LÄHDEVIITTEET

Morarkia ja Itä-Karjala

1. JKP:n muistiinpano 25.5.1918, JKP III:10. Mannerheimin päiväämäätön muistio, Gus­taf Mannerheimin arkisto, kansio 123. Itä-Karjalan kysymyksestä ks. myös Jääskeläinen, 1961, ss. 86-120., Nurmio, 1957, s. 209 ja seurr., Polvinen, 1967, ss. 290-298 ja niissä mainitut lähteet. Uusimpana erikoistutkimuksena ks. Jouko Vahtola, »Suomi suureksi – Viena vapaaksi». (Studia Historica Septentrionalia 17.) Rovaniemi 1988. ss. 29-204, 433-438.

2. Polvinen,  1967, ss. 299-300  ja siinä mainitut lähteet.

3. JKP:n muistiinpanot, JKP VI:20., Manninen, 1974, s. 35. Ks. myös JKP:n muistiin­ panoa »Mannerheimin ero keväällä 1918». JKP VI:18.

4. Paasikiven muistikirja, JKP II:7. Svinhufvud oli samaa mieltä. Vrt. Blomstedt, 1969, s. 359.

5. Nurmio,  1957, ss. 294-295.

6. Ks. myös esim. Helsingin Sanomat 1.6.1918.

7. Polvinen,  1971, ss. 26-27  ja siinä mainitut  lähteet.

8. Ibidem, s. 31.

9. von der Goltz Svinhufvudille 31.5.1918. P. E. Svinhufvudin muistosäätiön arkisto, kansio 4., Vahtola, 1988, ss. 207-208. Saksalaisten valmistelutoimenpiteistä Pohjois­ Suomessa ks. idem ss. 213-219.

10. Rauhansopimuskomitean työn 18.6.1918 pidetyssä »tarkastuskokouksessa» olivat hallituksen puolesta läsnä J. K. Paasikivi, Otto Stenroth, Juhani Arajärvi ja Samuli Sario. Enckell, I, 1956, ss. 298-306., Jääskeläinen, 1961, ss. 149-151. Ks. myös K. J. Ståhl­bergin muistiinpanoa delegaation kokouksesta 11.6.1918. K. J. Ståhlbergin arkisto, kan­sio 79a sekä Kyösti Haatajan muistiinpanoa 11.6.1918 Eduskunnan  Kirjasto.

11. Vahtola, 1988, ss. 295-298., Jääskeläinen, 1961, ss. 123-124. Ks. myös JKP:n muistiinpanot 7.6.1918, JKP 11:7 sekä Uusi Suometar 9.6.1918 »Aunukselainen lähetystö Suomen hallituksen puheilla».

12. Vahtola, ibidem., Alkion  pvk. 12.6.1918.,  Ernst Estlanders anteckningar 12.6.1918., JKP:n muistiinpano »Waltiop. delegatsioni», JKP III:10., Haatajan muistiinpano 12.6.1918. Vapaaehtoisten värväämisestä ks. lähemmin Vahtola, 1988, ss. 208-213. Kun hankkeen kuitenkin katsottiin haittaavan vakinaisen armeijan organisointityötä, siitä päätettiin jo 2.7.1918 luopua,  joskaan Vienassa jo olevia  joukkoja ei kutsuttu kotiin.

13. Paasikiven puheenvuoro hallitusmuotoesityksen lähetekeskustelussa.  Eduskunnan ptk. 12.6.1918, ss. 1242-1245. Kapinan jälkiselvittelyt hoidettaisiin Paasikiven lupauksen mukaan »voimakkaalla kädellä».

14. K. J. Ståhlbergin puheenvuoro. Eduskunnan ptk. 12.6.1918, ss. 1245-1247., A. O. Kairamo Arvi Karistolle 14.6.1918. A. O. Kairamon arkisto, kansio 19. Ks. myös Blomstedtin selontekoa Ståhlbergin saamasta arvostelusta,  1969,  ss.  359-360,  363- 364.

15. Eduskunnan ptk. 12.6.-13.6.1918 s. 1247 ja seurr. Ks. erityisesti Bertta Pykälän ja Eetu Takkulan puheenvuorot  ss. 1282-1286, 1295-1296.

15a. JKP Hannes Gebhardille 31.8.1918. Hannes Gebhardin arkisto, Kansio V: 9. Vielä tammikuussa 1951 (Mannerheimin kuoleman jälkeen) JKP »resonerasi» päiväkirjas­saan: »Olisi ollut kevytmielisyyttä olla ottamatta vastaan Saksalta apua –   Goltzin disivi­sioona – sellaisessa aivan epävarmassa asemassa, jossa Suomi silloin oli» J. K. Paasiki­ven päiväkirjat 1944-1956.  2. Juva 1986. s. 181.

