LÄHDEVIITTEET

TAUSTAVAIKUTTAJA YKSITYISHENKILÖ

Paasikivi Suomen politiikassa 1920-luvulla

1. Pirkko Rommi, Kansallisen Kokoomuspuolueen murros 1920-luvun alussa. (Historial­linen Aikakauskirja 1/1974.) ss. 12-17., Salokorpi, 1988, ss. 295-297 ja niissä mainitut lähteet.

2. Rommi, 1974, s. 15.

3. Ks. Paasikiven muistelmakatkelmaa »Saksa ei auttanut meitä meidän sinisten silmiem­me vuoksi». (Helsingin Sanomat 3.6.1984).

4. JKP A. H. Saastamoiselle 12.5.1921. A. H. Saastamoisen arkisto, kansio 9.

5. Tapani Kunttu, 1920-luvun tuntematon Paasikivi. (Kanava 7/1986), ss. 409-410.

6. Lauri Ingmanin muistiinpano 16.3.1921. Lauri Ingmanin arkisto, kansio B 4:1., Hugo Suolahden pvk. 16.3.1921., Rommi, 1974, s. 16.

7. Ks. lähemmin Jääskeläinen, 1978, ss. 319-320.

8. Suomen ja Neuvosto-Venäjän välisestä kriisistä ks. lähemmin Erkki Hautala, Vuoden­ vaihteen 1921-1922 kriisi Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteissa. (Historiallinen Aika­ kauskirja 3/1980) ss. 211-231 ja siinä mainitut lähteet.

9. Lauri Ingmanin muistiinpano 22.1.1922. Lauri Ingmanin arkisto, kansio B 5:2. Jo muutamaa viikkoa aikaisemmin herrat olivat kokoontuneet Paasikiven luona keskustele­ maan mm. Itä-Karjalan kysymyksestä. Ibidem, 3.1.1922.

10. Lauri Ingmanin muistiinpano 5.2.1922, Ibidem., Jägerskiöld, 1973, ss. 41-42.

11.Tekla Hultinin pvk. 9.2.1922. Tekla Hultinin arkisto, kansio XLVIII.

12. Ibidem, 16.2.1922. – Syyttäessään v. 1923 käydyn noottienvaihdon yhteydessä Suo­mea Tarton rauhan rikkomisesta Tsitserin mainitsi Paasikiven nimenomaan hyväksyneen Tartossa neuvostovaltuuskunnan Itä-Karjalaa koskeneen julkilausuman. Kysymys oli näin ollen v. 1923 neuvosto-osapuolelle sinänsä tärkeän faktan toteamisesta eikä mistään eri­ tyisesti Paasikiveen kohdistuvasta rakkaudentunnustuksesta, kuten Pohlebkin asian esit­tää. Tsitserinin nootti Hackzellille 4.7.1923. DVP, VI, s. 369. Vrt. toisaalta Pohlebkin, 1980, s. 71.

13. Jääskeläinen, 1978, s. 373 ja siinä mainitut lähteet.

14.Ks. lähemmin Jääskeläznen, 1978, ss. 334-338 ja siinä mainitut lähteet.

15. Paasikiven viittaus koski ilmeisesti sisäministeri Ritavuoren käskystä tammikuussa 1922 toimeenpantua Suomen työväenpuolueen johtoportaan vangitsemista. Ks. lähem­min esim. Arvo Tuominen, Maan alla ja päällä. Helsinki 1958. ss. 53-57.

16. J. K. Paasikivi, Nykyinen asema. (Helsingin Sanomat 16.2.1922.)

17. Uusi Suomi 17.2.1922.

18. Salokorpi, 1988, ss. 297-301 ja siinä mainitut lähteet.

19. JKP:n muistiinpano keskustelusta Elmquistin kanssa 8.11.1923. JKP II:8.

20. Jorma Kalela, Grannar på skilda vägar. Helsingfors 1971. ss. 90-91, 270-274 ja passim.

21. Kalela, 1971, ss. 105-106. Söderhjelmin yrityksistä ks. myös Henning Söderhjelm, Werner Söderhjelm. Helsingfors 1960. ss. 214-219.

22. JKP Werner Söderhjelmille 17.1.1923. Werner Söderhjelmin kirjekokoelma, kansio 1. HYK. Ks. myös Söderhjelm, 1960, ss. 219-220.

23. Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet. Presidentin rouvan päiväkirja 1920-1925. Porvoo – Helsinki – Juva 1985. ss. 206-209. Ks. myös Kalela, 1971, ss. 106-109, 116-117, Blomstedt, 1969, ss. 439-440 sekä Juhani Suomi, Kohtalona yksinäisyys. Keuruu 1989. ss. 119-120.

24. JKP:n muistiinpano 8.11.1923. JKP II:8., Hugo Suolahden pvk. 22.11.1923.

25. Hederstiernan puheesta ja sen taustasta ks. lähemmin Kalela, 1971, ss. 139-142, 204-214.

26. Reaktioista Hederstiernan puheeseen ks. lähemmin Kalela, 1971, ss. 214-227 ja siinä mainitut lähteet. Ståhlbergin osalta ks. myös Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuo­ det… ss. 242, 262-263,275.

27. Hugo Suolahden pvk. 12.11.1923.

28. Svinhufvud informoi Hederstiernan vastauksesta Saksan Helsingin-lähetystöä, joka lähetti sen saksaksi käännettynä edelleen Auswärtiges Amtille Berliiniin. Ks. Zech Helsin­gistä 17.11.1923. Auswärtiges Amt (rulla 7.) Abteilung IV – Norden – Finnland. Politik 3 A. L 117/L 20387.

29. Werner Söderhjelmin pvk. 6.1.1924. Werner Söderhjelmin arkisto, kansio 6. VA., Kalela, 1971, s. 223.

30. Martti Turtola, Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940. Porvoo – Helsinki – Juva 1984. ss. 48-50 ja siinä mainitut lähteet.

31. JKP Werner Söderhjelmille 16.4.1925. Werner Söderhjelmin kirjekokoelma, kansio 1,HYK.

32. JKP:n esitelmäluonnos ja muistiinpanot keskustelusta Danielson-Kalmarin kanssa 15.4.1925. JKP II:23.

33. JKP:n sähke Werner Söderhjelmille 18.4.1925. Werner Söderhjelmin kirjekokoelma, kansio 1, HYK. Pankinjohtajalleei tietenkään kerrottu myös ministeri Elmquistin asettu­neen vastustamaan hanketta. K. A. Bratt, I krigarens lovliga avsikt. Stockholm 1952. ss. 156-157.

34. JKP:n muistiinpano 15.12.1928. JKP II:8. Ks. myös JKP:n päiväämätöntä muistiin­ panoa JKP VI:14. Paasikiven käsitystä skandinaavisen suuntauksen edullisuudesta Suo­ melle reunavaltiolinjaan verrattuna vahvisti osaltaan Lontoon-lähettiläs A. H. Saastamoi­nen, joka korosti Englannissa vallitsevaa uskonpuutetta Baltian maiden itsenäisyyden säilymiseen nähden. Kokonaan toinen tilanne olisi usein Skandinaviaan kuuluvaksi lue­tun Suomen kohdalla. Tätä käsitystä olisi edelleen kaikkialla vahvistettava. A. H. Saastamoinen JKP:lle 3.7.1925. JKP 1:9.

35. Jaakko Ilvessalo, Suomi ja Weimarin Saksa. Helsinki 1959. ss. 54-55 ja siinä mainitut lähteet.

36. Ks. lähemmin ibidem ss. 30-33, 77, 150-151.

37. J. K. Paasikiven muistelmakatkelma »Mielestäni Saksan kansaa oli mahdoton pakot­ taa antautumaan». (Helsingin Sanomat 9.6.1984)., Suomalais-Saksalaisen seuran johto­kunnan (Vorstand) pöytäkirjat 1918-1931. VA.

38. Rüdiger von der Goltzin kirjeet J. K. Paasikivelle 1919-1920. JKP1:3. Goltzin lisäksi Paasikivi avusti taloudellisesti myös Mannerheimin päämajassa saksalaisena yhdysupsee­ rina toiminutta majuri Crantzia. Ks. Crantz Hannes lgnatiukselle 4.5.1924. Hannes lgna­ tiuksen arkisto, kansio 2. Rautarististä ks. Albrecht Goldbeck-Löwe J. K. Paasikivelle 23.10.1919. JKP 1:2.

