1.10.’41 Minua myös rupeaa huolestuttamaan Saksan asema. Sota Venäjää vastaan ei ole mennyt niinkuin Saksa oli laskenut. Venäläisten vastarinta on paljon kovempi ja Englannin ja USA:n apu ainakin rohkaisee moralisesti Neuvostoliittoa. Ellei Saksa valloita Moskovaa tänä syksynä, on asia jäänyt puolitiehen. Saksan miehittämissä maissa alkaa esiintyä vastarintaa. Nyt on tsekkien kesken saksalaisien ollut pakko ryhtyä koviin toimenpiteisiin (88 tsekkiä on telotettu, poikkeustila määrätty, uusi protektori ym.) Norjassa, Belgiassa, Hollannissa, Ranskassa, Serbiassa on rauhattomuuksia.
Meidän asemamme on myös komplisoitunut. Tänään Lontoon radio ilmoitti Dayly Telegraphyn1 kertoneen, Helsingin kirjeen vaihtajalta saaneensa tietää, että Hitler oli Blüherin kautta ilmoittanut, että jos Suomi tekee rauhan Neuvostoliiton kanssa, niin Saksa katsoo Suomen viholliseksi ja Suomessa olevat saksalaiset joukot käytetään miehitysjoukkoina. Tokko tämä lienee totta? Täytyy ottaa selvää.
Suomi on kuitenkin tosiasiallisesti asiallisesti kahden tulen välissä. Jos tekee rauhan, niin Saksa on sitä vastaan. Jos jatkaa sotaa, niin Englanti on sitä vastaan.
On toivottava, että Saksa selviää tästä sodasta (sekä Venäjän sodasta, että sodasta Englantia vastaan). Silloin meillä on suhteellisen hyvä olla. Sillä luuloni on että saksalaisien kanssa tulemme kyllä toimeen.2
1. Riippumaton konservatiivinen aamulehti Daily Telegraph
2. Kappale on myöhemmin moneen kertaan ylipyyhitty
1.10.’41 Kävelin tänään E. Railon kanssa. Puhelimme politiikkaa. Minä sanoin, että pienien maiden suverenisuus ei ole turvattu kuten suurten, vaan täytyy saada tukea muilta.
Wiittasin mm. Sclunidtin1 kirjaan ja tein selkoa siitä. Railo: »Tiedättekö kuka meillä ensimmäiseksi on sen ajatuksen esittänyt? Minä sanoin en tiedä. Railo: »Se on J. K Paasikivi eräässä kirjoituksessaan Uudessa Suomettaressa kesällä 1918. Siinä sanottiin, että pienet kansat ei voi olla absoluuttisen itsenäisiä, vaan niiden täytyy etsiä tukea muualta. Siis juuri se asema, jossa nyt olemme.»
1 Todennäköisesti Carl Schmitt: »Der Begriff des Politischen»
1.10.’41 Tänään Petroskoi vallattu.
(Itä-Karjalan voi pitää ainoastaan, jos Saksa voi painaa Venäjän kolonian asemaan. Palotella ja heikentää niin, että se ei kykene enää mitään yrittämään. Muussa tapauksessa me tuskin voimme sen pitää. Jos Saksa ei onnistu sodassa sekä Neuvostoliittoa että Englantia vastaan, on meille paras tulos, jos saamme vanhat rajat vuodelta 1939. Mutta Englannin nootin jälkeen voi olla epäilyttävää, tokko Englanti lopullisissa rauhanneuvotteluissa enää meitä tukee. Ainostaan jos Saksa voittaa, saamme Itä Karjalan, jos katsomme voivamme sen ottaa. Jos Saksan ja Englannin välille tulee remis-rauha sitten, kun Neuvostoliitto on murskattu, ja Saksalla siis on yhtä suuri sananvalta kuin Englannilla, voimme saada entiset 1939 rajat, koska Saksa silloin voi meitä tukea yhtä suurella painolla kuin Englannilla on.)
2.10.’41
(Petroskoin valloituksesta johtuen) pysyvän rauhan ja turvatun tulevaisuuden takaaminen kansallemme on tullut suuren askelen lähemmäksi.
— kunniakas Karjalan armeija on — kruunannut voittokulkunsa suorituksella, jonka merkitys tulee ulottumaan kauas kansamme historiaan.
(Suomalaiset sotilaat ovat osoittaneet järkkymätöntä sitkeyttä,) – – – kun kyseessä on isänmaan turvaaminen ja pysyvän rauhan takaaminen kovia kokeneelle kansallemme.1
1 Sitaatit ovat JKP:n merkitsemiä katkelmia päiväkirjaan liimatuista lehtileikkeistä» Ylipäällikön päiväkäsky Karjalan armeijalle» ja otsikoimattomasta Mannerheimin tasavallan presidentille lähettämästä sähkeestä.
Tässä Mannerheim taas tekee politiikkaa. Suomen politiikkaa nykyisen sodan aikana on tosiasiassa johtanut ja sen määrännyt Mannerheim, nimittäin päiväkäskyllään Itä-Karjalasta 11/7 41 lehdissä. Silloin kun Suomen sotajoukot ensin menivät vanhan rajan yli.
(4.10.’41 – )
Hitler piti 3/10 ’41 Suuren puheen (kts sitä).
Siinä hän lausui mm., että ei oltu osattu aavistaa, miten hirvittävän vahvasti Neuvostoliitto oli varustautunut. Se oli aivan odottamatonta saksalaisille.
Wertaa kenraali Öhqvistin esitelmää Uusmaalaisessa osakunnassa meidän talvisodastamme. Toinen »överraskning» toisen jälkeen.
(Olisivat kysyneet minulta, niin minä kyllä olisin osannut sanoa, että Nliitto on sotilaallisesti vahva, ja että sen voima aliarvioidaan muualla mailmassa).
23.10.’41 Lontoon radiossa kova propaganda saadakseen meidät lopettamaan sodan ja tekemään rauhan ennen 1939 rajoilla.
Tänään kansainvälisen osuustoimintaliiton varapuheenjohtaja piti puheen, kohdistaen sen erityisesti Tannerille, joka on liiton puheenjohtaja. Puhuja kehotti luopumaan liitosta »pahuuden johtajan», Hitlerin kanssa ja tekemään rauhan kunniallisilla ehdoilla, jonka saamme. Päätös tehtävä pian: Wielä on aikaa, mutta sitä ei ole enää paljon. Kuvaili Hitlerin pahoja töitä. Englanti tulee murskaamaan Hitlerin ja, jos Suomi on Hitlerin puolella, käy sen rauhassa onnettomasti.
Eden uudisti tänään Englannin parlamentissa, että Englanti ei tule koskaan tekemään rauhaa Hitlerin kanssa. Times kertoo, että Tukholman kautta tieto, että Hitler tarjoaa rauhaa englanti laisille. Englannilta ei vaadita mitään. Rauha tehtäisiin osittain Ranskan mutta erityisesti Venäjän kustannuksella. Saksalla tulisi olla vapaat kädet Venäjään nähden.
(Kehottaessaan meitä rauhan tekemiseen, ei englantilaiset mainitse mitään, millä tavalla he katsovat, että meidän tulevaisuutemme tulee turvatuksi Venäjää vastaan. Eivät he myös edes koeta ymmärtää meidän asemaamme. Ei tahdo käsittää, että meidän oli pakko mennä sotaan Venäjää vastaan saadaksemme Moskovan rauhan korjatuksi, ja että ainoastaan Saksan rinnalla me tämän voimme saavuttaa).
