LÄHDEVIITTEET

Itsenäisyyteen ja maan alle

1. Lokakuun vallankumouksen tapahtumahistoriasta ja sen taustasta ks. lähemmin Polvi­nen, 1967, ss. 94-116 ja siinä mainitut lähteet.

2. Ibidem, ss. 114-115.

3. Paasivirta, II, 1949, SS. 131-143., Salokorpi, 1988, ss. 182-184.

4. Paasikiven muistelmakatkelmat JKP VI:20 ja VI:21. Tekla Hultin puolestaan huomaut­taa ajatuksen syntyneen nuorsuomalaisten taholla. Hultin, 1938, II, s. 217.

5. Suomen itsenäiseksi julistautumisen esihistoriaa. E. N. Setälän asiakirjakokoelma, kansio 107.

6. JKP:n muistelmadispositio »Synopsis. . .»,JKP VI:18. Ks. myös Alexis Gripenbergs me­moarer (Första avdelningen) s. 2 Gripenbergska släktarkivet VA., Svinhufvudin kertomukset. .. P. E. Svinhufvudin muistosäätiön arkisto, kansio 1, VA, Ernst Estlanders an­ teckningar 8.11.-9.11.1917, VA Alkion osuudesta ks. Alanen, 1976, ss. 456–458.

7. Eduskunnan ptk. 8.11.-9.11.1917. ss. 14-51. Airolan ja Valppaan puheenvuorot 9.11.1917, idem, s. 50.

8. JKP:n muistelmadispositio »Synopsis… » JKP VI:18., Eduskunnan ptk. 10.11.1917, s. 53. Valtionhoitaja-asian käsittelystä ks. myös Ernst Estlanders anteckningar 8.11. ja 9.11.1917. VA.

9. A. 0. Kairamo lapsilleen 9.11. ja 10.11.1917. Kopiot. Einar W. Juvan arkisto, kansio 5. Ks. myös eduskuntaryhmän ptk. 10.11.1917. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 40.

10. Lindman, 1968, ss. 167-173.

11. JKP:n muistelmadispositio »Synopsis… » JKP VI:18.

12. Vrt. Uusi Päivä 12.11.1917., Harald Åkerman, M. K. ja päämajan synty. (Suomen Vapaussota, II) Jyväskylä 1922, s. 157.

13. Salokorpi, 1988, s. 191 ja siinä mainitut lähteet. Ks. lisäksi JKP:n puhetta Kansallisen kokoomuksen esitelmätilaisuudessa 11.1.1925. Paasikivi, 1956, II, ss. 22-23.

14. Svinhufvudin hallituksen muodostamisesta ks. lähemmin esim. Lindman, 1968, ss. 189-194., Torvinen, 1977, ss. 171-176.

15. Ks. lähemmin esim. Lindman, 1968, ss. 194-204., Torvinen, 1977, ss. 172-180 ja niissä mainitut lähteet.

16. J. K. Paasikiven ja Adolf Törngrenin matkaraportti 19.12.1917. Adolf Törngrenin ar­kisto, kansio X. Vuosikymmenen kuluttua Paasikivi muisteli lähteneensä matkaan »mar­raskuun lopussa». Vrt. J. K. Paasikivi, Itsenäisyytemme aamunkoitteessa. (Etelä-Häme 1918-1928. Vapautumisen muisto.) Hämeenlinna 1928. s. 13. Kirjeessään Paavo Palo­heimolle 5.12.1917 A. O. Kairamo kuitenkin mainitsee Paasikiven lähteneen »viime lauantaina» (ts. 1.12.1917. T. P.) pankin asioissa Ruotsiin ja viipyvän siellä jouluun saak­ka. A. O. Kairamon arkisto, kansio 19. Kun Tornion-Haaparannan kautta kiertämään joutunut junamatkalainen tuli useiden eri lähteiden mukaan perille Tukholmaan 4.12.1917, Kairamon tietoa on ilmeisesti pidettävä oikeana.

17. Paasikiven selonteko teoksessa Suomen vapaussota vuonna 1918, I, Helsinki 1921, ss. 325-326., Räikkönen, 1935, s. 80.