16. Ks. lähemmin Polvinen, II,  1971, ss. 12-13 ja siinä mainitut lähteet.

17. Tekla Hultinin muistiinpanot 16.6.1918 pidetystä kokouksesta. Tekla Hultinin arkis­to, kansio 48.

18. Alkion pvk. 19.6.1918. ks. myös Paasikiven muistiinpanoa »19.6.18. Senaatissa neu­vottelu… » JKP VI:23. Perustuslakivaliokunnan monarkistijäsenten kokouksessa 16.6.1918 Svinhufvud oli jo valtuutettu neuvottelemaan maalaisliittolaisten kanssa »näi­den saattamiseksi järkiinsä». Tekla Hultinin muistiinpanot 16.6.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansio 48. Heikkisestä ks. myös Hokkanen,  1986, I, s.  294.

19. Delegaation kokouksesta 19.6.1918 ks. JKP:n muistiinpanoa »Delegatsioni 19/618», JKP VI:23., Santeri Alkoin pvk 19.6.1918., Ernst Estlanders anteckningar, idem, Ståhl­bergin muistiinpanot  19.6.1918,  K. J. Ståhlbergin  arkisto,  kansio 79a.,  Tekla Hultinin muistiinpanot 19.6.1918, Tekla Hultinin arkisto, kansio LII., Kyösti Haatajan muistiin­panot 19.6.1918, Eduskunnan Kirjasto. Ottamatta kantaa itse pääkysymykseen delegaa­tio päätti ryhtyä valmistelemaan julkilausumaa, jossa kehotettiin maltillisuuteen halli­tusmuotoasiaa koskevassa debatissa. Ibidem. Käytännössä vetoomuksella ei kuitenkaan ollut merkitystä. Ks. myös P. E. Svinhufvudin muistiinpanoja 19.6.1918. P. E. Svinhuf­vudin muistosäätiön arkisto,  kansio 1.

20. JKP:n muistiinpanot Mikkolan viestistä eduskunnan puhemiehistölle 20.6.1918. JKP VI:23. Ks. myös Ernst Estlanders anteckningar 20.6.1918.

21. Alkion pvk. 20.6.1918. Sotaministeri Thesleffin välityksellä järjestetyt von der Golt­zin ja Alkion keskustelut heinäkuun alussa jäivät tuloksettomiksi. Ks. Alkion pvk. 2.7. ja 4.7.1918.,  Aklnen,  1976, ss. 512-513.,  Hokkanen,  1986, I, s. 294.

22. Alexander Freyn muistiinpanot kesällä 1918. Alexander Freyn arkisto, kansio 1, VA.

23. Polvinen, II, 1971, s. 36 ja siinä mainitut lähteet. Ks. myös Nurmio, 1957,  ss. 286-290.

24. JKP:n muistiinpano »3/7 1918. Keskustelu v. d. Goltzin, P. E. S:n, O. S:n ja JKP:n välillä Svinhufvudin luona kl. 10 a.p.» JKP VI:23., Nurmio, 1957, ss. 302-304, 325-326.,Enckell, I, 1956, s. 298.

25. Nurmio, 1957, ss. 297-299 ja siinä mainitut lähteet.

26. Polvinen, II, 1971, ss. 33-34  ja siinä mainitut lähteet.

27. K. J. Ståhlbergin muistiinpanot 4.7.1918. Tähän sisältyy myös Paasikiven maininta von der Goltzin ja von Brückin käsityksestä Ruotsin aloitteesta »lapsellisena tuumana». K. J. Ståhlbergin arkisto, kansio 79a., Tekla Hultin, idem, kansio LII.,  Kyösti Haatajanmuistiinpanot, idem, Eduskunnan Kirjasto., Ernst Estlanders anteckningar, idem., En­ckell, I, 1956, s. 310., Vahtola, 1988, ss. 210-213.

28. Polvinen, II, 1971, ss. 33-36 ja siinä mainitut lähteet. Ruotsin välitystarjouksen taustasta ks. myös Stig Jägerskiöld, Mannerheim  1918. Helsinki 1967, s. 333  ja  seurr.

29. Freyn ja häntä avustaneen lähetystöneuvos Adolf von Bonsdorffin sähke Stenrothille 8.7. (saapunut perille 9.7.) 1918. Kopio. JKP VI:23. Ks. myös molempien herrojen laa­jempaa raporttia toiminnastaan 7.7.1918. UM 3 A Svinhufvudin, Paasikiven, Stenrothin ja von der Goltzin ohjeita noudattaen he olivat olleet yhteydessä Suuren päämajan Berliinissä toimivan poliittisen osaston  (Sektion  Politik) kanssa.

