LÄHDEVIITTEET

Senaatin kaatuminen

1. Ks. lähemmin Polvinen, II, 1971, ss. 50-52.

2. Saastamoisen muistio matkastaan Suomeen elokuun lopussa 1918. A. H. Saastamoi­sen arkisto, kansio 32.

3. Svinhufvudin elämäkerran kirjoittaja Einar W. Juva puhuu tämän »rajattomasta luotta­muksesta» Saksaan. Vrt. Juva, 1961, ss. 215-216.

4. JKP:n »Suunnitelma memoaareihin», JKPVI:21. Ks. myös muistiinpanoa kansiossa JKP VI:18. von der Goltzin »tahdikkuudesta» ks. myös Enckell, I, 1956, s. 293 sekä Idman, 1953, s. 284.

5. von der Goltz, 1920, s. 126.

6. Astrid-vonder Goltz JKP:lle 14.2.1939.  JKP 1:2.

7. JKP VI:17, JKP VI:21.

8. Saastamoisen em. muistio., Mannerheimin tarjouksesta ks. Jägerskiöld, 1967, ss. 337-339.

9. Generalmajor Wilhelm Thesleff’s dagbok 29.9., 2.10.1918, SA »Paasikivi on varsin hermostunut ja ylirasittunut»., Jägerskiöld, 1967, ss. 354-355., Stenroth, 1931, ss. 147-149.

10. Paavo Virkkusen pvk. 30.9.1918. (muistiinmerkintä puhelinkeskustelusta Danielson­ Kalmarin  kanssa.)  Paavo Virkkusen arkisto, kansio 27., Lauri Ingmanin muistiinpanot 3.10. ja 4.10.1918, Lauri Ingmanin arkisto, B 1:4., Haatajan muistiinpanot 4.10.1918., Eduskuntaryhmän ptk.  4.10.1918. Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 40.

11. Tekla Hultinin muistiinpanot 7.10.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansiot XLVIII ja LII., Ingmanin muistiinpanot  7.10.1918. Lauri Ingmanin arkisto, B 1:4.

12. Stenroth, 1931, ss. 150-152.

13. Tekla Hultinin muistiinpanot 9.10. ja 10.10.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansiot XLVIII ja UI., Generalmajor Wilhelm Thesleffs dagbok 10.10.1918., Lauri Ingmanin kertomus matkasta Friedrich Karlin luo. Lauri Ingmanin kokoelma, B 5:2. Viralliseen valtuuskuntaan, joka olosuhteiden muututtua ei koskaan matkustanut Saksaan,  nimet­tiin Ingmanin ja Nevanlinnan lisäksi kansanedustajat P. Ahmavaara, E. Schybergson, P. Pennanen, G. Gädda ja A Tanttu. Ks. myös Yrjö Nurmio, Suomen ulkopolitiikan suun­nanmuutos syksyllä 1918. (Historiallinen arkisto 58) Turku 1962, s. 383., Eduskuntaryh­män ptk. 10.10.1918.  Suomalaisen puolueen arkisto, kansio 40.

14. Lauri Ingmanin kertomus… ss. 2-3,  5-7.,  Nurmio,  1962, ss. 388-390.

15. Paasivirta, 1961, ss. 109-110., Polvinen, II, 1971, ss. 111-112 ja siinä mainitut lähteet.

16. Lauri Ingmanin kertomus… s. 4., Nurmio,  1962, ss. 388-389.

17. Lauri Ingmanin kertomus… ss. 4-7. Kuten Nurmio (1962, ss. 389-392) on osoitta- nut, Mannerheimin muistelmissaan kolme vuosikymmentä myöhemmin (Mannerheim, 1951, ss. 368-369) esittämä versio on muistivirheineen varsin puutteellinen.

18. Mannerheim luonnehti tilannetta Söderhjelmille sekä kirjallisesti että suullisesti. Vrt. Jägerskiöld, 1967, ss. 355-356 sekä toisaalta Söderhjelm A. H. Saastamoiselle 31.10.1918. AH. Saastamoisen arkisto, kansio 15.

