LÄHDEVIITTEET

ALOITTELEVA VANHASUOMALAINEN POLIITIKKO

1. Bobrikovin taustasta ja hänen ohjelmastaan ks. lähemmin Polvinen, 1984, ss. 44-107, 133-134.

2. Ibidem. ss. 107-112. Suomessa syksyllä 1898 esiintyneestä optimismista ks. ibid. s. 98, 280.

3. Puoluekokouksesta ks. lähemmin Rommi, 1964, ss. 247-252. Paasikivi ei vielä tuol­loin osallistunut kokoukseen.

4. Kielimanifestista ja sen taustasta ks. lähemmin Polvinen,  1984, ss. 171-181. 

5. Rommi,  1964, SS.  256-274., Torvinen, 1965, ss. 235-242, 268-270.

6. Avoin kirje in extenso Rafael Koskimies, Y. S. Yrjö-Koskisen elämä. III. Keuruu 1974. ss. 184-187. Taustasta  ks. Rommi,  1964, ss. 221-235,   270-271,    339-341.

7. J. R. Danielsonin lausunto Suomalaisen Nuijan kokouksessa 27.4.1902. Kagaalin arkis­toa 1899-1905. Helsinki 1939. ss. 637-641., J R. Danielson, Mihin suuntaan? Porvoo 1901. SS.  13-15.,  Rommi, 1964, SS. 293-296.

8.Danielson, 1901, ss. 25-26.

9.Ibidem.

10. Ibidem. s. 41.

11. Danielson, 1901, Passim., Torvinen, 1965, s. 205 ja seurr. Kun agraarikysymystä suomalaisessa puolueessa kehittelivät lähinnä Hannes Gebhard ja A..Osw. Kihlman (Kairamo), Danielson ei lähemmin puuttunut siihen.

12. Asevelvollisuuslaista ks. lähemmin Polvinen, 1984, ss. 145-162.

13. Torvinen, 1965, ss. 275-277., Eino I Parmanen, Taistelujen kirja. 1. Porvoo 1936. ss. 545-563.

14. Anna JKP:lle 22.7.1898.JKP 1:6.

15. Anna Aino Acktelle 4.11.1898. Aino Ackten arkisto. HYK.

16. Niilo Avellan, Hajanaisia persoonallisia muistoja sortovuosien ajalta. Eino Parmasen kokoelma, kansio XXIII. VA

17. JKP Annalle 21.6, »Juhannuspäivänä» sekä 29.6.1900. JKP X:2. Raljeeraavaan tyyliinsä Paasikivi kirjoitti vielä kesällä 1901 Hannes Gebhardille: »Asevelvollisuus- asia meni val­lan päin mäntyyn, kuten olet huomannut. Ja kaikesta päättäen on myös mennyttä kalua koko ‘Suomen valtio’. Hermansonin voisivat siirtää oikeushistorian professoriksi… Po­liittisten asiain käsittelemistä varten voisivat laittaa jonkinlaisen auttomaattisen laitok­sen: Kun Pietarissa painaisi, niin Hgissä huutaisi. Sillä tavalla säästyisi Senaatti näistä alituisista nöyryytyksistä.» JKP Hannes Gebhardille 5.8.1901. Hannes Gebhardin arkisto, kansio V:9. VA

18. JKP K. A Franssilalle 26.6.1900. K. A Franssilan arkisto, kansio 3, HYK., JKP G. Pauli­nille 1.7.1900. Kopio. JKP 11:1., JKP Annalle 3.7. ja 21.7.1900. JKP X:2. Juhon kielitaidosta huolimatta Anna oli huolestunut jo perheen henkilökohtaisestakin tulevaisuudesta. »Jos täällä on seurattava samoja lakeja kuin Venäjällä, kuinka sitten sinun kaltaisesi lakimies täällä tulee toimeen.» Anna JKP:lle 1.7.1900 JKP 1:6., Samaan aikaan tapahtu­neen suomalaisten postimerkkien lakkauttamisen jälkeen Juho antoi Annalle ohjeet protestoida lähettämällä kirjeet Tukholmaan ilman postimerkkejä näin aiheutuvasta kaksinkertaisesta maksusta huolimatta. JKP Annalle 3.8.1900. JKP X:2. Postiasiasta ks. lähemmin Polvinen, 1984, ss. 232-237.

