LÄHDEVIITTEET

OIKEISTORADIKALISMI ONGELMANA

Lapuan liike ja Paasikivi

1. Ks. jäljempänä s. 242 ja seur. Lyhyenä yhteenvetona ks. myös Kari Hokkanen, Kyösti Kallio. 2. (1930-1940). Juva 1986. s. 10-12.

2. Juha Siltala, Lapuanliike ja kyyditykset. (Suomen historia. Osa 7.) Espoo 1987. s. 194. Yksityiskohtaisemmin ks. Juha Siltala, Lapuan liike ja kyyditykset 1930. Keuruu 1985. ss. 31-50.

3. Jääskeläinen, 1978, ss. 459-462 ja siinä mainitut lähteet sekä Siltala, 1985, ss. 51-82.

4. Hugo Suolahden pvk. 20.2., 2.3., 5.3., 6.3., 8.3., 11.3., 12.3., 13.3., 14.3., 15.3., 17.3. ja 25.3.1928.

5. Ibidem. 19.2., 21.2., 23.2., 25.2. 2.3. 5.3. ja 30.3.1929., Raimo Salokangas, Uusi Suomi ja kokoomuspuolue 1930-luvulla. (Historiallinen Aikakauskirja 1/1985.) s. 14. Ks. myös Vesa Vares, Kevätvirroista vastavirtaan. Uuden Suomen piirin poliittinen toiminta ja linja Mäntsälän kapinasta välirauhaan. (Poliittisen historian pro gradu – tutkielma. 1986. Turun yliopiston poliittisen historian laitos.) ss. 8-9.

6. Säätiö oli perustettu v.1924 lähinnä vanhasuomalaiselta puolueelta periytyvän omai­suuden (ennen muuta Heimolan talon) hoitamiseksi ja tuoton luovuttamiseksi kokoo­ muspuolueelle. Sinänsä mielenkiintoisella tavalla säätiön säännöissä kiellettiin siltä oikeus valvoa tai määrätä puolueen asioista. Sen sijaan oli mahdollista pidättyä toiminnan rahoit­ tamisesta, jollei sitä aatteellisesti hyväksytty. Säätiön puheenjohtajana toimi alusta alkaen P. E. Svinhufvud, varapuheenjohtajana J. K. Paasikivi sekä sihteerinä vuodesta 1927 läh­tien kokoomuksen puoluesihteeri U. V. Halminen. Säätiön perustamisesta, johon prosessiin Paasikivi ei aktiivisesti osallistunut, ks. lähemmin Pentti Poukka, Puolue ja säätiö. Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö 1924-1984. Vammala 1984. ss. 9-37.

7. Poukka, 1984, ss. 37-38 ja siinä mainitut lähteet.

8. J. K. Paasikiven pvk. 14.4.1930.

9. Juva, 1961, ss. 368-370., Hokkanen, 2, 1986, s. 31., Siltala, 1985, ss. 82-84.

10. Paavo Virkkunen, Muistiinpanoja kriitillisiltä päiviltä kesäkuussa 1930. Paavo Virk­kusen arkisto, kansio 41, HYK., J. K. Paasikiven pvk. 11.6.1930.

11. JKP:n pvk. 11.6.1930., Siltala, 1985, s. 79.

12. JKP:n pvk. 13.6.1930. Merkinnät on tehty seuraavana päivänä illalla 12.6. tapahtu­neesta keskustelusta. Ks. myös Siltala, 1985, ss. 85-86.

13. Hokkanen, 2, 1986, s. 33.

14. Juva, 1961, s. 371., Siltala, 1985, s. 84.

15. JKP:n pvk. 14.6.1930 (kuvaa edellisen päivän tapahtumia). Ks. myös Martti Pihkalan muistelmakäsikirjoitusta »Lapualta Mäntsälään». Martti Pihkalan arkisto, kansio 1., Juva, 1961, s. 371 ja seurr.

16. Ibidem. L. Kr. Relanderin pvk. 2. (14.6.1930) s. 454.

17. JKP, ibidem., Paavo Virkkunen, Muistiinpanoja kriitillisiltä päiviltä kesäkuussa 1930. Paavo Virkkusen arkisto, kansio 41. Svinhufvudin lapualaisiin Helsingissä kohdistamista rauhoitusyrityksistä ks. Juva, 1961, ss. 372-378.