23.10. Reflektio.
Minä arvostelin oikein sekä Venäjää että Saksaa. Venäjä tekee kovempaa vastarintaa, kuin on yleensä odotettu. Minä olin vakuutettu, että vastarinta tulee olemaan kovaa. Samoin arvostelin oikein Saksan sotilaallisen voiman: Se kaiketi sotilaallisesti Neuvosto-Venäjän voittaa. Mutta erehdyin nähtävästi Englantiin ja USA:han nähden. Luulin että Englanti pystyy lujaan sodankäyntiin, ja että Saksa, jos se hyökkää Venäjälle, tulee kahden rintaman väliin. Mutta nyt näyttää siltä että Englanti ei kykenekään juuri mitään tehokasta aikaansaamaan. Se puhuu ja uhkaa vain. Samoin USA. Ei siis olekaan syntynyt kahta rintamaa, vaan sota on ollut ainoastaan yhdellä rintamalla. Kun minä luulin, että Hitler ei hyökkää Venäjälle, perustui se siihen, että Hitler tahtoi välttää sotaa kahdella rintamalla. Mutta Hitler näkyy tietäneen, että Englanti ei pysty saamaan aikaan mitään todellista hyökkäystä (Ei edes tehokkaampia ilmahyökkäyksiä). Tässä oli minun erehdykseni.
Englannin aika näkyy olevan ohi.
Mikä voi olla syynä tähän Englannin heikkouteen. Samoin kuin USA:n heikkouteen?
Voiko siihen olla muuta syytä kuin se, että Englannin ja USA:n valtiollinen (ja yhteiskunnallinen) järjestelmä ei kykene suorittamaan suuria tehtäviä? Demokraattis-palamentaarinen järjestelmä kelpaa liberalismin tekemiseen, rauhan tekemiseen ja taloudellisuuteen. Mutta suuriin sotilaallisiin ratkaisuihin se ei pysty.
Englannissa ja Amerikassa puhutaan vain ja kerrotaan, miten paljon tuotanto on noussut, ja miten paljon tullaan sitä vielä lisäämään, mutta ei tule mitään oikeata tulosta. Nyt on Venäjän sota kestänyt 4 kuukautta Mutta Englannin apu on supistunut nähtävästi jotenkin vähäiseen.
25.10.’41 Yleinen puhe on meillä, että meidän on turvattava itsemme lopullisesti alituiselta vaaralta Venäjän taholta. Tämän saavutamme, kun Itä-Karjala liitetään Suomeen, minkä kautta raja tulee strategisesti kestävä.
Tämä on tietysti erehdys. Vaikka raja vedetään Laatokasta Äänisjärveen-Wienanlahteen, on se liian pitkä ja ylivoimainen meidän puolustaa, jos jäämme sodassa kahden kesken Venäjän kanssa. Emme voineet puolustaa 1939-40 edes kapeata Kannasta. Meidän täytyy saada muualta apua, jos meidän täytyy aseilla itseämme turvata. Tämänkin sodan aikana me liitoittelemme omaa sotaamme ja sen merkitystä. Me olemme ottaneet 45000 vankia = noin 7 % meidän nyt sodassa olevan armeijamme joukoista. Saksalaiset ovat ottaneet 3,5 miljoonaa vankia, eli jotenkin yhtä paljon kuin Venäjän sodassa on heidän armeijansa. Mitä on 45000 Venäjään nähden? Meidän sotamme on pikku asia.
26.10.’41 Nliitto harjoittaa propagandaa ja Wühlarbeit missä vain voi ja vakoilua. Koettaa saada kommunisrnille kannattajia ja siten valmistaa itselleen maaperää Baltianrnaissa, Suomessa, Jugoslaviassa, Bulgariassa, Saksassa, Ranskassa, Englannissa ym. Tästä sitä syytetään mm Saksan taholta.
Tämä on tosi. Mutta kaikki suurvallat tekevät samalla tavalla. Huom. Ponsonbyn ja Lloyd Georgen lausunnot parlamentissa (Fisher)1 kun juuri syytettin Neuvostoliittoa propagandasta ja vakoilusta.
1 Viitannee Louis Fischerin teokseen: »The Soviets in World Affairs»
Ainoastaan me Pohjolan pienet kansat olemme »anständiga nationer». Mutta Munch sanoi: »Wi äro så små att vi ej kan vara annat än anständiga.»
Yleinen moraalinen rappeutuminen! Eikö tähän koskaan tule parannusta? Eikö kansainvälistä moraalia voi koskaan saada nousemaan?
26.10.’41 Moskovan valloitus näyttää olevan nyt edessä. Moskovan menetyksestä ja sen merkityksestä puhutaan nyt paljon ja pidetään sen olevan bolsevismin lappuna tai ainakin lopun alkuna. Minä olen alusta alkaen ollut sitä mieltä, että saksalaisien on tänä syksynä, ennen talventuloa, hinnalla millä tahansa valloitettava Moskova, samoin kuin Pietari ja Ukraina. (kts kirjettäni Mannerheimille sodan alussa). Minua on huolestuttanut se, että on kestänyt niin kauan, ennenkuin närnät paikat joutuvat saksalaisille. Jos saksalaiset ei saisi näitä paikkoja tänä syksynä vallatuksi, olisi sota menetetty. Kysymys on, mitä näiden paikkojen valtaaminen tulee vaikuttamaan sodan kulkuun, s.o. l:ksi Venäjän ja Saksan sotaan, 2:ksi miten Saksan ja Englannin sota tulee päättymään.
28.10.’41 Olin Rydin luona pari tuntia linnassa. Ryti kertoi: Saksalaiset ovat edelleen optimistisia sodan kulkuun nähden. He ottavat kyllä Moskovan, mutta menee hitaasti, kun on huonot tiet. Rostovin myös ottavat pian. Sitten alkavat mennä Astrakania kohti estääkseen venäläiset saarnasta apua etelästä. Pietari kukistetaan piirittämällä.
Meidän sotamme: Ryti toivoi pian voitavan vähentää joukkoja ainakin 1/3:lla, sitten kun eräät operatiot on suoritettu. Jälellä olevat joukot menevät vähitellen Kemiin asti Itä-Karjalassa, Pohjoisessa saksalaiset jäävat talveksi, mutta eivät aio tehdä siellä mitään suurempia operatioita, koska ei ole tarve.
Eduskunnan kanssa on sovittu, että sitten kun ovat operatiot idässä selvät, niin eduskunta julistaa Suomen entisen alueen liitetyksi Suomeen Itä-Karjalan kohtalo ratkaistaan rauhanneuvotteluissa sodan päätyttyä.
Olimme yhtä mieltä siitä, että englantilaiset ei kykene mihinkään.
Ryti sanoi, että saksalaisien aikomus on edelleen itse hallita Venäjää. Aikovat miehittää linjan Arkankelsk – Astrakan. Viime aikoina ovat nimittäin saksalaiset alkaneet tästä linjasta intessoitua.
Kaikki Venäjällä asuvat Suomen sukulaiskansat koetetaan saada koottua yhteen: Syrjäänit, Mordvalaiset, Tseremissit. Itä Karjalassa ei ole venäläisiä, he ovat menneet pois.
Loka-marraskuun vaihteessa 1941 Witting kääntyi puoleeni. Kertoi, että saksalaiset haluaisi, että minä lähtisin Hollantiin vaikuttamaan hollantilaisten mielialaan saksalaisten hyväksi. Witting puhui tästä asiasta minulle pari kertaa. Myös Walden puhui siitä minulle. Kehottivat minua suostumaan. Kieltäydyin.1
1 Kappale muistiinpanojen kääntöpuolella. Kirjoitettu toisella kynällä ilmeisesti muistelmia laadittaessa. Tarkemmin päiväämätön.
(6.11.’41)
4.11.’41 ja 5.11.’41 USA:n ulkoministeri Hull ilmoitti Procopelle 18/8 ’41 tehdystä rauhantarjouksesta. Näinä päivinä on Lontoon radio puhunut siitä paljon. Samoin Lontoon lehdet kirjoittaneet. 5.11.’41 Lontoon radiossa ilmoitettiin ehtojen olevan seuraavat:
1. Suomi saa Kannaksella ja Karjalassa entiset rajansa. (Hangosta ei puhuttu mitään. Kaiketi se myös sisältyy ehtoihin).
2. Suur-Britannia, USA ja Wenäjä takaa Suomen rajat.
3. Petsamon kauttaliike avataan. Elintarpeita ym saadaan.
4. Englanti ja USA antavat Suomelle suuria luottoja elintarpeiden ja raakatavarain ostamiseen.
Suomen lehdissä 5 ja 6/11 41 lausuntoja Amerikasta, Ruotsista, Saksasta, Englannista USA:n Suomen hallitukselle antaman nootin johdosta, jossa vaadittiin Suomea lopettamaan sota Neuvostoliiton kanssa ja tekemään rauha.
