PAASIKIVEN TOINEN HALLITUS 1944-1945
Liikkeellelähtö ja sotilaallisen yhteistyön ongelma
1. Virolainen, 1983, ss. 94-95.
2. Polvinen, 1980, ss. 179-180.
3. Toivo Heikkilä, Paasikivi peräsimessä Pääministerin sihteerin muistelmat 1944-1948. Jyväskylä 1991, ss. 73-90 ja passim.
4. Polvinen, ibid s. 180.
5. Kollontai JKP:lle 18.11. ja JKP Kollontaille 20.11.1944. JKP 1:5.
6. Ks. lähemmin Aleksandra Kollontain ja Ada Nilssonin kirjeenvaihtoa 1945-1952. Ada Nilssons samling. Göteborgs Universitetsbibliotek. Göteborg., Ada Nilsson, Glimtar ur mitt liv som läkare. Stockholm 1963, s. 160 ja passim., Jyrki Paloposki- Jussi Pekkarinen, Kolhoosi ja keidas. Moskovan suurlähetystörakennus 60 vuotta. Keuruu 1998, ss. 62-64. Nobel-ehdokkuudesta ks. Suomen hallituksen sähkettä Norjan kansankäräjien Nobel-komitealle 31.1.1946 ja siihen liittyvää JKP:n puoltolausetta 22.5.1946. Molemmat ovat kopioina JKP:n arkistossa kansioissa V:29 ja 11:1.
7. MannerheimJKP:lle 20.11.1944. JKP V:46.
8. Puhe itsenäisyydenpäivänä 1944 (Paasikiven linja. II. Juho Kusti Paasikiven puheita ja esitelmiä vuosilta 1944-1956.) Porvoo-Helsinki-Juva 1986. ss. 9-12. Eero A. Wuoren ehdotuksista ks. JKP:n pvk. 25.11.1944 sekä Nevakivi, 1992, s. 223. Puhekäsikirjoituksensa Paasikivi luetti myös Carl Enckellillä, joka tyytyi tekemään siihen eräitä lähinnä stilistisiä täsmennyksiä. Ks. Carl Enckellin arkisto, kansio 89.
9. JKP:n pvk 7.12.1944. Puheen luonnos ja sen aiheuttama palaute (lehtileikkeet) sisältyvät kansioon JKP 11:31.
10. Ks. ss. 92-93.
11. JKP:n pvk 11.12.1944. Kuusisen kommenteista ks. Rentola, 1994, s. 507.
12. JKP:n pvk 20.11.1944. Paasikiven kirjeenvaihto Savonenkovin kanssa 21.11.-23.11.1944. JKP V:4. Lottajärjestön lakkauttamisen välttämättömyyteen Yrjö Leino oli kiinnittänyt Ždanovin huomiota jo 2.11.1944. Ks. Beseda tov. Ždanova s tslenam bjuro TsK Kompartii Finljandii t.t. Pessi, Leino i Kuusinen. Ždanovin arkisto, fond 77, opis 3, delo 48, ss. 2-3.
13. Rentola, ss. 507-511 ja siinä mainitut lähteet.
14. Polvinen, 1981, ss. 55-56 ja siinä mainitut lähteet.
15. JKP:n pvk 8.1.1945., Polvinen, 1981, ss. 56-57.
16. Ibidem, ss. 57-58.
17. JKP:n pvk 8.1.1945. Ks. myös JKP:n muistiinpanoja 8.1.1945. JKP V:3.
18. Ruudun ja Castrenin muistioista ks. Timo Soikkanen, Yrjö Ruutu. Näkijä ja tekijä. Juvan 1991. ss. 364-373. Heinrichsistä ks. Martti Turtola, Erik Heinrichs. Mannerheimin ja Paasikiven kenraali. Keuruu 1988, ss. 218-220.
19. Ohje on sittemmin kirjattu Molotovin sähkeessä Ždanoville 20.1.1945. Ždanovin arkisto, fond 77, opis 3, delo 54, s. 4. Kopio. KA.
20. Ždanov Stalinille ja Molotoville 19.1.1945. Ždanovin arkisto, fond 77, opis, 3, delo 54, ss. 1-3. Kopio. KA.
21. JKP:n pvk 19.1.1945 ja 21.1.1945.
22. Polvinen, 1981, ss. 58-59., Timo Soikkanen, 1991, ss. 366-369.
23. Polvinen, 1981, ja siinä mainitut lähteet., JKP:n pvk. 22.1.1945. Viimeksi mainitussa yhteydessä on painettuna myös Mannerheimin venäjänkielinen luonnos käännöksineen.
24. Molotov Ždanoville 20.1.1945. Ždanovin arkisto, fond 77, opis 3, delo 54, ss. 4-5. KA., Maxim Korobochkin, The USSR and the Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual As sistance with Finland. (Finnish-Soviet Relations 1944-1948. Edited by Jukka Nevakivi.) Helsinki 1994, ss. 171-172.
25. Ždanov Stalinille ja Molotoville 22.1.1945. Ždanovin arkisto, fond 77, opis 3, delo 54, ss. 5-7. Kopio. KA.