18. Paasikiven allekirjoittama valtakirja Hjeltille 8.12.1917. Suomen itsenäisyyden tun­nustaminen. Asiakirjakokoelma. Toimittanut Aaro Pakaslahti. Helsinki 1937. s. 35., JKP Annalle 8.12.1917. JKP X:2., Adolf Törngrenin muistelmakäsikirjoitus, ss. 651-663. Adolf Törngrenin arkisto, kansio XV., Hjelt, 1920, ss. 50-62., Suomen vapaussota vuonna 1918, I, s. 325.

19. JKP:n muistiinpano »Suomen tunnustaminen». JKP VI:23.

20. Gummerus O. Sivenille 11.12.1917. Herman Gummeruksen arkisto, kansio

21. Paasikiven ja Törngrenin raportti 19.12.1917. Adolf Törngrenin arkisto, kansio X. Ks. myös Paasikiven muistiinpanoja JKP VI:23.

22. Paasikivi, 1928, ss. 13-14., JKP:n ja Törngrenin em. raportti. Adolf Törngrenin arkisto, kansio X.

23. Ks. kirjeenvaihtoa arkistoyksikössä UD 6 A 37. Riksarkivet. Stockholm. Ks. myös Memorandum rörande Sveriges politik i förhållande till Finland under tiden från Fin­lands självständighetsförklaring til det finska inbördeskrigets slut. Utarbetat av förutv. ministern för utrikes ärendena, f. justitierådet Joh. Hellner. Stockholm 1936. ss. 5-6.,

24. Juhani Paasivirta, Suomi vuonna 1918. Porvoo 1957. ss. 33-34. 24. JKP Annalle 13.12.1917. JKP X:2.

25. Tanskan UD:n Ruotsin UD:lle lähettämä muistio Scaveniuksen keskustelusta Paasiki­ven ja Törngrenin kanssa 12.12.1917. UD 6 A 37. Ks. myös Paasikiven ja Törngrenin em. raporttia 19.12.1917. Adolf Törngrenin arkisto, kansio X

26. Törngren Estlanderille 21.12.1917. Kopio. Adolf Törngrenin muistelmakäsikirjoitus s. 683. Adolf Törngrenin arkisto, kansio XV.

27. Paasikivi, 1928, s. 15., Paasikiven ja Törngrenin em. raportti 19.12.1917.

28. Ks. lähemmin Polvinen, 1967, ss. 167-167 ja siinä mainitut lähteet sekä Alexis Gripenbergs memoarer (Första avdelningen) s. 16. Gripenbergska släktarkivet. VA Svinhufvudin mielestä Gripenbergin ehdokkuutta puolsi se, että hänellä oli vanha hy­vin tunnettu ruotsalainen nimi ja muutenkin hyvät edellytykset tulla toimeen ruotsalais­ten kanssa.

29. Ibidem, s. 177.

30. Suomen vapaussota vuonna 1918, I, s. 330.

31. K. G. Westman, Politiska anteckningar april 1917 – augusti 1939. Utgivna genom W. M. Carlgren. Stockholm 1987. ss. 49-55., Alexis Gripenbergs memoarer. (Första avdelningen). ss. 13-18. Gripenbergska släktarkivet. VA. Suomalaisten jääkäriliikkeen miesten piirissä olisi Ruotsin yleisen mielipiteen mobilisoinnissa haluttu mennä vielä huomattavasti pitemmälle. Tukholman suomalaiset olisi pitänyt koota mielenosoitus­ kulkueeksi joka marssisi kaupungin halki kuninkaan linnan edustalle pyytämään apua. Herman Gummerus W. Zilliacukselle 10.12.1917. Kopio. Herman Gummeruksen arkis­to, kansio 27. Ks. myös Herman Gummerus, Jääkärit ja aktivistit. Porvoo 1928. ss. 464-469.

32. Ahvenanmaasta ja Ruotsin sekä Saksan välisistä suhteista talvella 1917-1917 ks. lä­hemmin Westman, Idem sekä Yrjö Nurmio, Suomen itsenäistyminen ja Saksa. Porvoo 1957. ss. 85-100 ja siinä mainitut lähteet.

33. Hjelt, 1920, s. 65. Postinkuljetusta hoiti Kai Donnerin johtama salainen organisaatio. Ks. Suomen vapaussota vuonna 1918, I, s. 329.

