta äänestyksessä numeroin 4-3 on erheellinen, koska kysymys tuolloin oli vasta alustavasta äänestyksestä.

15. Ibidem.

16. Komitean ptk. 22.5.1920. UM 12 F 1.

17. JKP:n muistiinpano 28.4.1920. JKP IIl:31.

18. Sopimuksen tekstiin extenso ks. Edgar Mattisen, Tartu rahu. Tallinn 1989. ss. 451- 462.

19. Paasikiven komitean ptk. 25.5. ja 26.5.1920. UM 12 F 1., Paavolainen, 1979, ss. 327-328.

20. Paavolainen, 1979, ss. 329-330 ja siinä mainitut lähteet. Ks. myös Tanner, 1949, ss. 59-61.

21. Ks. UM 12 F 1.

22. »Pöytäkirja laadittu Valtioneuvoston sekä Venäjän kanssa tehtävää rauhaa varten asetetun suomalaisen rauhanneuvottelukunnan yhteisessä istunnossa Valtioneuvoston is­ tuntosalissa kesäkuun 3. päivänä 1920 kello 6 ip.». UM 12 F 1. Ks. myös em. kokouksen konseptipöytäkirjaa, ibidem.

23. Ibidem.

24. Ibidem. Ks. myös vastaavien kokousten pöytäkirjat 4.6.-8.6.1920 sekä Paasikiven muistiinpanot 27.4.1920. JKP ID:31. Ks. lisäksi Rudolf Waldenin arkisto, mikrofilmirullat 1-2. SA.

25. Polvinen, 1971, ss. 349-350.

26. Vennolan muistiinpanot 25.5.1920. J. H. Vennolan arkisto, kansio 16, VA., Reijonen Tallinnasta 28.5.1920. UM 12 F 1., Tanner, 1949, s. 31. Danzigista ks. myös JKP:n muistiinpanoja keskusteluista valtioneuvostossa 10.5. ja 13.5.1920. JKP ID:31.

27. Polvinen, 1971, ss. 350-351.

28. Ks. lähemmin Mattisen, 1989, s. 338 ja seurr.

29. Polvinen, 1971, s. 351.

30.Kuusisen kirjeen in extenso on julkaissut John H. Hodgson dokumenttikokoelmassa Edvard Gylling ja Otto W. Kuusinen asiakirjojen valossa 1918-1920. Helsinki 1974. ss. 141-153. Ks. myös Paavolaisen yksityiskohtaista selontekoa, 1979, ss. 402-408.

31. JKP ID:31. Ks. myös UM 12 F 2.

Neuvottelujen alkuvaihe

1. Polvinen, 1971, ss. 353-354.

2. Polvinen, 1971, ss. 351-353 ja siinä mainitut lähteet.

3. JKP:n muistiinpanot 9.6.1920. JKP II:8. Tanner, 1949, s. 37.

4. JKP VI:18, »Synopsis… »

5. Tanner, 1949, ss. 36-38. Ks. myös selontekoa mukana seuranneesta apuhenkilökunnasta, ibidem. Pilsudskin pyynnöstä ks. UM Gyllenbögelille Varsovaan 13.6.1920. UM Menneet sähkeet (Varsova) 1920.

6. Vastaanotosta Tallinnassa ks. Tanner, 1949, ss. 38-39., Paavolainen, 1979, ss. 333-334. Ks. myös Uusi Suomi 13.6.1920.

7. JKP:n muistiinpanot 9.6.1920. JKP II:8.

8. Ibidem. Valtuuskunnalle 13.6. Tartossa tarjoamillaan päivällisillä Viron apulaisulkoministeri Eduard Virgo ehdotti kauppasopimuksen solmimista Suomen ja Viron välille. Paasikivi totesi myöhemmin muistiinpanoissaan vanhan tuttavansa Virgon »paljon kehittyneen» niistä ajoista, jolloin hän ennen vallankumousta »halkoasioissa» liikkui KOP:ssa. Ehdotukseen pankinjohtaja reagoi silti varovaisesti. Kauppa jäisi maiden välisissä suhteissa toiselle sijalle, koska oli vältettävä herättämästä virolaisissa epäluuloa suomalaisten aikomuksista »eksploateerata>> heitä. Viron kaupalla ei ollut Suomelle suurta merkitystä. Ensi sijalle tärkeysjärjestyksessä olisi asetettava kulttuurisuhteet. Yliopistojen välille oli saatava aikaan vuorovaikutusta sekä professori- että ylioppilastasolla. Sivistyneistön kummassakin maassa olisi ymmärrettävä toisen osapuolen kirjallisuutta jne. »Tämä laajentaisi suomalais-virolaista kulttuurialuetta, joka muutenkin on niin ahdas kummassakin maassa>>. JKP:n muistiinpano 20.6.1920. JKP Il:8., Tanner, 1949, s. 50.