19. Uusi Suometar 2.1.1900., Paasikivi, I, ss. 1-2. Forsman kuoli 26.9.1899. Sanan »laki­ kysymyksissä» Paasikivi on poistanut muistelmiensa julkaistusta versiosta. Vrt. JKP Vl:3.

20. Pirkko Rommi, Suomalaisen puolueen suuret valtiomiehet ja Uusi Suometar ensim­mäisellä sortokaudella. (110 vuotta Uuden Suomen ja sen edeltäjäin työtä.)  Helsinki 1957. s. 28.

21. K. F. Ignatius, Poliittisluontoisia muistiinpanoja vuosilta 1899-1909. (Merkintä 5.5.1901.) K. F. Ignatiuksen kokelma, kansio I. VA

22. JKP VI:3., Paasikivi, 1957, 1. s. 3. Jo kesällä 1899 Danielson oli suositellut Paasikivel­le kesähuvilan hankkimista Vääksystä omasta ja Langin naapuruudesta. Nuoren kan­didaatin varat eivät kuitenkaan riittäneet hankkeeseen. Anna JKP:lle 7.7.1899. JKP 1:6. Jenny ja Johan Richard Danielson olivat myös Paasikivien v. 1901 syntyneen Juhana Vilhelmin Ouhanin) kummeja. Vrt. Jenny Danielson Anna Paasikivelle 13.l.1902JKP X:I. Paasikivien avioliitosta syntyi kaikkiaan neljä lasta: Annikki Aarre (20.11.1898), Vellamo Anna (22.1.1900), Juhana Vilhelm (30.11.1901) ja Varma Juho (5.9.1903).

23. Uusi Suometar 23.1.1902., Toroinen, 1965, ss. 250-251. Julkilausuman, jonka laativat Aspelin ja Artturi H. Snellman (Virkkunen), muokkasi lopulliseen muotoon E. G. Pal­men. Päivälehti liitti siihen jälkikirjoituksen todeten hyväksyvänsä julkilausuman vain yhteiskunnallisia parannuksia koskevalta osalta. Päivälehti 23.1.1902. Turun nuorsuo­malaisten kokouksessa päätettiin olla julkisesti yhtymättä Danielsonin kantaan. »Liike­miehet pelkäsivät boikottausta, toiset taas rajantakaisten hyväksymistä». Vihtori Ny­bergh K. J. Ståhlbergille 28.1.1902. K.J. Ståhlbergin arkisto, kansio 17.

24. J R. Danielson-Kalmari, Muistiinpanoja sortokaudelta. (Kaikuja Hämeestä XI). Tam­pere 1954. ss. 42-47. Helmikuun manifestin rajoittamishankkeesta ks. myös Polvinen, 1984, ss. 264-277.

25. Uuden Suomettaren toimituksessa 11.3.1902 pidetyn kokouksen keskustelu- pöytä­ kirja. (Uuden Suomettaren yhtiökokousten ja hallintokunnan pöytäkirjat 1880-1919. Liite) Uuden Suomen arkisto., Rommi, 1964, ss. 321-322., Toroinen,  1965, ss. 277-  280.

26. Lyhennettyyn kokousmonisteeseen perustuva pöytäkirja. Kagaalin arkistoa 1899- 1905, 1939, SS. 626-646. Ks. myös Parmanen, 1937, II. ss. 13-38., Torvinen, 1965, ss. 290-294.

27. A .O. Kairamo (Kihlman),  Senaattorina.  ss. 1-3. A .O.  Kairamon arkisto, kansio 12. VA

28. Uusi Suometar 26.10.1902. Julkilausuman teksti allekirjoituksineen in extenso ks. myös J .N Reuter, »Kagalen». Ett bidrag till Finlands historia 1899-1905. I. Helsingfors 1928. ss. 317-319. Alkuperäiskappale Paavo Virkkusen arkistossa, kansio 40, HYK.

29. Paasikiven panos kokouksen kulkuun ei yksityiskohdiltaan ole enää selvitettävissä keskustelupöytäkirjan puuttumisen vuoksi. Etukäteen valmistettuja alustuksia ja niistä tehtyjä päätöksiä levitettiin monisteena, joka on sittemmin painettu Kagaalin arkistossa ss. 674-680. Ks. myös Rommi, 1964, ss. 322-324., Toroinen, 1965, ss.297-300., Eero Kivikataja, Sortovuosien tapahtumia. Helsinki 1961. ss. 109-112., M  Borodki.n,  Iz noveišei istorii Finljandii. Vremja upravlenija N. I. Bobrikova. S.-Peterburg 1905. s. 394.

