LÄHDEVIITTEET

SENAATTORI

Hjeltin hallituksen synty 1908

1. Uusi Suometar 28.3.1907., Tuominen, 1958, ss. 172-173., Paasikivi, II, 1957, ss. 14-15.

2. Salokorpi, 1988, ss. 102-103.

3. Teljo, 1949,  ss.  216-218.,  Tuominen, 1958, s. 173., Nordenstreng,  II, 1937, ss. 386-387. Jonas Castrenin, P. E. Svinhufvudin ja Heikki Renvallin johtamaa oikeistosiipeä kutsuttiin »pääskysiksi».

4. Lennart Gripenberg, Minnesanteckningar, ss. 293-310. VA

5. Senaattorit J. K. Kari ja Lennart Gripenberg olivat eronneet ja senaattori Kasten Antell kuollut.

6. Matti J. Seppä, Venäjän varjossa. Lauri Ingman suomalaisen puolueen myöntyvyyspo­litiikkaa toteuttamassa 1900-1914. (Suomen historian laudaturtyö 1976. Historian lai­toksen kirjasto. Helsingin yliopisto.) ss. 32-34  ja siinä mainitut  lähteet.

7. Puoluevaltuuskunnan ptk. 22.11.1907. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 5., Paa­sikivi, II,  1957, s. 15.

8. Polvinen, 1962, ss. 125-126.

9. Esittelyjärjestyksestä ks. esim. Paasikivi, I, 1957, ss. 43-45., Seitkari, 1949, ss. 404- 406.

10. Vrt. myös Torvinen,  1965, ss.  391-395.

11. K. F. Ignatiuksen muistiinpanot  17.4.1908. K. F. Ignatiuksen arkisto, kansio 1.

12. Paasikivi, II,  1957, s. 11

13. Eduskunnan ptk. 27.3.1908 ss. 496-501. Ks. myös JKP:n artikkelia Väitteitä nekin (Uusi Suometar 17.4.1908)., Välikysymyskeskustelusta lähemmin ks. edusk. ptk. 19.2., 26.2. ja 27.3.1908 ss. 55-56, 66-117 ja 409-501. Vuoden 1908 I valtiop. asiak. III, välikysymysmietintö n:o 1., Paasikivi, II, 1957 ss. 1-11,, Tuominen, 1958, ss. 185-188. Ks.myös Uusi Suometar 29.3. ja 16.4.1908.

14. Paasikivi,  II,  1957,  ss.  10-12., Teljo,   1949,  ss.  223-224., Tuominen, 1958, ss.187-188 ja siinä mainitut lähteet.

15. Mechelinin senaatin hajoamisesta ks. lähemmin August Langhoff, Sju år såsom Fin­ lands representant inför tronen, III, Helsingfors 1923, ss. 115-142., Nordenstreng, II, 1937, ss.  388-398.

16. Uusi Suometar 5.5.1908., Salokorpi, 1988, ss. 105-08.

17. Torvinen,  1965, s. 397.

18. JKP:n muistikirja 1908, luettelo puhetilaisuuksista Satakunnassa 19.4.-21.4.,  8.6.-13.6. ja 18.6.-26.6.1908. JKP 11:5. Ks. myös JKP VI:16 (Puhe Porissa 19.4.1908) sekä Uusi Suometar 25.4., 18.6. ja 23.6.1908.

19. Ibidem.

20. Uusi Suometar 24.6.1908.

21.  Danielson-Kalmarin haastattelulausunto, Nya Pressen  2.4.1908.

22. Kaarlo Castrenin muistiinpanot 29.5. ja 3.6.1908. Kaarlo Castrenin arkisto, kansio 5, VA, Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirja 31.5.1908. Eliel Aspelin-Haapkylän arkisto, SKS., Hannes Gebhard E. G. Palmenille 17.6.1908. E. G. Palmenin kirjekokoelma, kansio V, HYK.

23. Neuvotteluista on Kaarlo Castren tehnyt suhteellisen tarkat muistiinpanot, joita Ed­vard Hjelt on hyödyntänyt v. 1920 ilmestyneessä muistelmateoksessaan. Kaarlo Castre­nin arkisto, kansio 2. Konekirjoituskopio edellisestä on Edvard Hjeltin arkistossa, kansi­ ossa 35, Edvard Hjelt, Från händelserika år, I, Helsingfors 1920, ss. 204-208. Senaatin ja kenraalikuvernöörin asiasta ministerivaltiosihteeri Langhoffin kanssa käymä kirjeen­ vaihto on aktissa VSV 121/1908. Tuntematta Castrenin muistiinpanoja Paasikivi on muis­telmissaan lyhyesti selostanut keskusteluja Hjeltin painetun version pohjalta. Paasikivi, II, 1957, ss. 16-20. Ks. myös JKP:n lyhyttä muistiinpanoa 3.7.1908, Muistikirja JKP II:5 sekä neuvotteluja selostavaa artikkelia Uudessa Suomettaressa 19.7.1908.

24. Hannes Gebhard E. G. Palmenille 17.6.1908. E. G. Palmenin kirjekokoelma, kansio V, HYK., Kaarlo Castrenin em. muistiinpanot.

25. Pöytäkirjaluonnos lisätyn puoluevaltuuskunnan kokouksesta 10.7.1908. Suomalai­sen puolueen arkisto, kansio 7., Varsinainen (suppeampi) pöytäkirja, idem, kansio 5, jossa myös Paasikiven muistiinmerkitsemä Ståhlbergin puhelinviesti. Muistelmiinsa Paasikivi on sisällyttänyt pöytäkirjatekstiä uskollisesti noudattelevan selonteon. Paasiki­vi, II, 1957, ss. 16-18. Toiminnastaan kokoomussenaatin puolesta nuorsuomalaisten kokouksessa Ståhlberg tekee selkoa kirjeessään vaimolleen 11.7.1908, KJ. Ståhlbergin arkisto, kansio 158. Ståhlbergin osuudesta Paasikivi kuuli jo kokouksen aikana puheli­mitse tämän itsensä lisäksi myös Severi Nuormaalta ja Eero Erkolta. Ks. myös Hultin, I, 1935,  ss. 45H59.

26. Neuvottelujen loppuvaiheesta ks. Kaarlo Castrenin muistiinpanot, Kaarlo Castrenin arkisto, kansio 2., Onni Schildt K. J. Ståhlbergille 17.7.1908, K.J. Ståhlbergin arkisto, kansio 21., Aspelin-Haapkylän pvk. 21.7.1908, SKS., Muistelmissaan Hjelt totesi sittem­min Paasikiven valintaa koskeneen ratkaisun »onnelliseksi». Hjelt, 1920, ss. 207-208.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34