LÄHDEVIITTEET

Talousmies parlamentissa

1. JKP:n puhe Porissa 11.5.1907. Konsepti. JKP VI:14. Kysymyksessä oli evästyskokous vaalipiiristä valituille suomalaisen puolueen kansanedustajille. Ks. myös Uusi Suometar 16.5.1907.

2. Valtuuskunnan ptk. 27.3. ja 3.4.1907, Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 5. Pöytä­kirja laadittu Suomalaisen Puolueen ja Puoluehallinnon yhteisessä neuvottelukokoukses­sa Helsingissä Suomalaisen Klubin huoneustossa Osakeyhtiö Oman Pohjan talossa huhti­kuun 9 pnä 1907 klo 12 päivällä. Y. K. Yrjö-Koskisen arkisto, kansio 4.

3. Paasikivi oli ollut jäsenenä jo vanhasuomalaisten em. kokouksessaan asettamassa edus­kunnan työjärjestystä pohtineessa valiokunnassa. Ibidem. Eduskuntaryhmän varapu­heenjohtajuudesta ks. Salokorpi, 1988, s. 76.

4. Eduskunnan ptk. 23.5., 28.5. ja 14.6.1907 ss. 15, 63-67, 677-678.

5. Eduskunnan ptk. 25.5.1907 ss. 30-45.,  Tuominen,  1958, s. 178.

6. Paasikivi, I 1957, ss. 200-202., Tuominen, 1958, ss. 180-181.

7. Eduskunnan ptk. 8.6.1907 ss. 376-378. Porin puheesta ks. Toroinen, 1965, s. 384 ja siinä mainitut lähteet.

8. Maaliskuu 1910. Lauri Ingmanin muistikirja. Lauri Ingmanin arkisto B 1:4. VA

9. Väinö Tanner, »Paasikiven linja» 1899-1920. Muistikuvia ja käsitteen selvittelyä. (Pai­namaton  käsikirjoitus.) Väinö Tannerin  arkisto, kansio 4, VA

10. Paasikivi, 1918, s. 319.

11. Uusi Suometar 16.6.1907.

12. Eduskunnan ptk. 12.6.1907, s. 592 sekä 15.9.1907 s. 2585.

13. Paasikiven lausunto täysistunnossa 19.10.1907. Eduskunnan ptk. 1907 ss. 2341-2346.

14. Tuominen, 1958, s. 386 ja siinä mainitut lähteet. Opettajien palkkauskysymyksestä ks. lähemmin Markku Heikkilä, Opetusministeriön historia. III. Helsinki 1985. ss. 382-384.

15. Eduskunnan ptk. 17.6.1907 ss. 901-931.,  Tuominen,  1958, s. 348.

16. Tuominen,  1958, s. 335.

17. Pankkivaliokunta lakivaliokunnalle ja Suomen Pankille 28.4.1910 sekä Suomen Pankki 6.5.1910 ja lakivaliokunta 11.5.1910 pankkivaliokunnalle. Pankkivaliokunnan asiakirjat 1910. Eduskunnan arkisto., Pankkivaliokunnan mietintö 5/1910., Eduskunnan ptk. 22.6.1909 s. 204 ja 1439 sekä 14.2., 29.3., 8.5., 12.5. ja 16.5.1911 ss. 35–36, 255-256, 559-564, 642 ja 676-677. Ks. myös Ulkomaiset pankit JKP II:21.

18. Tuominen,  1958, ss. 268-269.

19. Eduskunnan ptk. 1911 s. 142  ja seurr. sekä 714 ja seurr., Paasikiven puheenvuoro ss. 748-749. Ks. myös Pipping, 1969, ss. 359-561.

20. Ns. Nevan miljoonista ks. lähemmin Tuomo Polvinen, Nevansillan miljoonat Suo-men oikeustaistelussa. (Historiallinen Arkisto 56). Helsinki 1958. ss. 204-220. Paasiki­ven puheenvuoro edusk. ptk. 25.5. 1910 ss. 897-899.

21. Polvinen, 1962, SS. 159-167.

22. Raasulin-Hiitolan ratahankkeesta ks. lähemmin Polvinen,  1962, ss. 175-229.

Agraaripoliitikko

1. Eduskunnan ptk. 1907, I, ss. 77-78., Teljo, 1949, ss. 144-145., Rasila, 1961, s. 395.

2. Hannu Soikkanen, Kohti kansan valtaa, I, Vaasa 1975, s. 101., Rasila, 1961, ss.
311-312.

3. Eduskunnan ptk. 1907, I, s. 131., Rasila, 1961, s. 395. Valiokuntaan valittiin 16
varsinaista ja 7 varajäsentä. Valiokunnan puheenjohtajan lisäksi myös varapuheenjohtaja Hannes Gebhard kuului suomalaiseen puolueeseen. Ensimmäinen sihteeri oli Edvard Gylling ja toinen sihteeri Antti Tulenheimo.