26. JKP:n pvk 22.1., 24.1. ja 5.3.1945., Nevakivi, 1995, s. 62.
27. G. A. Gripenbergin pvk. 18.1.1948.
28. Ks. Timo Soikkanen, Tarjottu ja torjuttu isyys. (YYA. Aika ja sopimus. Toimittanut Unto Vesa.) Tampere 1998, ss. 9-23.
29. LVK:n tahdonilmaisun valmisteluasiakirjat sisältyvät kokonaisuudessaan Ždanovin arkiston em arkistoyksikköön opis 3, delo 54.
30. Ks. lähemmin Polvinen, 1981, ss. 64-66 sekä Turtola, 1988, ss. 238-244.
31. JKP:n pvk 3.3. ja 5.3.1945., Polvinen, 1981, ss. 61-62 ja siinä mainitut lähteet.
32. Polvinen, ibid s. 62, 286. Kesäkuun alussa Mannerheim ilmoitti Ždanoville sovittujen järjestelyjen tulleen toteutetuksi määräaikaan mennessä. Ibidem.
33. Ks. edellä ss. 32-33.
34. Valtioneuvoston iltakoulun ptk 28.2.1945. JKP V:45., JKP:n pvk. 28.2.1945., Virkkunen, 1989, s. 414.
35. Tri Erik Castrenin muistio 1.3.1945. UM 110 F 4., Polvinen, 1981, ss. 62-63.
36. JKP:n pvk 28.2. ja 3.3.1945. »Toteamuksen» teksti ks. esim. Helsingin Sanomat 4.3.1945. Asiakirjan, jonka pohjatekstin oli laatinut Erik Castren, muotoiluun osallistuivat JKP:n lisäksi myös Carl Enckell ja Erik Heinrichs. Ks. valmisteluasiakirjoja Carl Enckellin arkistossa, kansiossa 89. Samassa yhteydessä on myös sähkekopio Gripenbergille 2.3.1945 ja merkintä tämän puhelinvastauksesta samana iltana.
37. Ks Nevakivi, 1993, s. 60 ja siinä mainittu lähde.
Sotakorvausten raskas taakka
1. Hannu Heikkilä, Liittoutuneet ja kysymys Suomen sotakorvauksista 1943-1947 Helsinki 1983, s. 57 ja siinä mainitut lähteet.
2. Heikkilä, 1983, ss. 57-65.
3. JKP:n pvk 19.11.1944. Prijom Predsedatelem SKK General-Polkovnikom Ždanovym A. A. predsedatelja sovjeta ministrov Finljandii g. Kastrena i ministra inostrannyh del g. Enkelja 3.11.1994. Ždanovin arkisto Fond 77, opis 3, delo 41, ss. 25-37.
4. JKP:n pvk 25.11.1944. Prijom Predsedatelem SKK Premier-ministra Paasikivi, ministra inostrannyh del Enkelja i ministra torgovli Garts 25.11.1944. Ždanovin arkisto Fond 77, opis 3, delo 51, ss. 1-17.
5. JKP:n pvk 27. ja 29.11.1944. Prijom Predsedatelem SKK Premier-ministra Paasikivi, ministra inostrannyh del Enkelja, ministra torgovli Garts, zamestitelja ministra inostrannyh del Svento. 29.11.1944. Ždanovin arkisto Fond 77, opis 3, delo 51, ss. 27-35.
6. Paasikiven hallituksen 2, »iltakoulu» 28.11.1944, JKP V:3.
7. JKP:n pvk 29.5.1946.
8. Ilmari Harki, Sotakorvausten aika. Jyväskylä 1971, ss. 48-49.
9. Raimo Parikka, Työväenliike ja yhteiskunnan muutos 1944-1947 Poliittisen historian pro gradu -tutkielma maaliskuu 1988. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto, ja siinä mainittu Tapani Paavonen, Talouspolitiikka ja työmarkkinakehitys Suomessa toisen maailmansodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella vuosina 1944-1950. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C osa 64, Turku 1987.
10. JKP:n pvk 8.12.1944.
11. JKP:n pvk 11.2.1950, 20.4.1952, 2.6.1953. Sovestsanie s g.g. Paasikivi, Enkelem, Gresbekom, Valforsom i t.t. Savonenkovym, Orlovym, Borisovym i Gerasimovym, 16.12.1944 ja Sovestsanie po voprosu podpisanija dogovora o postavkah 17.12.1944. Ždanovin arkisto, Fond 77, opis 3, delo 51, ss. 37-63., JKP:n pvk 16., 17. ja 28.12.1944. Selvitys sotakorvausten toteuttamisesta ks. Jaakko Auer, Suomen sotakorvaustoimitukset Neuvostoliitolle. Porvoo 1956. Passim.
12. JKP:n pvk 22.12.1944. G. A. Gripenberg (Tukholma) UM:lle 8.11.1944 (JKP:n kopio) sekä Wasastjerna (Tukholma) Gartzille 7.12.1944 (JKP:n kopio), JKP V:3., Harki, 1971, ss. 104-107.