Hoover pannut kovan protestin USA:n hallituksen menettelyä vastaan Suomea kohtaan.
7.11.’41 Sosialidemokraatit tahtovat nyt väittää, että kommunismi-bolsevismi Neuvosto-Wenäjällä ei ollutkaan Marxin oppien mukaista marxilaisuutta. (kts Suomen Sosialidemokraatin pääkirjoitusta 7/11 ’41) »Bolshevismi marxilaisuuden paradoksi» Wenäjällä ei muka ollut niitä edellytyksiä, korkealle kehittynyttä teollisuutta, joka Marxin mukaan on sosialismin edellytys.
Reflektio: Kehittyneissä oloissa ei marxilaisuus olisi mahdollinen. Kansa ei sitä sallisi. Venäjällä oli tabula rasa ja äärettömät luonnonrikkaudet, jotka tekivät kokeilun mahdolliseksi Jos ei olisi tullut sotaa, vaan bolsevikit olisi saaneet rauhassa jatkaa, olisivat he nähtävästi voineet viedä järjestelmänsä niin pitkälle, kuin sosialismin vieminen yleensä on mahdollista. Että tulos ei olisi ollut hyvä tai ainakaan niin hyvä kuin muun järjestelmän vallitessa, se on kyllä tosiasia. Mutta bolsevikkien marxilaisuus – bolsevismi – oli todellista marxilaisuutta.
Länsi-Euroopan sosialidemokraatit noudattavat toista menettelyä: revisionismia – evolutiota – mutta heidän sosialisminsa ei ole todellista marxilaisuutta. (kts. väittelyä Ruotsissa: Sosialism och fiihet, myös Örnen viime kirja Sosialistiskt sinnelag).
Suomen Sosialidemokraatti 7.11.’41 referoi kirjoitusta Göteborgs Handels och Sjöfarts Tidningenissä, jonka on laatinut eversti Sune Bergelin.
Bergelin sanoi mm Venäjällä on ollut jättiläismäinen sotakoneisto. Se oli harjoitettu hyökkäystä varten. Wain toisen mailmanvallankumouksen hyväksi:
Ihmetyttää ettei Venäjä voimakkaammin painostanut Suomea 1940 seuraavien rauhallisien kausien aikana. Moskovan rauhan solmiminen oli hyvin suuri saksalainen intressi. Huomioonottaen tuleva Norjan miehitys. Jos Suomi olisi murskattu, — ja siihen oli sotilaalliset edellytykset maaliskuussa 1940 – olisi Venäjällä ollut huomattavasti parempi strateginen asema, varsinkin sen liitossa Englannin kanssa.
7.11.’41 lehdissä paljon USA:n painostuksesta rauhan
tekemiseksi Suomen ja Neuvostoliiton välille.
8.11.’41 Pekkala luonani. Näytti luonnoksen hallituksen vas taukseksi USA:n nootteihin. Pekkala edelleen vakuuttunut, että Saksa tulee sodan lopuksi häviämään ja että meidän pitäisi pääs tä sodasta erilleen. Hän luuli, että USA tyytyis jos me pysähtyi simme siihen, missä joukkomme nyt ovat.
Minä lausuin luulevani, että meidän on mahdoton nyt päästä sodasta eroon ja lopettaa sotaliikkeemme. Tapauksilla on logiik kansa. Sanoin myös, että en ole vakuutettu siitä, että Saksa tulee häviämään.1 Englanti on osottautunut niin huonoksi ja saamattomaksi tässä sodassa, että se tuskin voi saada aikaan tehokasta apua Neuvosto-Venäjälle. Pekkala piti mahdollisena, että Englannin apu ei ole niin pieni kuin, mitä minä luulin. Pek kala sanoi myös, että työväen keskuudessa on suuri rauhankai puu. Meillä menee myös taloudelliset olot kovin vaikeiksi, jos sota jatkuu.
1 Merkitty virke – ylipyyhitty.
12.11.’41 Tämän päivän lehdissä on Suomen hallituksen vastaus USA:lle sen kahteen promemoriaan, jotka koskivat sodan lopettamista ja rauhan tekemistä Neuvostoliiton kanssa.
Tulos on kielteinen. Luultavasti seuraa nyt sodanjulistaminen Englannin puolelta.
Reflektio: Tässä asiassa ei ole voitu puhua suoraan eikä varsinaisesta pääasiasta. Repliikkien vaihto olisi seuraava:
Suomi: Meidän tarkoituksemme on turvallisuuden saaminen tulevaisuuteen nähden Neuvosto-Venäjää vastaan.
USA: Sen ymmärrämme. Miten aiotte saada turvallisuuden?
Suomi: Meidän täytyy saada uusi raja Itä-Karjalassa, sellainen joka on helpompi puolustaa.
USA: Kun meidän täytyy saada pitää Muurmanin reitti avoin na, täytyy Sorokan rautatiemutka olla sotatoimien ulkopuolella, jotta rautatieliike Arkangeliin on vapaa.
Suomi: Meidän täytyy mennä yli Sorokan aina Kemiin asti.
USA: Silloin leikkaa meidän ja teidän edut toisiaan ja konflikti ei ole vältettävissä. Mutta vaikka te saisitte Itä-Karjalan ja uuden rajan, olisi sen puolustaminen teille yksin mahdoton Venäjän suurta ylivoimaa vastaan. Te ette voi pysyä itsenäisinä muuten, kuin että saatte apua ulkopuolelta. Englanti ja USA ovat valmiit takaamaan teidän itsenäisyytenne.
Suomi: Me emme luota teidän vakuutukseenne (takaukseen ne). Meidän täytyy luottaa Saksan apuun.
USA: Silloin olette hukassa, sillä Saksa tulee sortumaan ja voitetuksi ja te tulette samaan onnettomuuteen, jos luotatte Saksaan.
Mutta kaikkea, mitä tässä on esitetty, ei voi sanoa USA:lle eikä Englannille. Sota komplisoituu ja vaikeutuu, ei ainoastaan Suomeen vaan myös Saksaan nähden. Asema on paljon vaikeampi, kuin miltä se näytti sodan alussa viime kesäkuussa.
25.11.’41 Suomi liittyi Antikominterniin. Witting Berlinissä allekirjoittamassa.
18.11.’41 Lontoon radio: Neuvostoliiton hallitus antanut lausunnon Suomen vastauksen johdosta USA:lle. Neuvostoliitto sanoo:
1. Neuvostoliitto on politiikassaan Suomeen nähden pitänyt silmällä Leningradin ja Muurmanin rautatien puolustusta.
2. Neuvostoliitto ei ole tehnyt epäoikeutettuja vaatimuksia Suomelle Moskovan rauhan jälkeen.
3. Tapausten kulku on osoittanut, että Neuvostoliiton vaatimukset Suomea kohtaan ovat olleet oikeutetut.
4. Jos Suomi jatkaa sotaa, tulee se olemaan sodassa sekä Neuvostoliittoa että kaikkia Neuvostoliiton liittolaisia vastaan ja sen kohtalo tulee olemaan sama kuin Saksan.
5. Saksan joukkoja oli Suomessa jo ennen Saksan ja Neuvostoliiton sodan alkua ja Hitler sanoi puheessaan 22/6 41, että Suomi oli tehnyt sopimuksen Saksan kanssa siitä, että se tulee mukaan sotaan ja 9/11 41 Hitler puheessaan sanoi samaa.
Lontoon radiossa 18/11 edelleen, että USA:n apulaisulkoministeri Welles 18/8 teki Procopelle Venäjän suostumuksella esityksen, joka tarkoitti saada sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä loppumaan.