4. Laki maanvuokrasta maalla. Annettu Helsingissä, 19 p:nä Kesäkuuta 1902. Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelma n:o 1911902., Jutikkala,1958, s. 374, Rasila, 1961, s. 209.

5. Suomalaista puoluetta edustaneet Hannes Gebhard ja J. Serlachius oli alun perin valittu komiteaan, mutta molemmat kieltäytyivät jäsenyydestä. Alanen, 1964, ss. 169- 171.

6. Johanson, II, 1926, SS. 146-147., Rasila, 1961, ss. 356-357.

7. Puoluevaltuuskunnan ptk. 6.2.1907. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 5.

8. Valtiopäivät 1907, Liitteet VIII:16, Esitysehdotus n:o 6 (Paloheimo ym.).

9. Ibidem., Rasila, 1961, s. 404. Vuokralautakunnan päätösvaltaan kuului mm. työpäi­vän pituuden ja päivätyön veroarvon määrääminen. Vuokra oli sen mukaan suoritettava rahana.

10. Maalaiskysymys. (Ylitirehtööri, lakitieteen tohtori J. K. Paasikiven esitelmä Suomalai­sen puolueen kokouksessa Porissa). Satakunta 17.1.1907.

11. Ibidem., Satakunta 19.1.1907.

12. Eduskunnan ptk. 17.6.1907, s. 898., Rasila, 1961, s. 396.

13. Paasikivi eduskunnassa 14.6.1907, ptk. s. 681.

14. Rasita, 1961, s. 396.

15. Keisarillisen Majesteetin armollinen esitys Suomen Kansaneduskunnalle koskeva maanvuokraa maalla, Valtiopäivät 1907, Asiakirjat III n:o 27.

16. Rasila, 1961, s. 399.

17. Valtiopäivät 1907, Asiakirjat III n:o 27, ss. 2-3., Agraarikomitean mietintö n:o 1. Maanvuokralakiehdotus, Helsinki 1907, ss. 65-66, 108-109., Teljo, 1949, s. 146.

18. Valtiopäivät 1907, Asiakirjat III, n:o 27, s. 1.

19. Paasikivi eduskunnassa 14.6.1907, ptk. s. 681.

20. Paasikivi eduskunnassa 19.10.1908, ptk. s. 1399. Paasikiven muistiinpanoja agraari­komitean mietinnöstä, kansio »Maanvuokrakomiteaan liittyvää aineistoa», JKP III:6. Vie­lä muistelmiaan kirjoittaessaan Paasikivi tyrmäsi agraarikomitean merkityksen täysin: »Sen ehdotus ei vaikuttanut asian myöhempään käsittelyyn», Paasikivi, I, 1957, s. 219.

21. Vrt. Sulo Wuolijoki, Yksikamarisen arkielämää, Jyväskylä 1934, s. 109., Sulo Wuoli­joki, Vähän silmäin voidetta eli miten maatalousvaliokunta torpparien asiaa käsitteli vuosien 1907 ja 1908 valtiopäivillä. Jutellut maatalousvaliokunnan kolmas sihteeri, Tam­pere 1908, s. 23.

22. Kuinka torpparilakia laadittiin maatalousvaliokunnassa syksyllä 1907 ja keväällä 1908 (Päivänkysymyksiä 13, Helsinki 1908) s. 5., Myös Wuolijoen mielestä Castren »piti enemmän ääntä yksinään kuin kymmenen valiokunnan jäsentä yhteensä», Sulo Wuoli­joki-, Vähän silmäin voidetta, s. 19.

23. Maatalousvaliokunnan paperit 1907 (Eduskunnan kirjasto), Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 3, Valtiopäivät 1907, Asiakirjat III, Eduskuntaesitys n:o 27, Vastalause n:o II. Maatalousvaliokunnan ajasta huomattava osa kului Laukon sääntöperintötilan julistami­sesta valtiolle koskevan välikysymyksen käsittelyyn. Valiokunnan ensimmäisen sihtee­rin Edvard Gyllingin laatima mietintöluonnos ei kelvannut valiokunnan porvarilliselle enemmistölle. Lopullista mietintöä on arveltu Paasikiven kirjoittamaksi,  vrt.  Rasila, 1961, s. 409. Todennäköisempää kuitenkin on, että sen kirjoittivat Kairamo ja Gebhard. Vrt. Sulo Wuolijoki-, Laukon lakko ensimmäisen kansaneduskunnan maatalousvaliokun­nassa.  Kertonut maatalousvaliokunnan kolmas sihteeri.  Helsinki 1908, ss. 16-17, 26.