13. JKP:n pvk 23. ja 30.12.1944, 12.1. ja 6.2.1945., Heikkilä, 1983, ss. 96-97.
14. JKP:n pvk 2.2.1945.
15. Heikkilä, 1983, ss. 112-118.
16. Heikkilä, 1983, ss. 120-124.
17. JKP:n pvk 9.2.1945., Heikkilä, 1983, ss. 120-124.
18. JKP:n pvk 10.2.1945., Heikkilä, 1983, ss. 124-128.
19. Heikkilä, 1983, ss. 154-156.
20. JKP:n pvk 27. ja 28.2.1945., Heikkilä, 1983, ss. 156-160.
21. JKP:n pvk 8.3.1945.
22. JKP:n pvk 8.3.1945., Heikkilä, 1983, ss. 160-161.
23. Ks. lähemmin Hannu Heikkilä, Liittoutuneet ja kysymys Suomen sotakorvauksista 1943-1947. Helsinki 1983, ss. 124-131. Dollariluotosta ja sitä koskeneista neuvotteluista, joita Paasikivi lähinnä seurasi »ulkoapäin» ks. ibidem, ss. 170-181.
Uudestaan agraaripoliitikkona
1. Ks. tarkemmin Polvinen-Heikkilä-Immonen, 1989, ss. 120-126, 132-133, 147-170, 420-423.
2. Silvo Hietanen, Siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen (Suomi 1944. Sodasta rauhaan.) Helsinki 1984, s. 77., Silvo Hietanen Siirtoväki sotavuosina (Suomi 75: Itsenäisen Suomen historia 3.) Jyväskylä 1993, s. 144-145., Erkki Laitinen, Vuoden 1945 maanhankintalain synty, sisällys ja toteutus. (Rintamalta raivioille. Sodanjälkeinen asutustoiminta 50 vuotta. Toimittanut Erkki Laitinen.) Jyväskylä 1995, ss. 67-71, 76-79, 81.
3. Silvo Hietanen, 1984, s. 81, 85.
4. Ibidem, Jukka Tarkka, Paasikiven aika. (Suomi 75: Itsenäisen Suomen historia 3.) Jyväskylä 1993, s. 186., Hyvämäki, 1978, ss. 253-254.
5. Hallituksen iltakoulun ptk 28.11.1944, JKP V:45, JKP:n pvk 22.-27.12.1944, 2.1. ja 8.1.1945., Silvo Hietanen, Voiton ja tappion saralla, Paasikivi ja maanhankintalaki. (Paasikiven hirmuiset vuodet, Suomi 1944-48.) Helsinki 1986, s. 46.
6. Paasikiven asiantuntijoina toimivat professori Kyösti Haataja, professori Rurik Pihkala, MTK:n puheenjohtaja Juho Jännes sekä Pellonraivaus Oy:n ensimmäinen toimitusjohtaja V. A. Arola. JKP:n pvk 2.1. ja 8.1.1945.
7. Paasikivi hallituksen iltakoulussa 10.1.1945, JKP V:45, Kyösti Haataja, Paasikiven ehdotus maanhankintalaiksi, (Lakimies 1950), ss. 529-536.
8. Laitinen, 1995, ss. 95-96.
9. Hallituksen iltakoulu 10.1.1945, JKP V:45., JKP:n pvk. 10.1.1945. Haataja, 1950, ss. 523-533., Hietanen, 1986, s.50.
10. Haataja, 1950, s. 533.
11. Hallituksen iltakoulu 10.1. ja 18.1.1945, JKP V:45, JKP:n pvk 30.12.1944 ja 1.-8.1.1945., Haataja,1950, s. 532., SilvoHietanen,1986, ss. 46-50., Keijo K. Kulha,Karjalaiset Kanta-Suomeen. Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vuosina 1944-1948. Jyväskylä 1969, ss. 91-92, 182., Hyvämäki,1978, s. 253. Samanlaisia ajatuksia esitti myös Helsingissä tammikuussa 1945 kokoontunut Maataloustuottajain maakuntaliittojen johtokuntien kokous, joka suositteli valmiin pellon luovutusvelvollisuuden rajoittamista 125 000 hehtaariin. Myös kansantaloudellinen neuvottelukunta ja talouspiirejä edustanut Talouselämä-lehti esittivät samansuuntaisia näkemyksia, Kulha,ibid., Hietanen,1986, s. 50.
12. Silvo Hietanen, Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 Asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. Helsinki 1982, s. 205., Silvo Hietanen, 1984, s. 87., Jukka-Pekka Pietiäinen, Leivän syrjässä. Maatilahallitus ja sen edeltäjät 1892-1992. Keuruu 1992. s. 129., Ohto Manninen, Suomi toisessa maailmansodassa. (Suomi 75: Itsenäisen Suomen historia 3.) ss. 66-67.
13. JKP:n pvk 30.12.1944., Sodanaikaisessa päiväkirjassaan Paasikivi totesi (6.6.1941) Suomen Tukholman-lähettilään, Jarl Wasastjernan havainneen, että pika-asutuslain ratkaisu oli kylmentänyt Ruotsin suhteita Suomea kohtaan.
