LÄHDEVIITTEET

Yliopistomies

1.Hugo Suolahti, Muistelmia ylioppilasajaltani. (Muistikuvia 1. Toimittanut Eino E. Suo­lahti.) Helsinki 1945. s. 245.

2. Danielsonin puhe uusille osakunnan jäsenille 1.10.1893. Hämäläis-Osakunnan vuosi­ kertomus 1893-1894, kirj. K. W. Rauhala. HYK.

3. J. R. Danielsonin puhe Lahdessa 20.8.1893. Uusi Suometar 23.8.1893.

4. Taimi Torvinen, J. R Danielson-Kalmari Suomen autonomian puolustajana. Porvoo 1965. SS. 211-213., Kuusisto, 1978, s. 184.

5.Hämäläis-Osakunnan vuosikertomus 1893-1894, kirj. K. W. Rauhala. HYK.

6. Koistorin arkisto AO 71/60 1897., Lainopillisen tiedekunnan ptk. 26.4.1897., Konsistorin ptk 15.5. ja 29.9.1897 sekä 28.9.1898. HYA Ks. myös , JKP Annalle 25.5.1897. JKPX:2. Lang ja Danielson asuivat samassa talosa »Suvantolassa» (Pietarinkatu 5), johon myös Paasikivi perheineen v. 1903 muutti. Langosten kesähuvilat sijaitsivat myös toistensa välittömässä läheisyydessä Vääksyssä, jossa paikkakuntalaisten piirissä Langia pidettiin »hiukan omituisena herrana». Martti Suntela, Tervetuloa Vääksyn Suviniemeen. (Mu­seouutiset. Päijät-Hämeen museoiden äänenkannattaja 1-3/1986.) s. 15.

7. JKP Annalle 30.12.1896. JKP X:2., AnnajKP:lle 8.6.1898. JKP 1:6.

8. JKP Annalle 1.10. ja 5.10.1895 JKP X:2., Valvoja 1896. ss. 9-33, 110-134.

9. Paasikivi, 1896, ldem. Ks. myös K. J Lång, Sittenkin juristi. J. K. Paasikiven päiväkirjo­jen johdosta mietittyä. (Oikeus 3/1986. ss. 222-233)., Y. S. Yrjö-Koskisen veljen Jaakko Forsmanin kuoltua v. 1899 Paasikivi kirjoitti hänestä Vaivojaan nekrologin, jossa hän tarkasteli vainajan toimintaa rikosoikeuden kehittäjänä. Yleisluontoisen, koko elämän­ työtä ja persoonallisuutta valaisevan muistokirjoituk- sen laati J. R. Danielson, J. K .Paasi­kivi, Jaakko Forsman. (Valvoja 1899.) ss. 556-561.

10. JKP Annalle 14.9.1893. JKP X:2.

11. Paasikivi, 1957,1. s. 192.

12. Anna JKP:lle 2.1.1894. JKP 1:6.

13. KOP:n määräys JKP:lle valvojan tehtävään 21.2.1898. Palkkaa luvattiin 300 mk. vuo­dessa. JKP 1:12., Halila, 1958, s. 255.

14. Lahden kauppalanhallituksen ptk. 1897-1899. Cb 2. Lahden kaupunginarkisto. Han­ke kaupunginoikeuksien saamiseksi käynnistettiin 3.9.1898. lbidem. JKP valittiin kaup­palanhallituksen jäseneksi 30.8.1897 ja hän erosi »paikkakunnalta pois muuton vuoksi» 19.9.1899. Lahden kauppalan yleisten kokousten ptk. ko. päiviltä. Ca 1. Lahden kaupun­ginarkisto. Vuosisadan lopun Lahden kauppala päällystämättömine katuineen, puutaloi­neen, joissa vesijohtoja ja viemäröintiä ei tunnettu, muistutti vielä suurehkoa maalaisky­lää. Paasikivien ensimmäinen yhteinen koti vuodesta 1897 alkaen sijaitsi Aleksanterin­ kadun varrella torin laidassa. Ennen Lahdesta muuttoaan 1899 he ehtivät asua vielä rakennusmestari Taavi Vainion omistamassa talossa Vuorikadun ja Rautatienkadun kul­massa. Ikonen, 1986, ss. 34-36.