24.Rasila, 1961, s. 398.

25. Paasikivi eduskunnassa 24.9.1907, ptk. s. 1641.

26. Paasikivi eduskunnassa 3.4.1908, ptk. s. 469. Vrt. Paasikivi, I, 1957, s. 221. Alakomite­an sihteerinä toimi Antti Tulenheimo.

27. Vrt. Paasikivi, I, 1957, s. 221.

28. Paasikivi eduskunnassa 3.4.1908, ibid.

29. Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 3 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee lain hyväksymistä maanvuokrasta maalla, Valtiopäivät 1907, Asia­kirjat III, Eduskuntaesitys n:o 27., Rasila 1961, s. 399.

30. Ibidem.

31. Vrt. Laki, joka koskee annetun maanvuokralain soveltamista aikaisemmin syntynei­siin vuokrasuhteisiin, ibid. ss. 85-88.

32. Valtiopäivät 1907, Liitteet VIII:16, Esitysehdotus 6, ss. 126-127., Paasikivi, I, 1957, s.232.,  Rasila, 1961, s. 404.

33. Valtiopäivät 1907, Asiakirjat III, Armollinen esitys n:o 27, ss. 39-40., Rasila, 1961, 405-406.

34. Valtiopäivät 1907, Asiakirjat III, Eduskuntaesitys n:o 27.

35. Rasila,  1961, s. 402-403.

36. Vrt. Sulo Wuolijoki-, Se suomettarelaisten kettuileminen torpparikysymyksessä. Suo­mettarelainen valtiopäivämies Juho Kusti Paasikivi sotajalalla. Sosiaalidemokraatti (Po­ri) 133/1907., Sulo Wuolijoki, Vai torpparien asiaa ne suomettarelaiset ajavat. Sosialide­mokraattisia vaalijulkaisuja, n:o 1., Sulo Wuolijoki, Vähän silmäin voidetta, s. 34., Sulo Wuolijoki eduskunnassa 3.4.1908 ptk. s. 563,  566 ja 571.

37. Suomen maanviljelijöille. (Komitean 14.12.1907 päivätty, painettu raportti) ss. 1-2, kansio »Torppariasia», JKP VI:16.

38. Vrt. Mietintö, jonka on antanut maanviljelijäin kokouksessa Helsingissä  joulukuun 14 päivänä 1907 uutta maanvuokralainsäädäntöä käsittelemään asetettu valiokunta (pai­nettu, päiväys 15.12.1907), kansio »Torpparikysymys», JKP VI:16. Mietinnössä arvostel­tiin etenkin lakiehdotuksen tarjoamaa mahdollisuutta vaihtaa päivätyöt rahassa suoritet-tavaksi vuokraksi, vuokramiehen rajatonta oikeutta saada korvausta tekemistään paran­nuksista sekä lain takautuvuutta. Sen sijaan vuokra-ajan vähimmäispituus oli valiokun­nan mielestä vähemmän merkitsevä, vaikka se suosittikin 25 vuotta, ibid. ss. 5-8, 13.

39. »Torpparikysymys». KS. Talousseuran lausunto viime valtiopäiväin maatalousvalio­kunnan ehdotuksesta uudeksi maanvuokralaiksi. Turku (1908).

40. Vrt. erityisesti: J. K P. ( = Paasikivi), Hyökkäykset maatalousvaliokunnan vuokrala­ kiehdotusta vastaan. Uusi Suometar 14.1., 16.1., 29.1. ja 29.2.1908.

41. Eduskunnan ptk. 21.2.1908, ss. 6o-61., Rasila, 1961, ss. 414-416., Vrt. Paasikivi, I, 1957, s. 228.

42. Sulo Wuolijoki, Vähän silmäin voidetta, s. 24.

43. Rasila, 1961, ss. 414-416.

44. Keisarillisen Majesteetin Armollinen esitys Suomen Kansaneduskunnalle maan­vuokrasta maalla, Valtiopäivät 1908, Asiakirjat I, n:o 7, ss. 3-41.

45. Maatalousvaliokunnan asiapaperit 27.2.1908 (Eduskunnan kirjasto).

46. Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 1 Keisarillisen Majesteetin Armollisen esityksen johdosta, joka koskee lakia maanvuokrasta maalla, Valtiopäivät 1908, Asiakirjat I, s. 3., Paasikivi eduskunnassa 3.4.1908, ptk. s. 571., Paasikivi, I, 1957, s. 229.