14. Assarsson Staffan Söderblomille 26.1.1941, UD HP 1 Af »Finska Frågan».
15. Paasikivi Risto Rytille 26.1.1941, Risto Rytin arkisto, kansio 3. KA.
16. JKP:n pvk 30.12.1944.
17. JKP:n pvk 27.12.1944 ja 9.1.1945., Svenska Finlands folktings fullmäktige 27.12.1944, JKP V:51., Karjalan Liiton kirjelmä valtioneuvostolle 8.1.1945, JKP V:51., MTK:n julkilausuma 23.1.1945, JKP V:51., Silvo Hietanen, 1984, s. 89., Silvo Hietanen, 1986, ss. 49-50.
18. Iltakoulun ptk 22.1.1945, JKP V:51., Kulha, 1969, s. 92., hallituksen perusteluista Kulha, ibid. SS. 93-94.
19. Beseda tov Ždanova s tov. Leino 26.1.1945, Ždanovin arkisto fond 77, opis 3, delo 52, s. 27.
20. Ždanovin arkisto, fond 77, opis 3, delo 52, ss. 28-29. Ždanoville esittämässään raportissa Leino antoi Ždanovin ymmärtää Paasikiven kuuluvan Suomen suurimpiin maanomistajiin ja nimenomaan tästä syystä vastustavan hallituksen lakiehdotusta, ibid. s. 27-28.
21. Hallituksen iltakoulu 20. ja 22.1.1945, JKP V:45., Haataja, 1950, s. 534., Silvo Hietanen, 1986, s. 51.
22. Leino Ždanoville 26.1.1945, Ždanovin arkisto, fond 77, opis 3, delo 52, ss. 29-30.
23. JKP:n pvk 22. ja 24.1.1945., Kulha, 1969, s. 69.
24. Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa: »Presidentin plenumissa esillä maanhankintalaki Mannerheim hyväksyi enemmistön ehdotuksen, mutta saneli diktamenin. Olin tehnyt ehdotuksen diktameniksi. Mannerheim hyväksyi sen, muuttaen sen loppuosaa, joten se tuli paremmaksi», JKP:n pvk 29.1.1945.
25. Hallituksen esitys Eduskunnalle maanhankintalaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi Hallituksen esitys n:o 157. Asiakirjat III 1/1944 VP, s. 1–42. Helsingissä 29.1.1945 MHL:n lisäksi eduskunnalle annettin samassa yhteydessä Laki vapaaehtoisen hankkimisen järjestelyistä, Laki laidunmaista, Laki MHL:n nojalla pemstettavista yhteismetsistä, Laki MHL:n mukaan annettavista valtion velkasitoumuksista, Laki valtion virkatalojen ja niistä muodostettujen pää- eli kantatilojen sekä vlijelys ja asuntotilojen vuorkalle antamisesta annetun lain muuttamisesta.
26. Maatalousvaliokunnan puheenjohtajana toimi T. N. Vilhula. Eduskunnan lähetekeskustelu käytiin 2.2.1945, ptk. s. 1254-1258., Kulha, 1969, s. 94., Tarkka, 1992 ss. 196-197.
27. Hallituksen iltakoulu 10 ja 19.1.1945, JKP V:45., Silvo Hietanen, 1986, s. 56.
28. Hallituksen esitys eduskunnalle maanhankintalaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi, Hallituksen esitys n:o 157, Asiakirjat III 1/1944 VP
29. JKP:n pvk 6.2. ja 17.2.1945., Henrik Kullberg Paasikivelle 2.2.1945 ja Paasikiven vastaus 5.2.1945, JKP I:5. Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 41 hallituksen esityksen johdosta maanhankintalaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi, Esitys n:o 157, Asiakirjat III, VP 17:1944.
30. Suuren valiokunnan mietintö n:o 183 hallituksen esityksen johdosta maanhankintalaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi, Asiakirjat III, VP 1/1944 s 1-8, tässä s. 3-4. JKP:n pvk 22.3.1945., Veikko Vennamo- V.P. Väisänen, Jälleenrakennuksen ihme. Suomi nousi aallonpohjasta. Jyväskylä 1988, s. 87.
31. Paasikiven puheenvuoro VP 1944 (26.3.1945) ptk. s. 1617-1619, 1635-36., JKP:n pvk 26.3.1945.
32. Paasikivi hallituksen iltakoulussa 23.2.1945, JKP V:45., Paasikivi eduskunnassa 26.3.1945, ibid., JKP:n pvk 27.12.1944, 5.2., 17.2., 23.2., 25.2. ja 22.3.1945. Mauno Pekkala eduskunnassa 27.3.1945 ptk. s. 1803. Hallituksen iltakoulussa Paasikivi totesi: »koska karjalaiset haluavat olla yhdessä, mikä on hyvä, sama on suotava motsalaisille», iltakoulu 18.1.1945, ptk. s. 6, JKP V:45.