39. JKP von der Goltzille 26.2. ja 20.8. 1919. Kopiot. JKP 1:3. Vastalauseadressista ks. Rafael Erichin pvk. 9.1.1920. Rafael Erichin arkisto, kansio 45.

40. Ilvessalo, 1959, ss. 152-154 ja siinä mainitut lähteet.

41. Suomalais-Saksalaisen seuran ptk. 19.1.1923. Suomalais-Saksalaisen seuran arkisto, kansio 1., Rafael Erichin pvk. 18.4.1923. Rafael Erichin arkisto, kansio 45.

42. Kappale painettua adressia on JKP:n arkistossa (JKP Vl:21). Painatus- ja muiden kustannusten peittämiseksi pyydettiin jokaista allekirjoittajaa maksamaan yhden markan. Mahdollinen ylijäämä lähetettäisiin »hädänalaisille miehitetyllä alueella». Ks. myös Paasi­kiven päiväämättömiä muistiinpanoja 24.3.-4.4.1923.

43. Hannes Ignatius, Suomalaista politiikkaa. Uusi Suomi 24.3.1923.

44. P. E. Svinhufvud Hannes lgnatiukselle 26.3.1923. Hannes lgnatiuksen arkisto, kan­sio 2, SA., JKP A. 0. Kairamolle 28.3.1923. A. 0. Kairamon arkisto, kansio 8., A. 0. Kairamo Eino Suolahdelle 29.3.1923. Eino Suolahden arkisto, kansio 12., Rafael Erichin pvk. 18.4.1923. Rafael Erichin arkisto, kansio 45.

45.Hugo Suolahden pvk. 10.4.1923., P. E. Svinhufvud J. K. Paasikivelle 26.3.1923. (Kirje on tri Aarne Koskimiehen hallussa.)

46. Holma Berliinistä 4.5.1923. UM 5 C 5., Hufvudstadsbladet 25.4.1923.

47. G. Mannerheim Hannes lgnatiukselle 30.4.1923. Hannes lgnatiuksen arkisto, kansio 2.

48. Ks. von Zech Helsingistä 13. ja 23.3.1923. Auswärtiges Amt, Abteilung IV – Nor­ den – Finnland. Politik 2. Politische Beziehungen Deutschland – Finnland L 114/ 018084 ja seurr. A. A. Mikrof. rulla 5. Sasu Punasen artikkeli Suomen Sosialidemokraa­tissa ilmestyi 22.3.1923.

49. Harri Holma Rafael Erichille 23.3.1923. Vaikka vastaanottaja pyysi palauttamaan kirjeen takaisin, se on silti jäänyt Paasikiven arkistoon. JKP VI:23.

50. Juhlien valmisteluista, esiintymistehtävien jaosta jne. ks. Suomalais-Saksalaisen seu­ran ptk. 19.1., 16.2., 26.2., 13.3., 29.3. ja 7.4.1923. Suomalais-Saksalaisen seuran arkisto, kansio 1. Yksityisessä päiväkirjamerkinnässään Paasikivi hyväksyi myös lgnatiuksen kirjoituksen sikäli kuin se koski Ruhrin adressiasiaa. JKP:n pvk. 24.3.1923. Ks. myös JKP:n päiväyksettömiä muistiinpanoja 24.3.-4.4.1923.

51. Lähetystösihteeri Völckers Helsingistä 25.4.1923. Auswärtiges Amt. Biiro des Reichsministers 34. Finnland 3015/594326. Paasikiven ja von der Goltzin kuva Uudessa Suomessa 5.4.1923. Juhlista yleensä ks. esim. Uusi Suomi 3.4. – 16.4.1923.

52. Ibidem. ks. myös von Zechin raportteja huhtikuussa 1923. Auswärtiges Amt. Ab­ teilung IV – Norden – Finnland. Politik 2. Politische Beziehungen Deutschland – Finnland. L 114/018114 ja seurr. A. A. Mikrof. 5. Izvestija ja Pravda 13.4.1923.

53. Enckell Pariisista 7.3., 22.3. ja 4.4.1923. UM 5C6.

54. JKP 11:21.

55. Senaattori J. K. Paasikiven haastattelu »Hamburger Fremdenblattissa». Uusi Suomi 10.1.1926. Haastatteluun liittyvää aineistoa sisältyy JKP:n arkistoyksikköön 11:2.