30. Ks. lähemmin Polvinen,  1984, ss. 265-277.

31. Yrjö-Koskisen päiväkirja 19.2, 24.2, 26.2 ja 11.31903. Yrjö-Koskisen arkisto, kansio

33. VA, Kairamo, Senaattorina ss. 15-19. Ks. myös Danielsonin painamatonta käsikirjoi­tusta »Sovittelupyrintöjä routavuosina 1899-1905». J. R. Danielson-Kalmarin arkisto, kansio 14. VA Helmikuun 18. päivänä 1903 jätetyn anomuksen teksti in extenso ks. Kagaalin arkistoa ss. 410-411.

32. Uusi Suometar 12.2.1903., Paasikivi, 1957, 1. ss. 125-126. Käsikirjoituksen luonnos on Paasikiven arkistossa kansiossa III:1.

33. Kivikataja, 1960, ss. 116-117.

34. Yrjö-Koskisen päiväkirja 19.2.1903. Yrjö-Koskisen arkisto, kansio 33.

35. Wald. Eneberg E. R. Neoviukselle 7.2.1903. E. R. Neoviuksen kirjekokoelma. HYK., Kivikataja, ibidem. Constantin Linder oli nimitetty Carl Tudeerin tilalle senaatin vara­puheenjohtajaksi kesällä 1900.

36. Agathon Meurmanin arkisto, kansio XI. (Muistelmat II). s. 251 A. O. Kairamo, Senaat­torina, ss. 15-19. A O. Kairamon arkisto, kansio 12., Onni Hallstenin  päiväkirja 13.2. ja 23.2.1903. v. Plehwen luona käyneen Suomen talonpoikien lähetystön muodostivat valtiopäivämiehet J. Torppa, K. Ojanen, K. Wärri, K. Ruhanen ja K. Teittinen. Tulkkina toimi Pietarin suomalaisen seurakunnan pastori A. Hakka- rainen. Käynnistä lähemmin ks. Parmanen, 1937, II. SS. 341-346.

37. JKP VI:13.

38. Kustaa Kiipula JKP:lle 18.1.1903. JKP X:4., Yrjö-Koskisen päiväkirja 25.1.1903, Yrjö­ Koskisen arkisto, kansio 33., Yrjö-Koskinen Elis Bergrothille 30.3.1903. Elis Bergrothin arkisto, kansio 1. VA, Wald. Eneberg E. R. Neoviukselle 7.2.1903. E. R. Neoviuksen kirje­ kokoelma. HYK.

39. Yrjö-Koskisen päiväkirja helmikuu-maaliskuu 1903. Ibidem., Onni Hallstenin päivä­kirja 15.4.1903. Julkilausuman allekirjoittajiksi merkittiin »Helsingissä Uuden Suometta­ren toimistoon Maaliskuun 25. päivänä 1903 kokoontuneita Kansallismielisiä». Tekstiin extenso Parmanen,  1937, II. ss. 355-356.

40. Suomalaisen Nuijan ptk. 8.3.1903. Suomalaisen Nuijan arkisto, kansio 2. VA, Kuusis­to,  1978, ss. 228-229,  Paasikivi, 1957, I, ss. 61-62..

41. Onni Hallstenin päiväkirja 26.3.1903. Ks. myös JKP Kairamolle 28.3.1903. A .O. Kaira­mon arkisto, kansio 3.

42. Yrjö-Koskisen päiväkirja 20.5.1903. Yrjö-Koskisen arkisto, kansio 33. Bobrikovin po­litiikasta ks. lähemmin Polvinen,  1984, Passim.

43. Koskimies,  1974, ss. 231-232.

44. Yrjö-Koskisen päiväkirja 5.9.1903. Y. S. Yrjö-Koskisen arkisto, kansio 33. Paasikivestä sekä Yrjö-Koskisen että Danielsonin »adjutanttina» sortovuosina ks. myös Juho Jännes JKP:lle 21.9.1933 (Kopio). Juho Jänneksen arkisto. VA

45. Paasikivi, 1957, I, ss. 3-5, 42-43. Ks. myös JKP:n Yrjö-Koskisen syntymän 100- vuotispäivän johdosta julkaisemia artikkeleita: Yrjö-Koskinen valtiomiehenä 1-11. (Uusi Suomi 10.12. ja 11.12.1930.), Parmanen, I, s. 564., Y. S. Yrjö-Koskinen E. S. Yrjö-Koski­selle 26.2.1902 ja 3.2.1903. Y. S. Yrjö-Koskisen arkisto, kansio 25.