33. Suuren valiokunnan mietintö n:o 183a hallituksen esityksen johdosta maanhankintalaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi 28.3.1945, Asiakirjat III, 1/1944 s. 9, Kulha, 1969, s. 98. Ruotsin lehtien suhde ruotsalaisalueiden asutustoimintaan ks. Kulha, 1969, s. 249-254.
34. Maanhankintalain viimeisessä eduskuntakäsittelyssä tehtiin kolme ehdotusta lain hylkäämiseksi: 1) ed. Kuusela (sos.dem.), joka ehdotti samalla pika-asutuslain toimeenpanon jatkamista; 2) ed. Estlander (RKP), joka vaati lain hylkäämistä yleisen moraalin ja oikeustajun vuoksi; 3) K. Jokinen (sos.dem.), joka kannatti ed. Kuuselan ehdotusta, koska hänen mielestään laki hävitti julkisten yhteisöjen maat ja vasta viime kädessä turvautui yksityisomistukseen. Ensin eduskunta äänesti lain kiireellisyydestä, jolloin 159 edustajaa kannatti lain julistamista kiireelliseksi, 14 vastusti, 3 ei ottanut kantaa ja poissa oli 23 edustajaa. Näin ollen kaikki MHL:ään liittyvät lait julistettiin kiireellisiksi. Tämän jälkeen eduskunta hyväksyi 163 äänellä 11 vastaan MHL:n ja siihen liittyvän lainsäädännön kolmen edustajan äänestäessä tyhjää ja 21 ollessa pois. Näin eduskunta oli hyväksynyt MHL:n 3.4.1945, mutta sen lopullinen vastaus valmistui kuitenkin vasta 26.4.1945. VP 1944 ptk. 3.4.1945 s. 1800-1811, Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen maanhankintalaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi, Asiakirjat III VP 1/1944, Kulha, 1969, s. 99., Hietanen, 1986, s. 57.
35. Maanhankintalaki Annettu Helsingissä 5 päivän toukokuuta 1945. Suomen Asetuskokoelma n:o 396(1/1945). Siihen liittyvät muut lait n:ot 397-402, ks. Kulha, 1969, s. 100. Maanhankintalain rinnalla siirtoväen toinen korvauslaki astui voimaan 5.5.1945. Aineellisten menetysten täysi korvaaminen ei ollut mahdollista kuin kaikkein pienimpiä menetyksiä kärsineille. Suurimmista luovutetuille alueille jääneistä omaisuuksista maksettava korvaus vaihteli 2-10 %:iin. Tarkka, 1992, s. 198., Vennamo-Väisänen, 1988, s. 136.
36. JKP:n pvk 22.5.1945. Ruotsinkielisiä edustavien kiitoskirjeitä Paasikivelle: Henrik Kullberg Paasikivelle 3.4.1945, JKP I:5, Svenska Finlands Folktingsfullmäktige Paasikivelle 5.4.1945, JKP I:10., Ks. lisäksi Paasikiven kirjeenvaihtoa Ernst von Bornin kanssa samassa kansiossa. Ks. myös Yrjö Leinon suopeaa jälkikäteisarviota Paasikiven toiminnasta, Yrjö Leino, Kommunisti sisäministerinä. Helsinki 1958, s. 42.
Eduskuntavaaleja kohti
1. Suomi, 1988, ss. 76-77., Paasivirta, 1992, ss. 291-292 ja niissä mainitut lähteet. Valtioneuvoston iltakoulun ptk 21.2, 23.2. ja 28.2.1945. JKP V:45. Ks. myös JKP:n STI:n välityksellä esittämää vetoomusta esim. Uudessa Suomessa 25.2.1945. »Kaikilla tulee olla samanlaiset mahdollisuudet järjestää kokouksia ja esitelmätilaisuuksia».
2. Hietanen, 1992, s. 268., Hannu Soikkanen, 1991, s. 69. SKP:n ja SKDL:n perustamisesta ks. lähemmin esim. Rentola, 1994, ss. 462-468, 473-478, 487-497.
3. Ks. edellä s. 17.
4. Ks. lähemmin Suomi, 1988, ss. 22-35 ja siinä mainitut lähteet.
5. Polvinen, 1981, s. 39.
6. Sovestsanije u predsedatelja Sojuznoi Kontrolnoi Komissii t A.A. Ždanova 5 oktjabrja 1944 goda, fond, 77, opis 3, delo 39, ss.21-22. Kopio. Ždanovin arkisto, KA.
7. Beseda tov A.A. Ždanova s ministrom truda Finljandii g. Vuori. 13 oktjabrja 1944. fond 77, opis 3, delo 42, ss. 6-7, 14. Kopio. Ždanovin arkisto, KA.
8. Ks. edellä ss. 15-16.
9. Beseda tov Ždanova A.A. s Sundstremom i Helo 21 oktjabrja 1944 g. fond 77, opis 3, delo 44, ss. 1-14. Kopio. Ždanovin arkisto, KA., Rentola, 1994, ss. 501-503.