9. Berzin Tsitserinille 11.6.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 6. Neuvostovaltuuskunnan myöhästymisestä ks. myös Izvestija 18.6.1920.

10. Berzinin taustasta ks. lähemmin The Modem Encyclopedia of Russian and Soviet History. Voi. 3. ss. 76-77 ja V. V. Pohlebkin, J. K. Paasikivi ja Neuvostoliitto. Espoo

11. 1980. ss. 59-61. Vuonna 1921 Berzin määrättiin Neuvosto-Venäjän ensimmäiseksi lähettilääksi (poliittiseksi edustajaksi) Helsinkiin. Myöhemmin hän toimi lähettiläänä Itävallassa ja sai 1932 nimityksen NL:n pääarkistohallinnon päälliköksi. Hän toimi myös asiakirjajulkaisu Krasnyi Arhivin päätoimittajana. Berzinin lopulliseksi kohtaloksi tuli, mitä Pohlebkin ei lainkaan mainitse, vangitseminen ja tuhoutuminen Stalinin puhdistuksissa v. 1938.

11. Myöhemmin 1920-luvulla Kerzentsev oli vaiheittain ulkoministeriön ja Komintemin palveluksessa toimien Neuvostoliiton lähettiläänä (poliittisena edustajana) Tukholmassa 1921-1923 ja Roomassa 1925-1926. Palattuaan Moskovaan ja palveltuaan mm. SNTL:n tilastohallinnon ja puolueen keskuskomitean agitprop osaston varajohtajana sekä valtakunnallisen radioneuvoston puheenjohtajana hänet v. 1939 määrättiin Neuvostoliiton suuren tietosanakirjan (Bolsaja Sovjetskaja Entsyklopedijan) apulaispäätoimittajaksi. Kerzentsev ehti nähdä vielä seuraavankin rauhansopimuksen, Moskovan rauhan, Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Hän kuoli 2.6.1940. Ks. lähemmin The Modem Encyclopedia of Russian and Soviet History., Voi. 18 ss. 115-116., Pohlebkin, 1980, ss. 61-62.

12. Einar W. Juva, Rudolf Walden 1878-1946. Helsinki 1957. s. 202.

13. Tšitšerin Kullervo Mannerille 27.5.1920. Kopio. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 2, s. 46.

14. JKP:n muistiinpano 11.6.1920. JKP Il:8. Myöhempien neuvottelujen aikana myös Tannerille muodostui Berzinistä positiivinen kuva. Kyseessä oli »hienosti sivistynyt ja miellyttävästi käyttäytyvä mies». Aina huolellisesti pukeutunut, 45-vuotias vaaleaverinen ja suippopartainen neuvostovaltuuskunnan puheenjohtaja esiintyi vaatimattoman asiallisesti ilman itsekorostusta ja puhetaidollisia temppuja. Erityistä huomiota sekä Tanner että Voionmaa kiinnittivät Berzinin uneksivaan ilmeeseen. »Varsinkin silmät olivat haaveksivat ja surumieliset». – Kokonaan toista maata oli suomalaisiin »lähes boheemin» vaikutuksen tehnyt, huolimattomasti pukeutunut Kerzentsev. Vilkas ja liikkuvainen journalisti seurasi valppaasti asioita pyöreiden rilliensä takaa. Väittelypuheenvuorojen käyttäjänä hän oli »ensi luokan kyky, aina taisteluvalmis ja nokkela>>. Tanner muisteli jälkeenpäin mielihyvällä yhteisiä tapaamisia »Automat»-ravintolassa, jolloin voitiin vapaasti jutella ilman, että jokainen sana tuli pöytäkirjaan. »Tällöin hän voi vapaasti heitellä kompiaan ja lausua sukkeluuksiaan». Tanner, 1949, ss. 209-212., Paavolainen, 1979, ss. 392- 394.