19. Paasikivi, I, 1957, s. 148. Ranskan nootti Pakaslahti, 1937, ss. 145-146. Rantakarin ja Paasikiven kirjeenvaihto 1937-1938. K. N. Rantakarin arkisto, kansio 14. TYK. Ks. myös JKP 1:8. Paasikivi kiisti Rantakarin väitteen korostaen käynnin tapahtuneen jo 2.8.1918. Kuitenkin, kuten tuonnempana osoitetaan, Paasikivi kävi Danielson-Kalmarin luona myös valmistautuessaan 18.10.1918 pidettyyn monarkistikokoukseen. JKP:n kirjeen reu­naan on Rantakari merkinnyt Paasikiven nimenomaisesti lukeneen ranskankielellä Ray­naudin nootin. Asiayhteydestä päätellen on Rantakari tässä väittelyssä ilmeisesti oikeas­sa.

20. Holstin sähkeet Lontoosta Pakaslahti, 1937, ss. 147-148., Pietiäinen, 1986, ss. 315-319.

21. Tekla Hultinin muistiinpanot 18.10 ja 20.10.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansiot XLVIII, LII., P. E. Svinhufvudin muistiinpanot 18.10.1918. Svinhufvud-säätiön arkisto, kansio 1., E. N. Setälän muistiinpanot 18.10.1918. E. N. Setälän arkisto, kansio 45., Gene­ralmajor Wilhelm Thesleffs dagbok 18.10.1918., Stenroth,  1931, ss.  188-193.

22. Stenroth Tulenheimolle (Frankfurtiin) 19.10.1918. Jäljennös sisältyy Lauri Ingmanin kertomukseen. Kirje tuli perille vasta 24.10. Sitä ennen valtuuskunta joutui toimimaan

saamiensa niukkasanaisten sähkeohjeiden varassa. Ibidem. Ks. myös Stenroth Hjeltille 19.10.1918. Edvard Hjeltin arkisto, kansio 13.

23. Lauri Ingmanin kertomus… ss. 9-10.

24. Ibidem, ss. 11-31. Lopullisesti tiedon varmisti 24.10.1918 saapunut Stenrothin e.m. kirje. Ks. myös Huldén,  1988, ss. 256-258.

25. Vuonna 1962 julkaisemassaan artikkelissa Nurmio ei ole onnistunut identifioimaan lähipiirin Danielsonista yleisesti käyttämää kutsumanimeä Filius (Danielis), jolla jo Yr­jö-Koskinen aikanaan häntä piikitteli.

26. Nevanlinna Ingmanille 26.10.1918. Lauri Ingmanin arkisto, B 5:2., Nurmio, 1962, ss. 404–405.

27. Ibidem. ks. myös Haatajan muistiinpanot 24.10.1918.

28. von der Goltz mainitsi Paasikiven kotona 27.10.1918 tarjotuilla päivällisillä, joilla myös Nevanlinna oli läsnä, prinssin saapumisen lykkääntymisen helpottavan Saksankin hallituksen asemaa, koska silloin ei voitaisi väittää hänen joukkojensa palvelevan Suo­messa Saksan dynastisia pyyteitä. Vrt. Nevanlinna Ingmanille 28.10.1918. Lauri Ing­manin arkisto B 5:2.

29. Tekla Hultinin, P. E. Svinhufvudin, E. N. Setälän, ja Kyösti Haatajan muistiinpanot 25.10.1918. Tekla Hultinin arkisto, kansiot XLVIII ja LII, Svinhufvud-säätiön arkisto, kansio 1, E. N. Setälän arkisto, kansio 45, Kyösti Haatajan arkisto, EK. Ks. myös Ernst Estlanders anteckningar 25.10.1918. Muistiinpanoissaan Hultin kritikoi myös »hyvin väsyneeltä» vaikuttaneen Svinhufvudin »hitautta ja epäröintiä». Yhä enemmän alettiin puhua Mannerheimista.

30. Mannerheim Stenrothille 26.10.1918. UM 3 B., Jägerskiöld,  1967, ss. 363-364.

31. Kirjein extenso Stenroth, 1931, ss. 197-199. Ks. myös Stenroth Hjeltille 28.10.1918. Edvard Hjeltin arkisto, kansio 13 sekä von Brückin raporttia Auswärtiges Annille 29.10.1918 keskustelusta Paasikiven kanssa. A. A. Abt. A. Finnland. Allgemeine Angelen­ heiten. 6380/56240-42

32. Stenroth, ibid. ss. 200-211. Virallinen tiedonanto Friedrich Karlille ja hänen siihen antamansa vastaus esitettiin Suomen Berliinin-lähetystössä 4.11.1918 järjestetyssä juh­lallisessa seremoniassa. Ks. myös Huldén,  1988, ss. 258-260.

