LÄHDEVIITTEET

Kuninkaan vaaliin

1. Polvinen, II, 1971, ss. 37-40 ja siinä mainitut lähteet.

2. Ibidem, ss. 40-50.

3. Ks. lähemmin ibidem, ss. 52-58 ja siinä mainitut lähteet.

4. Vrt. Lindman, 1968, ss. 267-268 ja siinä mainitut lähteet. Ks. lisäksi vanhasuomalais­ten eduskuntaryhmän ptk. 8.8.1918. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 40.

5. JKP:n muistiinpanot 30.7.1918 pidetystä neuvottelusta. Läsnä: R. A Wrede, J. R. Daniel­son-Kalmari, A. Koivisto, P. E. Svinhufvud, J. K. Paasikivi, Otto Stenroth, E. N. Setälä, Arthur Castren ja H. G. Paloheimo. JKP III:11.

6. JKP:n muistiinpano »Kihlman 31n ’18». JKP 111:10. Ks. myös Paasikiven muistelmakat­kelmaa Helsingin Sanomat 9.6.1984.

7. JKP Rantakarille 29.1.1938. (Kopio). JKP 1:8. Ks. myös Salokorpi, 1988, s. 249.

8. JKP:n muistiinpano monarkistien johtohenkilöiden kokouksesta 4.8.1918 JKP VI:23., Tekla Hultinin muistiinpanot 4.8.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansio LII. Ks. myös Paasikiven muistiota »PM… 31/7’18», JKP III:11.

9. Tekla Hultinin muistiinpanot 7.8.1918. Ibidem.

10. Eduskuntakäsittelystä ks. lähemmin eduskunnan ptk. 9.8.1918 ss. 1877-1896. JKP ei osallistunut keskusteluun. Ks. myös Lindman, 1968, ss. 268-271 ja siinä mainitut läh­teet.

11. Siven Berliinistä 7.8.1918. UM 3 A 4c., Alanen, 1976, ss. 519-520., Hokkanen, I, 1986, ss. 296-298.

12. Alkion pvk. 7.8.1918 ja 10.8.1918. Ks. myös Paasikiven lausuntoa monarkistien johto­henkilöiden kokouksessa samana päivänä. Tekla Hultinin muistiinpanot 7.8.1918. Tekla Hultinin· arkisto, kansio LII. Eduskunnan tasavaltalaisten keskuudessa tapahtuneesta rakoilusta ks. myös Lindman, 1968, ss. 269-272 ja siinä mainitut lähteet. Alasen esitys, 1976, s. 522 Alkion kannanmuodostuksesta on tältä osin puutteellinen.

13. Friedrich Wilhelm ja Friedrich Karl olivat Oskarin »varamiehinä» tulleet esiin suo­malaisten spekulaatioissa jo aikaisemmin kesällä heitä varhaisemman ehdokkaan, Mecklenburgin herttuan Adolf Friedrichin menetettyä mahdollisuutensa liian innok­kaan pyrkyryytensä vuoksi. Ks. lähemmin Nurmio, 1957, ss. 299-314, 325 ja seurr. Hulden otaksuu Hessenin prinssi Friedrich Karlin ehdokkuuden tulleen esille Saksan Suomen vesillä toimivien merivoimien esikuntapäällikön korvettikap- teeni Leisler Kie­pin ehdotuksesta. Hessenin Taunuksesta kotoisin oleva Kiep tunsi hyvin naapurinsa ja vanhan perhetuttavansa Friedrich Karlin. Friedrich Wilhelmistä olivat heinäkuussa 1918 puhuneet suomalaisille sekä Wilhelm II, Hindenburg että Ludendorff. Ks. Anders Hul­den, Kuningasseikkailu Suomessa 1918. Hämeenlinna 1988, ss. 117-121.

