XXIV. Torppariasia — ensi vaihe: uusi maanvuokralaki

Torpparilain valmistelut meidän keskuudessamme 1905—1906

Puolueemme kokouksessa 29—30 joulukuuta 1905 torppariasia päätettiin ottaa ohjelmaan. Laajassa keskustelussa kaikki puhujat katsoivat ko­ko torpparilaitoksen aikansa eläneeksi. Valmistelutyöt saivat varman muodon helmikuussa 1906, jolloin alettiin asiasta pitää taajoja neuvotte­luja vanhasuomalaiseen puolueeseen kuuluvien silloisten huomattavimpien talonpoikaissäädyn edusmiesten kanssa, jotka keskustelut tavallisten komiteatöiden tapaan jatkuivat toukokuun loppupuolelle asti. Puheen­johtajana näissä keskusteluissa oli valtiopäivämies Kaarlo Ojanen, enti­nen talonpoikaissäädyn puhemies, ja innokkaimpina jäseninä valtiopäi­vämiehet K. Wärri, Hj. G. Brander (Paloheimo), J. Torppa, O. Laine, J. Mynttinen, J. E. Antila ja K. J. Inberg. Myös edusmiehet K. Prusi, A. Halinen ja eräät muut olivat usein läsnä. Kun vuokra-asia maaliskuun kuluessa käytiin »ensimmäisessä lukemisessa» läpi, otti neuvotteluihin osaa myös esittelijäsihteeri A. Lilius (Listo). Koko ajan olin minä mukana ja johdin työtä sekä suoritin sihteerin tehtävät. Muita helsinkiläisiä ei sil­loin ollut asiassa osallisina. Kun sitten näiden neuvottelujen ja päätösten nojalla valmistettu ehdotus tarkastettiin »toisessa lukemisessa», olivat paitsi edellä mainittuja työssä osallisina senaattori A. Osw. Kihlman (Kairamo) ja professori Gebhard. Niinikään otti asian käsittelyyn osaa viisi eri seuduilta kotoisin olevaa torpparia. Täten valmistettuja ehdo­tuksia käsiteltiin sittemmin pitkin seuraavaa kesää ja syksyä lukuisissa kokouksissa ilman että niitä sanottavasti muutettiin.

Muistiinpano 20 tammikuuta 1906: »Torppari Laakso Askolasta lausui: Valtio voisi auttaa, että saataisiin perin eroon. Pienemmät tilat ovat tuottavampia kuin suuret. Suurilla tiloilla ei voi hoitaa kaikkia maita.» — Työskentely näiden tunnettujen talonpoikaissäädyn jäsenten kanssa talven ja kevään kuluessa vuonna 1906 vuokra- ym. maalaiskysy­mysten selvittämiseksi — kirjoitin usein mainitsemassani 1913 julkaise­massani kirjoituksessa — on minulla aina pysyvä kalliina ja iloisena muistona. Olen jälleen käynyt läpi keskusteluista laaditut muistiinpanot. On ollut mieltä virkistävää muistella sitä lämmintä mielialaa ja yhteistä parasta tarkoittavaa katsantokantaa, mikä näissä töissä vallitsi ja jota koetimme ehdotuksissamme toteuttaa. Ilman mainittujen kokeneitten maanviljelijäin hyväksymistä ja myötävaikutusta ei tietysti olisi voitu saada tällaisille laajoille ja syvään koskeville suunnitelmille suurempaa kannatusta, tuskinpa olisi ollut mahdollista niitä todenteolla esiintuoda­ kaan.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Olet viimeisellä sivulla. Jos haluat mennä takaisin, käytä selaimen Takaisin-painiketta, tai valitse kappale yläpuolelta.

Kun vierität sivua, seuraava sivu ladataan ja vieritetään automaattisesti näkyviin. Napsauta ylläolevaa valintaruutua poistaaksesi tämän pois käytöstä.

Jos haluat ladata seuraavan sivun automaattisesti vierittäessäsi sivua, napsauta ylläolevaa valintaruutua.