15. Ks. lähemmin Vihavainen, 1988, ss. 191-192.

16. JKP:n muistiinpanot 11.6.1920. JKP II:8., Tanner, 1949, ss. 45-46.

17. Uusi Suomi 13.6.1920.

18. JKP:n muistiinpano 12.6.1920 JKP II:8. Paasikiven oman puheen oli Helsingin hallitus etukäteen hyväksynyt. Ks. Paasikiven komiten ja valtioneuvoston yhteisneuvottelun ptk 8.6.1920 UM 12 F 1. Avajaisistunnosta ks. lähemmin Suomen ja Venäjän välisten Tartossa pidettyjen rauhanneuvottelujen pöytäkirjat kesäk. 12.p:stä – lokak. 14.p:n 1920. Ulkoasiainministeriön julkaisuja. Helsinki 1923 ss. 3-17., Tanner, 1949, ss. 46-49.

19. Berzin Tšitšerinille 11.6.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 6., Berzin Tšitšerinille 17.6.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 7, 8-9. Ks. myös P. M. Kerientsev, Mir s Finljandiei. Saratov 1920. ss. 3-4.

20. JKP:n muistiinpanot valtuuskunnan neuvotteluista 12.6.1920. JKP III:32., Tanner, 1949, s. 50.

21. Somersalon sähke 13.6.1920. JKP III:32., Tanner, 1949, ss 50-51., Paavolainen, 1979, ss. 335-336.

22. Tarton rauhanneuvottelujen ptk ss. 18-31., Tanner, 1949, ss. 53-54.

23. Paavolainen, 1979, ss. 336-337.

24. Paasikiven päiväämätön (todennäköisesti 15.6.1920 laadittu) muistiinpano, JKP II:8.

25. Tarton rauhanneuvottelujen ptk ss. 145-242.

26. JKP VI:18. »Synopsis… »

27. JKP:n muistiinpanot 15.6., 18.6. ja 21.6.1920. JKP III:32., Tanner, 1949, ss. 55-56. Ks. myös Alexander Freyn muistiinpanot 18.6.1920. Alexander Freyn arkisto, kansio 1. VA.

28. Alexander Freyn muistiinpanot 21.6.1920. Alexander Freyn arkisto, kansio 1., Juva, 1957, ss. 203-204.

29. JKP:n muistiinpano 21.6.1920. JKP II:8. Ks. myös Hughes-keskustelun tekstiä JKP III:33.

30. Berzin Tšitšerinille 17.6.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 7, 8-9., Kerzentsev Tšitšerinille 24.6.1920. ldem, fond 4, opis 41, delo 53387, ss. 53-54.

31.Tsitserin Berzinille 21.6. ja28.6.1920. AVP SSSR, fond 4, opis 41, delo 53386, s. 2, 6.

32. Berzin Tsitserinille 30.6.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 17-18.

33. Alexander Freyn muistiinpanot 3.7.1920. Alexander Freyn arkisto, kansio 1.

34. Tarton rauhanneuvottelujen ptk. ss. 295-505. Tsitserinin selonteosta 17.6.1920 ks. Dokumenty Vnesnei Politiki SSSR II. ss. 652-654. Ks. myös Berzin Tsitserinille 9.6. (po. 9.7.) 1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 4.

35. Tarton rauhanneuvottelujen ptk. 5.7.1920, s. 453., Tanner, 1949, ss. 75-77., Paavolainen, 1979, s. 338.

36. Tanner, 1949, ss. 80-82.

37. Berzin Tšitšerinille 28.6.1920, AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 16., Berzin Tšitšerinille 30.6.1920, idem, ss. 17-18.

38. Tšitšerinin alkuperäinen sähke ei näytä säilyneen. Vastauskirjelmässään 3.7.1920 (AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 20-26) Berzin on kuitenkin sitä referoinut ja osittain sanatarkasti siteerannut. Ks. myös Tsitserin Kiroville 2.7.1920. Kopio. AVP SSSR, fond, 4, opis 41, delo 53386, s. 16.

39. Berzin Tšitšerinille 3.7.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 20-26. Vuonna 1903 puolueeseen liittynyt L. S. Sosnovski toimi vuodesta 1918 lähtien Pravdan toimittajana.

40. Tšitšerin Berzinille 8.7.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 27.

41.Tšitšerin Berzinille 5.7. ja 8.7.1920. AVP SSSR, fond 4, opis 41, delo 53386, s. 19, 22-24.

