LÄHDEVIITTEET

Kokoomushallituksen hajoaminen 1909

1. Stolypinin puhe duumassa 5./18.5.1908. Stenografitšeskij ottšot gosudarstvennyi du­my, 3 sozyv, sessija 1, tšast 2, S. Peterburg 1908, ss. 2919-2940. Pääministerin puhetta seurannut välikysymyskeskustelu, idem, s. 2941 ja seurr., Af. Avreh, Stolypin i tretja duma, Moskva 1968, ss. 46-53. Lyhyenä selontekona ks. myös Paasikivi, II, 1957, ss. 163-166.

2. Kc,. lähemmin Hannu Immonen, Pääministeri Stolypin ja vuoden 1909 maanvuokra­ asetus. (Historiallinen Aikakauskirja 3/1988) ss. 200-205.

3. Ibidem.

4. Ks. lähemmin Lcmgho.ff, I, 1922, ss. 188-193.

5. Kaarlo Castrenin muistiinpanot 13.3.1909. Kaarlo Castrenin arkisto, kansio 5., Lang­hoff, I, 1922, ss. 193-196., Paasikivi, II, 1957, ss. 58-60.

6. K. F. Ignatiuksen pvk. 29.3.1909, K. F. Ignatiuksen arkisto, kansio 1., Langhoff, I, 1922, ss. 207-208. Epävirallisiin alustaviin keskusteluihin osallistui myös Leo Mechelin, joka – aivan samoin kuin helmikuun manifestinkin yhteydessä – ensin puolsi julkaisemis­ta ja muutti sitten kantaa. Uudenmaan läänin perustuslaillisen kuvernöörin Max Alft­hanin viittaus parhaillaan Euroopan rauhaa uhkaavaan Bosnian kriisiin, jonka varjossa ei nyt pitäisi suhteellisen pienen asian vuoksi jättää hallitusta tuuliajolle, ei tehonnut maan sisäiseen mielipiteeseen huomionsa keskittäneisiin perustuslaillisiin senaattorei­hin. Max Alfthanin pvk. 29.3.1909, Max Alfthanin arkisto, kansio VII.

7. Senaatin talousosaston ptk. 29.3.1909., Paasikivi, II, 1957, ss. 62-63. Castren tosin myöhemmin tunnusti Alfthanille katuvansa menettelyään, joka oli merkinnyt Hjeltin »jättämistä yksin». Max Alfthanin pvk. 30.3.1909, kansio VII.

8. Paasikivi, II,  1957, ss. 63-64.

9. Venäjän hallituskriisiä koskeva esitys perustuu kokonaisuudessaan Hannu Immosen edellä mainittuun tutkimukseen.

10. Suomalaisen puolueen valtuuskunnan ptk. 31.3.1909, Suomalaisen puolueen arkis­to, kansio 5., Lisätyn puoluevaltuuskunnan ptk. 6.4. ja 7.4.1909, idem, kansio 7., Toroi­nen,  1965, s. 403.

11.Ingmanin muistiot hallitusasiasta 18.5. ja 21.5.1909, Lauri Ingmanin arkisto, kansiot B 1:4 ja B 2:1. Ks. lisäksi Toroinen, 1965, ss. 402–405.

12. KKK 21-1/1909 III osasto.

13. Hallitusneuvotteluista kesällä 1909 ks. Torvinen, 1965, ss. 405-408 sekä idem, 1977, ss. 68-69. Ks. myös Salokorpi, 1988, ss. 113-116.

14. Ingmanin em. muistiot ja Paasikivi, II, 1957, ss. 87-88 sekä Adolf Törngren, Från Finlands strid för rätt och frihet. Helsingfors 1942. s. 310.

15. Paasikivi, II, 1957, SS. 72-73.

16. Ibidem.

17. Lauri Ingmanin muistiinpanot 14.9.1909. Lauri Ingmanin arkisto, kansio B1:4., E. S. Yrjö-Koskinen Ida Yrjö-Koskiselle 16.9. ja 3.10.1909. Jälkimmäisessä kirjeessään hän luonnehti ryhmän menettelyä »ilmi selväksi kagaalisuudeksi». Ida Yrjö-Koskisen arkis­to, kansio 1. ks. myös Toroinen,  1965, ss. 71-72.,   Paasikivi, II,  1957, s.  75.

