LÄHDEVIITTEET

Senaatin johtoon

1. Ståhlbergin mietteet julkaistiin heti Helsingin valloituksen jälkeen Helsingin Sanomis­sa 16.4. ja 18.4.1918 otsikolla »Tulevaisuuden lähtökohtia». Ks. myös Blomstedt, 1969, ss. 352-354.

2. Lauri Ingmanin muistio »Sisäpolitiikastamme». Paavo Virkkusen kokoelma,  kansio 40, HYK.,  Salokorpi,  1988, ss. 197-198.

3. Paasikiven käsikirjoitus »Mietelmiä», 10.4.1918. JKP VI:20. Ks. myös hänen saman­suuntaista kannanottoaan Leo Ehrnroothin toukokuussa 1918 laatimaan, kansanedusta­jien määrää ja valintatapaa koskevaan ehdotukseen. Ibidem.

4. Kyösti Haatajan muistiinpanot 29.4.1918. Eduskunnan Kirjasto., Alkion päiväkirja 1.5. ja 16.5.1918. Joulukuussa 1917 Alkio oli korostanut suomalaisten »antimilitarismia». Venäläisten joukkojen poistuttua Suomen puolueettomuus estäisi maan joutumisen vieraan miehityksen kohteeksi! Ks. Alkion pvk. 13.12.1917. Sibeliuksesta ks. Erik Ta­waststjerna, Jean Sibelius,  N,  Keuruu  1978, ss. 277-278.

5. Uusi Suometar 16.5.1918., Ikonen, 1984, s. 150. Valkoisen väestön piirissä vallinnees­ta sotilasinnostuksesta ks. myös Vesa Vares, Mannerheimia ja »Hoffmannia» odottaessa. (Turun koulu) Turku 1989. ss. 290-291.

6. J. K. Paasikivi, Mietteitä nykyhetken suuresta kysymyksestä. Uusi Suometar   1.5.1918.

7. Monarkian puolesta harjoitetusta propagandasta, jossa »raa’an työn» teki ennen muu­ta Nevanlinna, ks. lähemmin Salokorpi, 1988, 199-200, 207-215 ja siinä mainitut lähteet. Pelkästään virallisiin elimiin (lähinnä senaattiin, eduskuntaan ja porvarilliseen yhteistyövaliokuntaan) rajoittunut Paasikivi ei hallituksen johtoon tultuaan enää näytä olleen monarkistien kenttätyössä mukana sen enempää kokouspuhujana kuin artikke­lien laatijanakaan.

8. Uusi Suometar 14.5.1918. Julkilausuman allekirjoittivat A. H. Bergholm, Einar Böök, Knut Cannelin, J. R. Danielson-Kalmari, Leo Ehrnrooth, Ernst Estlander, Mauri Honka­juuri, Eirik Hornborg, P. J. Hynninen, Emil af Hällström, Gust. Rud. Idman, K. G. Idman, Volter Kilpi, Kaarlo Koskimies, A Lagerlöf, Mikko Latva, K. S. Laurila, J. Ax. Levonius, W. Malmivaara, Harald Neovius, E. Nevanlinna, Otto Nevanlinna, Alpo Noponen, J. K. Paasi­kivi, E. G. Palmen, K. A Paloheimo, K. N. Rantakari, Hugo Rautapää, Alvar Renqvist, Eric v. Rettig, Jalmari Sahlbom, Uno Saxen, Emil Schybergson, J.J. Sederholm, K. Snellman, H. F. Soveri, Otto Stenroth, Adolf V. Streng. Eino Suolahti, Hugo Suolahti, Antti Tulen­heimo, Yrjö Wichmann, P. O. Viitanen, Anders Wiksten, Artturi H. Virkkunen, R. A Wre­ de ja Ferd. v. Wright. Ks. Paasivirta, 1957, ss.  267-268.  –  Monarkian kannattajiin kuului luonnollisesti myös, kuten edellisestä luettelosta käy ilmi, Paasikiven vanha oppi-isä Danielson-Kalmari, jolle perinteiseen tapaan uskottiin puolueen linjan julki­nen määrittelytehtävä. Vanhalla ylioppilastalolla 20.5.1918 pidetyssä juhlassa hän puo­lusti kuningasvaltaa ennen muuta ulkopoliittisen perusteluin. Sen sijaan valtioneuvos varoitti luopumasta yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Liioin ei eduskuntaan pitäisi rakentaa intressipohjaisia kiintiöitä. Salokorpi, 1988, ss. 223-224 ja siinä mainitut läh­teet.