30. JKP Annalle 30.6.1918, JKP X:2. Osoituksena ruotsalaisten reaktiosta on Lennart Gri­penbergin päiväkirjamerkintä, jossa hän syyttää nuorsuomalaisia ja maalaisliittoa ahdas­mielisestä sovinismista, kun taas »vanhasuomalaiset elementit U. S. kärjessään ovat osoittaneet paljon laajempaa näkemystä asioihin ja paljon suurempaa ymmärtämystä kansamme ruotsia puhuvaa osaa kohtaan». Lennart Gripenberg, Minnesanteckningar, s. 420 (kesällä 1918). Ruotsalaisten toivomuksista ks. Ernst Estlander JKP:lle 27.5.1918, JKP X:2. Perustuslakivaliokunnasta ks. Lindman, 1968, ss. 362-366, Salokorpi, 1988, ss. 240-242 ja niissä mainitut lähteet. Ks. myös Helsingin Sanomat 30.6. sekä Hufvud­ stadsbladet ja Uusi Suometar 3.7.1918.

31. Juho Annalle 7.7.1918. JKP X:2.

32. Paavo Virkkusen pvk. 27.6.1918. Paavo Virkkusen kokoelma, kansio 57. HYK.

33. Santeri Alkion pvk. 3.7.1918.

34. Tekla Hultinin muistiinpanot 1.7.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansio 48.

35. Paasikiven muistiinpanot senaatin ja monarkistien johtomiesten neuvottelusta 8.7.1918, JKP VI:23. Samalla hyväksyttiin Svinhufvudin ja Paasikiven aikomus tehdä mo­narkkisesta hallitusmuodosta kabinettikysymys. Senaatti oli omassa keskuudessaan päässyt asiasta yksimielisyyteen (Kalliota ja Pehkosta tietenkin lukuunottamatta) jo 5.7.1918 pitämässään epävirallisessa istunnossa, jolloin useat senaattorit vakuuttivat val­miuttaan erota. Hallitusmuotoasia oli viivyttelemättä ratkaistava puoleen tai toiseen. Ellei monarkia saanut riittävää kannatusta, tasavaltalaisten oli astuttava vastuuseen ja näytettävä, miten he ratkaisisivat esimerkiksi Itä-Karjalan hankkimisen, valtion lähes katastrofaalisen rahatilanteen järjestämisen, elintarvikeasian jne. Paasikiven muistiin­pano »5/7 ’18.  – Hallitusmuoto  –  Senaatin suhde», JKP III:11.  Ks. myös Lindman, 1968, ss. 263-264 ja siinä mainitut lähteet.

36. Tasavaltalaisten sisäisissä neuvotteluissa Ståhlberg sittemmin poliittisiin mielipide­-eroihin ja huonoon terveyteensä vedoten jyrkästi kieltäytyi asettumasta varapuheenjoh­tajaehdokkaaksi. Terveydentila ei kuitenkaan estänyt häntä ryhtymästä vuotta myöhemmin tasavallan presidentiksi. Vrt. Blomstedt, 1969, ss. 365-366. Myös Kyösti Kallio kieltäytyi lähtemästä tasavaltalaiseen hallitukseen todeten avoimesti: »Minua pelottaa». Hokkanen, 1986, I, s. 295. Alkio taas kieltäytyi hallitusehdokkuudesta katsoen maalais­liiton ennen muuta tarvitsevan hänen panostaan. Akmen, 1976, s. 514.

37. Paasikivi ei maininnut nimiä. Todennäköisesti olivat kyseessä hänen puheillaan tou­kokuun lopussa KOP:ssa käyneet Wäinö Wuolijoki ja Väinö Tanner.

38. Heinäkuun 8. päivän kokous pidettiin Säätytalossa talonpoikaissäädyn entisessä is­tuntosalissa Ernst Nevanlinnan johtaessa puhetta ja eduskunnan sihteerin Iivar Ahavan toimiessa sihteerinä. Koneella puhtaaksi lyöty pikakirjoituspöytäkirja on eduskunnan arkistossa. Ks. myös Alanen, 1976, ss. 515-519. Virallisesta käsittelystä ks. eduskunnan ptk. 9.7.1918, ss. 1548-1549. Tasavaltalaisten väittämän mukaan Paasikivi näytti Säätyta­lon kokouksessa »hyvin  hermostuneelta». Schauman, 1924, s. 56.

