LÄHDEVIITTEET

»Maalaiskysymys»

1. Paasikivi, I, 1957, s. 212. Ennen oman maatilan (Jukolan) hankkimista Keravalta v. 1917 Paasikivet viettivät 1900-luvun alkuvuosina kesiään Janakkalan Leppäkoskella ja Riihimäen Kormussa.

2. Arvo.M .Soininen, Maatalousväestö v. 1910 – tilasto ja todellisuus. (Historiallinen Aikakauskirja 3/1976.) s. 223.

3. Eino Jutikkala, Suomen talonpojan historia. Turku 1958. s. 379.

4. Aksel Waren, joka 1890-luvun puolivälissä suoritti tutkimuksen torpparien asemasta, korosti torpparien lainsuojattomuuden merkitystä torpparikysymyksen synnyssä, vrt. Aksel Warén, Torpparioloista Suomessa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituk­sia 89. Helsinki 1898). ss. 2, 20, 94; Jutikkala, 1958. ss. 397-380, Viljo Rasila, Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. Helsinki 1961. s.39.

5. Eino Jutikkala,Torpparikysymys. (Oma Maa X). Porvoo 1961. ss. 221,226, Jutikkala, ss. 374-380, Rasila, 1961. SS. 39, 44-54, 198, 221.

6. Rasila, 1961, s. 132,198,221. Aikaisemmista maanjakohuhuista vuonna 1891, Ibidem ss. 139-154. Warenin mukaan käsitys yleisestä maanjaosta oli maalaisväes- tön keskuu­dessa »tavattoman yleinen». Waren, 1898, s. 12. Huhujen taustasta Rasi–la, 1961, s. 193.

7. J. K P. ( = Paasikivi), Torpparikysymyksen valtiollinen puoli. Uusi Suometar 2.11.1906. Vrt. Klinge, III, 1968, ss. 187-193.

8. Ibidem.

9. V. F. Johanson, Finlands agrarpolitiska historia, II, Helsingfors 1926, ss. 100-101., Polvinen, 1984, SS. 288-289, Rasila, 1961, s. 195, Paasikivi, I, 1957, s. 210. Ks. myös JKP K. J. Ståhlbergille 26.3.1901. K. J.Ståhlbergin arkisto, kansio 18.

10. Alanen, 1964, SS. 160–163, Rasila, 1961, s. 163.

11. Paasikivi, I, 1957, s. 221, Rasila, 1961, s. 115, Pellervo 9/1901 s. 294.

12. Paasikivi, I, 1957, ss. 209-210, Alanen, 1964, s. 136.

13. Paasikivi, I, 1957, s. 186.

14. J. K Paasikivi, Vanhan ja uuden eduskunnan väliajalta. (Murrosajoilta II), 1918, ss. 329-330.

15. Eduskunnan uudistus. (Tohtori Paasikiven esitelmä suomalaisen puolueen kokouk­sessa Viipurissa marrask. 19 p:nä 1905), Viipuri 1905., Rasila, 1961, s. 288.

16. Ibidem. Vrt. Paasikiven puheenvuoroa suomalaisen puolueen puoluekokouksessa. Pöytäkirja suomalaisen puolueen kokouksesta Helsingissä joulukuun 29. ja 30. päivänä 1905, Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 3. J.K.P ( = Paasikivi), Torpparikysymyk­sen valtiollinen puoli, Uusi Suometar 2.11.1906., J.K Paasikivi, Kunnallinen äänioi­keus, 1906, ss. 26-27, J.K. Paasikivi, Vanhan ja uuden eduskunnan väliajalta, s. 329., Paasikivi, I, 1957, s. 155.

17. Eskola, 1962, ss. 404-405, Paasikivi, I, 1957, s. 196.

18. Pöytäkirja suomalaisen puolueen kokouksesta Helsingissä 29 ja 30.12.1905, Suoma­laisen puolueen arkisto, kansio 3., Eskola, 1962, s. 409., Rasila, 1961, s. 288.

19. Puoluevaltuuskunnan ptk. 10.2.1906, Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 5., Sa­muli Sario A .O. Kihlmanille 15.2.1906, A .0. Kairamon kokoelma, kansio 4.

20. Eskola, 1961, s. 410., Alanen, 1964, ss. 383-386., Rasila, 1961, ss. 360–361., Ilkka Hakalehto, Maalaisliitto-keskustapuolueen historia, 1, Hämeenlinna 1986, ss. 68-74.

