Tutustumiseni Gebhardin kanssa
Tutustuin Hannes Gebhardiin 1890-luvun puolivälissä. Olin kirjoittanut laudatur-kirjoituksen molempien oikeuksien kandidaattitutkintoa varten kansantaloudessa, joka siihen aikaan kuului lainopillisen tiedekunnan oppiaineisiin, ja käsitellyt siinä saksalaista osuuskassaliikettä, ns. Schultze-Delitzscheläisiä kansanpankkeja. Ne olivat käsityöläisten osuuskassoja ja vastasivat maanviljelijäin Raiffeisen-kassoja, jotka myöhemmin olivat Suomen maanviljelijäin osuuskassaliikkeen esikuvana. Tuli puhe kirjoitukseni julkaisemisesta Valvojassa ja se joutui Valvojan toimituskuntaan kuuluvan Gebhardin tarkastettavaksi. — »Teidän edellinen kirjoituksenne (Valvojassa vuonna 1896 julkaistu kirjoitukseni »Rikollisuudesta ja siihen vaikuttavista seikoista») oli hauska, mutta tämä on kuiva» — oli Gebhardin ensimmäinen suorasukainen sana minulle. Eikä hän siinä ollutkaan väärässä. Kirjoitukseni julkaistiin kuitenkin Valvojassa vuonna 1898. Tulin täten Gebdardin tuttavaksi, vieläpä osuustoiminta-asian yhteydessä. Jouduin harrastamaan osuustoimintaa ja ylipäänsä maaseudun ongelmia. Vuosina 1901—1903 olin Pellervo-Seuran ensimmäisenä sihteerinä, ja sen jälkeen muutamia vuosia seuran johtokunnan jäsenenä.