18.11.’41 Palmer, kansainvälisen osuustoimintaliitonsihteeri, vastasi Tannerille Lontoon radiossa ja sanoi mm: Tehkää pian valintanne. Jos jäätte Hitlerin liittolaisiksi, niin tulee teille sama kohtalo kuin Saksalle. Mutta rauhan voitte tehdä kunniallisilla ehdoilla. Joka on Saksan rinnalla Venäjää vastaan, se on Englannin vihollinen. Englanti auttaa Venäjää nyt samasta syystä kuin Suomea 1939-40: koska Venäjän päälle on hyökätty epäoikeudenmukaisesti
19.11.’41 Arajärven hautajaiset. illalla päivälliset Kämpissä. Läsnä KOP:n johtokunta, H. Suolahti, J. Castren, U. Castren, ministeri Lehtonen ja minä.
Olivat varmoja Saksan voitosta
30.11.’41 Lontoon radio:
Avointa sotaa Englannin ja Suomen välillä ei voi välttää. Nyt on tullut 3 tosiasiaa: 1) Suomen liittyminen Kominternsopimukseen Berlinissä 25/11. 2) Rangellin puhe eduskunnassa eilen. 3) Mannerheimin julistus eilen. Venäjän edut ovat nyt Englannin etuja ja Venäjän viholliset ovat Englannin vihollisia. Suomi menee onnettomuuteen, sillä lopullisessa rauhan teossa Englanti ja USA ei tule puolustamaan Suomea niin kuin länsivallat tekivät 1918. Suomi teki saman virheen kuin 1918, kun luuli Saksan voittavan ja meni liittoon sen kanssa, joka tulee häviämään.
(Wertaus 1918:een ei sovi 1918 saimme kaiken avun Saksalta: Jääkärit, ammukset aseet, Saksa pakotti Venäjän tunnustamaan Suomen, Brest-Litovskin rauha ja vihdoin Goltzin joukot.)
Lontoon radio 30.11.’41: Mitä Saksa teki 2 vuotta sitten 1939? Auttoi Venäjää(??). Suomi teki 12/3 40 rauhan Neuvostoliiton kanssa Saksan pakotuksesta(??)
(Reflektio. Näytelmä eduskunnassa oli kyllä vahingollinen: sekä Rangell että kaikki
ryhmät paitsi Furuhjelm puhuivat Itä Karjalan liittämisestä Suomeen. Tämä ei
ollut tarpeen. Olisi pitänyt ainoastaan jättää 4 esitystä, jotka koskivat
entisiä rajoja ja Moskovan rauhassa menetettyjä alueita, mutta ei puhua mitään
Itä-Karjalasta).
3.12.’41 Suuruksella meillä Hynninen. Oli käynyt ensin Tukholmassa ja sitten Wirossa ja Latviassa. Kertoi:
Tukholmassa tavannut mm Rein, virolaisen. Hän oli ollut sitä mieltä, että tulee kompromissirauha, sillä Saksa ei voita eikä Englanti voita sotaa. (Mutta silloin on Stalin mukana rauhaa tekemässä).
Saksassa on sisäinen levottomuus ja tyytymättömyys ja väsymys lisääntynyt. Scheeli kirjoittanut rouvalleen, joka on Tukholmassa, että Saksassa puhutaan, että puolue on siirrettävä syrjään ja kenraalien otettava valta käsiinsä. Myös eräs Uuden Suomen reportteri oli ollut Saksassa ja kertonut, että siellä on väsymys vallala.
Rei oli myös sanonut olevansa varmasti sitä mieltä, että Stalin teki 12/3 40 rauhan Suomen kanssa, koska pelkäsi, että Neuvostoliitto voi sekaantua suureen sotaan, kun Englanti ja Ranska kaiketi olisivat tulleet Suomelle avuksi. Sitävastoin Rein tiedon mukaan Saksa ei tehnyt mitään Suomen hyväksi eikä vaikuttanut rauhan aikaansaamiseen.
Tukholmassa ollaan yleensä Englannin puolella ja skeptillisiä Saksan voitonmahdollisuuteen nähden. Eräät sotilaat kuuluvat kuitenkin olevan sitä mieltä, että Saksa ei voi voittaa, mutta voiko Saksan voittaa, se on eri asia
Wirossa on ollut vaikeata. Paljon virolaisia bolsevikit vieneet pois. Eräs tsekan mies oli sanonut ennen sotaa, että Viron kansasta toinen puoli tulee tuhottavaksi, ja toinen tulee uudestaan kasvatettavaksi. Tarkoitus siis oli kokonaan venäläistyttää Wiro. Saksalaiset ei näy myöntävän Virolle mitään kansallisia oikeuksia. Wirossa on kielletty kuuntelemasta Suomen radiota. Heimoasiaoista ei saa puhua
Hynnisen mielestä (samoin kuin minun) oli Komintern -näytelmä Berlinissä 25/11 heikkouden osotus Saksan puolelta. Kominternsopimuksella ei ole mitään merkitystä sodan kulkuun. Mutta Suomi joutui sen tähden turhanpäiten ikävyyksiin. Saksan tarkoitus nähtävästi oli sitoa jotenkin Suomi Saksaan.
3.12.’41 Reflektio:
Asema on Suomeen nähden kehittynyt huonompaan suutaan 2 suhteen:
1. Saksan ja Venäjän sota ei mene niin hyvin kuin on odotettu.
2. Suomen kansainvälinen asema on kehittynyt huonompaan suuntaan. Välimme Englannin ja USA:n kanssa ovat huonontuneet. Komintern sopimus. Keskustelu eduskunnassa, jossa liiaksi ja tarpeettomasti puhuttiin Itä-Karjalasta. Sodanjulistus on Englannin taholta uhkaava. Meidän osanottomme Komintern -sopimukseen on ikävä asia, mutta sitä emme nähtävästi voineet välttää.
(12.12.’41)
8.12.’41 Suuria tapauksia
Englanti julistanut sodan Suomelle 6/12 41 kl. 24 yöllä Englannin aikaan.
6.12.’41 itsenäisyyspäivänä Ryti piti Messuhallissa juhlavan puheen, jossa oli erinäisiä tietoja Neuvostoliiton ja Suomen suhteista. Puhe tallessa.
8.12.’41 Jaappani julistanut sodan USA:lle.
11.12.’41 Saksa ja Italia julistaneet sodan USA:lle
13.12.’41 Lontoon suomenkielisessä radiossa:
Meidän sotamme aikana 9/12 39 Völkischer Beobachter oli kirjoittanut Suomesta pahaa. Samoin tammikuussa 1940 Berliner Monatschrift. (Wenäjä pyrkii merelle ja se on oikea vaatimus. Suomen olisi pitänyt hyväksyä Venäjän vaatimukset.)
(Näistä on otettava selvä).
28.11. Hufvudstadsbladet. Güntherin ruma puhe. »Kallblodigt egoistisk svensk och nordisk politik.»
All sund nationell politik är egoistisk. Sina egoistiska intressen.
25.11.’41 allekirjoitti Witting Berlinissä Antikomintern -sopimuksen. Jos saksalaiset vaativat niin, emme voineet tehdä muuta kuin olla mukana tässä näytelmässä, joka ei vaikuta mitään sodankäyntiin, mutta meille oli ikävä, koska se toi meille Englannin sodanjulistuksen.
29.11.’41 Eduskurmassa Rangell esitti poliittisen katsauksen ja ryhmien puolesta esiinnyttiin.
20.12.’41 Rydin luona.
Ryti edelleen optimisti Saksan ja Venäjän sodan loppumiseen nähden Saksan voitolle. Mutta sota ei ole valitettavasti mennyt niin kuin oli odotettu. Saksan joukot menevät talviasentoon, on mennyt jo 2/3 ja 1/3 puolustaa etumaisia linjoja. Sentähden venäläisillä on ollut jotain menestystä. Saksa aikoo alkaa uuden hyökkäyksen Venäjälle ensi toukokuun alussa.
Meidän sotamme tulee kestämään, vaikka etenemisemme pian pysähtyykin. Nyt jo ovat viime viikkojen aikana joukkomme olleet miltei paikoillaan. 45000 miestä päästetään kotiin.