14. Toivo T. Kailan laatima pöytäkirja senaatin epävirallisesta istunnosta 12.8.1918. Toi­vo T. Kailan arkisto, VA Ks. myös E. N. Setälän muistiinpanoja 12.8.1918. E. N. Setälän arkisto, kansio 7. Monarkistien jo 10.8.1918 pitämä kokous oli valtuuttanut senaatin lähettämään delegaation Saksaan tiedustelemaan kuningasehdokasta. »Arokallio kuvasi lystikkäällä tavallaan, miten prinssi Oskar on komea mies, jonka valokuvakin jo lumoo ihmisiä, miten hänellä on ihana ja suloinen puoliso ja kaksi sinisilmäistä kaunista ‘val­mista’ poikaa, toinen 2- ja toinen 4-vuotias, siis parhaassa ijässä suomenkieltä oppi­maan». Stenroth huomautti jo tällöin ettei Oskar kenties ollut saatavissa, minkä vuoksi lähetystölle oli jätettävä väljät valtuudet. Tekla Hultinin muistiinpanot 10.8.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansio XLVIII.

15. Generalmajor Wilhelm Thesleffs dagbok 12.8.1918. SA.

16. Nurmio, 1957, s. 338. Hallituksen 14.8. tekemästä päätöksestä oli niinikään seurauk­sena tasavaltalaissenaattorien Kallion ja Pehkosen lopullinen ero, jonka Svinhufvud myönsi ennen Saksaan lähtöään 17.8.1918. Senaatin talousosaston ptk. 14.8. ja 17.8.1918., Stenroth, 1931, s. 115 ja seurr.

17. Polvinen, II, 1971, ss. 59-60.

18. Vrt. Kustaa Vilkuna, Pääministeri J. K. Paasikiven kuningashuolia 1918. (Suomen Kuvalehti 1/68).

19. Talaan delegaatiosta ks. lähemmin Hjelt, 1920, ss. 152-165., Toroinen, 1977, s. 227 ja siinä mainitut lähteet sekä Nevanlinnan raportti Ingmanille 12.9.1918. JKP 1:6. Vaikka prinssi puhuikin »taivaasta pudonneesta kivestä», hän luonnollisesti oli lankonsa väli­tyksellä tietoinen ehdokkuudestaan jo ennen Talaan valtuuskunnan audienssia. Vrt. Hulden, 1988, ss. 17-18, 142-153. Friedrich Karlista, hänen perheestään ja taustastaan ks. ibid. ss. 215-237.

20. Vrt. Lindman, 1968, s. 272 sekä Nurmio, 1957, ss. 327-338. Berliinin ja Lontoon raporteista ks. lähemmin UM 1 Q, 1 P sekä 2 C.

21. JKP Hannes Gebhardille 31.8.1918. Hannes Gebhardin kokoelma, V:9, VA Ks. myös Gebhard JKP:lle 16.8.1918. JKP X:2.

22. JKP VI:18. »Synopsis… ».

23. Polvinen, II, 1971, ss. 107-108., Pietiäinen, 1986, ss. 305-314.

24. Polvinen, II, 1971, ss. 108-109 ja siinä mainitut lähteet. Friedrich Karlin suunnitel­mista ks. Hulden, 1988, ss. 265-269. Muistiinpanoissaan Paasikivi väittää saaneensa tukea ajatukselleen saksalaisen monarkiahankkeen läpimenomahdolli- suuksista länsi­ valloissa myös Ruotsin Helsingin-lähettiläältä Westmanilta. JKP III: 10.

25., Repolan ja muun Itä-Karjalan tapahtumista ks. yksityiskohtaisemmin Vahtola, 1988, ss. 298-420 ja siinä mainitut lähteet. Stenrothin 17.10.1918 lähettämään pyyntöön Eng­lannin virallisesta suostumuksesta Repolan, Uhtuan ja Vuokkiniemen ottamiseen Suo­men »suojelukseen» tuli Lontoosta kielteinen vastaus. Ks. Eino Lyytinen, Finland in British Politics in the First World War, Helsinki 1980, ss. 186-187.

26. Westmanin raportti ja sähkeet Helsingistä 21., 24. ja 27.8.1918. UD 1 O26. Jo 21.7.1918 Westman oli pannut merkille Paasikiven voimakkaan aktiivisen kiinnostuksen Itä-Karjalan turvallisen rajan aikaansaamiseksi, koska »Venäjä tulisi aina muodostamaan suuren vaaran Suomen riippumattomuudelle». Westman Helsingistä 23.7.1918. UD 10 26. Paasikiven hallitus esitti – tuloksetta – myös suoraan länsivalloille, että nämä etukäteen sitoutuisivat tulevassa rauhankonferenssissa kannattamaan Itä-Karjalan liittä­mistä Suomeen. Ks. lähemmin Pietiäinen, 1986, s. 315.

