KESKUSTELUJA PAASIKIVEN KANSSA »KAHTEEN PEKKAAN»

LORUPUHEET

Yksi Paasikiven eniten käyttämistä nk. lempisanoista oli »lorupuhe». Sitä hän viljeli sangen mielellään välittämättä siitä, ketä se kulloinkin koski. Mutta niin kuin kaikki persoonallisuudet ja suuren hengen ihmiset, hän sovellutti sitä useimmiten omiin, ensin pääministerinä ja sittemmin tasavallan presidenttinä pitämiinsä puheisiin. »Lorupuheiksi» hän ilkikurisesti leimasi kaikki ne puheet, joita hänen oli pakko – asemansa vuoksi – toistaa joka vuosi eri juhlatilaisuuksissa tai määrättyjen tapauksien yhteydessä, kuten eduskunnan avajaisissa, istuntokauden lopettajaisissa sekä monen monissa eri tilaisuuksissa ympäri maata.

»Silmäilepäs hieman tätä loruani, Svento», saattoi hän tokaista, »ja sano jos sitä olisi jo aika jossain paikassa hiukan muutella.» Tästä hänen itsekritiikistään käy selville, että hän ei tarkoittanut »lorupuheella» sisältönsä puolesta heikkoja puheita (sellaisia hän ei olisi suostunut esittämäänkään), vaan tavanomaisia toistuvia puhemalleja, joissa korulauseet ja ylisanat kuuluivat mukaan miltei obligatorisena koristuksena. Tämän ei kuitenkaan tarvinnut aina merkitä sitä, etteikö »lorupuheissakin» usein ollut varteen otettavia neuvoja vakavissa asioissa.

Tämä Paasikiven käyttämä sana on niin syvästi juurtunut muistikuvaani, että käytän sitä vaistomaisesti itsekseni aina, milloin se soveltuu Juho Paasikiven käsitykseen tästä sanasta.

Toisenkin vivahteen tämä sana saattoi saada. On ollut tilaisuuksia, joissa Paasikivi on joutunut sitä käyttämään äkäisellä äänellä ja hampaitaan kiristellen. Silloin katosi »lorupuheesta» tavanomainen hyväntahtoinen huumori. Ärtyneenä, hänelle tyypilliseen sävyyn Paasikivi yhä kuin selittäen huomautti, että »tämä on todellakin pelkkää lorupuhetta». Silloin nämä lorupuheet jo suututtivat viisasta Paasikiveä, eikä sen, jonka puhetta hän tarkoitti, varmastikaan ollut hauskaa kuulla moisia arvostelevia sanoja kovin usein.

»Herra X», saattoi Paasikivi joskus tokaista jollekulle ministereistään, »teidän puheenvuoronne oli täydellistä Iorupuhetta.»

Niin kuin valistunut lukijani huomaa, lorupuheita samoin kuin lorupuhujia oli Paasikiven sanavarastossa hyvin paljon, samoin kuin niiden puhemalleja.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Olet viimeisellä sivulla. Jos haluat mennä takaisin, käytä selaimen Takaisin-painiketta, tai valitse kappale yläpuolelta.

Kun vierität sivua, seuraava sivu ladataan ja vieritetään automaattisesti näkyviin. Napsauta ylläolevaa valintaruutua poistaaksesi tämän pois käytöstä.

Jos haluat ladata seuraavan sivun automaattisesti vierittäessäsi sivua, napsauta ylläolevaa valintaruutua.