LÄHDEVIITTEET

YKSIKAMARISEEN EDUSKUNTAAN

Valtiopäiväuudistus

1. Uusi Suometar 10.11.1905. Ks. myös Reuter, II 1930, ss. 365-366.

2. Uusi Suometar 14.11.1905. Keskustelu Suomalaisen puolueen kokouksessa 12.11. uudesta  hallituksesta.

3. Torvinen, 1965, ss. 375-378 ja siinä mainitut lähteet.

4. Nykyinen valtiollinen asema. Valtioneuvos Danielsonin alustus Suomenmielisten kansalaiskokouksessa Wiipurissa 19.p. marrask. 1905; Eduskunnan uudistus. Tohtori Paasikiven esitelmä Suomalaisen puolueen kokouksessa Wiipurissa marraskuun 19 päi­vänä 1905. Suomalaisen puolueen Wiipurissa julkaisuja. Wiipuri 1906. Ks. myös Uusi Suometar 23.11.1905. Kokouksen puheenjohtajana toimi arkkitehti Leander Ikonen ja sihteerinä toimittaja V(äinö) Tanner.

5. Uusi Suometar 12.11.1905.

6. Palmenin yrityksestä ks. lähemmin Torvinen, 1965, s. 379., Nordenstreng, II, 1937, ss. 274-277., Yrjö Blomstedt, K. J. Ståhlberg. Valtiomieselämäkerta. Keuruu 1969. ss.198-199.

7. Lennart Gripenberg, Minnesanteckningar, s. 291 ja seurr. VA.

8.Linderistä ja vanhasuomalaisten hänelle antamasta tuesta ks. mm. Eliel Aspelin-Haap­kylän pvk. 21.11.1905, SKS sekä 7.1.1906, »Kirovuosien kronikka», ss. 100-101. Linderiä tukeva sähke lähetettiin myös Viipurin kansalaiskokouksesta, jossa Danielson ja Paasiki­vi puhuivat. Ibidem.

9. Vrt. O. Seitkari, Edustuslaitoksen uudistus 1906. (Suomen Kansanedustuslaitoksen historia. V) Helsinki 1958, ss. 26-28.

10. Torvinen,  1965, s. 370.

11. Uusi Suometar 30.11.  ja 6.12.1905.

12. Torvinen,  1965, s. 367.

13. Paasikivi, I,   1957, s. 157.

14. Vrt. Hultin, I, 1935, SS. 348-349.

15. Seitkari, 1958, s. 29. JKP:n muistiinpanot äänioikeusvaliokunnan kokouksista, JKP III: 4. Ks. myös Paasikiven alustusta Suomalaisen puolueen kokouksessa 30.12.1905. Pöytäkirja Suomalaisen puolueen arkistossa, kansio 3. Paasikiven muistelmiin sisältyvä maininta lehtori Onni Hallstenista äänioikeustyöryhmän  jäsenenä (piispa J. R. Forsma­nin tilalla) perustuu muistivirheeseen. Vrt. Paasikivi, I, 1957, ss. 156-158 ja Hannu Mustakallio, Piispa J. R. Koskimies suomalaisuusmiehenä, I (Suomen Kirkkohistorialli­sen Seuran vuosikirja 1986), Valkeakoski 1986, ss. 175-176.

16. Seitkari,  1958, ss.  17-22.

17. Professorit Theodor Homen, Ernst Lindelöf ja Valfrid Wasenius, senaattori Julian Serlachius sekä tohtori Georg von Wendt.

18. Ernst Neovius (Nevanlinna) E. R. Neoviukselle 16.01.1906. E. R. Neoviuksen kirjeko­koelma. HYK.

19. Kustakin vaalipiiristä valittaisiin asukasluvusta riippuen 16-22 kansanedustajaa. Poikkeuksen muodosti Lapin vaalipiiri, josta valittiin enemmistövaalilla vain yksi kan­sanedustaja.

20. Hermansonin komiteasta ks. lähemmin Eduskuntauudistuskomitean pöytäkirjat 1905-1906. Eduskunnan arkisto. : Varsin yksityiskohtaisesti niitä ovat selostaneet Seitkari tutkimuksessaan (1958, Passim) sekä Paasikivi muistelmissaan (1957, I, ss. 152-184). Ks. lisäksi Suomalaisen puolueen kokouksen ptk. 30.-31.12.1905, Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 3 sekä Paasikiven muistiinpanoja Hermansonin komiteasta JKP 11:5. La­kien suomenkieliset tekstit laati Paasikivi yhdessä E. N. Setälän kanssa. E. N Setälä, Suuren valiokunnan esihistoria. (Robert Hermansonin juhlakirja.) Helsinki 1916.  ss. Laajalle yleisölle tarkoitettuna lyhyenä  katsauksena eduskuntauudistukseen ks. J. K.Paasikivi, Uusi valtiopäiväjärjestys. (Kansanvalistusseuran kalenteri 1907.) ss. 23-31.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34