42. Suomen Sosialidemokraatti 26.6.1920., Izvestija 6.7.1920., Tanner, 1949, s. 86. Kotiin palattuaan »Sasu Punanen» mainitsi lehdessään tavanneensa Tartossa Venäjän valtuuskunnan suomenkielen tulkin Koson, joka oli kertonut terveisiä Suomen köyhälistölle mm. Kullervo Mannerilta ja Yrjö Sirolalta. Suomen Sosialidemokraatti 5.7.1920.

43. Helsingin hallitus oli vastikään antanut Paasikiven delegaatiolle valtuudet neuvotella talouskysymyksistä status quon pohjalta.

44. Tanner, 1949, ss. 82-89., Paavolainen, 1979, ss. 339-340. Heinäkuun 14. päivän kokouksesta ks. Tarton rauhanneuvottelujen ptk. ss. 49-68.

45. Berzin Tsitserinille 30.6. ja 3.7.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, ss. 17-18, 25-26.

46. Uusi Suomi 14.7.1920. Ks. myös Hyytiä, 1986, s. 136.

47. Ks. lähemmin Polvinen, 1971, ss. 354-356 ja siinä mainitut lähteet.

48. lbidem ss. 356-358.

49. Paasikiven muistiinpanot 16.7.1920. JKP ID:32., Lauri Ingmanin muistiinpanot 16.7.1920., Lauri Ingmanin arkisto, kansio B 4:1., Tanner, 1949, ss.89-91.

50. Tanner, 1949, ss. 93-94.

51. JKP:n muistiinpanot 26.7.1920. JKP ID:32., J. H. Vennolan muistiinpanot 26.7.1920. J. H. Vennolan arkisto, kansio 16., Alexander Freyn muistiinpanot 26.7.1920.

52. Alexander Freyn arkisto, kansio 1., Väinö Voionmaan pvk 26.7.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2, VA., Tanner, 1949, ss. 94-95., Paavolainen, 1979, ss. 344-345. Sosialistit eivät vastustaneet Repolan ja Porajärvenkään luovuttamista. lbidem. Maalaisliiton kannasta ks. myös Santeri Alkion pvk. 19.7., 21.7. ja 25.7.1920 sekä Väinö Kivilinnan kirjeet Santeri Alkiolle 6.7., 18.7. ja 21.7.1920. Santeri Alkion arkisto, mikrof. rulla 102. VA. Ks. myös Alanen, 1976, ss. 570-572.

Ratkaisuun

1. Berzin Tsitserinille ja Leninille 30.7.1920. RTsHIDNI, fond 5 (V. I. Leninin arkisto), opis 1, delo 2010.

2. Tanner, 1949, s. 106.

3. Sopimus in extenso ks. Tarton rauhanneuvottelujen ptk. ss. 86-94. Sopimuksen synnystä ibid. ss. 69-76, 83-85, 243-268. Foreign Office antoi sitä ennen Helsingin ymmärtää, ettei se vastustanut väylän avaamista, jos Suomen hallitus katsoisi sen etujensa mukaiseksi. Ks. UM JKP:lle 6.8.1920. JKP IIl:33.

4. Ibidem, ss. 506-538, Tanner, 1949, ss. 98-106.

5. Kerzentsev Tsitserinille 13.8.1920. AVP SSSR, fond 4, opis 41, delo 53387, s. 26., Tsitserin Berzinille 12.8.1920. AVP SSSR, fond 4, opis 41, delo 53386, s. 35.

6. Berzin Tsitserinille 30.7.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 29. Puolan rintamatapahtumien vaikutuksesta rauhanneuvottelujen kulkuun ks. myös Kerientsev, 1920, ss.4-6.

7. Berzin Tsitserinille 6.8.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 35.

8. Ks. Tarton rauhanneuvottelujen ptk. ss. 77-82, 577-604., Tanner, 1949, ss. 108-109.

9. Alexander Freyn muistiinpanot 9.8.1920. Alexander Freyn arkisto, kansio 1., Paavolainen, 1979, ss. 348-350.

10. Kerzentsev Tšitserinille. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 40.

11. Berzin Tšitšerinille 6.8.1920, idem, s. 35.

12. Tanner, 1949, ss. 107-108., Paavolainen, 1979, ss. 345-352. Lehdistökirjoittelusta ks. Hyytiä, 1986, SS. 139-140.

13.Voionmaan pvk. 15.8.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2., Paavolainen, 1979, ss. 382-388.