47. Rasila, 1961, s. 416.

48. Maatalousvaliokunnan jäsenet: ks. eduskunnan ptk. 10.8.1908, s. 43., Rasila, 1961, s. 420.

49. Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 2 Keisarillisien Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee asetusta maanvuokrasta maalla. Toiset valtiopäivät 1908, Asiakirjat III, Eduskuntaesitys n:o 13, s. 13., Paasikivi, I, 1957, s. 231., Rasila, 1961, ss. 421-423, 425-426.

50. Suuren valiokunnan mietintö n:o 8, Toiset valtiopäivät 1908, Asiakirjat III, Eduskun­taesitys n:o 13., Paasikivi, I, 1957, ss. 223, 232-234., Rasila, 1961, s. 424. Paasikiven mukaan neuvotteluihin ottivat osaa hänen itsensä lisäksi Danielson-Kalmari, Kairamo ja Käpy suomalaisesta puolueesta, Ståhlberg, Brander ja Castren sekä mahdollisesti Ahma­vaara nuorsuomalaisten edustajina, senaattori Nybergh ruotsalaisesta puolueesta sekä myös maalaisliiton edustaja, Paasikivi, I, 1957, s. 223.

51. Paasikivi, I, 1957, ss. 232-234.

52. Castren eduskunnassa 19.10.1908, ptk. s. 1457.

53. Vrt. »Yhteensovittamissopimus», Suuren valiokunnan mietintö n:o 8a, Toiset valtio­päivät 1908, Asiakirjat III, Eduskuntaesitys n:o 13, ss. 6-8., Paasikivi, I, 1957, ss. 233- 234.

54. Eduskunnan ptk. 19.10.1908, SS. 1430-1432., Paasikivi, I, 1957, SS. 233-234. Paasiki­vellä on muistelmissaan väärä päivämäärä (26.10.)

55. Gylling eduskunnassa 19.10.1908, ptk. ss. 1387-1389, Paasikivi, ibid. s. 1400, cit. Paasikivi, I, 1957, s. 214.

56. Eduskunnan ptk. 19.10.1908, ss. 1462-1465.

57. Sulo Wuolijoki, Yksikamarisen arkielämää, ss. 108-109.

58. Näin Rasila, 1970, s. 12.

59. Armollinen asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta. Suomen Suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma n:o 12/1909, ss. 1-27, Suomalaisen puolueen ylei­selle edustajakokoukselle v. 1913. Puolueen valtuuskunta. Helsinki 1913, s. 11., Jutik­kala, 1958, s. 377.

60. Armollinen asetus helmikuun 27. p:nä (maaliskuun 12 p:nä) 1909 annetun torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai­semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. Suomen Suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma n:o 12/1909, ss. 33-35., Jutikkala, ibid.

61. Paasikivi eduskunnassa 16.10.1908, ptk. ss. 1286-1287.

62. Paasikivi senaatissa 15.1.1909. Senaatin ptk. I/1909, cit. Paasikivi, II, 1957, s. 54.

63. Ibidem., Paasikivi eduskunnassa 19.10.1908, ptk. s. 1399. Myös Gebhardin mielestä kysymyksessä oli suojelulaki.

64. Paasikivi, I, 1957, s. 237.

65. Paasikivi eduskunnassa 19.10.1908, ptk. s. 1460.

66. Kysymyksessä oli vuonna 1908 ilmestynyt alakomitean tilastosarjan III. osa, jonka alakomitea julkaisi ensimmäisenä, Rasila, 1961, s. 218.

67. Vrt. Paasikivi suomalaisen puolueen puoluekokouksessa 4.5.1908 (Päiväkysymyksiä 15, Helsinki 1908), s. 4., Paasikivi senaatissa, ibid. J. K. P: (=Paasikivi), Perätöntä yllytystä maanvuokra-asiassa, Uusi Suometar 6.2.1908, (Paasikivi), Vuokrakomitean ensimmäi­nen ehdotus. Tärkeä asia, Uusi Suometar 9.2.1913, s. 4. Paasikivi eduskunnassa 1.4.1913, ptk. s. 316.

68. Vrt. Jutikkala, 1958, s. 378-379.

69. Soininen, 1976, s. 223.

70. Rasila, 1961, s. 218, Alanen, 1964, s. 175. Paasikivi siteerasi vielä 1957 ilmestyneis­sä muistelmissaan alakomitean alkuperäisiä lukuja, ks. Paasikivi, I, 1957, s. 212.