18. JKP:n pvk. 15.6.1930.

19. Siltala, 1985, s. 95 ja siinä mainitut lähteet.

20. JKP:n pvk. 17.6.-21.6.1930., Paavo Virkkunen, Muistiinpanoja kriitillisiltä päiviltä kesäkuussa 1930. Paavo Virkkusen arkisto, kansio 41. Pohjanmaan matkasta ja sen tulok­sista ks. myös Virkkunen, 1954, ss. 303-305., Juva, 1961, ss. 378-381., Hokkanen, 2, 1986, ss. 36-37., Siltala, 1985, ss. 90–92.

21. JKP:n pvk. 21.6.1930. Edistyksen, ruotsalaisten, maalaisliiton ja sosiaalidemokraat­tien yhteisistä hankkeista ks. myös Hokkanen, 2, 1986, ss. 37-38 sekä Väinö” Tanner, Kahden maailmansodan välissä. Helsinki 1966. ss. 114-122 ja Siltala, 1985, ss. 96-97.

22. JKP, ibidem.

23. JKP:n pvk 26.6.1930.

24. Paavo Virkkunen, Muistiinpanoja kriitillisiltä päiviltä kesäkuussa 1930. Paavo Virk­kusen arkisto, kansio 41. Ks. myös Svinhufvudin kirjettä Ingmanille 20.6.1930. Lauri Ingmanin arkisto, kansio 3.

25. Hugo Suolahden pvk. 28.6.1930.

26. Hugo Suolahden pvk. 29.6.1930.

29. JKP:n pvk. 30.6.1930., Hugo Suolahden pvk. idem.

28. JKP:n pvk. 30.6.-1.7.1930., Hugo Suolahden pvk. idem.

29. Parhaan yleiskuvan neuvottelujen kulusta tarjoaa niihin Svinhufvudin apulaisena osallistunut Hugo Suolahti päiväkirjassaan 2.7.-5.7.1930. Ks. myös JKP:n pvk 1.7.- 5.7.1930 ja Siltala, 1985, ss. 109-119.

30. JKP:n pvk. 4.7.-5.7.1930. Talonpoikaismarssista ja siihen liittyneistä tapahtumista yleensä ks. esim. Juva, 1961, ss. 393-398 sekä Siltala, 1985, ss. 119-124.

31. JKP:n pvk. 7.7.1930.

32. Siltala, 1985, s. 179. Vaaleista yleensä ks. idem. ss. 173-186.

33. Ks. mm. JKP:n puhetta kokoomuspuolueen säätiön kokouksessa 20.10.1930. JKP:n pvk. Idem., Juva, 1961, s. 404.

34. Ks. lähemmin JKP:n pvk. 25.7., 28.7., 30.7., 15.9. ja 29.9.1930., Siltala, 1985, s. 143, 153, 340 ja niissä mainitut lähteet.

35. Hugo Suolahden pvk. 21.7.1930.

36. JKP:n pvk. 16.10.1930. Ks. myös Hugo Suolahden pvk. 17.10.1930. Keskustelu Paasikiven kanssa. Julkilausumasta ks. Uusi Suomi 16.10.1930. Ståhlbergin kyydityksestä ks. lähemmin Siltala, 1985, ss. 187-197.

37. JKP:n pvk. 8.11.1930.

38. JKP:n pvk. 19.12.1930.

39. Jääskeläinen, 1973, ss. 222-223 ja siinä mainitut lähteet.

40. JKP:n pvk. 8.10.1930.

41. Hugo Suolahden pvk. 13.10.1930.

42. Hugo Suolahden pvk. 15.10.1930.

43. Ibidem, 18.10.1930.

44. Hugo Suolahden pvk. 20.10., 12.11. ja 23.11.1930.

45. Hugo Suolahden pvk. 19.11. ja 24.11.1930., L.Kr. Relanderin pvk. (2. s. 561.) 20.11.1930.

46. JKP:n pvk. 2.12.1930., Hugo Suolahden pvk. 1.12.1930.

47. JKP:n pvk. 10.1.1931. Vaalitaistelusta ks. myös Blomstedt, 1969, ss. 482-483., Juva, 1961, ss. 423-426.

48. J. K. Paasikivi, Presidentinvaalit. (Uusi Suomi 18.1.1931). Ks. myös JKP:n esitelmää kokoomuspuolueen kokouksessa Tampereella 25.5.1931. JKP II:26.