14. Paavolainen, 1979, ss. 386-387.

15. Tanner, 1949 s. 208.

16. Tanner, 1949, ss. 190-194, 208-209.

17. K. G. Idman, Diplomatminnen 1919-1927. Helsingfors 1954. ss. 91-92., Paavolainen, 1979, ss. 381-382., Suomen Sosialidemokraatti 16.10.1920.

18. JKP Annalle 17.8.1920. JKP X:2. Ks. myös Voionmaan pvk. 23.6.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2.

19. Väinö Voionmaan pvk. 27.8.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2., JKP Annalle 24.8.1920. JKP X:2.

20. Polvinen, 1971, ss. 362-364 ja siinä mainitut lähteet.

21. Tanner, 1949, s. 114.

22. Vennola Holstille 20.8.1920. Kopio. JKP III:35. Tanner, 1949, ss. 114-118., Paavo­lainen, 1979, ss. 353-354., Holodkovski, 1978, s. 209, 212-215, 218-219. Ks. myös ulkoasiain kansankomissariaatin vuosikertomusta v. 1920, Dokumenty Vnesnei Politiki SSSR, II, ss. 712-713 sekä Jyrki Iivonen, Lenin, Suomi ja suomalaiset 1918-1923. (Lenin ja Suomi, II) Helsinki 1989. ss. 238-239 ja siinä mainitut lähteet.

23. J. H. Vennolan muistiinpanot 24. ja 25.8.1920. J. H. Vennolan arkisto, kansio 16., Rafael Erichin pvk. 24.8.1920. Rafael Erichin arkisto, kansio 45., Tanner, 1949, ss. 117- 128., Paavolainen, 1979, ss. 354-356. Alkio painosti osaltaan Holstia siihen suuntaan, ettei Suomen alueen luovuttaminen saanut tulla kysymykseen, minkä ulkoministeri myös lupasi. Ks. Alkion pvk. 23.8.1920.

24. Voionmaan pvk. 27.8. ja 30.8.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2., Vennolan ja Paasikiven sähkeet UM:lle 28.8.1920. UM 12 F 24., Tarton rauhanneuvottelujen ptk. ss. 280-291.

25. Tanner, 1949, s. 129.

26. Voionmaan pvk. 27.8., 30.8. ja 31.8.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2.

27. Paasikiven ja Vennolan Hughes-keskustelu Holstin kanssa 1.9.1920. JKP III:35., H. Vennolan muistiinpanot 1.9.1920.J. H. Vennolan arkisto, kansio 16., Tanner, 1949, ss.130-132., Hyytiä, 1986, s. 142., Soikkanen, 1975, s. 378. Aimo Halila, Väinö Voion­ maa, Helsinki 1969, ss.204–205. Ks. myös valtioneuvoston salaiset pöytäkirjat UM:n esittelystä 1.9.1920. UM C a 1.

28. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 2, s. 64.

29. Tšitšerin Berzinille 26.8., 31.8. ja 2.9.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 53 ja 56., Idem, fond 4, opis 41, delo 53386, s. 40.

30. Vennola UM:lle 2.9.1920. UM 12 F 26.

31. Tanner, 1949, ss. 135-140., Paavolainen, 1979, ss. 357-359. Berzinin raportti Tšitse­rinille (ja Leninille) Kerzentsevin keskustelusta Tannerin kanssa 3.9.1920. RTsHIDNI, fond 5, (V. I. Leninin arkisto), opis 1, delo 2015.

32. Ks. Voionmaan pvk. 2.9.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2.

33. Tsitserin ja Lenin Berzinille 4.9.1920. Kopio. RTsHIDNI, fond 5 (V. I. Leninin arkisto), opis 1, delo 2013.

34. Paavolainen, 1979, ss. 360-361. Berzin Tsitserinille 4.9.1920. RTsHIDNI, fond 5 (V. I. Leninin arkisto), opis 1, delo 2015.