10. Sosiaalidemokraattien keskinäisistä välienselvittelyistä ks. lähemmin Hannu Soikkanen, 1991, ss. 13-43.
11. Ks. lähemmin Rentola, 1994, ss. 473-478, 487-497, 504-505.
12. Vstretsa tov Ždanova A.A. s Viikom, Helo, Sundstremom, Rjaisanenom, Melta, Ampuja i Rjudberg. 14. dekabrja 1944 goda. Ždanovin arkisto, fond 77, opis 3, delo 44, ss. 20-32.
13. Rentola, 1994, s. 506 ja siinä mainitut lähteet. Ks. erityisesti Beseda tov. Zdanova A.A. s. t.t. Pessi, Altonenom i Kuusinen. 1 dekabrja 1944 goda. Fond 77, opis 3, delo 48. Kopio. Ždanovin arkisto, KA.
14. JKP:n pvk 27.11.1944., Carl Enckellin muistiinpanot 27.11.1944. Carl Enckellin arkisto, kansio 89., »Runebergilaisuutta» koskevat tietonsa Ždanov oli saanut Yrjö Leinolta. Ks. lähemmin Rentola, 1994, s. 505 ja siinä mainitut lähteet.
15. Valtioneuvoston iltakoulun ptk 8.12. ja 13.12.1944. JKP V:45., JKP:n pvk. 8.12. ja 12.12.-13.12.1944.
16. Iltakoulun ptk 27.12.1944. JKP V:45., JKP:n pvk 27.12.1944.
17. Rentola, 1994, ss. 514-515 ja siinä mainitut lähteet.
18. Beseda tov Ždanova s Leino. 13 dekabrja 1944 g. Kratkaja zapis. Fond 77, opis 3, delo 52, ss.1-5. Kopio. Ždanovin arkisto, KA., Rentola, ibid.
19. Beseda tov Ždanova s Leino. 15 dekabrja 1944 goda. Fond 77, opis 3, delo 52, ss. 11-12. Kopio. Ždanovin arkisto, KA.
20. Beseda tov Ždanova s tov. Leino. 26.1.1945 g. Fond 77, opis 3, delo 52, ss. 33-34. Kopio. Ždanovin arkisto, KA.
21. JKP:n pvk 4.1.1945.
22. JKP:n pvk 13.1.1945.
23. JKP:n pvk 15.1.1945., Kinnunen, 1998, ss. 81-83.
24. Beseda tov Ždanova s t.t. Pessi, Altonenom i Kuusinen. 23 janvarja 1945 g. Fond 77, opis 3, delo 53, ss. 11-14. Kopio. Ždanovin arkisto, KA.
25. Polvinen, 1981, ss. 39-41 ja siinä mainitut lähteet.
26. JKP:n pvk 26.1.1945.
27. Beseda tov Ždanova s tov. Leino. 26.1.1945 g. Fond 77, opis 3, delo 52, ss. 1-3. Kopio. Ždanovin arkisto, KA.
28. Ždanovin tapaaminen Pekkalan ja Hillilän kanssa 12.1945. Fond 77, opis 3, delo 55. Ždanovin arkisto. Ks. vastaavat suomalaiset muistiinpanot (tulkki Ahokas) JKP V:3. Ks. myös UM:n B-osaston toimintakertomusta vuodelta 1946. UM 110 E 11 (Välirauhansopimuksen täytäntöönpano).
29. Valtioneuvoston ptk 25.1.1945., Polvinen, 1981, ss.40-41. Aseveliliiton lakkauttamisesta ks. myös Keijo K. Kulha, Aseveljien aika. Porvoo 1980. ss. 236-243.
30. Polvinen, 1981, ss. 41-42 ja siinä mainitut lähteet.
31. Rentola, 1994, s. 517.
32. Hallituksen iltakoulun ptk 3.1.1945. JKP V:45. Ks. myös Mauno Pekkalan selontekoa Paasikivelle Rajamäellä havaitsemistaan revanssimielialoista. JKP:n pvk. 5.1.1945.
33. JKP:n pvk 9.1. ja 26.1.1945., Suomi, 1988, ss. 40-41.
34. Polvinen, 1981, ss. 42-43.
35. Ibidem, s. 43.
36. Suomi, 1988, ss. 41-42 ja siinä mainitut lähteet. Ruotsin lähetystön osuudesta ks. lähettiläs Hans Beck-Friisin antamia tietoja Yhdysvaltain asiainhoitajalle Randolph Higgsille. Ks. Higgs Helsingistä 26.1.1945. State Department 860 d 00/1 – 2645.
37. Polvinen, 1981, ss. 46-47 ja siinä mainitut lähteet. Ks. myös Beck-Friis Helsingistä 27.1.1945. UD HP 1 Af.
38. Edwin Linkomies, Vaikea aika. Helsinki 1970. ss. 415-417., JKP:n pvk. 9.1.1945.
39. JKP:n pvk 24.1. ja 27.1.1945., Suomi, 1988, ss. 42-43.
40. Polvinen, 1981, ss. 43-44.
41. Tarkka, 1977, s. 80.
42. JKP:n pvk 24.1.1945., Suomi, 1988, ss. 40-42.
43. Eero A. Wuoren muistio »Nykytilanteesta». 26.1.1945. Gustaf Mannerheimin arkisto, kansio 614. Ks. myös Nevakivi, 1992, ss. 247-248.