56. Ks. lähemmin Suomalais-Saksalaisen seuran pöytäkirjat 1.3.,15.3.,23.3. ja 3.4.1928. Suomalais-Saksalaisen seuran arkisto, kansio 1., JKP:n pvk. 15.12.1927.

57. Palosuo, 1986, s.30.

58. JKP Annalle 6.4.-14.4.1928. JKP X:2b. Rautatieasemalla Hugo Suolahti kreiviä saat­taessaan pyysi tätä tulemaan pian takaisin. Von der Goltz vastasi saapuvansa 15 vuoden päästä 25-vuotisjuhliin lisäten: »Da komme ich aber schon mit dem Stock». (Mutta silloin tulen jo kepin kanssa.) Hugo Suolahden pvk. 14.4.1928. Juhlallisuuksista yleensä ks. myös Uusi Suomi 3.4.-14.4.1928 sekä Hauschild Helsingistä 13.4.1928. Deutsche Gesandtschaft Stockholm. Innen- und Aussenpolitik Finnland L 290/088717-8, kotelo 146.

59. Paasikiven luonnos Allmänna försvarsföreningenissä 1925 pidettävää esitelmää var­ ten. JKP 11:23. Ks. myös Tapani Kunttu, 1920-luvun tuntematon Paasikivi. Kanava 7/ 1986. ss.411-412.

60. Vares, 1989, ss.11-12. Ks. myös JKP:n muistiinpanoa keskustelusta Mannerheimin kanssa 14.1.1924. JKP 11:8.

61. Ks. edellä s. 15.

62. Komiteamietintö 23/1920., Komitean alkuvaiheen asiakirjat memoriaalipöytäkirjoi­neen JKP III:45., Martti V. Terä – Vilho Tervasmäki, Puolustushallinnon perustamis-ja rakentamisvuodet 1918-1939, Helsinki 1973, ss. 105-106., Jarl Kronlund, Suomen puo­lustuslaitos 1918-1939, Porvoo – Helsinki – Juva 1988, ss. 180-181.

63. Lauri Ingmanin muistikirja 11.5. ja 12.5.1924. Lauri Ingmanin arkisto, kansio B 1:4., Hugo Suolahden pvk. 28.3. ja 21.4.1925. Upseeriselkkauksesta ks. lähemmin Jääskeläinen, 1978, ss. 391-394. Ingmanin hallituksen muodostamisesta ks. Tapani Kunttu, Lojaa­lista oppositiosta hallitusvastuuseen. (Turun historiallinen arkisto 39.) ss. 30-32.

64. JKP:n päiväämätön muistiinpano. JKP Vl:20. Ks. myös JKP:n pvk. 22.11.1925.

65. Werner Söderhjelmin pvk. 6.1.1924. Werner Söderhjelmin arkisto, kansio 6. VA. Maalaisliiton kannasta ks. lähemmin Kari Hokkanen, Kyösti Kallio, 1, Juva 1986, ss. 415-430.

66. Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet, 1985, s. 296.

67. Ks. lähemmin Pirkko Rommi, Presidentinvaali v. 1925 ja kokoomuspuolue. Historiallinen Aikakauskirja 1/1971, ss. 21-31. Vuoden 1925 presidentinvaaleista yleensä ks. Paavo Hirvikallio, Tasavallan presidentin vaalit Suomessa 1919-1950. Porvoo 1958. s. 19 ja seurr.

68. Kustavi Grotenfeltin pvk. 16.2.1925. Kustavi Grotenfeltin arkisto, kansio 6.

69. Puhe Kansallisen Kokoomuksen esitelmätilaisuudessa lähestyvän presidentinvaalin johdosta 11.1.1925. Paasikiven linja. I. Juho Kusti Paasikiven puheita ja esitelmiä vuosilta 1923-1942. Porvoo – Helsinki – Juva 1986. ss. 21-25.

70. Kokoomuspuolueen valtuuskunnan ptk. 9.5.1925. PTA., Lauri Ingmanin arkisto, kansio B 5:1., Hugo Suolahden pvk. 9.5.1925., Ks. myös puolueen keskustoimiston esitelmäasiasta Paasikiven kanssa kesällä 1925 käymää kirjeenvaihtoa. Kokoomuspuolu­een yleinen kirjeenvaihto, rulla 1. PTA. Paasikivi halusi esitelmänsä otsikon muutettavak­si neutraalimpaan muotoon: »Eräitä ilmiöitä valtiollisessa elämässämme». Ibidem.