21. Sulo Wuolijoki, J. K. Paasikivi yhteiskuntapoliitikkona. (Sulo Wuolijoki, Hämettä ja hämäläisiä, 1945).ss. 28-29.

22. J. K. Paasikivi, Vanhan ja uuden eduskunnan väliajalta. s. 332., Paasikivi, I, 1957, s. 217.

23. J. K. Paasikivi, »Torpparilaki (Esitys Otavalla)», kansio »Maalaiskysymys», JKP III:5.

24. Ibidem.

25. Ibidem.

26. Alanen, 1964, s. 169.

27. Puoluevaltuuskunnan ptk. 24.2.1906, Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 5. Geb­hardin kaavailema yhteinen komitea kaatui sittemmin puolue-erimielisyyksiin. Alanen, ibidem.

28. J. K. Paasikivi, Vanhan ja uuden eduskunnan väliajalta. s. 332.

29. Ibidem. Kirjoituksessaan Paasikivi osoittaa kiitoksensa hyvästä yhteistyöstä yksin­ omaan valtiopäivämiehille. Samoin hän teki myös muistelmissaan, Paasikivi, I, 1957, s. Vrt. myös Sulo Wuolijoki, J. K. Paasikivi yhteiskuntapoliitikkona, ss. 28-29.

30. J. K. Paasikivi, Vanhan ja uuden eduskunnan väliajalta, s. 332.

31. Kansantaloudellisen Yhdistyksen pöytäkirjat 26.3.1906., Suomen Pankki., Rasila, 1961, SS. 342-347.

32. Rasila, 1961, SS. 344-345.

33. J. K. Paasikivi, Vanhan ja uuden eduskunnan väliajalta, s. 333., Paasikivi, I, 1957, ss. 217-218.

34. Ibidem., Uusi Suometar 7.4.1906.

35. Rasila, 1961, s. 344.

36. Ibidem, s. 345.

37. Vrt. Maalaiskysymys. (Ylitirehtööri, lakitieteen tohtori J. K. Paasikiven esitelmä suo­malaisen puolueen kokouksessa Porissa). Satakunta 17.1., 19.1. ja 22.1.1907.

38. Suomalaisen puolueen kirje senaatille. Uusi Suometar 11.4.1906., Eskola, 1961, s. 413.

39. Vrt. Paasikivi, I, 1957, s. 219.

40. Puoluevaltuuskunnan ptk. 26.6.1906. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 5., Suo­malaisen puolueen puoluekokouksen ptk. 27.6.-29.6.1906. Suomalaisen puolueen ar­kisto, kansio 3.

41. Puoluevaltuuskunnan ptk. 13.6.1906. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 5.

42. Suomalaisen puolueen puoluekokouksen ptk. 27.6.-29.6.1906. Suomalaisen puolu­ een arkisto, kansio 3.

43. Ibidem.

44. Rasila, 1961, s. 345.

45. Suomalaisen puolueen puoluekokouksen ptk. 27.6.-29.6.1906. Suomalaisen puolu­een arkisto, kansio 3.

46. Puoluevaltuuskunnan ptk. 17.10.1906. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 5., Ra­sila, 1961, s. 346.

47. Suomalaisen puolueen puoluekokouksen ptk. 22.10.-24.10.1906. Suomalaisen puo­lueen arkisto, kansio 3.

48. Ibidem.

49. Rasila, 1961, ss. 346-347.

50.Eskola, 1962, ss 414–415.

51. Ibidem, s. 431.

52. Ibidem, s. 441.

53. Jussi Teljo, Suomen valtioelämän murros 1905-1908. Porvoo 1949. s. 135.

54. Hannes Gebhard, Pienviljelijät kokoon. (Yhteiskunnallisia kysymyksiä 25. Helsinki 1906), Alanen, 1964, ss. 181-185.

55. J. K. P. ( = Paasikivi), Herra Sulo Wuolijoki yrittää vielä kerran, Uusi Suometar 12.3.1907., Myös Eskolan mukaan suomalaisen puolueen ohjelma rakentui Gebhardin esittämille periaatteille, joskin se oli sitä huomattavasti yksityiskohtaisempi, Eskola, 1962, SS. 411-412.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34