9. Paasikiven muistelmakirjoitus »Saksa ei auttanut meitä meidän sinisten silmiemme vuoksi». Helsingin Sanomat 3.6.1984.

10. Tasavaltalaisten julistus. Helsingin Sanomat 29.5.1917. Sen allekirjoittajiin kuuluivat mm. Santeri Alkio, Zachris Castren, Eero Erkko, Kyösti Kallio, W. A Lavonius, Oskari Mantere, Heikki Ritavuori, Georg Schauman ja K.J. Ståhlberg. Vastavetona tasavaltalais­ten julistukselle 314 nuorsuomalaiseen suuntaukseen lukeutuvaa kansalaista ilmoitti 12.6.1918 kannattavansa monarkiaa. Näiden joukkoon kuului tunnettuja tiedemiehiä, kuten Th. Rein ja Werner Söderhjelm ja taiteilijoita, mm. Jean Sibelius ja Eero Järnefelt. Tasavaltalaisten näkökohdista ks. myös Ståhlbergin edellä mainittuja artikkeleita sekä Helsingin Sanomat 4.5.ja 15.5.1918., Blomstedt, 1969, ss. 360-362.,  Paasivirta,  1957,  ss. 268-272.,   Lindman, 1968, ss. 258-262.

11. Em.  järjestöistä ks. lähemmin esim. Lindman, 1968, ss. 259-262.

12. Salokorpi, 1988, s. 220.

13. Korkeimman vallan luovuttamisesta Svinhufvudille ks. lähemmin Torvinen, 1977, ss. 213-214, 219., Lindman, 1968, ss. 251-254 ja niissä mainitut lähteet. Maalaisliitonasenteesta ks. Alanen,  1976, ss. 503-504  ja Hokkanen,  1986, ss.  287-288.

14. Ks. Ohto Manninen, Mannerheimin ero toukokuussa 1918. (Sotahistoriallinen Seu­ra ja Sotamuseo. Vuosikirja IX) Helsinki 1974. ss. 31-32 ja siinä mainitut lähteet., Hultin, 1938, ss. 393-395, 398. Nevanlinnan listasta ks. lisäksi Paavo Virkkusen päivä­kirja 23.5.1918, Paavo Virkkusen arkisto kansio 57, HYK sekä Blomstedt, 1969, ss. 358-359.  Ks. myös Ikonen,  1989,ss.221-223.

15. Svinhufvudin kertomukset Erkki Räikköselle ( J. K Paasikivi). P. E. Svinhufvudin muistosäätiön arkisto, kansio 1. VA.

16. Ks. esim. Uusi Suometar 24.5.1918. Kansallis-Osake-Pankkia ryhtyi Paasikiven pois­saollessa johtamaan pankinjohtaja Anders Wiksten. Uusi Suometar 29.5.1918.

17. Helsingin Sanomat 25.5.1918., Hufvudstadsbladet 31.5.1918., Uusi Päivä 25.5.1918.

18. Muistiinpanoja kapina-ajalta 1918. E. G. Palmenin arkisto, V:39. HYK.

19. Thesleffistä Saksan sotilasasiamies, majuri Crantz raportoi 17.6.1918 Oberste Hee­resleitungille: »Ottaen huomioon kreivi von der Goltzin suuren vaikutusvallan häneen, voidaan häntä (Thesleffiä T. P.)pitää meidän kannaltamme luotettavana. A. A. Abt. A. Finnland. Allgemeine Angelegenheiten. L263/82441-42., Manninen, 1974, s. 32. Neu­vottelut sisärenkaan kanssa ja JKP:n muistiinpanot Svinhufvudilta 23.5.1918 saamistaan tiedoista JKP 11:7. Suomen armeijan organisaatiosuunnitel- ma oli Svinhufvudin ilmoituk­sen mukaan saksalaisten tekemä. Vanhasuomalaisten- eduskuntaryhmä hyväksyi Paasiki­ven varapuheenjohtajaehdokkuuden 23.5.1918 pitämässään kokouksessa. Eduskunta­ryhmän ptk. 23.5.1918. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 40. Paasikiven »reaalipo­liitikko Stenrothiin» kohdistuvasta arvostuksesta ks. myös Otto Stenroth, Puoli vuotta Suomen ensimmäisenä ulkoministerinä. Helsinki 1931. s. 11.