34. Julistuksen ja puheen tekstit ks. Alexis Gripenbergs memoarer s. 29 ja seurr. sekä Pakaslahti, 1937, ss. 27-29. Ks. myös Westman, 1987, ss. 56-57, 59-63. Kun senaatin julistuksesta puuttuivat allekirjoitukset, Westman suositteli, että asiakirjan autenttisuu­den vahvistamiseksi Gripenberg, Paasikivi ja Paloheimo allekirjoittaisivat sen hallituk­sensa nimissä. Näin myös meneteltiin.

35. Juho Annalle 19.12. ja 23.12.1917. JKP X:2. Ks. myös JKP:n muistiinpanoja Tukhol­masta joulukuulta 1917. JKP VI:23.

36. Pakaslahti, 1937, ss. 29-32., Suomen vapaussota vuonna 1918, I, ss. 332-334.

37. Westman,  1987, ss. 57-58.

38. Alexis Gripenbergs memoarer (Första avdelningen), ss. 37-38., Pakaslahti, 1937, ss. 29-30., Suomen vapaussota vuonna 1918, I, s. 334.

39. Ks. lähemmin Polvinen, 1967, ss. 178-189.

40. Ruotsin tunnustuksen lähemmästä taustasta ks. Westman, 1987, ss. 64-65. Muiden valtioiden tunnustuksista Pakaslahti, 1937, passim.

41. Paasikivi, 1928, ss. 15-16. Ks. myös 42 AK:n tiedusteluosaston ja sen Torniossa toimineen jaoston asiasta käymää kirjeenvaihtoa, joka Tornion valtauksen jälkeen joutui valkoisten haltuun ja saatettiin jäljennöksinä Paasikiven tietoon. JKP III:1.

42. Suomen hallituksen lähetystö Ruotsissa. Senaattori J. K. Paasikiveä haastattelemassa. Helsingin Sanomat 6.1.1918. Ks. myös Paasikiven puhelinhaastattelua Uudessa Suomet­taressa 6.1.1918.

43. Paasikivi, 1928, s. 16.

44. A. 0. Kairamo Paavo Paloheimolle 18.1.1918.  Kopio. A. 0. Kairamon arkisto,  kan­sio 19., JKP Annalle 23.12.1917. JKP X:2. Itsenäisyysjuhlastaks. esim. U. S.14.1.1918, H. S. 14.1.1918.,  Hultin, 11,  1938, ss. 259-261.Juhlapuheen piti rovasti Wilhelmi Malmivaara.

45. Vrt. Alexis Gripenbergs memoarer (Första avdelningen) ss. 35-36.  Ks. myös U. S. 6.1. ja 16.1.1918.

46. Ks. Polvinen, 1967, s. 189 ja siinä mainitut lähteet. Ks. myös U. S. 17.1.1918.

47. Polvinen, 1967, ss. 185, 188-191., Torvinen, 1977, s. 188.

48. Eduskunnan ptk. 18.1.1918. ss. 1000-1001. Ehdokkaista ei käyty keskustelua, koska asiasta oli epävirallisesti sovittu jo etukäteen. Paasikivi ja Suomen Höyrylaiva Osakeyhti­ön toimitusjohtaja Lars Krogius olivat alunperin senaatin ehdokkaita. Porvarillinen de­legaatio liitti mukaan ruotsalaisten Ehrnroothin ja maalaisliiton Sivenin, kun taas sosia­listit nimesivät omat ehdokkaansa. Vrt. Kyösti Haatajan muistiinpanot 10.1. ja 17.1.1918. Eduskunnan Kirjasto. Paasikiven osalta vanhasuomalaisten eduskuntaryhmä antoi suos­tumuksensa hänen ehdokkuudelleen jo 10.1.1918. Ks. eduskuntaryhmän ptk. 10.1.1918. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio  40.  Ks.  myös ulkoasiainvaliokunnan mietintöä n:o 1. Asiakirjat N/1918. Ruotsalaisen puolueen eduskuntaryhmän kokouksessa 10.1.1918 Paasikivi todettiin suomettarelaistaustastaan huolimatta »luotettavaksi». Ernst Estlanders anteckningar 10.1.1918. Ks. myös JKP:n muistikirja, JKP 11:7 sekä Ikonen, 1989, s. 165.

