LÄHDEVIITTEET

POHJOISMAISEN SUUNTAUKSEN PUOLESTA

Turvallisuuspolitiikan harrastaja

1. Neuvostoliiton politiikasta ks. lähemmin Keijo Korhonen, Turvallisuuden pettäessä. Suomi neuvostodiplomatiassa Tartosta talvisotaan. 2. Helsinki 1971. ss. 15-128. Suomes­ta ja Kansainliitosta ks. myös Kari Selen, Genevestä Tukholmaan. Helsinki 1974. s. 16 ja seurr.

2. Ibidem

3. JKP:n pvk. 4.10.1929 ja 8.5.1932., Paasikiven linja I, 1986, s. 22.

4. JKP:n pvk. 9.4.1922.

5. Ibidem, 29.5. ja 8.11.1929.

6. JKP:n pvk. 20.10.1930.

7. Ks. edellä ss. 265-273.

8. JKP:n pvk. 23.10.1929.

9. I. M. Maiski, Vospominanija Sovjetskogo Posla. Voina 1939-1943. Moskva 1965. ss. 45-46.

10. Ks. edellä s. 149.

11. JKP:n muistiinpano 11.1.1934. JKP Vl:20., JKP:n pvk. 11.1.1934. Ks. myös von der Goltzin muistiota JKP:lle 25.1.1934. JKP VI:21 sekä Annikki Paasikivi Rafael Erichille 10.1.1934. Rafael Erichin arkisto, kansio 40.

12. JKP:n pvk. 22.1.1934. Ukko Pekan ajatuksista ks. myös P. E. Svinhufvud Onni Talaalle 23.12.1937. Onni Talaan arkisto, kansio 4 sekä Korhonen, 1971, ss. 73-75 ja siinä mainitut lähteet. Paasikiven AKS:aa koskevasta käsityksestä ks. Wolf H. Halsti, Mies elää aikaansa. Muistelmat 1. 1905-1939. Keuruu 1973. ss. 196-197.

13. JKP:n pvk. 5.1. ja 11.1. (merkitty muistiin 22.1.) 1934. Vientiyhdistys julkaisi Steinin artikkelin kesällä 1934 sekä suomen- että venäjänkielisenä aikakauskirjassaan, B. E. Stein, K probleme ekonomitseskih vzaimootnosenii mezdu Finljandiei i Sovjetskim sojuzom. (Finskij torgovyi zurnal 3/1934. ss. 7-8.) sekä Suomen ja Neuvostoliiton taloudelliset suhteet. (Suomen ulkomaankauppa 12/1934. s. 428.)

14. Ks. edellä ss. 273-278.

15. JKP:n pvk. 12.4., 20.4., 3.5. ja 20.5.1931., Kari Selen, C. G. E. Mannerheim ja hänen puolustusneuvostonsa 1931-1939. Keuruu 1980. ss. 100-101 ja siinä mainitut lähteet.

16. Selen, 1980, ss. 100-102.

17. JKP:n pvk. 30.6.1933.

18. JKP:n pvk. 12.8.1933.

19. Ks. edellä ss. 306-308.

20. JKP:n pvk. 11.2., 7.3.,30.4. ja 12.6.1935., Martti V. Terä-Vilho Tervasmäki, Puolus­tushallinnon perustamis- ja rakentamisvuodet 1918-1939. Helsinki 1973. ss. 185-188., Selen, 1980, ss. 119-124.

21. JKP:n pvk. 18.10.-24.10.1932.

22. Suomen Sosialidemokraatti 25.10.1932. Sasu Punasen pakina.

23. JKP:n pvk. 27.10. ja 29.10.1932.

24. Ibidem., Suomen Sosialidemokraatti 26.10.1932. Gripenbergin nimittämisestä ks. myös Paasivirta, 1968, ss. 258-260.

25. Selen, 1974, ss. 132-155.

26. Ibidem, ss. 226-240, 258-259., idem, 1980, ss. 239-248., Paavolainen, 1984, s. 341 ja seurr. Pohjoismaisen suuntauksen puolesta harjoitetusta propaganda- ja taivuttelutyöstä ks. myös Timo Soikkanen, 1984, ss. 36-47.

27. Korhonen, 1971, s. 124 ja siinä mainittu lähde.

28. JKP:n pvk. 10.2.1936., T. M. Kivimäki, Suomalaisen poliitikon muistelmat. Porvoo 1965. s. 93.

29. JKP:n pvk. 15.7.1935.

30. Joulukuun 1935 julistuksesta ja sen synnystä ks. Selen, 1974, ss. 234-255.

31. Ks. edellä ss. 183-190.

32. Paavo Virkkusen laatima muistiinpano »Neuvottelupäivälliset Seurahuoneella 24.7.1935». Paavo Virkkusen arkisto, kansio 42, HYK. Ks. myös Virkkunen, 1954, ss. 370-375. Mannerheimin, Suolahden ja Virkkusen lisäksi olivat läsnä J. K. Paasikivi, Ru­ dolf Walden, Hannes Ignatius, Hugo Suolahti, Mauri Honkajuuri, Edwin Linkomies, Frithiof Nevanlinna ja Lauri Aho. Ks. myös Hugo Suolahden pvk. 24.7.1935. Muistionsa Mannerheim oli muutamaa viikkoa aikaisemmin (16.6.1935) esittänyt kotiinsa kutsumil­leen porvarillisten sanomalehtien päätoimittajille., Selen, 1980, ss. 248-252.