71. Ibidem. Ks myös Paasikiven Uuden Suomen itsenäisyyspäivänumerossa 6.12.1927 julkaisemaa artikkelia »Ulkopolitiikka ja sisäpolitiikka». Ulkopolitiikan ensisijaisuutta ja kansallisen yksimielisyyden merkitystä Paasikivi korosti myös Kokoomuspuolueen sääti­ ön kokouksessa 14.11.1927 pitämässään puheessa. Ks. Hugo Suolahden pvk. 14.11.1927.

72. J. K. Paasikivi, Eräitä ilmiöitä valtiollisessa elämässämme. Esitelmä Kansallisen Ko­koomuspuolueen puoluekokouksessa Vaasassa marraskuun 7. päivänä 1925. Paasikiven Linja, I, 1986. ss. 27-48. Ks myös vuoden 1925 puoluekokouksen ptk. (erityisesti pankin­ johtaja Oksasen ja kansanedustaja Heikinheimon puheenvuorot) PTA, Hugo Suolahden pvk. 7.11.-8.11.1925. Lehtikommentit ja puheen valmistelua varten koottu materiaali ovat arkistoyksikössäJKP II:23., Keijo K. Kulha, Sanasotaa ja sovittelua. Vantaa 1989. s. 135 ja siinä mainitut lähteet. Hyväksyviä jälkiterveisiä Paasikivi sai myös mm. Carl En­ ckelliltä sekä Otto ja R. A. Wredeltä, JKP I:2, JKP I:11. Ks. lisäksi Presidentin päiväkirja.

I. L. Kr. Relanderin muistiinpanot vuosilta 1925-1927. Julkaissut Eino Jutikkala. Helsin­

ki 1967. ss. 129-130 sekä JKP:n pvk. 22.11.1925.

73. Erinomaisena aitosuomalaisuutta koskevana yleiskatsauksena, johon edellä oleva esi­tys perustuu, ks. Ari Uino, Kielitaistelu ja »uusi suomalaisuusliike» 1918-1939. (Herää Suomi. Suomalaisuusliikkeen historia. Päätoimittaja Päiviö Tommila.) Kuopio 1989. ss. 177-206.

74. Uino, 1989, s. 199. Ks. myös Hugo Suolahden pvk. 16.11.1923. Vanha Danielson­ Kalmari puhui kiukustuneena Hugo Suolahdelle »suomalaisen ylioppilasnuorison enem­ mistön terrorijärjestelmästä». Ibidem. 13.5.1930. Hugo Suolahden Yrjö Ruutuun kohdis­tamaan hyökkäykseen ovat nähtävästi antaneet aihetta tämän kiihkeät kielipoliittiset kan­nanotot ja niihin pohjautuva läheneminen maalaisliittoon. Vrt. Timo Soikkanen, Yrjö Ruutu. Porvoo – Helsinki – Juva 1991. ss. 195-197, 213, 231-258, 432. Paasikivestä ks. L. Kr. Relanderin päiväkirja I. (22;11.1925) s. 135 sekä JKP:n pvk. 22.11.1925.

75. Huhtikuun 1927 puoluekokouksen ptk. PTA., Ks. erityisesti Paasikiven puheen­ vuoroa 10.4.1927., JKP Annalle 11.4.1927, JKP X:2b., Hugo Suolahden pvk 10.4.1927., Uino, 1989, s. 199.

76. Ks. Kaarlo Castren Werner Söderhjelmille 27.9.1927. Kopio. Kaarlo Castrenin arkis­ to, kansio 10. Samassa kansiossa on myös kopioita Söderhjelmin ao. raporteista. Ks. lisäksi Söderhjelm, 1960, s. 249.