71. Paasikivi suomalaisen puolueen puoluekokouksessa 4.5.1908 (Päiväkysymyksiä 15, Helsinki 1908), ss. 19-34., Uusi Suometar 4.5.1908, s. 3., Paasikivi, I, 1957, s. 227.

72. Ks. tarkemmin jäljempänä ss. 205-210 sekä Hannu Immonen, Pääministeri Stolypin ja vuoden 1909 maanvuokra-asetus, Historiallinen Aikakauskirja 3/1988, ss. 200-205.

73. Ks. Rasila, 1961, SS. 167, 195, 216.

74. Paasikiven kirjallinen lausunto agraarikomitealle 20.12.1906, agraarikomitean mie­tintö n:o 2. Ehdotus laiksi maanhankinnasta tilattomalle maalaisväestölle. Helsinki 1907, s. 78.

75. Paasikivi, Sosialistien viljelyspakko. (Suomalaisen puolueen naisvaliokunnan kirjasia n:o 12), Helsinki 1907, s. 12., Paasikivi eduskunnassa 28.4.1910, ptk. ss. 390-391, Rasila, 1970, s. 78.

76. Paasikivi, Sosialistien viljelyspakko, ss. 14-15.

77. Paasikivi eduskunnassa 10.3.1908, ptk. s. 265,  Rasila, 1961, s. 402.

78. Paasikivi eduskunnassa, 26.4.1910, ptk. ss. 390-391,  Rasila,  1961, ss. 410-411.

79. Paasikivi eduskunnassa 26.4.1910, ptk. ss. 390-391. Ibid.

80. Paasikiven lausunto agraarikomitealle 20.12.1906 s. 14., Paasikivi eduskunnassa, ibid.,  Rasila, 1961, s. 78.

81. Valtiopäivät 1911, Liitteet VIII, Eduskuntaesitys n:o 27. Muut allekirjoittajat, jotka eduskuvat vanhasuomalaisia, nuorsuomalaisia ja maalaisliittoa, olivat J. Kaskinen, Heik­ki Renvall, Oskari Ansh. Sjöstedt-Jussila, Eero Hahl, Hannes Nylander, Filip Saalasti sekä Iisakki Vahe.

82. Eduskuntaesitys n:o 27, ibid., Paasikivi, II, 1957, s. 100., Uuno Tuominen, Au­tonomian ajan yksikamarinen eduskunta 1907-1916. Suomen kansanedustuslaitoksen historia, Viides osa, Helsinki 1958, s. 346.

83. Maatalousvaliokunnan mietintö 27.3.1911 n:o 1 erinäisten tilattoman väestön maan­hankinnan edistämistä koskevien eduskunta-esitysten ja anomusten johdosta, Valtiopäi­vät 1911, Asiakirjat V, Eduskuntaesitysmietintö 5. Suomalaisen puolueen vastalauseessa vaadittiin, että tilalle tulija saisi lukea hyväkseen viidesosan tilan tuotannon perusteella lasketusta arvosta ja olisi samalla oikeutettu suorittamaan vähitellen toisille perillisille näille kuuluvat osuudet, ibid. ss. 24-25., Rasila,  1970, s. 112.

84. Paasikivi eduskunnassa 12.5.1911, ptk. s. 643.

85. Rasila, 1970, s. 112.

86. Yhdistetyn maatalousvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan mietintö 24.3.1911, erinäisten tilattoman väestön maanhankinnan edistämistä keskevien aloitteiden johdos­ta, Valtiopäivät 1911, Asiakirjat V, Eduskuntamietintö 5a, ss. 1-8.

87. Paasikivi eduskunnassa 8.5.1911, ptk. ss. 567,  656.

88. Paasikivi eduskunnassa 22.5.1912, ptk. s. 692.

89. Eduskunnan ptk. 20.5.1911, s. 830.

90. Paasikivi, J. K ym.: Ehdotus asetukseksi a) pientiloista b) »Suomen maalaisväestön asutusrahastosta», J. K Paasikivi, A Osw.Kairamo, Kyösti Kallio, Eero Hahl sekä P. Ah­mavaara ja Tahvo Riihelä, Valtiopäivät 1912, Liitteet VIII, Eduskuntaesitys n:o 26. Maata­lousvaliokunnan mietintö 4.5.1912 n:o 1, Valtiovarainvaliokunnan liite ja sen vastalau­seet, Valtiopäivät 1912, Asiakirjat V, Eduskuntaesitysmietintö 14, Suuren valiokunnan mietintö n:o 15, tilattoman väestön maanhankinnan edistämistä koskevien eduskuntae­sitysten johdosta, Valtiopäivät 1912, Asiakirjat V, Eduskuntaesitysmietintö 14., Rasila, 1970, ss. 117-118.