33. Ibidem., Jägerskiöld, 1973, ss. 244-246.

34. J. K. Paasikivi, Handelsbalansens gestaltning spelar numera en mycket större roll än förut. (Suomen ulkomaankauppa 9-10/1934).

35. Pentin alustus ks. Uusi Suomi 18.11.1935. Ks. myös Selen, 1974, ss. 247-248, Einar W. Juva, Rudolf Walden 1878-1946. Porvoo 1957. ss. 439-440., Timo Soikkanen, 1984, ss. 72-74.

36. Puoluekokouksen ptk. 16.-17.11.1935. PTA. Jo 29.10.1935 kokoomuksen eduskun­taryhmä oli skandinaavista suuntausta koskevan julkilausuman valmistelun yhteydessä hyväksynyt ryhmässä vierailleen ulkoministeri Hackzellin esittämät näkökohdat. Ks. Se­len, 1974, s. 246 ja siinä mainitut lähteet.

37. Ibidem

38. Korhonen, 1971, ss. 103-133., Selen, 1974, SS. 226-228., Dokumenty Vnesnei Politi­ki SSSR, XVII-XVIII. Passim.

39. Apulaisulkoasiainkansankomissaari Stomonjakov Kollontaille Tukholmaan, Anano­ville Osloon ja Tihmeneville Kööpenhaminaan 31.10, 21.11. ja 1.12.1935. Dokumenty Vnešnei Politiki SSSR. Tom XVIII. ss. 543-544, 559-560, 575-577. Lähettiläät luonnol­lisesti noudattivat ohjeita korostaen samalla Moskovalle täysin hyväksyvänsä niiden taka­na olevan ajatuksen. Eri mieltä oli Lontoon lähettiläs, aikaisemmin Helsingissä toiminut I. M. Maiski, joka Foreign Officessa käymiään keskusteluja selostaessaan näyttää hyväk­syneen brittien kannan Suomen skandinaavisen orientaation edullisuudesta myös Neu­vostoliitolle. Ks.lähettiläsraportteja idem ss. 566-567, 582, 664, 673-674 sekä Tom XIX ss.67-68, 80-88, 114. Ks. myös Selen, 1974, ss. 230-234, 253-255 ja siinä mainitut skandinaaviset lähteet. Jo tullessaan 1934 Kansainliiton jäseneksi Neuvostoliitto katsoi Suomen johtaneen Skandinavian maita »harhaan» asian valmistelussa. Ibidem, ss. 131- 132., Hackzellin puheista ks. myös Timo Soikkanen, 1984, ss. 29-31.

40. Assmus Helsingistä 24.2.1936. Dokumenty Vnešnei Politiki SSSR. Tom XIX. ss. 99-100., Väinö Voionmaa Tapio Voionmaalle 29.2.1936. Väinö Voionmaan arkisto, kan­sio lB. Pari kuukautta myöhemmin Voionmaa kirjoitti pojalleen: »Tietystikin ymmärrän, että Suomelle vaarallisin on Hitlerin valta, varsinkin sen jälkeen kun Englanti jo etu­ käteen on jättänyt Itämeren (ja siis tavallaan Itämeren maatkin) Saksan laivaston armoille ja kun on päivänselvää, että suurten selkkausten syttyessä Saksan ja Venäjän välillä ja Saksan ryhtyessä antamaan huumaavaa iskuaan ryssälle Suomesta käsin ja siinä tarkoituk­sessa lähettäessään joukkoja Suomeen, suojeluskuntasoittokunta on oleva Hangossa sak­salaisen kunniapatsaan luona ottamassa vastaan saksalaisia, jotka toistamiseen tulevat pelastamaan Suomea kommunisti-sosialistivaarasta ja saattamaan maamme pysyviin suh­teisiin onnellisen Hitler-Saksan kanssa». Väinö Voionmaa Tapio Voionmaalle 25.4.1936. Idem.

41. Juhani Paasivirta, Suomen diplomaattiedustus ja ulkopolitiikan hoito itsenäistymises­tä talvisotaan. Porvoo 1968. ss. 260-261.

42. Max Jakobson, Paasikivi Tukholmassa. Keuruu 1978. ss. 19-21.

43. JKP:n pvk. 30.12.1935.

44. JKP:n pvk. 3.1.1936.

45. JKP:n pvk. 4.1.1936., Bofors-hankkeesta ks. lähemmin Selen, 1974, ss. 261-263., idem, 1980, ss. 163-181., Jägerskiöld, 1973, ss. 215-217.

46. V. J. Sukselainen, Suomalais-Virolainen Seura. (Suomen Sotilas 9-10/1936)., Suomi, 1986, s. 47., Hokkanen, 2, 1986, s. 143. Vapsien kaappausyrityksestä ja Suomesta ks. myös Jåäskeläinen, 1973, ss. 274-277.