35. Tanner, 1949, ss. 140-142., Paavolainen, 1979, ss. 360-363 ja siinä mainitut lähteet.

36. Ibidem.

37. JKP:n muistiinpanot hallituksen kokouksesta 6.9.1920 JKP III:32., Rafael Erichin pvk. 6.9.1920. Rafael Erichin arkisto, kansio 45., Tanner, 1949, ss. 143-146., Jääskeläi­nen, 1978, ss. 308-309. Ståhlbergin kannasta ks. myös Hugo Suolahden pvk. 3.11.1920. (Rouva Hilkka Linkolan hallussa).

38. Väinö Voionmaan pvk. 6.9.1920., Tanner; 1949, ss. 143-148.

39. Paasikiven ja Vennolan Hughes-keskustelu Holstin kanssa 12.9.1920. UM 12 F 27., Voionmaan pvk. 12.9.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2. Westerlundin sähke 13.9.1920. Rudolf Holstin arkisto, kansio 22. VA. Ks. myös Kalevi J. Holsti, Suomen ulkopolitiikka suuntaansa etsimässä 1918-1922. Helsinki 1963. s. 135. »Karjalan mies­ten» propagandasta ks. Jääskeläinen, 1961, ss. 308-309. Pääministeri Erich luonnehti luonaan käyneen Repolan ja Porajärven lähetystön vierailua »piinalliseksi» ja »vaikeaksi». Muutenkin delegaatiot olivat olleet »äkäisenpuoleisia». Rafael Erichin pvk. 13.9.1920. Rafael Erichin arkisto, kansio 45.

40. Maalaisliiton kannasta ks. lähemmin Juhani Mylly, Maalaisliitto ja turvallisuuspolitiikka. I. Turku 1978. ss. 112-114. Alkio luonnehti Itä-Karjalan kansanäänestyksestä sekä Repolasta ja Porajärvestä luopumista »inhottavaksi teoksi». Ks. myös Alanen, 1976, ss. 570-574.

41. JKP:n muistiinpanot 14.9. ja 17.9. 1920. JKP ID:32. Suomen valtuuskunnan sisäisten neuvottelujen ptk. 14.9.1920. UM 12 F 15., Hugo Suolahden pvk. 17.9. ja 18.9.1920. (Rouva Hilkka Linkolan hallussa).

42. JKP:n muistiinpanot 24.9.1920. JKP ID:32., Paavolainen, 1979, ss. 36&-367 ja siinä mainitut lähteet.

43. Berzin Tsitserinille 13.9.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 57-60. Suoma­laisten viivyttelyä koskevista valituksista ks. myös Kerzentsev Tšitšerinille 13.8.1920. AVP SSSR, fond 4, opis 41, delo 53387, s. 26 sekä Tšitšerin Berzinille 27.9.1920. Idem, fond 4, opis 41, delo 53386, s. 59.

44. JKP UM:lle 23.9.1920. Kopio. JKP ID:33. Ks. myös Voionmaan pvk. 29. ja 30.9.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2. Talousjaoston töistä ks. Tarton rauhan­ neuvottelujen ptk. ss. 50&-573., Rudolf Waldenin arkisto, mikrofilmirullat 2-3. SA.

45. Berzin Tšitšerinille 25.9.1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 65., Berzin Tšitšerinille 9.6. (p.o. 9.7.) 1920. AVP SSSR, fond 135, opis 3, delo 1, s. 4-5., Keržentsev, 1920, ss. 15-20.

46. Tanner, 1949, ss. 150-171., Paavolainen, 1979, ss. 364-369 ja siinä mainitut lähteet. Ks. myös Rafael Erichin pvk 28.9.1920. Rafael Erichin arkisto, kansio 45.

47. JKP:n lausunto Hughes-keskustelussa Erichin kanssa 28.9.1920. UM 12 F 27. Ks. myös Voionmaan pvk. 28.9.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2.

48. Paasikiven ja Holstin Hughes-keskustelu 30.9.1920. JKP ID:32.

49. Berzin Tsitserinille 30.9.1920. RTslllDNI, fond 5, (V. I. Leninin arkisto), opis 1, delo 2015.

50. Tsitserin Berzinille 5.9., 27.9. ja 30.9.1920. AVP SSSR, fond 4 opis 41, delo 53386, s. 51, 59 ja 61.

51. Tarton rauhanneuvottelujen ptk. ss. 95-111., Tanner, 1949, ss. 172-174., Voion­ maan pvk. 1.10.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2.