39. Suuren valiokunnan konseptipöytäkirjat 9.7.-11.7.1918 Eduskunnan Kirjasto., Paavo Virkkusen pvk. 10.7.1918. Paavo Virkkusen kokoelma, kansio 57, HYK. Ks. myös Santeri Alkion pvk. 9.7.1918.

40. JKP:n muistiinpanot delegaation kokouksesta 10.7.1918, JKP VI:23. Hänen oma lau­suntonsa on sijoitettu 19.6.1918 koskevien delegaatiomuistiinpanojen yhteyteen samas­sa kansiossa., Ståhlbergin muistiinpanot 10.7.1918, K. J. Ståhlbergin arkisto, kansio 79a., Santeri Alkion pvk. 10.7.1918. Vahingoniloisena Alkio kirjoitti monarkistien saavan nyt »lähteä kuulustelemaan pitkin Saksan maita ja mantereita, kuka olisi halukas lähtemään Suomen kuninkaaksi».  Ks. myös Ernst Estlanders anteckningar 10.7.1918.

41. JKP:n muistiinpanot »Neuvottelu Senaatissa 10n 1918 kl. 1/2 9 i.p.» sekä »11/7 ‘1918 Neuvottelu Senaatissa porvarillisten monarkistien kanssa», JKP III:11., Tekla Hultinin muistiinpano 11.7.1918, Tekla Hultinin arkisto, kansio  LII.

42. Hallitusmuotoasian toinen käsittely, eduskunnan ptk. 12.7.-13.7.1918, ss. 1648- 1717. Paasikiven puheenvuoro ibid. ss. 1696-1697., Lindman, 1969, ss. 265-266.

43. Westman Helsingistä 16.7.1918. UD 6 A 37.

44. Paasikiven muistiinpano »14n ’18 kl.12. Neuvottelu Senaatissa», JKP III:11., P. E. Svinhufvudin muistiinpanot 14.7.1918. P. E. Svinhufvudin muistosäätiön arkisto, kansio 1., Ernst Estlanders anteckningar 14.7.1918., Tekla Hultinin muistiinp. kansio LII. Lyk­käysasiaa oli alustavasti pohdittu jo 11.7.1918 vastaavanlaisessa monarkistien johtohen­kilöiden kokouksessa – siis ennen hallitusmuotoasian toista  käsittelyä eduskunnassa. Em. henkilöiden muistiinpanot 11.7.1918, ibidem. Ks. myös Salokorpi, 1988 ja siinä mainitut Ingmanin muistiinpanot.

45. Paasikiven ilmoituksen tekstiin extenso ks. Paavo Virkkusen pvk. 17.7.1918. Paavo Virkkusen arkisto, kansio 57., Santeri Alkion pvk. 17.7.1918., Lindman, 1968, ss. 266- 267., Paasivirta, 1957, ss. 282-284 ja niissä mainitut lähteet. Vanhasuomalaisten edus­kuntaryhmässä Stenroth kävi 17.7.1918 henkilökohtaisesti kertomassa Berliinistä kan­tautuneesta mieluisasta uutisesta. Eduskuntaryhmän ptk. 17.7.1918. Suomalaisen puolu­een arkisto, kansio 40.

46. Nurmio,  1957, ss.  340-341.

47. Polvinen,  1967, s. 37.

48. Ks.  Adolf von Bonsdorffin muistiinpanoja keskustelusta Ludendorffin kanssa 31.7.1918. Adolf von Bonsdorffin arkisto, kansio 1, VA.

49. Paasikiven muistiinpanot monarkistien johtohenkilöiden kokouksesta senaatissa 30.7.1918, JKP IIl:11., Polvinen, II, 1971, ss. 37, 60-61., Nurmio, 1957, ss. 340-358., Stenroth, 1931, ss. 81-97., Juva, 1961, ss. 218-219 ja niissä mainitut lähteet. Ks. lisäksi Generalmajor Wilhelm Thesleffs dagbok 1.7.1918. SA

50. Hallitusmuotoehdotuksen kolmas käsittely, eduskunnan ptk. 7.8.1918 ss. 1815- 1857. Paasikiven puheenvuorot, ibidem, ss. 1815-1819, 1845-1846. Lindman, 1968, s.277. Hultinin muistiinpanot 7.8.1918, Tekla Hultinin arkisto, kansio XLVIII. Eduskunta­ keskustelusta ks. myös esim. U. S. 8.8.1918. Lehden mukaan Paasikivi oli pitänyt »kaik­kein voimallisimman puheensa».

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34