44. Beseda tov Ždanova s tov. Leino. 26.1.1945. Kopio. Fond 77, opis 3, delo 52, ss. 21-36. Ždanovin arkisto, KA.
45. JKP:n pvk 27.1. ja 29.1.1945.
46. Eduskunnan ptk 31.1.1945, ss.1236-1238., JKP:n pvk. 2.2.1945.
47. Valtioneuvoston iltakoulun ptk 1.2. ja 2.2.1945, JKP V:45., JKP:n pvk. 2.2.1945.
48. Suomi, 1988, s. 44.
49. Hannu Soikkanen, 1991, ss. 48-49.
50. Kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksen ptk 1.2.1945. PTA.
51. Polvinen, 1981, s. 48 ja siinä mainitut lähteet. Ks. myös JKP:n pvk. 2.2.1945.
52. Ždanov Stalinille, Molotoville ta Dekanozoville ilman päiväystä (po. 2.2.1945). Kopio. Fond 77, opis 3, delo 56, ss.6-8. Ždanovin arkisto, KA. .
53. Wuori Paasikivelle 1.2.1945. JKP V:55.
54. Ždanov Stalinille, Molotoville ja Dekanozoville ilman päiväystä (po. 2.2.1945). Kopio. Fond 77, opis 3, delo 56, s.8. Zdanovin arkisto, KA., Beseda Ždanova s Villi Pessi, Gertoi Kuusinen i Kai Sundstrem 9 fevralja 1945 g. Fond 77, opis 3, delo 53, ss. 30-31. Ždanovin arkisto, KA.
55. JKP:n pvk 2.2.1945.
56. Vapaa Sana 3.2.1945. Lehtileike JKP:n arkistossa, kansiossa JKP V:7.
57. JKP:n pvk 6.2.1945., Eero A. Wuoren muistio JKP:lle, idem, JKP V:7.
58. Ks edellä s. 76.
59. Polvinen, 1981, s. 45 ja siinä mainitut lähteet.
60. Polvinen, 1981, s. 45 ja siinä mainitut lähteet., JKP:n pvk.10.2.1945.
61. Stig Jägerskiöld, Viimeiset vuodet. Mannerheim 1944-1951. Keuruu 1982. s. 101.
62. G. A. Gripenbergin pvk. 3.1., 6.1. ja 24.6.1945. Jägerskiöld, 1982, ss. 103, 112-115.
63. JKP:n toteamus Gripenbergille G. A. Gripenbergin pvk. 24.2.1945. Ks. myös idem 3.1.1945.
64.Ibidem
65. Nevakivi, 1992, s. 224.
66. Hietanen, 1992, s. 270. Vielä 23.2.1945 valtioneuvoston iltakoulu päätti lykätä asian tuonnemmaksi. Iltakoulun ptk. idem, JKP V:45.
67. Valtioneuvoston iltakoulun ptk 13.12.1944., 3.1., 10.1. ja 1.2.1945. JKP V:45.
68. Markku Heikkilä, Kirkkopolitiikka (Opetusministeriön historia. V.) Helsinki 1990. s. 317 ja siinä mainitut lähteet.
69. Toivo Heikkilä, 1991, s. 86.
70. Valtioneuvoston iltakoulun ptk 27.12.1944 ja 3.1.1945. JKP V:45., Hyvämäki, 1978, ss. 254-256.
71. Ks. ]KP:n pvk 21.2., 26.2., 4.3. ja 14.3.1945.
72. Valtioneuvoston iltakoulun ptk 19.1.1945. JKP V:45.
73. Ibidem, 22.1.1945.
74. Gripenbergin pvk 24.2.1945.
75. Valtioneuvoston iltakoulun ptk 26.2., 14.3. ja 4.4.1945. JKP V:45., Nevakivi, 1992, ss. 256-257.
76. Iltakoulun ptk 8.12.1944 ja 7.2.1945. JKP V:45., JKP:n pvk. 9.2. ja 20.2.1945., Nevakivi, 1992, ss.261-265. JKP:n radiopuhe ks. esim. Uusi Suomi 12.2.1945 sekä JKP 11:31., Beseda tov. Ždanova s tov. Leino 13 fevralja 1945 g. Fond 77, opis 3, delo 52, ss. 40-41. Ždanovin arkisto, KA.
77. Valtioneuvoston iltakoulun ptk 21.2.1945. JKP V:45., JKP:n pvk. 17.2. ja 21.2.1945.
78. Gripenbergin pvk 27.2.1945.
79. JKP:n pvk 5.3.1945. Lisämenoarvion eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitys hyväksyttiin tältä osin äänestyksinä, vaikka joitakin arvostelevia puheenvuoroja (mm. Ernst von Born ja Edwin Linkomies) käytettiinkin. Ks. hallituksen esitys n:o 180 eduskunnalle lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1945 tulo- ja menoarvioon. Asiakirjat III/1944 sekä pöytäkirjat 28.3.1945, ss.1713-1733.