Englannin pääministeri Churchill kirjoitti Mannerheimille yksityisen kirjeen, jossa sanoi, että Englanti ei mielellään tahtoisi julistaa sotaa, mutta lojaalisuus liittolaista kohtaan pakottaa. Mutta jos Suomi pysähdyttää etenemisen, niin Englanti ei tee mitään. Mannerheim oli vastannut, että »nykyisiä operatioita ei voi lopettaa». Ryti katsoo, että Mannerheimin kirjeestä kävi ilmi, että pian lopetetaan sota. Mutta Englanti julisti kuitenkin sodan. (Me olimme laskeneet, että Pietari kukistuu pian ja sitten meidän sotamme loppuu.)
Saksa on antanut meille elintarpeita, mm 2000 tonnia voita. Ryti pelkäsi, että tämä sota voi johtaa yleiseen bolsevismiin ja yleiseen sekasortoon. Englannissa on muodostettu työväenklubeja tehtaisiin.
Minä sanoin, että jos vain voisi, niin olisi hyvä, että meidän sotaoperatiomme nyt pysäytettäisiin. Englanti näkisi sen ja se olisi hyvä. Ehkä myös venäläiset sitten jättäisivät hyökkäyksensä meitä vastaan eikä meidän tarvitsisi käydä kovempaa sotaa koko talvena. Kun Saksa on lopettanut sotaliikkeensä Venäjälle talveksi, niin me voimme myös tehdä sen.
20.12.’41 Luonani ministeri Fagerholm.
Käynyt äsken Tukholmassa. Puhui Rva Nyblomin puolesta
Wecko Journalin kirjoituksesta.
Fagerholm kertoi:
Ruotsissa uskotaan varmasti että Englanti voittaa sodan. Mutta eivät osaa esittää faktoja, joihin tämän uskonsa perustuvat.
Ranskassa kiehuu. Odottavat ainoastaan, että jotain tapahtuisi, jotta voisivat näyttää. Petainilla ei ole mitään kannatusta.
Suomen armeija on väsynyt, kun ei ole saatu levätä. Paitsi Kannaksella, jossa joukkoja on voitu vaihtaa ja antaa niille tilaisuus levätä.
Englanti on estänyt Ruotsin auttamasta meitä tavaroilla. Kun lähetettiin Suomen armeijalle suklaata, poistettiin se tuontilistalta Ruotsiin. Kun Ruotsista oli lähetetty autoja Suomen armeijalle, estettiin auto-osien tuonti Ruotsiin. Kun Ruotsista lähetettiin voita Suomeen, estettiin margarinin tuonti Ruotsiin.
Olemme nyt kokonaan riippuvaiset Saksasta, joka yksin meitä auttaa elintarpeilla. Olemme pahassa pulassa. Emme pääse pois sodasta ja tästä tilasta, vaikka kansa tahtoisi. Emme voi myös saksalaisia suututtaa. Sillä ne voisivat estää meille kaiken tuonnin, vaikka Englanti sen sallisi Göteborgin kautta.
Fagerholm itse toivoi, että Saksa häviäisi sodan sitten, kun on ensin lyönyt murskaksi Neuvosto-Venäjän. Siis sama tulos kuin edellisestä maailmansodasta. Minä huomautin, että sellainen ratkaisu voi olla mahdoton. Jos Saksa häviää, niin mahdollisesti Stalinin edustaja on mukana uudessa Versaillesin rauhankonferensissa.
Fagerholm sanoi, että Wittingillä on hyvin huono nimi Ruotsissa. Fagerholm oli ollut yhteydessä ministeri Hanssonin kanssa sen jälkeen, kun Günther oli ollut viime keväänä Helsingissä. Hansson ja Sandler, jotka olivat saapuvilla, olivat sanoneet, että ennen voi vapaasti puhua Pohjoismaiden edustajien kanssa yhteisistä asioista, mutta viime keväänä, ennenkuin Günther ehti saapua Tukholmaan, tiedettiin Berlinissä kaikki, mitä Helsingissä oli puhuttu.
Tukholma. 26.12.’41 Tapanin päivänä Lagercrantzin luona Djurholmissa päivällisillä kl. 4.45 i.p. – kl. 9.30 illalla.
Läsnä paitsi Alli ja minä: Redaktör Axel Johansson (Uppsala
Nya Tidning), Eversti Kleen rouvineen ja tytär, professori Planck rouvineen
ja Lagercrantzin 3 poikaa.
Keskustelin ensin Lagercranzin kanssa verotus- ja finanssia sioista. Lagercranz sanoi Browaldhin Handelsbankenissa olleen mukana verotusasioissa. Muuten katsoi, että minun pitäisi mennä Wigforssin luo. Statssekreterare on Dag Hammarskjöld.
Hechscher ja Montgomery ovat hyvät. Woisin keskustella myös Berttil Ohlinin kanssa. Edelleen Lagercranz ehdotti Roothin ja Örnen. Sanoin aikoneeni käydä heidän kaikkien luona.
Siirryttyämme herrat toiseen huoneeseen, pitkä keskustelu ensin Wenäjän oloista ja sitten mitä Ruotsissa ajatellaan Suomen kysymyksestä ja asemasta
Kaikki sanoivat: Nazismi on onnettomuus koko Euroopalle ja erityisesti Pohjoismaille. Jos Saksa voittaisi, tietäisi orjuutta koko Euroopalle. Sen vuoksi on Saksa voitettava. Suuri enemmistö Ruotsin kansasta on sitä mieltä.
Lagercranz, Kleen, Planck oli siitä vakuutettu, että anglo-saksit voittaa Saksan. Onnetonta jos Suomi silloin on Saksan rinnalla. On myös pelättävä, että jos Saksa voittaa, Suomi joutuu samaan asemaan kuin Norja ym.
Minä: Meillä oli valittava Saksa tai Neuvosto-Wenäjä. NWenäjä sata kertaa pahempi kuin Saksa. Muuten emme pelkää saksalaisia. Maantieteellinen asemamme ja suhteemme Saksaan ym. sellaiset, että tulemme toimeen Saksan kanssa ja saamme kunnollisen ja turvatun aseman, jos Saksa voittaa.
Kaikki: Ruotsissa todellinen rakkaus Suomeen. Walitettavaa että Suomi ei ole voinut tehdä rauhaa Anglo-Saksien kanssa.
Kleen: Suomen pyrkimys turvallisuuteen ymmärretään. Se on oikea asia. Suomi voi vaikka huomenna tehdä rauhan. Ruotsi respektive Englanti ja USA välittää sen. Suomi saa, ei ainoastaan entiset rajansa vaan, strategisesti sopivan alueen ja rajat Itä Karjalassa entisten rajojen toisella puolella ja anglo-saksilaiset vallat (Englanti ja USA) takaavat Suomen itsenäisyyden
Johansson: Ei tahtonut sanoa varmasti, kuka voittaa. Ymmärtää, jos Suomi ei ainakaan nykyhetkellä (Saksankin vuoksi) voi ryhtyä rauhan neuvotteluihin. Woinee odottaa ja katsoa asioiden kehittymistä ainakin jonkun aikaa. Mutta sopivalla hetkellä olisi yritettävä selvittää Suomen ja NWenäjän + Englannin + USA:n välit.
Johanssonin mielestä on hyvä, jos Ruotsi voi pysyä
sodan ulkopuolella. Woi tehdä myös Suomelle palveluksia.
Minä: Emme luota Englannin ja USA:n garantiaan. Huonot esimerkit. Ne ei voi jo maantieteellisen asemansa vuoksi auttaa NWenäjää vastaan eikä pitää NWenäjää kurissa, jos Saksa häviää ja .Anglo-Saksit + Wenäjä woittaa.
Johansson, Kleen ym.: Kysymys ei ole siitä, että NWenäjä voittaa. Kiitos Saksan taistelun, jossa myös Suomi ollut mukana, Sovjetti Unioni on niin tilltygad, että se ei voi asettua Englantia ja USA:ta vastaan. Johansson myönsi että,jos Saksa voittaa, Suomi, juuri maantieteellisenasemansa ja suhteiden vuoksi Saksaan voi saada riittävän hyvän aseman.