52. Voionmaan pvk. 1.10.1920. Väinö Voionmaan arkisto, kansio 2., Paavolainen, 1979, s. 373.

53. JKP UM:lle 1.10.1920. Kopio. JKP ID:33.

54. Berzin Tartosta 1.10.1920. RTsIIlDNI, fond 5 (V. 1. Leninin arkisto), opis 1, delo 2015., Politbyroon Berzinille antamista valtuuksista ks. Izvestija TsK KPSS 5/1991 s. 147. Tannerista ks. Paavolainen, 1979, s. 374 ja siinä mainitut lähteet.

55. Tanner, 1949, ss. 176-179., Paavolainen, 1979, ss. 374-376., Rafael Erichin pvk. 2.10.1920. Rafael Erichin arkisto, kansio 45.

56. Valtioneuvoston salaiset pöytäkirjat UM:n esittelystä 12.10.1920. UM C a 1. Ks. myös Lauri Ingmanin ja Rudolf Waldenin asiasta v. 1930 käymää kirjeenvaihtoa. Rudolf Walde­nin arkisto, mikrofilmirulla 5, SA sekä Rafael Erichin pvk. 12.10.1920. Rafael Erichin arkis­ to, kansio 45. Juva, 1957, ss. 210-212., Paavolainen, 1979, s. 377. – Kaikkiaan 39 artiklaa käsittävän rauhansopimuksen tekstiin extenso ks. esim. Tanner, 1949, ss. 235-258.

57. A. R. Cederbergin pvk. 14.10.1920. A. R. Cederbergin arkisto, kansio XVII. VA. Paasikiveä Cederberg luonnehti epiteetein »tyynen ja tasaisen näköinen herra, realitee­ teista kiinnipitävä». Kuva oli muuttunut edellisestä vuodesta, jolloin herrat olivat koh­danneet August Hjeltin luona: »Paasikivi tekee hieman höyläämättömän vaikutuksen. Taionpoika ei lähde ruumiista pesemällä. Hän on lahjakas… en jaksa sietää tuota röytelöi­vää (!?) ylimielisyyttä ja ylpeyttä». Idem. 21.6.1919.

58. Paavolainen, 1979, ss. 389-391 ja siinä mainitut lähteet.

59. Ibidem, ss. 390-391.

60. »Agapetuksen» ja »Henrikin» pakinat Tarton matkan kokemuksista. Uusi Suomi 17.10.1920.

61. JKP:n muistiinpano 19.5.1946. JKP Vl:29. Gripenbergin runon sanamuoto ks. Lauri Hyvämäki, Sinistä ja mustaa. Helsinki 1971. ss. 102-103.

62. Tanner, 1949 ss. 182-189., Paavolainen, 1979, s. 394.

63. Iivonen, 1989, ss. 242-243. Neuvosto-osapuolen kauppaa koskevista toiveista ks. P. M. Kerientsev, Mir s Finljandiei., Izvestija 27.10.1920.

64. Paasikiven haastattelu Suomen Sosialidemokraatissa 4.10.1920. Ks. myös Blomstedt, 1969,ss. 411-412.

65. Kansallisen Kokoomuspuolueen Lisätyn Valtuuskunnan kokouksen ptk. 24.10.1920. PTA., Salokorpi, 1988, ss. 295-297. Ks. myös Hugo Suolahden pvk. 24.10.1920. (Rouva Hilkka Linkolan hallussa) sekä Tekla Hultinin pvk 13.10. ja 17.10.1920. Tekla Hultinin arkisto, kansio 48, VA., Stig Jägerskiöld, Mannerheim rauhan vuosina 1920-1939. Keu­ruu 1973. ss. 24-25., Helsingin Sanomissa 27.5.1984 julkaistu J. K. Paasikiven muistel­makatkelma »Itsenäisyys tuli meille taivaan lahjana».

66. Tarton rauhansopimuksen ratifiointikeskustelusta ks. Mauno Jääskeläinen, Itsenäi­syyden ajan eduskunta. (Suomen kansanedustuslaitoksen historia. VII.) Helsinki 1973. ss. 116-118 ja siinä mainitut lähteet sekä Polvinen, 1971, ss. 369-370.

67. Santeri Alkion pvk. 6.7.1920. VA

68. Paavolainen, 1979, ss. 399-400.

69. Vrt. Izvestija TsK KPSS 4/1991 s. 147 ja siinä mainitut lähteet.

70. Paavolainen, 1979, s. 366.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11