15. JKP:n kirjeet Annalle Tukholmasta kesällä 1898. Siteeraus kirjeestä 10.6.1898. JKP X:2., Paasikivi, 1957, 1. s. 134.

16. JKP Annalle 21.6, 26.6 ja 15.7.1899. JKP X:2. Franz Schulze JKP:lle 8.5.1900. JKP 1:9. Myöhemmin lehtoriksi tulleen Schulzen ja hänen »oppilaansa» kirjeenvaihto jatkui pitkin katkoin aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka.

17. J .K. Paasikivi, Lainkäytön kehittymisestä veronkanto- ja finanssikontrolliasioissa vanhemman ruotsalais-suomalaisen oikeuden mukaan. Kompetenssikysymys. (Väitös­kirja). Helsinki 1901., Lång, 1986, s. 233 ja seurr. Y. J Hakulinen, J. K. Paasikiven oikeustieteellisestä tuotannosta. (Lakimies 1955) ss. 839-847. Ks. myös JKP Annalle 12.7.1900. JKP X:2.

18. Robert Hermansonin lausunto JKP:n väitöskirjasta. Lainopillisen tiedekunnan ptk. 15.5.1901. ss. 1164-1182. HYA. Ks. myös Hermansonin asiantuntijalausuntoa 22.1.1902 Paasikiven hakemuksesta hallinto-oikeuden apulaisenvirkaan. Siinä hän erityisesti ko­rostaa Paasikiven osoittaneen väitöskirjansa historiallisesta aiheesta huolimatta myös riittävää voimassa olevan kotimaisen ja ulkomaisen hallinto-oikeuden tuntemusta. Lain­opillisen tiedekunnan ptk. 22.1.1902. HYA., Pääaineen, kameraali-, politia- sekä valtio­-oikeuden laudaturin lisäksi Paasikiven lisensiaattitutkintoon sisältyivät cum laude ap­probaturit siviilioikeudessa, siviiliprosessioikeudessa, roomalaisessa oikeudessa ja lain­opin ensyklopediassa, talousoikeudessa ja kansantaloudessa sekä rikosoikeudessa ja oikeushistoriassa. Kanslerin arkisto 7/1902. HYA., Hakulinen, 1955, s. 840, 846.

19. Yrjö Blomstedt, Paasikivi ja historia. O. K. Paasikivi Suomen politiikassa. Helsinki 1970.) s. 135.

20. Ks. esim. J K Paasikivi, Ruotsin valtionkonkurssi v. 1812. (Historiallinen Aikakaus­kirja 1914, ss. 11-14)., J .K .Paasikivi, Pankkisetelin historiaa Ruotsi-Suomessa. (Histori­allinen Aikakauskirja 1923, ss. 136-168).

21. Vrt. Blomstedt, 1970, SS. 133-146.

22. Yliopiston rehtori Edvard Hjeltin 25.2.1899 allekirjoittama määräyskirja. (Dos. Aarne Koskimiehen hallussa). Muistelmissaan Paasikivi mainitsee lähteneensä käräjiltä Helsin­kiin vasta syksyllä 1899. (Paasikivi, 1957, I, s. 134.) Määräyskirja ja ansioluettelo kuiten­kin osoittavat viranhoidon yliopistossa alkaneen jo 1.3.1899. O. K. Paasikiven ansioluet­telo. Senaatin KD 70/437 1913. Ks. myös Paasikiven taskualmanakkaa vuodelta 1899. Dos. Aarne Koskimiehen hallussa.) Kotinsa Paasikivet tosin muuttivat Helsinkiin vasta syksyllä 1899. Aluksi he olivat valmiita kustannusten säästämiseksi asettumaan jopa »kaupungin ulkopuolelle», kaukaiseen Töölöön, koska Juhon mielestä »eihän meidän tarvitse niin useasti kaupungissa hypätä». OKP Annalle 6.8.1899JKP X:2.)Kohtuuhintai­nen vuokra-asunto löytyi kuitenkin lähempää Antinkatu (nyk. Lönnrotinkatu) 23:sta, josta vuotta myöhemmin muutettiin Konstantininkatu (nyk. Meritullinkatu) 3:een ja sieltä vihdoin v. 1903 »Suvantolaan» Pietarinkatu 5:een.