91. Valtiopäivät 1912, ptk. s. 913. Molemmat eduskunta-aloitteet tulivat lopulliseen eduskuntakäsittelyyn vuoden 1914 valtiopäivillä. Sosiaalidemokraatit vastustivat edel­leen lakien hyväksymistä, mutta eduskunta hyväksyi ne tällä kertaa äänin 102-88. Senaatin ehdotuksesta anomus hylättiin lainojen myöntämistä koskevalta osaltaan marras­kuussa 1915. Vallankumouksen jälkeen lokakuussa 1917 senaatti esitti nämä lakiehdo­tukset vahvistettaviksi, ja asetus pientiloista annettiin kesäkuussa 1918, Tuominen, 1958, s. 347.

92. Soikkanen, 1974, ss. 135, 162-163.

93. Hannu Soikkanen, Sosialismin tulo Suomeen, Helsinki 1961, s. 286.

94. Maalaiskysymys. (Ylitirehtööri J. K. Paasikiven esitelmä suomalaisen puolueen ko­kouksessa Porissa), Satakunta 22.1.1907, ss. 1-2.

95. Varsinaista laajempaa pakkolunastusvelvollisuutta Gebhard esitti vasta suurmaan­omistuksen rajoittamista koskeneessa eduskunta-aloitteessaan vuonna 1917,  Rasila, 1970, s. 61.

96. Paasikivi aloitti kritiikkinsä anonyymillä kirjoitussarjalla, joka julkaistiin Uudessa Suomettaressa 14.2., 16.2. ja 26.2.1907. Nämä artikkelit ilmestyivät sittemmin Paasikiven omalla nimellä kirjasena Sosialistien viljelyspakko. (Suomalaisen puolueen naisvalio­kunnan kirjasia  n:o 12), Helsinki 1907.

97. Paasikivi, Sosialistien viljelyspakko, s. 10.

98. Maalaiskysymys, Satakunta 22.1.1907, ss. 1-2.

99. Paasikivi, Sosialistien viljelyspakko, s. 20.

100. Soikkanen,  1961, s. 286.

101. Soikkanen, 1974, ss. 135, 162-163.

102. Vrt. E. Gylling eduskunnassa  28.4.1913, ptk. s. 806.

103. Valtiopäivät 1911, ptk. ss. 48, 75.,  Tuominen,  1958, s. 210.

104. Vrt. esim. maatalousvaliokunnassa käyty keskustelu valiokunnan päätösten pätevyy­destä kun osa jäsenistä kieltäytyi äänestämästä, eduskunnan ptk. 18.4.1913, ss. 534-535.

105. Ehdotus asetukseksi, koskeva avustuksen myöntämistä yhtiölle, nimeltä Luotto­-osakeyhtiö Suomen pienviljelystiloja varten, Valtiopäivät 1913, Liitteet VIII, Eduskunta­ esitysmietintö n:o 21. Liitteenä asetus, koskeva avustuksen myöntämistä Suomen Pankin voittovaroista yhtiölle nimeltä Luotto-osakeyhtiö Suomen pienviljelystiloja varten, sekä yhtiöjärjestys Luotto-osakeyhtiölle Suomen pienviljelystiloja varten, ibid. J. K. P. (Paasi­kivi), Uusi yritys oman maan hankkimiseksi torppareille ja muille tilattomille. »Luotto­ osakeyhtiö Suomen pienviljelystiloja varten», Uusi Suometar 2.2.1913, s. 5., Paasikivi, II, 1957, s. 100, Rasila, 1970, ss. 161-165. Esityksen tarkoituksena oli korvata Suomen maalaisväestön asutusrahasto. Samassa yhteydessä Paasikivi esitti myös aloitteen pank­kiliikettä koskevan asetuksen muuttamisesta siten, että pankeilla olisi ollut oikeus saada liikkeelle laskemilleen obligaatioille valtion takuu, tai valtion varoista laina tai apuraha. Tavoitteena oli mahdollistaa valtion takuun saaminen yleishyödyllisille obligaatioille, Tuominen, 1958, s. 335.

106. Jaakko Nousiainen, Valiokuntalaitos, Suomen kansanedustuslaitoksen historia X, Helsinki 1977, s. 390.

107. Paasikivi ja Gylling eduskunnassa, ptk. ss. 102-103, 132, äänestys, ibid., ss. 135- 136.

108. Edvard Gylling tunnusti, että Paasikiven ajama pankkilain muutos »livahti melkein huomaamatta, tai ainakin ilman riittävää huomiota hyväksytyksi näillä valtiopäivillä», Gylling eduskunnassa 28.4.1913, ptk. s. 806. Pankkivaliokunnan mietintö n:o 2, Valtio­päivät 1913, Asiakirjat V, Eduskuntaesitysmietintö n:o 1., Suuren valiokunnan mietintö n:o 1, ibid.