27. Talousosaston ptk. 13.6.1918.

28. Ks. A. A. Weltkrieg Gr. Hauptquartier. Finnland. 10a Aaland. 1270/85340-41. Pöytä­ kirjan olivat Berliinissä 17.5.1918 allekirjoittaneet Trolle ja von Kilhlmann.

29. P. E. Svinhufvudin muistiinpanot 30.9.1918. Svinhufvud-säätiön arkisto, kansio 1., Ernst Estlanders anteckningar 30.9.1918., Lauri Ingmanin muistiinpanot 30.9.1918, Lau­ri Ingmanin arkisto, kansio B 1:4., Stenroth, 1931, ss. 207-241., Toroinen, 1977, ss. 230-231 ja siinä mainitut lähteet., Alkion pvk. 30.9.1918.

30. Westman Helsingistä 19.10.1918. UD 1 O 34 VII.

31. Tekla Hultinin muistiinpanot 22.9. ja 27.9.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansiot XLVIII ja LII., Ernst Estlanders anteckningar 10.9. ja 22.9.1918. Lauri Ingmanin muistiin­panot 22.9. ja 23.9.1918. Lauri Ingmanin arkisto, kansio B 1:4., Vanhasuomalaisen edus­kuntaryhmän ptk. 26.9.1918. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 40. Kompromissi­ ajatuksesta informoitiin myös Hessenin prinssiä, joka hyväksyi sen. Ks. Nevanlin­nan raporttia Ingmanille 12.9.1918 Talaan valtuuskunnan keskusteluista Friedrich Karlin kanssa. JKP 1:6. Perimysjärjestystä koskeva luonnos sisältyy JKP:n arkistoon, JKP III:11.

32. Onni Talaan muistio kuningasvaltuuskunnan toiminnasta Saksassa. Adolf von Bons­dorffin arkisto, kansio 1.

33. Ibidem. Kuninkaan vastaanottovalmisteluista, entisen keisarillisen linnan kalustami­sesta jne. ks. lähemmin UM 3 A, Huldén, 1988, ss. 164-169 sekä Salokorpi, 1988, s. 250 ja seurr.

34. Gunnar Hägglöf, Möte med Europa. Stockholm 1971. ss. 159-160., Hulden, 1988, ss. 239-241.

35. Pakaslahti, 1937, ss. 142-143., Schauman, 1924, ss. 203-204.

36. Tekla Hultinin muistiinpanot 26. ja 27.9.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansio LII., Ernst Estlanders anteckningar 27.9.1918., Lindman, 1968, ss. 273-275. Esityksen tar­kasta sisällöstä ja siihen perustuslakivaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa tehdyistä muutoksista ks. Lindman, 1968, ss. 366-369 ja siinä mainitut lähteet.

37. JKP VI:18.

38. Maalaisliiton piirissä kasvaneista epäilyksistä ks. Juhani Mylly, Maalaisliitto ja turval­lisuuspolitiikka, I, Turku 1978, ss. 83-84.

39. Maalaisliiton taholta asian toisessa käsittelyssä tehty ehdotus koko esityksen hylkää­misestä torjuttiin 66 äänellä 34 vastaan. Lindman, 1968, ss. 275-276 ja siinä mainitut lähteet. Ks. lisäksi eduskunnan ptk vuoden 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä s. 47 sekä Alkion pvk 23.9.1918. Maalaisliiton puoluekokouksesta ja sen taustasta ks. Hokkanen, 1986, 1, ss. 300-303.

40. Eduskunnan ptk. vuoden 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä 8.10.1918, s. 52 ja seurr.,Lindman, 1968, s. 276

41. Vuoden 1918 ylimääräisten valtiopäivien ptk. 9.10.1918, ss. 95-120.

42. Eduskunnan ptk, idem, ss. 121-122. Huomiota herättää hallitsijan nimen »tasapuoli­nen» muuttaminen Friedrichin muotoutuessa ruotsalaiseksi Fredrikiksi ja Karlin taas suomalaiseksi Kaarleksi. Virallista uutta nimeä hallitsija ei vielä ollut omaksunut. Epävi­rallisissa kaavailuissa esiintyi yhtenä vaihtoehtona myös Väinö 1.

43. Tekla Hultinin muistiinpanot 9.10.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansio 48.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34