Lagercranz: Ruotsissa ollaan huolestuneita siitä, että Suomi mahdollisesti on pannut kaiken yhden kortin varaan, s.o. sen varaan että Saksa voittaa sodan. Witting kuuluu olevan sillä kannalla. Ollaan huolestuneita, miten Suomi selviää, jos Saksa häviää sodan, niin kuin Ruotsissa suuri enemmistö on vakuutettu. Asia pitäisi Suomessa ajatella myös tältä kannalta.
Kaikki myönsivät, myös Kleen (ja Johansson) Suomen vaikean aseman sekä Suomen menettelyn, joka oli vienyt sen Saksan rinnalle. Heidän mielestään on kysymys nyt se, miten Suomi selviää siinä tapauksessa, että Saksa sortuu, josta Ruotsissa suuri enemmistö on vakuutettu. Suomella on koko mailman luja goodwill, ei vähemmin Englannissa ja USA:ssa, ja luulivat, että Anglo Saksit eivät helposti jätä Suomea NWenäjän kouriin, jos Suomen pelastaminen vain on heille mahdollinen.
Pelkäsivät myös, että venäläiset nyt, kun saksalaiset on pysäyttäneet talveksi aktiivisen sotansa Neuvostoliittoa vastaan, keskittävät suuria joukkoja Suomea vastaan.
Kertoivat (varsinkin Kleenja Planck) hirmuisia asioita saksa laisten menettelystä Norjassa. Nahkaremmillä on hakattu ja kidutettu arvoa nauttivia henkilöitä (professoreja?). Kysyin. Oliko ne tosia? Wastasivat, mistä oli saaneet tiedot, jotka oli varmat.
Minä sanoin, että bolsevikkien menettely Wirossa,
Latviassa ja Liettuassa oli joka tapauksessa vielä paljon pahempi. Planch sanoi
siihen: »Bolsevikkien kauhutyöt oli ehkä kvantitativisesti laajemmat, mutta
laadultaan ne ja nazien teot Norjassa ovat samalla tasolla.»
27.12.’41 Professori Hechserin luona. Lähes 2 tuntia pitkä keskustelu.1
1 Keskustelu on tässä toistettu mahdollisuuksien mukaan alkuperäisimmässä muistiin merkityssä asussaan. Muistiinpanoja on jälkikäteen (eri aikoina ja eri kynillä) epäselvästi korjailtu riviväleihin.
Hechscher: Inflatiota ei voi lakkauttaa niin kauvan kun sota kestää. Jos Suomen sotatoimet voidaan lakkauttaa, luultavasti inflation kulku vähenee, mutta tuskin voinee saada kokonaan pysähtymään, ennenkuin suursota loppuu.
Jos tärkeimmät tarvetavarat voidaan regleerata ja niiden hinnat pitää kurissa, niin inflatio ei ole niin vaarallinen. Sillä vaikka vapaiden tavaroiden hinta nouseekin, sillä ei ole järin suurta merkitystä.
Pyrkimyksenä tietenkin täytyy olla pitää inflatio mahdollisimman rajoissa. Keinot, paitsi setelinannon rajoittaminen mahdollisilla muilla tavoilla, verotus ja lainanotto.
Werotus: Jotta verotus vaikeuttaa inflatiota, täytyy sen kohdistua tuloihin.
Omaisuuden verottaminen ei vaikuta ett styft rahanarvon ylläpitämiseen, vaan voi sitä lisätä, koska useissa tapauksissa johtaa pakosta luoton ottoon. “Omaisuusverosta» pitäisi oikeastaan kokonaan luopua, jos tahdotaan katsella asiaa kansantaloudelliselta·kannalta.
Tuloverotuksen kanto on järjestettävä niin nopeaksi kuin mahdollista. Pitkin vuotta tapahtuvaksi (= meidän ehdotuksemme). Tätä Hechscher piti tärkeänä asiana. Miten korkeisiin prosentteihin voisi mennä, ei Hechscher voinut sanoa. Kun suuret tulot edustavat jotenkin pientä osaa kansallistulosta, täytyy myös keskikokoisia ja pienempiä tuloja jotenkin kovasti verottaa, jos halutaan tuloksia rahan arvon suojelemisen kannalta.
Meillä ehdotettu reaaliomaisuuden inflation johdosta tapahtuneen arvon lisäyksen verottaminen ei vaikuta ollenkaan inflation vastustamiseen (eikä rahanarvon ylläpitämiseen). Ainoa syy, jolla sitä voi puolustaa, on »rättfärdighet», oikeudenmukaisuus. Tällainen werotus olisi kaiketi pitkäaikainen kiinnitys, joka juoksisi korolla ja jonka kuoletus alkaisi jonkin ajan kuluttua. Tämä edellyttää, että infl.atio on lopullisesti tunnistettu ja saatettu päätökseen sekä aletaan raha-oloja lopullisesti järjestää.
Niillä edellytyksillä voisi asiata ajatella.
Jos maksut ja maataloustuotteiden hinnat on säännöstelty, ei mikään vero kiinteistöistä ole oikeutettu. Ainoastaan jos inflation johdosta vuokrat ja maataloustuotteiden hinnat nousevat, ja reaaliomaisuuden tuotto rahassa arvioituna kohoaa, voi veroa puoltaa.
Ylipäänsä – sanoi Hechscher – jos säännöstely on effektiivinen eivät verot »oikeudenmukaisuuden» – rättfärdighet – vuoksi ole paikallaan.
Hechscher piti hyvänä vanhan periaatteen: Lainalla saadaan rahaa sieltä, missä sitä on, mutta verotus ottaa sitä usein sieltä, missä sitä ei ole.
Lainanotto: Ruotsissa on sitä käytetty jommoisellakin menestyksellä. Pakkolainojen otto, paitsi mahdollisesti rahaolojen lopullisen järjestelyn yhteydessä, saisi aikaan ikävää huomiota ja sekaannusta. Ajatustani valtiolainojen järjestämisestä mahdollisimman edullisiksi (hyvä korko ja -mahdollisesti verovapaus) Hechscher kannatti
Waikka Hechscher oli sitä mieltä, että inflatiota ei voida pysäyttää ennenkuin sota on loppunut, katsoi hän, että olisi jo hyvissä ajoin valmistettava täydellinen suunnitelma rahaolojen lopulliseksi järjestämiseksi heti rauhan tultua, niin että silloin inflatio voitaisiin pysäyttää ja rahan arvo vakiinnuttaa.
Welallisten verottamista ei Hechscher näkynyt ymmärtävän. Kun sanoin, että meillä omaisuuden tulojen verotus voi nousta 100 %:iin, ihmetteli Hechscher sitä. Hän oli sitä mieltä, että verot on maksettava tuloista – myöskin omaisuusvero (konfiskatio on eri asia eikä ole verotusta). Myös ehdotettu realiomaisuuden verotus – hypoteekki – on maksettava tuloista, joskin kiinnityksen antaminen valtiolle merkitsee, että valtiolle luovutetaan kiinteistöön osuus, joka sitten kuoletetaan s.o. ostetaan takaisin vähitellen.
Puhuin lopuksi Wenäjän oloista. Miten on liberalismin opettamien »taloudellisten lakien» laita?
Hechscher sanoi myöntäen minun sanani, kuten minä olen muistelmissani kirjoittanut – että taloudelliset systeemit ei ole absoluuttisia vaan relatiivisia. »Taloudelliset lait» ei ole luonnonlakeja (»ei ainakaan kaikki»). Täydellinen valtion monopoli voi menestyä, jos valtiovalta on riittävän luja ja jos ei välitetä mitään ihmisten vapaudesta, menestyksestä ja henkisistä tarpeista Cassel (liberaali) puhuu säästämisestä, mutta ei ota huomioon että säästäminen voi tapahtua myös yksinomaan valtion kautta. Hechscher sanoi, että Ricardo myönsi täydellisen valtiomonopolin mahdollisuuden.
27.12.’41 Suurus Liljan kanssa Oopperakellarissa.