109. Rasila,  1970, ss. 164-165.

110. Paasikivi, II,  1957, s. 97.

111. Valmistelukunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Hannes Gebhard, sekä jäseniksi maanviljelysneuvos H. G.  Paloheimo ja tilanomistaja, tuomari  K. H. Inberg.

112. Komiteamietintö 2/1910, s. 2.

113. Ibid., SS.  2-5.,   Paasikivi, II,  1957, s. 95.

114. Kyösti Haataja, Torpparikysymyksemme, Aika 1911, ss. 480-500, tässä 496, Paasi­kivi, II, 1957, ss. 96-97.

115.Kyösti Haataja, Hannes Gebhard suurten maakysymyksiemme ajajana, ss. 95-96. Paasikiven mukaan läsnä olivat: Gebhard, Kairamo, Y. K. Yrjö-Koskinen, Käpy, Haataja ja Paloheimo,  Paasikivi, II,  1957, s. 96.,  Rasila,  1970, ss. 134-136.

116. Promemoria keskusteluista Santamäellä 28.-29.10.1911, JKP III:5.

117. Vrt. Santamäen kokouksen pöytäkirjat,  Kansio: »Torppariasia. Haatajan papereita», ]KP III:5.

118. Promemoria, ibid.

119. Ibid.,  Rasila,  1970, s. 135.

120. Promemoria kokouksessa Santamäellä 28-29 pnä lokakuuta,  kansio:  »Torpparia­ sia. Haatajan papereita», JKP III:5. Komitea asetettiin senaatin istunnossa 29.10.1912, Rasila,  1970, s. 140.

121. Komitean jäseniksi nimitettiin A I. Björnvik, E. Gylling, K. Haataja, T. Junnila, K. V. Koskelin, 0. Lahdensuo, J. K. Paasikivi, H. G. Paloheimo, E. Schybergson, K.J. Ståhlberg, joka kuitenkin kieltäytyi, sekä O. Tokoi ja O. Wrede, Paasikivi, II, 1957, ss. 102-103, Rasila,  1970, SS. 140-141.

122.Rasila,  1970, s. 146.

123. Promemoria maanvuokrakomitean neuvotteluista joulukuun 4.-11. pnä, s. 1, Kan­sio: »Torppariasia ja tilattoman väestön asia 1911-1913»,JKP III:5.

124. Paasikivi, II, 1957, s. 104.

125. Komiteamietintö 1/1913. Mietintöön liittyi kaksi vastalausetta. Ruotsalaisia edusta­nut Ivar Björkvik vastusti kaikkia pakkotoimia ja ehdotti mietinnön hylkäämistä. Sosiaa­lidemkraattisten jäsenten mielestä komitean olisi pitänyt ehdottaa vuokrasuhteiden pi­dentämistä ilman minkäänlaisia muutoksia, ibid., ss. 11, 12-14.

126. Paasikivi maatalousvaliokunnassa 12.3.1913. Maatalousvaliokunnan asiapaperit (Eduskunnan kirjasto), Paasikivi eduskunnassa 1.4.1913, ptk. s. 314, Komiteamietintö 1/1913, s. 3, Paasikivi, II, 1957, s. 110.

127. Keisarillisen Majesteetin Armollinen esitys 8./21.3.1913 Suomen eduskunnalle maanvuokraolojen järjestämisestä, Valtiopäivät 1913, Asiakirjat 3, Eduskuntaesitys n:o 14, Paasikivi, II, 1957, SS. 106-107.

128. Ibid.

129. Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 4, Valtiopäivät 1913, Asiakirjat 3, Eduskuntaesi­tys n:o 14, ss. 3-4, suuren valiokunnan mietintö n:o 18, ibid., Paasikivi, II, 1957, ss. 112-114.

130. Eduskuntakeskustelu 1.4.1913, ptk. ss. 295-322,  Paasikivi, II,  1957, ss. 107-112.

131. Vrt. Maanvuokratilasto. Muutamia ennakkotietoja kesällä 1912 kerätystä yleisestä maanvuokratilastosta. Senaatin oikeustoimituskunnassa 24. marraskuuta 1912.