46. Pirkko Rommi, Helmikuun manifestista Tarton rauhaan. J. K. Paasikivi.  Toimittanut Matti Mannerkorpi.) Hämeenlinna 1970. s. 45.

47. Osanottajamäärältään (238) suhteellisen laaja kokous pidettiin Suomalaisen Kirjalli­suuden Seuran juhlasalissa Helsingissä. Puoluekokouksen arkisto pöytäkirjakonseptei­neen sisältyy Eino Parmasen kokoelmaan (kansio XXXII) Valtionarkistossa. Ks. myös painettua (lyhennettyä) kokousselostetta Kertomus suomalaisen puolueen kokouksesta joulukuun 5 ja 6 päivänä 1903. Julkaissut kokouksen asettama valiokunta. Helsinki 1904.

48. Ponsissa todettiin, että olisi perustettava ensi sijassa syntyperäisistä suomalaisista koostuvia joukko-osastoja niin paljon, että maasta vaadittavien asevelvollisten kiintiö mahtuisi niihin. Näissä joukoissa palvelevien venäläisten upseerien oli osattava suo­menkieltä, minkä lisäksi suomalaisten nuorukaisten  pyrkimistä Venäjän sotakouluihin oli suosittava, jotta he valmistuttuaan voisivat palvella näissä joukoissa. Kertomus… ss. 1-5.,  Parmanen, 111, ss. 378-381.

49. Tällaista kantaa oli ennen puoluekokousta edustanut mm. E. G. Palmen. Vrt. Toroi­nen, 1965, ss. 304-305 ja siinä mainitut lähteet.

50. Järnefeltin alustuksen teksti Paasikiven tekemine poistoineen ja lisäyksineen JKP III:1. Ks. myös »Keskustelu valtiopäiväkysymyksestä suomalaisen puolueen kokoukses­sa 5.12.1903 klo. 6 i.p.» Eino Parmasen.kokoelma, kansio XXXII sekä konseptipöytäkir­ja, ibidem. Alustuksen lopullinen teksti Kertomus… ss. 11-16.

51. Pöytäkirjakonseptit, ibidem., Kertomus… ss. 22-28.

52. J K P., Äänioikeuskysymys 1-IV.(Uusi Suometar 28.8., 29.8., 3.9. ja 5.9.1902), Kerto­mus… ss. 9-10. Paasikivi ei suinkaan ollut yksin esittäessään lehtiartikkeleissaan epäi­lyksiä uudistuksen riittävyydestä. Samansuuntaisia käsityksiä oli lausuttu (mm. Hjelt itse ja Kairamo) jo 11.3.1902 »Uuden Suomettaren kannattajien» kokouksessa, jossa asiaa alustavasti käsiteltiin. Vrt. Uuden Suomettaren yhtiökokousten ja hallintokunnan pöytä­ kirjat 1880-1919  (Liite).  Uuden Suomen arkisto.

53. Kairamo, Senaattorina, ss. 5-6.

54. E. R. Neovius, Politiska memoarer och handlingar, I, HYK, ss. 254, 299-300. Neo­viuksen aktiivisuudesta Paasikiven hyväksi ks. myös JKP Kairamolle 29.5.1903. A 0. Kairamon arkisto, kansio 3.

55. Paasikivi,  1957, I, s. 135.

56. Eneberg Neoviukselle 7.2.1903. E. R. Neoviuksen kirjekokoelma, HYK. Paasikivi to­teaa muistelmissaan: »Harkitsin paljon asiaa ja neuvottelin ystävieni, ensi sijassa profes­sori Danielsonin kanssa». – Muistelmiensa painetusta versiosta JKP on  kuitenkin jättä­nyt pois Danielsonia koskevan maininnan. Ks. Paasikivi, 1957, I, s. 135 sekä muistel­mien käsikirjoitus JKP, VI:1 s. 363.

57. Senaatin talousosaston pöytäkirjat 5.5.1903.

58. Valtiosihteerinvirasto 158/1903.

Kappaleen sivut: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34