47. Helsingin Sanomat 25.2.1936. Paasikiven puheeseen kiinnitti huomiota myös Ruot­sin lähettiläs Tukholmaan lähettämässään raportissa. v.Heidenstam Helsingistä 25.2.1936. UD HP 1 Af. Kyösti Kallion tultua valituksi tasavallan presidentiksi v. 1937 seuran uudeksi puheenjohtajaksi tuli sisäministeri Urho Kekkonen.

48. JKP:n pvk. 17.1.1936.

49. Kokoomuksen puoluekokouksen ptk. 13.4. ja 14.4.1936. PTA. Ks. myös JKP:n lau­suntoa kokoomuspuolueen työvaliokunnan kokouksessa 10.2.1936. Työvaliokunnan ptk. Idem.

50. Paasikiven kirjeenvaihto Kallialan kanssa 8.7.-10.7. 1936. JKP I:4 sekä JKP:n pvk. 10.7.1936., Ks. myös muistiinpanoa keskustelusta Nevanlinnan, Kallialan ja Talvelan kanssa ibid.

51. JKP:n pvk. 15.7. ja 16.7.1936.

52. J. K. Paasikivi T. M. Kivimäelle 18.7.1936. T. M. Kivimäen arkisto, kansio 3, VA.

53. Erichin ja Paasikiven kirjeenvaihto 29.7.-31.7.1936. JKP I:2, JKP:n pvk. 31.7.1936. Paasikiven viimeksi mainittu kirje jäi tilanteen tuonnempana lähemmin selvitettävän no­pean muutoksen vuoksi lähettämättä.

54. K. N. Rantakari T. M. Kivimäelle 1.8. ja 2.8. 1936. T. M.Kivimäen arkisto, kansio 3. VA.

55. Rafael Erichin kirje liitteineen J. K. Paasikivelle 9.9.1936. JKP 1:2.

56. G. A. Gripenbergin päiväkirjamerkintä keskustelusta Rafael Erichin kanssa Tukhol­massa. G. A. Gripenbergin pvk. 14.8.1936 sekä Rafael Erich Rudolf Holstille 8.8.1936. Rudolf Holstin arkisto, kansio 50. VA.

57. Erich JKP:lle 11.10. ja 13.10.1937. JKP 1:2.

58. Antti Hackzellin ja J. K. Paasikiven kirjeenvaihto 10.9. -15.9.1936. Antti Hackzellin arkisto, kansiot 15 ja 20a. VA.

59. JKP:n pvk. 4.10.1936. Myöhemmin Kivimäki erityisesti kiitti Paasikiveä hänen me­nettelystään Svinhufvudin neuvonantajana. Presidentin itsepäisyys olisi muuten saattanut johtaa »vaikeisiin seurauksiin». Ibidem, 13.10.1936., Kallion hallituksen muodostamises­ta ks. Hokkanen, 2, 1986, ss. 158-164., Juva, 1961, ss. 514-528.

60. Ks. sähkevaihtoa arkistoyksikössä UM 5 F (Paasikivi, Juho Kusti).

61. JKP:n pvk. 4.10. ja 27.10.1936.

62. Rafael Erich JKP:lle 28.9. ja 11.11.1936 sekä viimeksi mainittuun viestiin liitetty Erichin kirjekopio Holstille 9.11.1936. JKP 1:2. Ks. myös Erich JKP:lle 28.11.1936. Ibidem.)

63. JKP:n pvk. 30.10.1936.

64. JKP:n pvk. 4.10. ja 10.10.1936. Uuden Suomen ja Amos Andersonin selkkauksesta ks. myös Vares, 1986, ss. 110-112 ja siinä mainitut lähteet sekä Torsten Steinby, Amos Anderson. Press och kultur. Helsingfors 1982. ss. 188-190., JKP:n nimityskirja. Kopio. UM 5 F (Paasikivi, Juho Kusti).

65. Hugo Suolahden pvk. 7.10.1936.

66. Hugo Suolahden pvk. 17.11.1936.

67. Ks. lähemmin Vares, 1986, ss. 113-114 ja siinä mainitut PTA:n lähteet sekä kokoo­muksen keskusliiton ja valtuuskunnan pöytäkirjat 25.4.1937, PTA. Mannerheimin kir­jeestä ks. Jägerskiöld, 1973, ss. 308-309. Riitaantumisesta Koskenniemen kanssa ks. kou­luneuvos Aarne Hongan haastattelua 16.2.1970. Suomalaisen Klubin arkisto. Helsinki.

68. Vares, 1986, ss. 114-115 ja siinä mainitut lähteet.

69. Paasikiven linja, 1, 1986, ss. 121-127.

70. Paasikiven linja, 1, 1986, s. 124. Ks. myös Timo Soikkanen, 1984, s. 95, 103.

71. JKP:n pvk 25.11.1936.

72. Ibidem. Mannerheimin ja Simojoen keskustelusta ks. Sakari Virkkunen, Elias Simo­ joki. Porvoo 1974. ss. 198-209.

73. JKP:n pvk 28.11.1936.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11