80. Ks. Vetrovin muistioita arkistoyksikössä AVPRF, fond 0135, opis 28, delo 4, ss. 44-76 sekä Nevakivi, 1995, ss. 210-214 ja siinä mainitut lähteet.
81. Johan Nykopp, Kauppaa ja diplomatiaa Hämeenlinna 1985, ss. 14-18. Ks. myös Hannu Heikkilä, Liittoutuneet ja kysymys Suomen sotakorvauksista 1943-1947. Helsinki 1983. ss. 96-98.
82. Söderblom Moskovasta 17.5.1945. UD HP 1 Af.
83. JKP:n pvk 25.2.(1.3.)1945. Kemenovin raportti 9.3.1945 ks. TsK VKP (b), Otdel mezdunarodnoi informatsii (OMI), fond 17, opis 128, delo 747, ss. 81-108, RTsHIDNI. Ždanovin raporttiluonnos Stalinille ja Molotoville siihen liittyvine asiakirjoineen ks. fond 77, opis 3, delo 57, Ždanovin arkisto, KA., Rentola, 1994, s. 520. Kulttuurivaihdosta Ždanov oli yksityiskohtaisesti keskustellut SNS:n valtuuskunnan kanssa jo 11.12.1944. Ks. lähemmin fond 77, opis 3, delo 43, ss. 6-18, Ždanovin arkisto. Stalinin osuudesta ks. Beseda tov. Ždanova s t.t. Pessi, Altonenom i Kuusinen. 23. janvarja 1945 g. Ždanovin arkisto, fond 77, opis 3, delo 53, ss. 19-20. SNS:n osuudesta ks. lisäksi Kinnunen, 1998, ss. 283-285.
84. Ks lähemmin Rentola, 1994, ss. 519-521.
85. Nevakivi, 1995, ss. 90-93 ja siinä mainitut lähteet.
86. Beseda tov Ždanova s t.t. Pessi, Altonenom i Kuusinen. 23 janvarja 1945 g. Fond 77, opis 3, delo 53, ss. 10-11. Ždanovin arkisto, KA.
87. Beseda tov Ždanova s Villi Pessi, Gertoi Kuusinen i Kai Sundstrem 9 fevralja 1945 g. Fond 77, opis 3, delo 53, ss. 31-32. Ždanovin arkisto, KA.
88. Rentola, 1994, s. 516 ja siinä mainitut lähteet.
89. Suomi, 1988, ss. 45-46, 77-78 ja siinä mainitut lähteet. Ks. myös JKP:n pvk. 22.2. ja 2.3.1945.
90. John Lewis Gaddis, The United States and the Origins of the Cold War 1941-1947 New York and London 1972. ss. 163-164. Jaltan konferenssista, jossa Suomea ei lähemmin käsitelty, ks. Polvinen, 1981, ss. 9-16.
91. Nevakivi, 1992, s. 248 ja siinä mainitut lähteet.
92. Wuoren puhein extenso Hufvudstadsbladet 3.3.1945. Alkuperäisessä suomenkielisessä asussaan se on pääosin julkaistu mm. saman päivän Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa.
93. Jödahlin muistio 26.2.1945. UD HP 1 Af.
94. Nevakivi, 1992, ss. 286-287 ja siinä mainitut lähteet.
95. Nevakivi, 1992, s. 249 ja siinä mainittu Shepherdin raportti.
96. JKP:n pvk 4.3.1945. Kallialan muistiinmerkintä keskustelusta Paasikiven kanssa. Ks. Biographica, KA. Kirjeen originaali on Paasikiven arkistossa kansiossa JKP 1:4.
97. JKP:n pvk 5.3.1945.
98. JKP:n pvk 7.3.1945. Ks. myös hänen etukäteen valmistamiaan »punkteja». JKP V:6., J. O. Ikolan pvk. 7.3.1945. PTA.
99. JKP:n pvk 8.3.1945.
100. Polvinen, 1981, ss. 51-52 ja siinä mainittu Hamiltonin sähke.
101. Polvinen, 1981, s. 49. JKP:n radiopuhe in extenso ks. Paasikiven linja, 1986, ss. 13-16.
102. Mauno Jääskeläinen, Sodanjälkeinen eduskunta 1945-1963, (Eduskunnan historia VIII), Helsinki 1980, ss. 156-157., Rentola, 1994, s. 523.
103. JKP:n pvk 19.3. ja 22.3.1945.
104. JKP:n pvk 19.3.1945.
105. JKP:n pvk 23.3.1945.
106. Orlov Dekanozoville (Päiväämätön kopio), Fond 77, opis 3, delo 60, ss. 19-21, Ždanovin arkisto, KA, Rentola, 1994, ss. 523-524.
107. Semjonovin ja Vetrovin muistio O hode i itogah vyborov v seim Finljandii AVPRF, fond 07 (Sekretariat Vyšinskogo), opis 10, delo 459, ss. 1-7.