49. JKP:n muistikirja 30.4.1917-29.5.1918. JKP 11:7., Muistelmia 1917-1918. JKP VI:20., »Synopsis… » JKP VI:18., Idman, 1953, ss. 264-265., Boris Gyllenbögel, Sotilaana ja diplomaattina Itä-Euroopassa. Helsinki 1946. s. 133 ja seurr., Ikonen, 1984, s. 118. Gyllenbögelin muistio perustui osittain eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa käytyihin keskusteluihin. Ks. Osmo Rinta-Tassi, Lokakuun vallankumous ja Suomen itsenäistymi­nen (Lenin ja Suomi, II) Helsinki 1989. ss. 160-161 ja siinä mainitut lähteet.

50. Ibidem., JKP:n muistiinpanot, JKP VI:21., Kustavi Grotenfeltin pvk. 26.1.1918. Kustavi Grotenfeltin arkisto, kansio 6., Salokorpi, 1988, s. 196., Paasivirta, 1957, s. 44., Stig Jägerskiöld, Mannerheim 1918. Helsinki 1967. s. 44. – Kielteiselle kannalle pankkien avaamiseen nähden niinikään asettunut Privatbankenin johtaja ja kaksi muuta pankin­johtajaa vangittiin. Ks. Kyösti Haatajan muistiinpanot 1.2.1918. Eduskunnan Kirjasto., Eduskuntaryhmän ptk. 29.1.1918. Suomalaisen puolueen  arkisto, kansio 40.

51. »Synopsis… », ibidem.,  Paasivirta,  1957, ss. 71-72.

52. Taloyhtiön piirissä herätti sittemmin pahennusta se, ettei Paasikivi käyttänyt vaiku­tusvaltaansa lojaalin talonmiehen hyväksi, kun tämä sodan päätyttyä erotettiin toimes­taan poikansa punakaartilaisuuden vuoksi. Ks. V. J. Palosuo, Merkkimiesten talo. Hä­meenlinna 1986. ss. 27, 160-161.

53. »Synopsis… », Ibidem.

54. Keravan punakaartilaiset väittivät Paasikiven olleen joulukuussa 1917 Ruotsissa ase­hankintamatkalla. Ks. »Muistelmia 1917-1918». JKP VI:20. Häneen Helsingissä kohdistu­neista etsinnöistä ks. samassa talossa (Asunto-osakeyhtiö Oiva, Nervanderinkatu 11) asuneen E. G. Palmenin muistiinpanoja 1.2. ja 18.3.1918. E. G. Palmenin arkisto V:39, HYK. Ks. myös Kyösti Haatajan muistiinpanoja 4.2.1918. EK. »Aamulla etsittiin jälleen, entistä raaemmalla tavalla tämän talon asukkaita, Ahavaa, Paasikiveä ja ehkä Ingmania­kin. Rouva Ahavaa uhattiin revolverilla ja kohdeltiin muutenkin harvinaisen raa’asti. Paasikiveltä taisivat viedä alaikäisen pojan panttivangiksi… Suurpalkkaiselta pankkimie­heltä he kaiketi luulevat voivansa suuret lunnaat puristaa». Palmen, Ibidem 6.4.1918. Paasikiven poikien Juhanin ja Varman, kohdalta Palmenin vangitsemistieto ei kuiten­kaan pitänyt paikkaansa. Muutamaa päivää myöhemmin molemmat olivat nykyisen Eduskuntatalon paikalla sijainneella kalliolla innokkaasti seuraamassa saksalaisten hyökkäystä kaupunkiin. Palosuo, 1986, s. 29. Vrt. myös rouva Irma Paasikiven kirjettä allekirjoittaneelle 27.7.1987 sekä Anna Paasikiven haltioitunutta kuvausta saksalaisten saapumisesta 12.4.-13.4.1918. JKP:X:3.

55. »Synopsis… », Ibidem.

56. K. A Franssilan pvk. 10.3.1918. K. A Franssilan arkisto, kansio 7, HYK.

57. »Muistelmia 1917-18». JKP VI:20.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34