Lilja oli poliittisesti kokonaan toista mieltä kuin Lagercranz ym eilen illalla tapaamani. Liljan mielestä ymmärrettävää että Suomi ei katkaise yhteyttään Saksaan, jossa Suomella on kovin hyvä nimi. Woittaako sodan Saksa vai Englanti-USA-Wenäjä, sitä ei vielä voi sanoa. Ruotsissa on – sanoi Lilja – kuitenkin paljon niitä, jotka ovat Saksan puolella bolsevismia vastaan. Wastakkaisella kannalla olevat ajattelevat yksinomaan ideologista puolta. Nazismia. Saksalaisten menettely Norjassa on ikävä, eivät osaa asettua oikealle kannalle (kannattavat Qvislingiä) mutta Lilja luuli, että jutut saksalaisten menettelystä (»kiduttavat norjalaisia» yms) on liioittelua Saksassa kuuluu nuoremman polven keskuudessa olevan luja päättäväisyys sodan jatkamiseen. Wanhempi polvi toivoo sodan päättymistä.
Lilja pelkäsi vallankumouksia yms mullistuksia sodan jälkeen.
29.12.’41 Roothin luona. Rooth kertoi:
Politiikka. Rooth on ollut kovin bekymrad Suomen vuoksi Ymmärtää että Suomi meni mukaan sotaan. Mutta diplomaattisten suhteiden katkaiseminen Englannin kanssa oli ikävä asia, joka on huonontanut Suomen asemaa. Ei tiedä, miten kovan painostuksen alaisena Suomi on ollut Saksan puolelta tässä asiassa. Että Suomi ei katsonut voivansa tarttua USA:n rauhan välitykseen, oli myös ikävä asia. Wielä pahempi oli, että Suomi ei katsonut voivansa suostua Englannin ehdotukseen ja lopettaa sotatoimet. Luulee, että Englanti ja USA olisi järjestäneet asian NWenäjän kanssa niin, että venäläisetkin olisi lopettaneet sota toimensa Suomea vastaan, joten sota Suomen-Wenäjän rintamalla olisi pysähtynyt. Ja sitten Suomen osanotto Komintern-sopimukseen lopullisesti pilasi asiat ja johti Englannin sodanjulistukseen. Wiekotellessaan Suomen Komintern -sopimukseen Saksa tiesi, että sotatoimet Wenjän rintamalla talveksi lopetetaan, mutta nähtävästi ei ilmoittanut sitä Suomelle.
Rooth katsoi, että Saksa ei voi sotilaallisesti voittaa sotaa. Wenäjällä on mennyt toisin kuin oli odottaneet. Tosin näyttää vaikealta, että Englantikaan voittaisi Saksan militaarisesti. Mutta kestääkö Saksa vielä monia vuosia, on epäiltävää. Englanti ja USA kestävät kauvan. Sen vuoksi on suurempi todennäköisyys Saksan häviön puolella. Mutta vaikka olisi Saksaan nähden opitmistinen, on kuitenkin Suomen kannalta otettava huomioon se mahdollisuus, että sota päättyy Saksan tappioon.
Miten Suomi voi päästä nyt enään eroon sodasta, on vaikea sanoa. Suomi on niin syvälle kietoutunut Saksan sotaan. Mutta Suomen pitäisi, jos suinkin mahdollista, koettaa päästä sodasta eroon.
Jos Saksa voittaisi voisi Suomi saada Norjan kohtalon. Minä selitin.
Rooth: Suomi on tehnyt suurempia palveluksia Saksalle kuin
Saksa Suomelle.
Rooth piti utopiana saksalaisten käsitystä ja vakuutusta, että he tulevat tuhoamaan Wenäjän, niin että ei tule olemaan enää mitään suurta Wenäjää. Roothin mielestä tulee aina olemaan suuri Wenäjä. Nyt on Wenäjän kansallistunto noussut ja vahvistunut. Suomen pitäisi räkna med att det alltid kommer att finnas ett Ryssland, vilket i järnförelse med Finland är stort, ja Suomen pitäisi asettaa politiikkansa sen mukaisesti.
Wero- ja finanssiasioista:
1. Ruotsissa ei voi sanoa olevan inflatiota. Elintarveindeksi on tosin noussut n 30 %, mutta esimerkiksi maatilojen hinnat ei ole nousseet sanottavasti. Rooth luuli, että sodan jälkeen Ruotsissa hintataso ei tule jäämään paljon korkeammalle kuin oli ennen sotaa. Rooth koettaa vastustaa hintojen nousemista ja julistaa, että ei pidä luulla, että hinnat tulisi kohoamaan, jotta ihmiset ei sen pohjalla spekuleeraa.
2. Ruotsissa on komitea valmistelemassa arvonnousun verottamista. Rooth antoi osotteen puheenjohtajalle.
3. Ruotsissa on setelejä liikkeessä noin 50 % enemmän kuin ennen sotaa. Setelien kiertokulku hitaampi.
4. Rooth katsoo, että sodan jälkeen on ylläpidettävä valuutta kurssien regleeraamista ym regleraamista, jotta hintataso estetään nousemasta.
5. Rooht myös luuli, että niin kauan kuin sota kestää, emme voi estää inflatiota suurenemasta. Werotus ja lainaus ainoat keinot. Rooth = Hechscher, että verotus, joka kohdistuu kiinteimistöihin, ei estä inflatiota. Täytyy saada setelejä pois.
6. Lainoille ei verovapautta eikä korkeampi korko luultavasti vaikuttaisi. Parempi ajatella englantilaista menettelyä, että palkansaajien palkoista osa pidätetään toistaiseksi ja sijoitetaan valtion haltuun ehdolla, että vapautetaan sodan loputtua.
7. Inflation johdosta asetettava vero.
Roothin mielsestä olisi heti lyötävä kiinni se periaate, että kukaan ei saa sodan johdosta rikastua (= Hitlerin periaate). Mutta itse verotus ym toimenpiteet olisi suoritettava vasta sodan loputtua, sittenkuin on nähty, miten arvot asettuvat.
Welallisten verottamista Rooth ei näkynyt ymmärtävän. Olisi siis pidettävä kiinni, mitä kukin omisti sodan alussa ja yksityistapauksessa katsottava mitä hänen omaisuutensa on inflaation johdosta muuttunut.
29.12.’41 Suuruksella Skandinaviska Enskilda Bankenissa. Rydbeck, Brundell, Amos Andersson ja minä.
Politiikasta.
Rydbeck ja Brundell olivat varmasti vakuutettuja, että Saksa häviää sodan. Kysyin faktoja.
Wastus: Saksan sisäinen tila ei kestä. Jo syksyllä Saksa tiedusteli rauhaa millä ehdoilla tahansa. Saksalaiset korkeat uppseerit yleensä sitä mieltä, että Saksa ei voi sotaa voittaa. Wenäjän sota mennyt toisin kuin odottivat. Libyan sota. Saksalaisten sotilaiden keskuudessa suuri väsymys. Yksin korkeat päälliköt, Runstedtista alkaen pessimistejä. Göbbelsin puheet viime aikoina aivan toisenlaisia kuin aikaisemmin.
Olivat huolissaan Suomen asemasta. Miten Suomi pääsee sodasta erilleen?
Rydbeck ja Brundell sanoivat saksalaisten ystäviensä kertoneen heille, miten asiat ovat. Saksassa taloudellinen tila huono, huononee huononemistaan. Tavaran puute suuri. Saksan kukistuminen on välttämätön. Englanti ja USA kyllä voivat sodan jälkeen pitää Neuvosto-Venäjän aisoissa.
Saksassa voi tulla Hitlerin jälkeen sotilasdiktatuuri. Siitä muka kuulleet. Sen kanssa länsivallat valmiit neuvottelemaan rauhasta. Jos Saksa häviää, niin Hitler katoaa, kuolee tavalla tai toisella.
