LÄHDEVIITTEET

Hämeenlinna

1. Ks. lähemmäs Matti Klinge, Kansallisen identiteetin etsiminen. (Suomen Kulttuuri historia II.) Porvoo 1980. s. 28 ja seurr.

2. Martti Ruutu, Kulttuurikehityksen yleislinjat. (Suomen Kulttuurihistoria II.) Porvoo 1980. s. 86 ja seurr.

3. E. G. Gulin, Elävä tuokio J. K Paasikiven seurassa. (Suomen Kuvalehti 1/1957

4. Gunnar Suolahti, K. 0. Lindeqvist. (Hämeenlinnan normaalilyseo ja lyseo.) Hämeen­linna 1923. ss. 9-10., Historialliseen Aikakauskirjaan laatimassaan K.O. Lindeqvistin nekrologissa Kaarlo Blomstedt kirjoitti: »Ei liene liioiteltua, jos sanomme harvan histo­rianopettajan siinä määrin kuin Lindeqvist osanneen herättää oppilaissaan elävää, pysy­väistä harrastusta historiaan». Historiallinen Aikakauskirja 2/1927. s. 162.

5. Solmu Nyström, Presidentti Paasikivi koululaisena luokkansa primus ja henkinen johtaja. (Uusi Suomi 26.11.1950).

6. Hämeenlinnan normaalilyseon lukukausiluettelot 1881-1893. IV Bd II:2. HMA

7. Leo Valkonen, Tasavallan Presidenttiä haastattelemassa. (Pikakirjoituslehti 1-2/1947). Ks. myös Martti Rapola, Koivunporras. Helsinki 1951. ss. 170-171.

8. JKP:n stipendianomus liitteineen 8.2.1896. Konsistorin arkisto AD 34/115 1896. Hel­singin yliopiston arkisto. Missä määrin Johan Augustin finanssivaikeuksiin ja varhaiseen kuolemaan (vain 38-vuotiaana) vaikutti hänen perimätiedon mukaan reipas alkoholin­ käyttönsä ei enää näytä olevan varmuudella selvitettävissä. Vrt.Olli järvinen, Nuori Juho Kusti Paasikivi. (Etelä-Suomen Sanomat 2.11.1970). Frestadiuksesta, Kaisa Hagmanista ja talon myynnistä Oohan August Hellstenin Lahdessa omistama toinen tontti rakennuk­sineen jouduttiin niinikään realisoimaan.) ks. lähemmin Heikki Mantere, Juho Kusti Paasikiven vaiheet Lahdessa. (Konekirjoituskopio vuodelta 1977. Lahden kaupunginmu­seo)., Irja Simula, Juho Kusti Paasikivi.(Lahden yhteiskoulu 1896-1971.) Lahti 1971. s. 15., Paasikivi Lahdessa. Muistitietoja nuoruus- ja opiskeluvuosilta. (Hollolan Lahti 4/ 1960.) ss. 5-8., Ikonen, 1986, ss. 24-26. Vuonna 1896 Kaisa Hagman ja JKP muuttivat asumaan Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun kulmassa sijainneeseen kauppias Kolli­nin taloon. Kaisa Hagman kuoli Lahdessa 15.5.1899.

9. Vanhempainneuvoston ptk. 6.11.1885. Hämeenlinnan lyseon arkisto, Ce 1. HMA, Ks. myös Hämeenlinnan lyseon vuosikertomukset 1887-1890 HMA

10. Hämeenlinnan lyseo. IV Ab:1. Musta kirja 1887-1903. HMA

11. Hämeenlinnan lyseon vuosikertomus 1887-1888. Ks. myös Hämeenlinnan lyseon oppilasmatrikkeli Bb 1. HMA, Rapola, 1951, ss. 158, 170-171. JKP itse on muistellut nimenmuutoksen tapahtuneen jo 1885.

12. Hämeenlinnan Normaalilyseo 1873-1887-1913. Hämeenlinna 1913. s. 119.

13. Vilho Suomi, Kivi ja Paasikivi. Tasavallan Presidentti kertoo muistelmiaan. (Kulta­nummi. Aleksis Kiven Seuran juhlajulkaisu. Helsinki 1951. ss. 42-43.)

14. Hämeenlinnan lyseo, Toverikunnan ptk 22.2.1890. IV, H:7, HMA

15. Hämeenlinnan lyseo, Toverikunnan pöytäkirjat 1887-1890. Idem.

16. Toverikunnan pöytäkirjat 10.12.1887, 4.2.1888, 13.4.1889 ja 28.9.1889. Idem.

17. V. Lahdensuu JKP:lle 1.10.1936. JKP 1:5., Toverikunnan ptk. 26.1. ja 2.3.1889. Idem.

18. Toverikunnan ptk. 11.5.1890. Idem., Nyström, 1950.

19. Toverikunnan ptk. 3.11.1888, 2.3. ja 9.3.1889. Idem.

20. Toverikunnan ptk. 21.1, 7.4. ja 14.4.1888. Idem.

21. Pekari, 1970, s. 26.

22. J. K. Paasikiven lausunto E. G. Gulinille. Gulin, 1957. Lehtori Otto Colliniin kohdis­tettua moitetta ei voida tulkita vain kasviopissa yhdeksikköön tyytymään joutuneen entisen koulupojan harmin ilmaukseksi. Paasikiven jo jätettyä koulun jouduttiin »luon­teeltaan perin omituinen» Collin erottamaan virastaan. Ks. Y. S. Koskimies, Hämeen­linnan kaupungin historia 1875-1944. Hämeenlinna 1966. s. 510.

23. Ikonen, 1986, ss. 25-26.

24. Paasikiven historiantutkijauraa koskevista aikeista ks. esim. hänen kertomuksiaan Elis Gulinille. Elis Gulinin arkisto, kansio 2.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34