77. Helsingin Sanomat 28.12.1926.

78. P. E. Svinhufvud Hannes lgnatiukselle 31.1.1927. Hannes lgnatiuksen arkisto, kansio 2.

79. JKP:n osittain päiväämättömät muistiinpanot 192 1927. JKP Il:8.

80. J. K. Paasikivi, Eräs tärkeä tehtävä (Uusi Suomi 28.8.1927).

81. Hufvudstadsbladet 30.8.1927.

82. Hugo Suolahden pvk. 26.1. ja 15.2.1926. JKP:n pvk 15.2.1926. JKP:n ehdotus mm. Suomen ja Venäjän välisten suhteiden lähemmästä tarkastelusta jäi siten toteutumatta. Paasikiveä kiinnostavalla tavalla ulkoasiainministeri E. N. Setälä tiesi tosin jälkimmäisessä kokouksessa kertoa Neuvostoliiton lähettilään Ivan Lorenzin maininneen hänelle pitä­ vänsä Viron ja Latvian itsenäisyyttä problemaattisena, kun taas Suomen riippumatto­muus oli pysyvä. – Klubiajatuksestaan Paasikivi puhui presidentti Relanderille jo 22.11.1925. Ks. L. Kr. Relanderin pvk. I. (22.11.1925) s. 135.

»VAPAA, RIIPPUMATON MIES»

1. JKP Severi Nuormaalle 4.12.1920. (Suomen Kuvalehti 49/1959)., Helsingin Sanomat 27.11.1920., Hufvudstadsbladet, idem., Uusi Suomi 27.11. ja 28.11.1920., Hugo Suolah­ den pvk. 27.11.1920. Nortamon sähkeestä ks. Iltalehti 30.11.1920. Ks. myös JKP:n kii­toskirjettä K. J. Ståhlbergille 4.12.1920. K. J.Ståhlbergin arkisto, kansio 18.

2. Palosuo, 1986, s. 152, 158.

3. Eino E. Suolahti, Nennon talviset tarinat. Porvoo 1977. s. 45., Palosuo, 1986, s. 49. Poismuuton jälkeen Paasikivi aluksi vuokrasi Nervanderinkadun huoneistonsa senaattori Alfred Liuksialalle ja myi sen vihdoin 1924 lääketieteen ja kirurgian tohtori Martti Siira­ lalle.Palosuo, idem, s. 15, 103. Erottaja 3:sta ks. lähemmin Esko Rantanen, Talouselämä tuli neljän suvun taloon. (Talouselämä 26.10.1988.)

4. Palosuo, 1986, ss. 41-42,48-49.

5. Hugo Suolahden pvk. 15.3.1924.

6. Suolahti, 1977, ss. 45-48.

7. JKP:n muistiinpano 4.5.1930. JKP II:8.

8. JKP Annalle 11.1.1927. JKP X:2b. Ks. myös Eelis Gulin, Elämän lahjat. II. Porvoo 1968. s. 219.

9. Ks. mm. Hauschild ja Renner Helsingistä 30.6.1925 ja 28.3.1930. Auswärtiges Amt. Abteilung IV – Norden – Finnland. Politik 3. Politische Beziehungen Finnland – Russland. L115/L010392-94, L115/L018954-56. Ks. myös Keijo Korhonen, Naapurit vastoin tahtoaan. Suomi neuvostodiplomatiassa Tartosta talvisotaan. I. 1920-1932. Hel­sinki 1966. ss. 46-49, 212-213,217-218.

10. Ks. edellä s. 96.

11. Ks. JKP:n ja Carl Friskin kirjeenvaihtoa v.1925. JKP 1:2.

12. JKP Annalle 5.12.1927. JKP X:2b.

13. Tanner, 1949, s. 210. Berziniä suunniteltiin aluksi lähettilääksi Roomaan, mutta han­ke raukesi Italian hallituksen kieltäydyttyä myöntämästä hänelle agrementtia. Alkuperäi­nen ehdokas Helsinkiin oli N. S.Tihmenev. Izvestija TsK KPSS 5/1991, s. 149.

14. JKP Annalle 14.4. ja 1.12.1927. JKP X:2b., JKP A. H. Saastamoiselle 6.8.1926. A. H. Saastamoisen arkisto, kansio 9., Hugo Suolahden pvk. 31.3.1927.

15. Leena Häyrinen, Varma Paasikiven puolison, rouva Irma Paasikiven haastattelu. »Suukko, niiaus ja hyvää yötä. Suuren Paasikiven läheisyydessä». (Kotiliesi 22/1985.)

