LÄHDEVIITTEET

Sodan jäljet ja jälleenrakennus

1. Paasikiven muistiinpanot 26.-28.6.1918. JKP III:11., Jaakko Paavolainen, Vankilei­rit Suomessa 1918. Helsinki 1971. ss. 112-120 ja siinä mainitut lähteet. Eduskuntakäsit­telystä ks. myös Lindman,  1968, ss. 283-286.

2. JKP Annalle 30.6.1918. JKP X:2. Paasikiven realistinen kannanotto osoittaa M. J. Kaltion esittämän väitteen hänen »kovuudestaan ja kylmyydestään» vankeja kohtaan liioitelluk­si. Paavolainen,  1971, s. 300, 358, 366.

3. Välikysymyskeskustelusta ks. lähemmin Paavolainen, 1971, ss. 301-305 ja siinä mai­nitut lähteet sekä Lindman, 1968, ss. 300-302. Ks. myös Generalmajor Wilhelm Thes­ leffs dagbok 6.7.1918.

4. JKP Hannes Gebhardille  31.8.1918.  Hannes Gebhardin arkisto, kansio V:9.

5. Santeri Alkion pvk. 22.4.1918.

6. Ks. lähemmin Paavolainen, 1971, ss. 293-298. Vanhasuomalainen eduskuntaryhmä antoi jo aikaisemmin (4.7.1918) suostumuksensa vankien Saksaan lähettämiseen. Edus­kuntaryhmän ptk. 4.7.1918. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 40. Paasikiven kan­nanotosta ks. JKP Gebhardille 31.8.1918. Hannes Gebhardin arkisto, kansio V:9. Saksa­laisten tietojen mukaan Svinhufvud olisi suostunut vankien käyttämiseen työvoimana myös länsirintamalla, kuitenkin »tykinkantaman ulkopuolella». Vahtola, 1988, s. 317 ja siinä mainitut lähteet.

7. Paasikiven muistiinpano »Neuvottelu Senaatissa sotavankioloista 4/9 ’18». JKP III:11. Ks. myös Wilhelm Thesleffs dagbok 1.9.1918.

8. Paavolainen, 1971, s. 298. Paasikivi puolestaan puhuu muistiinpanoissaan 3000:sta. Paasikiven muistiinpano »20/9 ’18 Wankiasia». JKP III:11. Saksassakaan vankien siirto­hanke ei herättänyt jakamatonta kannatusta. (Rüdiger) von der Goltz, Toimintani Suo­messa ja Baltianmaissa, Porvoo 1920, ss. 139-141.

9. JKP:n muistiinpanot 18.10. ja 21.10.1918. JKP III:11.

10. Ernst Estlanders anteckningar 9.11.1918., E. N. Setälän muistiinpanot 9.11.1918. E. N. Setälän arkisto, kansio 45., Torvinen, 1977, ss. 232-233. Joulukuun 7. päivänä armah­dus ulotettiin enintään kuuden vuoden rangaistusta kärsiviin. Samalla kuolemaantuomittujen rangaistus muutettiin elinkautiseksi kuritushuoneeksi ja elinkautinen kuritus­ huonerangaistus supistui 12-vuotiseksi. Näistä armahduksista osattomiksi jääneiden rangaistuksia vähennettiin kolmanneksella. Joulukuun armahdus koski myös valkoisia rikollisia, jotka kaikki vapautettiin syytteistä. Joulukuun armahdus päästi ehdonalaiseen vapauteen 6 500 vankia.

11. »Synopsis», JKP VI:18., »Suunnitelma memoaareihin», JKP VI:21.

12. Yksityiskohdista ks. Lindman,  1968, ss. 286-287.

13. Senaatin talousosaston ptk. 21.6.1918.,  Torvinen,  1977, s. 233.

14. Lindman, 1968, s. 287 ja siinä mainitut lähteet.

15. Torvinen, 1977, s. 233  ja siinä mainitut lähteet., Lindman, 1968, ss. 286-287.

16. Oikeistososialistien varhaisemmista, epäonnistuneista yrityksistä lehden perustami­seksi ks. Paavolainen, 1979, ss. 201-203. Tannerin toukokuun 29. päiväksi suunniteltu, hänen vangitsemisensa vuoksi toteutumatta jäänyt käynti Paasikiven luona liittyi näihin suunnitelmiin. Vrt. Väinö Tannerin käsikirjoitusta »Paasikiven linja» 1899-1920. Väinö Tannerin arkisto, kansio 4. Ks. myös Soikkanen, 1975, ss. 313-316., Tanner, 1948, ss. 345-353, 389-390.

17. Hannes Ryömä JKP:lle 3.8.1918. JKP 1:3.

18. Tanner,  1948, ss. 391-392.,  Soikkanen,  1975, s. 322.

19. Uusi Suometar 15.9.1918.

20. Paavolainen, 1979, ss. 241-243 ja siinä mainitut lähteet., Soikkanen, 1975, s. 322., Tanner, 1948, ss. 394-398. Monarkistikokouksesta ks. Tekla Hultinin ja E. N. Setälän muistiinpanot 11.11.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansio LII., E. N. Setälän arkisto, kan­sio 45. Vaikka valtionhoitaja Svinhufvud vahvistikin lait senaatin oikeusosaston muutta­misesta Korkeimmaksi Oikeudeksi ja Korkeimman Hallinto-oikeuden perustamisesta 22.7.1918, niiden valmistelu oli asiallisesti viety loppuun hallituksessa  ja eduskunnassa jo ennen Paasikiven senaatin astumista virkaan. Sama päti 17.6.1918 vahvistettuun lakiin eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin toimien lainmukaisuutta. Näin oli kauan tavoiteltu hallituksen oikeudellinen vastuunalaisuus saatettu erityisellä lainsäädäntötoimella voimaan. Torvinen, 1977, ss. 236-238, Lind­ man,  1968, ss. 279-281  ja niissä mainitut lähteet.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34