20. JKP:n muistiinpano keskustelusta Steinwachsin kanssa 25.5.1918. JKP III:10.

21. Mannerheimin erosta ks. lähemmin Manninen, 1974, passim sekä erityisesti Pieta­rin kysymyksestä Ohto Manninen, Mannerheims linje i maj 1918. (Historisk Tidskrift för Finland 1983, ss. 145-151.) Ks. myös Paasikiven muistelmakatkelmaa »Mannerhei­min ero keväällä 1918». JKP VI:18. Ruotsalaisista upseereista ks. Nurmio, 1957, ss. 233-244.

22. Ruotsalaisten ryhmäkokouksesta ks. Ernst Estlanders anteckningar 23.5.1918. Paasi­kiven ensimmäiset hallituslistaluonnokset 22.5. ja 23.5.1918 JKP 11:7. Sarion ehdokkuus salkuttomaksi senaattoriksi herätti tyytymättömyyttä myös nuorsuomalaisten taholla. Vrt. Blomstedt, 1969, s. 359.

23. Generalmajor Wilhelm Thesleffs dagbok 20.10.1917-23.12.1918. (8.6.1918.) Fotos­tatkopia. Sota-arkisto.

24. Porvarillisen valtuuskunnan kokous 25.5.1918. Torvinen, 1977, ss. 218-219., Lind­man, 1968, ss. 254-256., Salokorpi, 1988, ss. 224-227 ja niissä mainitut lähteet. Maalaisliiton kannanmuodostuksesta ks. Alanen, 1976, ss.  504-505.,  Hokkanen, I, 1986, ss. 290-291 sekä Ikonen, 1989, ss. 228-229. Ks. myös Ernst Estlanderin kirjettä Paasikivelle 27.5.1918, JKP X:2.

25. Mannerheimin eronpyynnön esitteli hallituksen istunnossa varapuheenjohtaja Paa­sikivi. Ks. senaatin talousosaston ptk. 29.5.1918. Kuten Manninen on osoittanut, Man­nerheim ei, vastoin muistelmissaan antamaansa kuvaa, ollut tässä istunnossa läsnä. Hänen dramaattisin piirtein kuvaamansa tapahtumat liittyvät ilmeisesti  senaatin 23.5.1918 pitämään istuntoon. Manninen, 1974, ss. 37-38 ja siinä mainitut lähteet. Ks. lisäksi Paasikiven muistiinpanoa »27.5.1918. Delegatsionin kokous», JKP III:10 sekä Ingmanin muistiinpanoa 27.5.1918, Lauri Ingmanin arkisto, kansio B 1:4 ja K. J. Ståhl­bergin muistiinpanoa 27.5.1918, K. J. Ståhlbergin arkisto, kansio 79a., P. E. Svinhufvudin muistiinpanot 27.5.1918. Svinhufvud-säätiön arkisto, kansio 1, VA.

26. Senaatin talousosaston ptk. 27.5.1918 klo 9 illalla. Paasikiven senaatin kokoonpanos­ta ja uusien toimituskuntien perustamisesta ks. lähemmin Torvinen, 1977, ss. 218-219., Jukka Nevakivi, Ulkoasiainhallinon historia 1918-1956. Helsinki 1988. ss. 26-41.,Martti V. Terä – Vilho Teroasmäki, Puolustushallinnon perustamis- ja rakentamisvuodet 1918- 1939. Helsinki 1973. ss. 32-62.

27. Torvinen, 1977, ss. 233-236 ja siinä mainitut lähteet.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34