33. Eduskunnan ptk. 11.11.1918, ss. 19-22., E. N. Setälän muistiinpanot senaatin epävi­rallisesta istunnosta 4.11.1918. E. N. Setälän arkisto, kansio 45. Friedrich Karlin vastauk­sen oli Auswärtiges Amt hyväksynyt. Vrt. Lauri Ingmanin em. kertomus.

34. Ernst Estlanders anteckningar  31.10.1918  ja seurr. Jägerskiöld,  1967, ss. 390-394.

35. Svinhufvudin ja Setälän muistiinpanot 3.11.1918. Svinhufvud-säätiön arkisto, kansio 1., E. N. Setälän arkisto, kansio 7. Ks. myös vanhasuomalaisen eduskuntaryhmän ptk. 5.11.1918. Suomalaisen  puolueen arkisto, kansio 40.

36. P. E. Svinhufvudin ja E. N. Setälän muistiinpanot 9.11.1918. Svinhufvud-säätiön arkis­to, kansio 1. E. N. Setälän arkisto, kansio 45., Ernst Estlanders anteckningar 9.11.1918. Ks. myös Ikonen, 1984, ss. 270-271.

37. Ernst Estlanders anteckningar 10.11.1918., Santeri Alkion päiväkirja idem.

38. Schauman, 1924, ss. 241-246., Torvinen, 1977, s. 241 ja siinä mainitut lähteet.

39. JKP:n muistiinpano »13/11’18. Senaatti: saksalaisten poismeno». JKP III:11.

40. Paasikiven muistiinpano 20.11.1918. JKP III:10. Varatuomari Antti Hackzellin Pieta­rista välittämät tiedot olivat myös rauhoittavia. Bolsevikit eivät aikoneet hyökätä Suo­meen vaan pelkäsivät päinvastoin suomalaisten tunkeutumista  Pietariin. Ibidem.

41. Ernst Estlanders anteckningar 10.11.1918. Ks. erityisesti R. A. Wreden ja E. Schyberg­sonin lausunnot. Ks. myös Lauri Ingmanin muistiinpanot 10.11.1918. Lauri Ingmanin arkisto, B 2:3.

42. Ks. edellä ss. 413-414.

43. Paavo Virkkusen, E. N. Setälän ja Tekla Hultinin muistiinpanot 11.11.1918. Paavo Virkkusen arkisto, kansio 57, E. N. Setälän arkisto, kansio 45 ja Tekla Hultinin arkisto, kansio LII. Ks. myös Santeri Alkion päiväkirja 12.11.1918.

44. Jo 12.11.1918 Wrede joutui myöntämään, ettei prinssin tulo ehkä onnistuisi. Ernst Estlanders anteckningar 12.11.1918.

45. Santeri Alkion pvk. 12.11.1918. »Viiden kohdan ohjelman» synnystä ks. lähemmin Lindman, 1968, ss. 313-314 ja siinä mainitut lähteet. Ks. myös ]ägerskiöld, 1967, ss. 395-397. Tietoisina hallituksen edessä olevasta erosta maalaisliittolaiset (edustaja Eero Hahl ym.) esittivät vielä 13.11.1918 – lähinnä taktisista syistä – uusia vaaleja koskevan välikysymyksen, johon Paasikiven hallitus ei kuitenkaan enää   vastannut.

46.Mannerheimin sähkeet Lontoosta 17.11.  ja 21.11.1918. Ks. lähemmin Jägerskiöld, 1967, ss. 402-404  ja Pietiäinen,  1988, ss. 331-335 sekä niissä mainitut lähteet.

47. Hokkanen,  1986, I, ss. 307-309.

48. Kaarlo Castrenin muistiinpanot Ingmanin hallituksen muodostamisesta. Kaarlo Castrenin arkisto, kansio 10.

49. Uusi Suometar 25.11.1918.

50. Paasikiven ja Svinhufvudin muistiinpanot 26.11.1918. JKP III:10 ja Svinhufvud-sääti­ön arkisto, kansio 1. Toisen käden lähteisiin perustuvien Tönissonin muistelmien päi­vämäärä (25.11.1918) on erheellinen. Virolaisten anomuksesta ja sen taustasta ks. lä­hemmin Seppo Zetterberg, Suomi ja Viro 1917-1919. Forssa 1977. ss. 100-101, 109-110, 148-151 ja siinä mainitut lähteet.

51. Torvinen,  1977, ss. 243-244.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34