18. JKP Annalle 28.9.1909. JKP X:2. Ks. myös JKP Annalle 25.9.1909. Ibidem.

19. Pertti Luntinen, Sotilasmiljoonat. Jyväskylä 1984, ss. 82-84., Paasikivi, II, 1957, ss. 73-76.

20. KKK 21-1/1909 111 osasto., Blomstedt, 1969, s. 281.

21. Toroinen,  1977, ss. 7476.

22. Paasikivi Böckmannille 9.10.1909. KKK 21-1/1909 III osasto.

23. JKP:n ja Annan kirjeenvaihto 5.10.-14.10.1909. JKP X:6 sekä X:8.

24. Böckmann Stolypinille 29.9./12.10.1909. KKK 21-1/1909 III osasto.

25. Kirjelmä in extenso Paasikivi, II, 1957, ss. 76-77.

26. Rautapää Paasikivelle 21.10.1909. JKP 1:12., Uusi Suometar 22.10.1909., Senaatin ta­lousosaston ptk. 21.10.1909.,   Paasikivi, II,  1957, ss. 78-80.

27. Luntinen, 1984, ss. 85-89  ja siinä mainitut lähteet.

28. Rautapää Paasikivelle 21.10., 23.10., 27.10. ja 29.10.1909. JKP 1:9 ja 1:12., Aspelin­ Haapkylän pvk. 19.10.1909, SKS.,  Paasikivi, II; 1957, ss. 78-80,  83-84.

29. Uusi Suometar 17.11.1909.,  Toroinen, 1977, s. 79.

30. Lojaalisuudestaan Gerhard ja Böckmann saivat myöhäisen palkkion 1920-luvulla Suomen hallituksen myöntäessä heille turvapaikkaoikeuden ja eläkkeen, jota he nautti­vat Karjalan kannaksella Halilan parantolassa kuolemaansa saakka.

31. Ks. lähemmin Toroinen, 1977, ss. 82-83.

32. Vesa Vares, »Turkulainen» ja »viipurilainen» suuntaus Suomalaisen puolueen idän­politiikassa toisella sortokaudella. (Historiallinen Aikakauskirja 1/1987) ss. 9-10., Ala­nen, 1964, ss. 410-413., Salokorpi, 1988, ss. 119-120.,  Paasikivi, II,  1957, s. 87  ja niissä mainitut lähteet. Seynin tarjouksesta ks. Aspelin-Haapkylän pvk. 5.12.1909, SKS.

33. D. V. Åkermanin muistelmat, s. 446. D. V. Åkermanin arkisto, kansio la. VA

34. Salokorpi, 1988, s. 121 ja siinä mainitut lähteet.

35. Joulukuun 1909 puoluekokouksesta ks. ptk. Suomalaisen puolueen arkistossa, kan­siossa 5. Paasikiven puheenvuoro em. pöytäkirjassa ss. 87-93., Torvinen, 1965, ss. 416-419 sekä Paasikivi, II, 1957, ss. 88-93. Ks. myös Aleksi Kävyn kirjettä Y. K. Yrjö­ Koskiselle 4.1.1910. »Åkerman ja Danielson siellä pääasiallisesti kamppailivat. .. Monet olivat DK:lle suuttuneita siitä, että hän moitti routavuosien senaattia». Y. K. Yrjö-Koski­sen arkisto, kansio 1.

36. Puoluevaltuuskunnan ptk. 12.1. ja 31.1.1910. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 5., Rantakari Kairamolle 11.2.1910., A .O. Kairamon arkisto, kansio 5.

37. Lehdistöväittelystä, johon Paasikivi ei osallistunut ks. lähemmin Vares, ss.  11-12.

38. JKP:n puhe 9.1.1910, JKP 11:22. Ajoituksesta ks. Uusi Suometar 14.1.1910. Vuoden 1910 vaalilistoista ks. Uusi Suometar 27.1.1910 (Lisälehti)., Paasikivi, II, 1957, ss. 197-198.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34