23. Konsistorin arkisto AD 1/41899., Konsistorin ptk. 3.10.1900. HYA Yrjö Blomstedt, J. K. Paasikivi – ihanteita ja realiteetteja. (Lakimies 7/1970) s. 852.

24. Viranhakuasiakirjat. Kanslerin arkisto 8/1902. HYA

25. Suomenkielen lehtoraatin Paasikivi jätti lopullisesti vasta lokakuussa 1902. JKP:n ansioluettelo.

26. Viranhakuasiakirjat. Kanslerin arkisto 7/1902. HYA

27. Väitöskirjan ja kyytilaitosteoksen lisäksi Paasikivi esitti julkaisuluettelossaan seuraa­vat työt: »Venäjän asutuspolitiikki. Helsinki 1900., Schulze-Delitschiläisistä kansanpan­keista (Valvoja 1898)., Rikollisuudesta ja siihen vaikuttaneista seikoista (Valvoja 1896). Viranhakupapereihinsa hän liitti myös v. 1900 toimittamansa ja huomautuksin varusta­mansa perustuslakikokoelman esipuheineen, joka Hermansonin mielestä ei liioin tar­jonnut mitään uutta. Tässä vaiheessa ei ansioluetteloon ehtinyt Paasikiven yhdessä K. J. Ståhlbergin kanssa J. G. Sonckille antama apu ruotsalais-suomalaisen laki- ja virkakielen sanaston (1903) laadinnassa. Nuoren sivistyskielen kehitykselle hankkeeella oli oma merkityksensä, ja voidaan katsoa Paasikiven vajaat kolme vuotta kestäneen toiminnan lainopillisen tiedekunnan suomenkielen lehtorina kantaneen tässä hedelmää. Kyytilai­toskomi- tean töiden pohjalta hallitus antoi esityksen vuosien 1904-1905 valtiopäiville, joilla sen käsittely kuitenkin jäi kesken. Lakia ei myöhemminkään tsaarivallan aikana saatu aikaan. Ks. lähemmin Uuno Tuominen, Autonomian ajan yksikamari- nen edus­kunta. (Suomen kansanedustuslaitoksen historia V.) Helsinki 1958. ss. 360-361.

28. Viranhakuasiakirjat. Kanslerin arkisto 7/1902.

29. Edvard Hjeltin kirjekopio E. Berendtsille 29.3.1902. Edvard Hjeltin arkisto, kansio 13. VA, Paasikivi, 1957, 1. s. 135. Apulaisen virkaan kuuluvissa luennoissaan Paasikivi käsitteli »Suoomen hallinto-oikeuden erityistä osaa» sekä kevätlukukau- della rakennus­kaarta. Ks. Blomstedt, 1970, s. 855.

30.Kuusisto, 1978, SS. 217-218.

31.Ibidem.

32. Hämäläis-Osakunnan ptk. 8.10., 10.10. ja 15.10.1901. HYK.

33. Hämäläis-Osakunnan vuosikertomus 1901-1902, kirj. K. W. Rauhala. HYK.

34. Hämäläis-Osakunnan ptk. 11.11. ja 2.12.1902. HYK.

35. Kuusisto, 1978, s. 218.

36. Ks. lähemmin Klinge, 1968, ss. 221-224, 231-232.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34