49. JKP:n pvk. 14.1.1931.

50. Vaaleista lähemmin ks. Hirvikallio, 1958, ss. 46-65.

51. JKP:n pvk. 11.3.1931.

52. JKP:n pvk. 11.3.1931. Ks. myös Paavo Virkkusen muistiinpanoa »Keskustelu Kalli­on kanssa 11.3.31». Paavo Virkkusen arkisto, kansio 41.

53. JKP:n pvk. 14.3. ja 20.3.1931. Paasikivi käsitteli asiaa laajasti myös kokoomuspuolu­een säätiön kokouksen jälkeisillä illallisilla 28.3.1931 pitämässään puheessa. Ks. ao. pöy­täkirjaa PTA sekä JKP:n pvk. 28.3.1931., Poukka, 1984, ss. 40-41. Samassa kokouksessa JKP valittiin Tasavallan presidentiksi siirtyneen Svinhufvudin jälkeen säätiön puheenjoh­tajaksi. Sunilan hallituksen muodostamisesta ks. Hokkanen, 2, 1986, ss. 71-74.

54. JKP:n pvk. 2.4. ja 3.4.1931., Juva, 1961, ss. 448-452.

Presidentin luottamusmies

1. Mäntsälän kapinasta ks. lähemmin Martti Ahti, Kaappaus? Keuruu 1990, ss. 117-312 ja siinä mainitut lähteet.

2. JKP:n pvk. 1.3.1932.

3. Ibidem 2.3.1932.

4. JKP:n pvk. 9.3.1932.

5. JKP:n pvk. 11.3.1932.

6. Hugo Suolahden pvk. 12.3.1932.

7. JKP:n pvk. 12.3.1932.

8. Eva Somersalo Armas Saastamoiselle 1.1.1926. Armas Saastamoisen arkisto, kansio 14. Kallion hallituksen muodostamisesta ks. lähemmin Hokkanen, 1, 1986, ss. 442-446.

9. Hugo Suolahden pvk. 16.3.1932.

10. JKP:n pvk 3.12.1931.

11. JKP:n pvk. 18.3.1932., Hugo Suolahden pvk. 18.3. ja 23.3.1932. Suomenkielisen oikeiston painostuksesta huolimatta v. Born säilytti paikkansa Sunilan hallituksen toimi­ kauden loppuun saakka. Ks. lähemmin Göran Stjernschantz, Ernst von Born. Den siste hövdingen. Lovisa 1984. ss. 171-215.

12. Kansallisen kokoomuspuolueen säätiön ptk. 30.3.1932. PTA., JKP:n pvk. 28.3., 31.3. ja 11.4.1932., Hugo Suolahden pvk. 30.3.1932., Poukka. 1984, ss. 41-43.

13. JKP:n pvk. 23.5.1932.

14. Hugo Suolahden pvk 2.6.1932., JKP:n pvk. idem.

15. JKP:n pvk. 7.6.1932.

16. JKP:n pvk. 13.6.1932., Hugo Suolahden pvk. idem. Ks. myös Paavo Virkkusen muistiota, idem, Paavo Virkkusen arkisto, kansio 39.

17. JKP:n pvk. 16.6. ja 26.7.1932.

18. JKP:n pvk. 1.7.1232., Hugo Suolahden pvk. idem.

19. Ks. Kokoomuspuolueen keskusliiton ptk. 24.4.1932 ja puoluekokouksen ptk 22.5.1932. PTA. JKP ei ollut kummassakaan kokouksessa läsnä. Ks. myös Markku Pelto­nen, J. K. Paasikivi kokoomuksen puheenjohtajana 1934-36. (Tampereen yliopisto. His­toriatieteen laitos. Suomen historian pro gradu-tutkielma. Tampere 1979.) ss. 2-4.