16. JKP:n kirjeenvaihto tri Alexanderin kanssa 1927-1928. JKP 1:1.

17. JKP:n kirjeet Annalle 1927-1928. JKP X:2b.

18. JKP A. O. Kairamolle 30.9.1926. A. O. Kairamon arkisto, kansio 8.

19. Valtioneuvoston ptk. 7.2.1930., Lauri Kristian Relander. Presidentin päiväkirja. II. 1928-1931. s. 390. Ymmärrettävistä syistä tyytyväinen Paasikivi kehui myös yksityiskes­kusteluissa Kallion hallitusta ja erityisesti sen finanssiministeriä. Ks. Hugo Suolahden pvk. 27.3.1930. Uusi Suomi 28.11.1930.

20. JKP:n kirjeet Annalle 1927-1928. JKP X:2b.

21. Ibidem.

22. JKP:n kirjeet Annalle 1927-1928. JKP X:2b., Häyrinen, 1985.

23. Martti Julkunen, J. K.Paasikivi. Näkemyksiä valtiomiehestä hänen kirjastonsa valos­sa. (Poliittisen historian laitos. Turun yliopisto. Julkaisuja C:5.) Turku 1971. Passim., Kerttu Saarenheimo, J. K.Paasikivi kirjastonsa valossa. (Bibliophilos 2/1990) ss. 4-8. Machiavellista ks. myös JKP:n pvk. 3.11.1933.

24. JKP Annalle 23.11.1927. JKP X:2b.

25. Saarenheimo, 1990, s. 7.

26. JKP Ossian Donnerille 12.3.1927. Kopio. JKP 11:1., Hugo Suolahden pvk. 22.3., 23.3. ja 22.11.1927, 21.10.1929.

27. JKP Annalle 2.1. ja 7.12.1927. JKP X:2b.

28. Häyrinen, 1985, s. 25.

29. JKP:n kirjeenvaihto Agrassa oleskelevien Annan ja Annikin kanssa keväällä 1927. JKP I:7 ja JKP X:2b.

30. JKP Annalle 13.6.1927. JKP X:2b., Häyrinen, 1985.

31. JKP Annalle 16.8.1927. JKP X:2b.

32. JKP Juhanille 4.5.1937. JKP 1:7., JKP Annalle 11.5.1928. JKP X:2b., Juhanin vai­ keuksista sotakorkeakoulussa ks. JKP Werner Söderhjelmille 25.3.1927. Werner Söder­hjelmin kokoelma. HYK.

33. Hugo Suolahden pvk. 10.1.1929.

34. JKP Annalle 27.7.1927. JKP X:2b.

35. JKP H. Alexanderille 15.10.1928. Kopio. JKP I:1.

36. Helsingin kaupunginarkisto, tilastotoimiston arkisto, kiinteistökortisto., Ks. myös »Yksi laatta ja kaksi hymyä», Helsingin Sanomat 27.10.1979 sekä Rantanen, 1988.

37. Tilan ostosta ks. lähemmin Polvinen – Heikkilä” – Immonen, 1989, ss. 246-247.

38. JKP:n kirjeet Annalle 1920. JKP X:2.

39. Paasikivien Jukolasta ks. lähemmin Juhon ja Annan kirjeenvaihtoa 1920-1930. JKP I:7, X:2 ja X:2b., Pekari, 1970, ss. 29-31. Informaatiosisällöltään erittäin hyödyllisenä yleiskatsauksena ks. Martti Saaristo, Paasikiven Keravaa. (Keski-Uusimaa 26.11.1970.)

40. Annikki Paasikiven päiväämätön merkintä (keskustelut 4). Annikki Paasikiven arkis­to. VA.

41. JKP:n muistiinpanot joulukuussa 1931. Ks. myös kuolinilmoitusta ja hautajaisselos­ tusta Uudessa Suomessa 23.12. ja 28.12.1931. Saman lehden nekrologin mukaan valtio­ neuvoksetar Paasikiven poismeno »aiheutti aukon niiden naisten riveihin, jotka maamme ruotsinkielisestä kansanosasta lähteneinä ennakkoluulottomasti astuivat suomalaisen puolueen riveihin ja joista mieleltään ja kieleltään tuli suomalaisia». Ibidem. 23.12.1931.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11