132. Komiteamietintö 1/1913, s. 3.

133. Komitea ei halunnut sulkea mäkitupia pois kaavailemistaan väliaikaistoimenpiteis­tä, koska muussa tapauksessa se olisi joutunut määrittelemään rajan yhtäältä torpan ja lampuotitilan sekä toisaalta mäkituvan välillä. Tämän rajan määrääminen tuli komitean mielestä tapahtua vasta oloja lopullisesti järjestettäessä, Komiteamietintö n:o 1/1913, s. 4, Paasikivi eduskunnassa 1.4.1913, ptk. s. 314.

134. Castrén eduskunnassa 1.4.1913, ptk. ss. 311-312.

135. Paasikivi eduskunnassa 1.4.1913, ptk. s. 306, Paasikivi, II,  1957, s. 110.

136. Paasikivi on jälkeenpäin muistellut, että suuren valiokunnan mietintö hylättiin eduskunnan toisessa käsittelyssä jo sen yksittäisistä pykälistä äänestettäessä, vrt. Paasiki­vi, II, 1957, s. 117. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan eduskuntakäsittelyn aluksi kaikki pykälät hyväksyttiin niistä yksittäin äänestettäessä, vrt. eduskunnan ptk. 26.4.1913, ss. 788-791.

137. Eduskunnan ptk. 2.5.1913, s. 968. Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksestä puuttui nykyisessä valtiopäiväjärjestyksessä oleva kielto, jonka mukaan toisessa käsittelyssä ei saa tehdä ehdotusta koko lakiehdotuksen hylkäämisestä. Tämän vuoksi oli jossakin määrin tulkinnanvaraista, voitiinko hylkäysehdotus tehdä jo toisessa käsittelyssä.

138. Paasikivi eduskunnassa 2.5.1913, ptk. s. 962, Paasikivi, I, 1957, s. 119.

139. Sosiaalidemokraattien kannasta vastalause V sekä maanomistajapiirien kannasta vastalause N, Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 4, Valtiopäivät 1913, Asiakirjat 3. Edus­kuntaesitysmietintö n:o 14, ss. 21-22, 23-54.

140. Paasikivi Anna Paasikivelle 29.4.1913,]KP 1:7.

141. Ks. Liite n:o 1: Puolueiden väliset kannatussuhteet eduskuntavaaleissa vuosina 1907-1919, Hannu Salokorpi, Pietarin tie. Suomalainen puolue ja suomettarelainen politiikka helmikuun manifestista Tarton rauhaan 1899-1920 (Mänttä 1988), s. 319.

142. Esim. Salokorpi, ibid. ss. 77-78.

143. Eduskunnan ptk. 19.4.1913, ss. 580-583, Paasikivi, II, 1957, ss. 114-115.

144. Salokorpi, ibid. s. 319.

145. Juhani Mylly, Maalaisliiton synty. Turun historiallinen arkisto 30 (Vammala 1978), ss. 93, 96-97, Tytti Isohookana–Asunmaa, Maalaisliitto Pohjois-Suomessa. Kehitysjakso vuosina 1906-1939. Turun yliopiston julkaisuja C 29 (Oulu 1980), ss. 81-82.

146. Jutikkala, 1958, s. 375.

147. Vrt. Paasikivi, II, 1957, s. 117.

148. Mylly, ibid. s. 108.

149. Paasikivi, 1, 1957, ss. 230-231.

150. Rasita, 1970, ss. 143-148.

151. Paasikivi, II, 1957, ss. 121-122, Haatajan nimimerkillä »Asiantutkija» laatima kir­joitussarja Torpparivapautuksen 10-vuotismuistio, Uusi Suomi 17.10.1928 s. 10.

152. Paasikivi ei uskonut Schybergsonin ehdotukseen eduskuntaesityksen tekemisestä.

153. Haataja ibid., Paasikivi, II, 1957, s. 123.

154. Haataja, ibid.

155. Haataja, ibid., Paasikivi, II, 1957, s. 123.

156. Komiteamietintö 4 (1914) s. 33. Komiteamietinnöstä ks. myös Rasila, 1970, ss. 154-160.

157. Komiteamietintö 4 (1914) ss. 43, 56.

158. Mietintöön liittyi komitean laatima lakiehdotus – »ehdotus asetukseksi erinäisten vuokra-alueiden pysyttämisestä erityisinä viljelminä», komiteamietintö 4 (1914) s. 145.

159. Komiteamietintö 4 (1914) s. 59.

160. Komiteamietintö 4 (1914) ss. 57-59, 118-, Rasila, 1970, ss. 155-156.

161. Komitean ehdotuksen mukaan vuokramies olisi saanut lunastushinnasta 4/5 valti­olta lainana, joka olisi ollut kuoletettava 47 vuoden kuluessa, komiteamietintö 4 (1914) ss. 71, 150, Rasila, 1970, s. 157.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34