20. Ibidem.

21. »Asessorien», joina toimivat Kyösti Haataja ja Edwin Linkomies, tehtävänä oli toimia »päätoimittajan apuna lehdessä ilmestyviä artikkeleita ja pakinoita arvosteltaessa sekä muutenkin lehden poliittista kantaa määrättäessä». Raatajan lisäksi sai myös puoluejoh­toa lähellä ollut Uuden Suomen pakinoitsija K. N. Rantakari lähteä lehdestä. Ks. Salokan­gas, 1985, ss. 15-16.

22. JKP:n pvk. 1.6.1932., Hugo Suolahden pvk. 25.4., 2.6. ja 13.6.1932. Paasikiven mukaan Haataja, Virkkunen ja Koskimies olivat tyytyväisiä ratkaisuun. Samalle kannalle asettui myös kokouksessa läsnä ollut Juhani Arajärvi.

23. Vares, 1986, ss. 25-30. Kokoomuksen puoluesihteerin U. V. Halmisen laatima pöy­ täkirja Kämpin kokouksesta on Paavo Virkkusen arkistossa kansiossa 39. Ks. myös JKP:n pvk. 16.6.1932 sekä Salokangas, 1985, s. 16.

24. JKP:n pvk. 18.8.1932., Hugo Suolahden pvk. 30.6., 29.8., 10.9. ja 30.10.1932., Va­res, 1986, ss. 30-48., Salokangas, 1985, ss. 16–18. Ks. myös K. N. Rantakari Lauri Ing­ manille 18.8.1932. Lauri Ingmanin arkisto, kansio 3., Uola, 1982, ss. 56–57.

25. Salokangas, 1985, s. 19 ja siinä mainitut lähteet. Linkomiehen myöhemmistä, valta­ osaltaan perusteettomista »selittelyistä» ks. Uola, 1982, ss. 157-158 ja siinä mainitut lähteet.

26. JKP:n pvk. 22.11.1932.

27. IKL:n perustamisesta ks. lähemmin Mikko Uola, Sinimusta veljeskunta. Isänmaalli­nen kansanliike 1932-1944. Keuruu 1982. ss. 16-45.

28. Ks. lähemmin Jääskeläinen, 1978, s. 502.

29. Hugo Suolahden pvk. 13.10., 17.10., 18.10. ja 20.10.1932., JKP:n pvk. 31.10.1932. (jälkikäteismerkintä.)

30. Hugo Suolahden pvk. 1.11.1932.

31. JKP:n pvk. 28.11., 30.11., 7.12., 8.p. ja 10.12.1932. Kokoomuksen linjan mukaisesti Hugo Suolahti ei hyväksynyt Paasikiven Svinhufvudille antamaa, Kivimäkeä koskenutta suositusta. Sunilan hallituksen vahvana miehenä ja Svinhufvudin »kuiskaajana» hän oli liikaa sidoksissa »vanhaan hapatukseen», mikä herättäisi jo heti alkuun tyytymättömyyttä lapualaisissa. Hugo Suolahden pvk. 9.12.1932. Rytin ehdokkuudesta ks. myös Suomi, 1989, s. 58.

32. JKP:n pvk. 15.4.1933., Hugo Suolahden pvk. 12.4.-15.4.1933.

33. Peltonen, 1979, ss. 6-7.

34. Kokoomuspuolueen työvaliokunnan ptk. 5.4.1933 ja valtuuskunnan ptk. 15.9.1933, PTA., Salokangas, 1985, ss. 19-20., Uola, 1982, ss. 151-166.

35. Kokoomuksen Säätiön ptk. 23.3.1933. PTA., Hugo Suolahden pvk. 23.3.1933., Poukka, 1984, ss. 45-49. Kokouksessa käyttämässään puheenvuorossa Paasikivi ei siis ollut yhtä avomielinen kuin Hugo Suolahdelle muutamia viikkoja myöhemmin lähettä­ mässään kirjeessä, jossa hän vertasi Saksan tapahtumia »Bolsevikiaan». JKP Hugo Suo­lahdelle 10.5.1933. Hugo Suolahden kirjekokoelma, kansio 1, HYK. Sos.dem. puolueen lakkauttamista vaatineesta kokoomuksen välikysymyksestä, jota jopa vanha Danielson­ Kalmari saatiin kannattamaan, ks. Uola, 1982, ss. 181-183 ja siinä mainitut lähteet.

36. Uusi Suomi 1.7.1933.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11