Rydbeck: Ymmärsi jos Suomi ei voi luopua Saksasta vaikka tahtoisikin. Syyt hänen nähdäkseen: 1) Saksalaista sotaväkeä Suomessa, miehittäisi maan. 2) Saksa lopettaisi heti ammusten ja sotatarpeiden antamisen. 3) Saksa lopettaisi elintarpeiden antamisen.
Minä: tietysti Rydbeckin mainitesemat syyt vaikuttavat. Mutta pääsyy on, että Saksan ja Suomen politiikka Wenäjään nähden menee yhteen. Yhteinen vihollinen. Saksan sota Venäjää vastaan ja Saksan voitot on Suomen menestyksen edellytys.
29.12.’41 Anna Nyströmillä 70-vuotispäivällisillä. Siellä keskiporvaristoa. Päivällisen jälkeen keskustelimme sodasta ym.
Mm majuri Winge, joka enemmän saksalaismielinen (oli Suomen sodassa 1918) ym. sanovat epäilevänsä, että Saksa ei kestä sotaa, vaan voitetaan. Hitlerin kanssa Anglo-Saksit ei tee rauhaa. Toivoivat, että Saksa sitä ennen lyö Wenäjän voimattomaksi. Winge, joka sanoi tiedot olevan saksalaisilta, jotka asuneet täällä kauvan ja Ruotsin kansalaisia, kertoi kuulleensa puhuttavan mahdollisuudesta, että sotilaat kukistavat Hitlerin ja asettavat sitten sotilasdiktatuurin, jonka kanssa länsivallat voivat tehdä rauhan.
30.12.’41. Konsuli Heiberg. Tullut juuri Norjasta. Norjassa saksalaisten komento hirmuinen, terrori. Mutta kansa ei siitä alistu. Odottavat saksalaisten häviötä.
Eilen ollut täkäläisen amerikkalaisen sotilasasiamiehen luona, joka kuulunut samaan perheeseen kuin Hejberg.
Amerikkalainen katsoo, että Suomen pitäisi tehdä rauha Venäjän kanssa. Sillä Saksa häviää ja Suomen voi käydä huonosti.
Syyt, joista päättä Saksan häviävän: Sisäinen tila Saksassa epätyydyttävä. Sotatoimet Wenäjällä epäonnistuneet.
Wenäläiset saavuttaneet voittoja saksalaisista. Brauchitschin ero osottaa erimielisyyttä Hitlerin ja sotapäällystön kesken. Saksassa voi tulla sotilasdiktaturi.
30.12.’41 suuruksella Handelsbankenissa, johtokunnan jäsenet, Knut Dahlberg ja 2 hallintoneuvoston jäsentä.
Sten sanoi minulle suuruksen jälkeen kahden kesken: Ruotsissa talous- ja käytännönmiehet ovat Saksan puolella. Sten kuullut saksalaisilta pankkiystäviltään, että Saksassa ei ole tyytymättömyyttä ja elintarpetila ei ole huono. Ei ole mitään nälän hätää. Saksalaiset eivät ole epätoivoisia sotaan nähden.
Ruotsissa yliopistomiehet ja kulturiliberaalit on kovasti Saksaa vastaan, vihaavat nazismia ja sen mukaisesti arvostelevat ja uskovat sodan menevän.
Useammat huomauttivat, että Neuvostovenäjän menettely Baltian maita ja Suomea kohtaan måhända diktaterades av fruktan för Tyskland, för att skydda sig mot anfall från Tyskland. Eikä siis ollut varsinaista imperialismia, vaan saada asiat niin järjestetyksi, että Saksa ei voisi käyttää Itämeren maita ja Suomea hyökkäysalueena (»плацдарм»).
Mutta mikä on imperialismia ja mikä puolustusta varten?
30.12.´41 Professori Montgomery luonani:
Finanssiasioista.
Montgomery: Pääperiaate: Werot on maksettava tuloilla. Pääomaan ei saa koskea, jos kosketaan, niin m.m. johtaa inflatioon. Toinen periaate: Koetettava löytää sellaisia verotustapoja, jotka heti ja pian tuovat rahaa ja johtavat tulokseen. Sen vuoksi esimerkiksi oikeudenmukaisuuden vuoksi asetetut verot (esimerkiksi kiinteistön raha-arvon nousu inflaation vuoksi) eivät tuo apua. Ne on harkittava myöhemmin.
Kolmas periaate. Setelien ja ostovoiman palauttamiseksi olisi – paitsi veroja – lainoja, vaikka lyhytaikaisia, käytettävä. Esimerkiksi Schatzkammarvexlar, joita aina olisi uusittava.
Ehdotettu inflaation johdosta tapahtuneen arvonnousun verotus: Harkittava joka tapauksessa, vasta kun inflatio on lopussa ja hintataso vakaantunut. Nyt on ennenaikaista ottaa se asia esille.
Mitä itse asiaan, ehdotettuun verotukseen inflaation aiheuttaman arvonnousun johdosta tulee, on huomattava, että kiinteistön arvonnousu 1 miljoonasta 2 miljoonaan ei tiedä omaisuuden lisäystä. Koska 2 miljoonaa uutta markkaa ei ole arvokkaampi kuin 1 miljoona entistä markkaa.
Jos vero pannaan, ei saa olla vuokrasäännöstelyä eikä maataloustuotteiden hintojen säännöstelyä eikä muita rajoituksia, jotka estävät kiinteistön tulojen nousun, koska verot on maksettava tuloista. (Jos on säänöstely, ei verotus ole puolustettavissa).
Kaikki yritykset on epäonnistuneet mitä ennen on tehty (Ranskassa assign).
Joka tapauksessa tällainen verotus ei vaikuta ehkäisevästi inflatioon, vaan voi lisätä sitä. Velallisten verottamisen piti Montgomery kovin vaikeana ja mahdottomana. On kovin paljon erilaisia tapauksia:
a) Omaisuutta on vähän, ei kenties riitä velkoihin.
b) Joku on ottanut luottoa, ja ostanut sillä muuta omaisuutta. Ehkä vielä kärsinyt tappioita??
c) Tallettajat kärsivät inflation vuoksi tappioita. Mutta sille ei voi mitään. Sitä ei voi korvata.
Ylipäänsä ehdotettu velallisten verotus johtaisi voittamattomiin vaikeuksiin.
Montgomery katsoo, että rahan arvon alenemista ei sodan aikana voi estää. On koetettava kuitenkin taistella sitä vastaan, jotta jäisi niin pieneksi kuin mahdollista. Sodan jälkeen pian palattava vakaalle rahakannalle. Ei deflatiota, joka tappaa taloudellisen elämän. Suomen markan vekselikurssi sovittava silloin sen taloudellisen arvon mukaan. Nyt on markka liian korkeassa arvossa. Nykyinen kurssi estäisi viennin.
30.12.´41 Wasastjerna luonani.
1. Halu avunantoon Suomelle on nyt Ruotsissa suuri Teollisuus antaa avustuksia lapsille.
2. Suhtautuminen Suomeen on erilainen eri piireissä. On myös aivan negatiivisiä piirejä
3. Ruotsi kieltäytynyt kulettamasta saksalaisia sotilaita, joita Saksa oli pyytänyt saada kulettaa 3500 miestä viikossa kumpaankin suuntaan. Materialia kulettaa.
4. Wasastjerna luuli että Saksa ei voi voittaa Englantia eikä USA:ta, mutta Englanti ei voi myös voittaa Saksaa. Tämä tietäisi siis kompromissirauhaa. Meneekö Englanti ja USA siihen, on epävarmaa.
5. Wasastjerna oli saanut tietää, että Englanti vielä olisi valmis tekemään rauhan Suomen kanssa ja välittämään rauhan Venäjän kanssa.
6. Saksan hallitus oli sekä Berlinissä että Helsingissä ilmoitta nut Suomelle Komintern -sopimuksesta sillä tavalla, että Suomella ei ollut mahdollisuutta kieltäytyä.
7. Wasastjerna myös piti Mannerheimin ensi päiväkäskyä Itä Karjalasta onnettomana. Wasastjerna ei ollut selvillä, tuleeko Suomen armeija jäämään paikoilleen vai eikö mene Sorokkaan asti. Se olisi paha asia.